380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN KÄYTTÖSUUNNITELMAN TEKSTIOSA (TOIMINTA) Suunnitelma 2015 liikunta- ja nuorisopalvelut, yhteinen osa Liikunta- ja nuorisopalveluiden johto allekirjoitti helmikuussa 2014 sopimuksen tulosyksikön johtamisesta. Yksikön toimintatavat ja -mallit viedään tulosyksikön johtoryhmien kokouksista työpistekokouksiin samoin periaattein. Toimintamme kannalta merkittävimpien tapaamisten ja kokousten merkitystä korostetaan jo sisäisen viestinnän tärkeyden vuoksi. Haluamme, että tieto kulkee läpi uuden ja kasvaneen organisaation mahdollisimman oikeana. Uuden organisaation yksi merkittävimmistä haasteista on yhteenkuuluvuuden tunteen ja sen merkityksen rakentamisessa. Uudella toimintakulttuurilla siirrämme poikkihallinnollisuutta poikkitoiminnallisuuteen. Tästä on jo olemassa paljon arkielämän esimerkkejä, suunnittelemme ja toteutamme yhdessä. Yksikkömme palveluita johtaa yhdeksän ihmisen kokonaisuus, jossa kolmen palvelualueen (Liikunta-, nuoriso- ja olosuhdepalvelut) päälliköt saavat lisäresursseja yksikön tukiyksiköstä, jonka vastuulla ovat mm. vuosikellon rakentaminen, tärkeimpien ankkuritapahtumien tuottaminen ja koordinointi, markkinointi ja viestintä, palvelujemme kehittäminen, arviointi sekä seuranta. Tulosyksikön merkittävimpiä painotuksia ovat edelleen liikkumisen ja harrastetoiminnan osalta matalankynnyksen toimintojen kehittäminen paitsi nuorille myös aikuisille ja vanhuksille. Monikulttuuriseen toimintaan tulemme keskittymään aikaisempaa selvästi enemmän, koska näemme, että liikunta- ja nuorisopalvelut tarjoaa mainion mahdollisuuden auttaa kuntalaisiamme integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Aktivoimme edelleen niitä ihmisiä, jotka liikkuvat vähiten ja jotka eivät ole missään seura- tai järjestötoiminnoissa mukana. Lisäämme osallistumista ja kysymme aikaisempaa enemmän suoraan kuntalaisilta heidän toiveistaan ja osallistumisen toteutustavoista. Haluamme heidät myös rinnallemme vapaaehtoisina mukaan vertaisohjaajiksi, joita tarvitsemme tulevaisuudessa varsinkin senioreidemme liikuttamisessa. Järjestö- ja seurayhteistyö tiivistyy entisestään. Seuratoiminnan avulla saamme toteutettua suuren osan tavoitteistamme, esimerkiksi laajentuvat leiritoiminnat, runsaammat matalan kynnyksen toiminnat sekä alati kasvavan senioriliikunnan. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintoja lisätään. Uusia toimintatapoja kehitetään ja jatketaan jo syksyllä 2013 alkanutta Wau- ja Muuvi toimintaa, aloitamme 7-9 -luokkalaisille ryhmätoimintoja drop out -ilmiön vähentämiseksi. Lisäksi lisäämme kerhotoimintaa nuorisotiloilla sekä luodaan matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoja yhdessä muun kaupungin toimijoiden kanssa. Espoon kaupungin sivistystoimen tulosyksiköt kartoittavat koululaisille aamu- ja iltapäivisin järjestettävää kerhotoimintaa. Koonnin avulla saamme kokonaiskuvan kerhojen määrästä, sijainnista, järjestäjätahoista sekä siitä, kuinka paljon toiminta tavoittaa espoolaisia lapsia ja nuoria kussakin ikäluokassa. Kartoituksen avulla löydetään katvealueita, joissa kerhotoimintaa ei
ole ja löydämme kerhoja, joissa on tilaa. Näitä voidaan tarjota perheille, jotka etsivät kerhotoimintaa lapsilleen. Kerhotoiminnan kartoituksessa otetaan huomioon kaikki ala- ja yläkoululaisille järjestettävät kerhot, jotka tapahtuvat klo 7.30-9.30 ja klo 12-17 välillä. Madallamme osallistumisen kynnystä aloittaa liikunnan harrastaminen lisäämällä matalan kynnyksen liikuntapalveluita. Avoimen toiminnan tarjontaa lisätään ja erilaista liikuntaneuvontaa kehitetään. Lisääntyneeseen +68 liikkujaryhmien tarpeisiin löydetään uusia ratkaisuita. Vahvistamme Liikuntapalveluiden Espoo liikkuu -brändiä erityisesti seurayhteistyön kautta. Seurat sitoutuvat Espoo liikkuu -brändiin ja lisäämme yhteistä näkyvyyttä tapahtumissa, kaupungin ja seurojen tuottamissa materiaaleissa sekä verkkosivuilla. Markkinoinnissa panostamme erityisesti matalan kynnyksen liikuntaan. Keskeisin kohde on lasten ja nuorten maksuttomat liikuntapalvelut. Vahvistamme liikuntapaikkojen visuaalista ilmettä liikuntatiloilla ja parannamme ulkoilureittien opasteita. Kehitämme verkkoviestintää, näin sekä liikunta- että nuorisopalveluiden tarjonta löytyy jatkossa pääkaupunkiseudun yhteisestä harrastushaku-palvelusta. Jatkamme Nuori Espoo -brändin jalkauttamista nuorisotiloille ja tuomme visuaalinen ilmeen tiloihin mm. ikkunateippauksin. Markkinoinnissa ja viestinnässä panostamme strategian mukaisiin kärkiin, joita ovat tänä vuonna Nuori Espoo budjetointi, Itse tehty, Nuorisotila Kirjava ja Nuori Espoo -tapahtumakiertue. Toteutamme Nuori Espoo-tapahtumakiertueen kaikilla nuorisotiloilla syksyllä ja niissä kiteytyy palvelulupauksemme: tehdään yhdessä kivaa nuorten kanssa. Kiertue on nuorisopalveluiden suurin markkinointipanostus. Keskitymme palveluiden tuotteistamiseen ja markkinoinnin ja viestinnän keinoin tuomme palveluita lähemmäksi nuoria. Nuori Espoo -brändissä keskeistä on nuorten osallistaminen ja nuorten itse tuottama toimintojen ja tapahtumien sisältö. Tavoitteena on saada #nuoriespoo käyttö lisääntymään. Tapahtumat ovat keskeisessä roolissa sekä liikunta- että nuorisopalveluilla. Niiden markkinointi on tänäkin vuonna näkyvässä roolissa. Olemme aktiivinen toimija sivistystoimen tapahtumaverkostossa. Vuoden 2015 tapahtumista on valittu ns. kärkitapahtumat, joihin panostetaan enemmän. Keskeisiä markkinointi- ja viestintäkanaviamme ovat: Espoo liikkuu -lehti ja muut painetut materiaalit, mainokset länsiväylässä, internet, some- kanavat (keskeisimmät Facebook ja Instagram), sähköiset uutiskirjeet ja uutena Wilma, jonka kautta saamme markkinoitua koululaisille suunnattua maksutonta tarjontaamme. Nuorten elinvoimaisuusohjelmaan ja Nuorisotakuun toteutumiseen reagoidaan. Ohjelman mukaisia toimenpiteitä käynnistetään. Tajua Mut! - projektin osalta vahvistamme moniammatillisen yhteistyön koordinointia ja sen myötä lasten ja nuorten kokonaisvaltaista tuen saamista. Jalkautamme projektin luomaa toimintamallia eri palveluihin ja koulutamme kaupungin henkilöstöä toimintamallin käyttöön. Näin vastaamme lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin.
Lisäämme nuorisotakuun toteutumiseksi kesätyöllistymismahdollisuuksia ja kehitämme oppisopimuskäytäntöjä. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä ja tarjoamalla kesätyötä kaikkiaan 120 nuorelle. Monimuotoisuutta tukevia ja maahanmuuttajille suunnattuja palveluita lisätään. Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan tuetaan. Sateenkaareva nuorisotila avattiin vuonna 2014 ja tänä vuonna toimintaa vahvistetaan. Liikunta- ja nuorisopalveluissa tuotetaan palveluita myös yhdessä kumppanuuksin järjestöjen, seurojen sekä muun kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa. Tavoitteena on tuottaa palveluita yhteistyössä kumppaneiden kanssa laadukkaasti ja tuottavasti sekä verkostoja hyödyntäen. Tarkoituksena on myös löytää puuttuvat, palveluita oleellisesti tukevat mahdolliset uudet toimijat. Vahvistamme poikkitoiminnallista yhteistyötä Espoon toimialojen kanssa. Vuoden 2015 aikana käydään läpi kaikki tulosyksikön kumppanuussopimukset ja päivitetään ne ajantasalle. Espoo on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yksi perustajajäsen. Mukana toiminnassa ovat mm. Liikuntapalvelut, Haukilahden ja Leppävaaran lukio, Omnia, Laurea ja Aalto-yliopisto. Liikuntapalvelut on luvannut olla mukana nuorten espoolaisten opiskelijaurheilijoiden tukemisessa yhteistyössä koulun kanssa. Urhean urheilijat ovat toiminnan keskiössä ja toiminnan tavoitteena on se, että urheilijat voivat tehdä kaksoisuraa eli urheilemaan ja opiskelemaan tavoitteittensa sunnassa. Stadium Sports Campin (SSC) järjestetään ensi kesänä Leppävaaran urheilupuistossa. Liikuntaja elämysleirin tarkoituksena on toteuttaa vuosittain leiri- ja loma-ajantoimintaa kesä-heinäkuussa 2-4 viikon ajan 11-14-vuotiaille. Vuodesta 2016 eteenpäin SSC:lle osallistuu päiväleirimuotoisesti erityisryhmiä ja vuodesta 2018 alkaen päiväleirimahdollisuus laajenee 8-10- vuotiaisiin lapsiin. Tavoitteena on aktivoida lapsia ja nuoria liikuntaan osaavassa ohjauksessa ja tuottaa heille elämyksiä ikäistensä kanssa. Lisäksi Espoon tavoitteena on lisätä nuorten kesätyöpaikkoja ja tarjota opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia. Jo ensimmäisenä kesänä liikunta- ja nuorisopalvelut kolminkertaistaa aikaisemman leiritoimintatarjontansa noin 400:sta 1200 leiripaikkaan. Espoo tarjoaa toiminnalle suorituspaikat sisä- ja ulkokäyttöön, tiloja majoitukseen, ateriointimahdollisuudet sekä kausityöntekijöitä. Liikunta- ja ulkoiluolosuhteet sekä nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Tilojen käytön osalta pyritään aikaisempaa tehokkaampaan ja koordinoidumpaan käyttöön. Tavoitteena on tehostaa erilaisten tilojen käyttöastetta ja erityisesti nuorisotilojen osalta saada niitä tehokkaaseen käyttöön myös erilaisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tilojen kunnossapitoa parannetaan laatimalla suunnitelmat lähiliikuntapaikkojen, nuorisotilojen ja leirikeskusten osalta. Lähiliikuntapaikoista tehdään lisäksi kartoitus kunnossapitosuunnitelman pohjaksi.
Henkilöstö ja kehittäminen Liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet kirjataan tulosyksikön tuloskorttiin ja jalkautuvat sitä kautta palvelualueiden tulos- ja kehittämiskortteihin. Kehittämistoimenpiteitä nostetaan esiin vuosittain tehtävien arviointien kautta. Myös henkilöstön osallistamiseen on viime vuonna kiinnitetty erityistä huomiota. Palveluita kehitetään sekä yhdessä henkilöstön, että asiakkaiden kanssa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden vakanssi määrä pysyy lähes edellisen vuoden tasolla, Nuorisopalveluihin saadaan 1 uusi nuorison-ohjaajan vakanssi Opinmäen toimintojen yhteydessä. Tehtäväkuvaukset tehdään koko yksikön kaikista yksittäisistä vakansseista kevään 2015 aikana. Henkilöstön työhyvinvointia parantavia ja osaamiseen kehittymiseen tähtääviä toimenpiteitä käynnistetään. Liikunta- ja nuorisopalveluihin laaditaan koko yksikköä koskeva Työhyvinvointisuunnitelma, joka sisältää myös palvelualueiden suunnitelmat työhyvinvoinnin parantamiseksi. Suunnitelmaa varten kerätään tietoa Kunta 10 - henkilöstötutkimuksen sekä alkuvuodesta tehtävän henkilöstökyselyn kautta. Seuraamme työhyvinvoinnin sekä sairauspoissaolojen kehitystä systemaattisesti ja nostamme esiin kehittämiskohteita, jotka tähtäävät sairauspoissaolojen vähenemiseen. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Viime vuonna tulosyksikössä tehty johtamisen sopimus päivitetään. Kerätyn tiedon perusteella tullaan nostamaan esiin myös esimiestyöhön ja johtamiseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Nuorisopalveluiden johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojekti on alkanut vuonna 2014. Projektia jatketaan ja laajennetaan koskemaan myös muita palvelualueita. Sähköisten järjestelmien haltuunottoa parannetaan. Liikunta- ja nuorisopalveluihin laaditaan suunnitelman järjestelmien hallinnan ja osaamisen osalta. Uusien järjestelmien myötä on varmistettava se, että henkilöstö hallitsee niiden käytön. Vuonna 2014 käyttöön otetun EsPro - projektimallin käyttöönottoa jatketaan Liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisten projektien osalta. Keskeisistä projekteista vuonna 2014 käynnistynyt Nuorten elinvoimaisuus ohjelman alaisuuteen kuuleva Tajua mut! -projekti jatkuu ja vuoden 2015 aikana panostetaan toimintamallin tehostettuun jalkauttamiseen. Nuorten osallisuuden osalta on käynnistynyt Nuori Espoo - budjetointimalli kehittämisprojekti, jonka kautta osallistetaan nuoria toiminnan suunnitteluun. Digitaalisen peli- ja verkkotoiminnan projekti jatkuu ja toimintamallia vakiinnutetaan tänä vuonna. Liikuntaneuvonnan jatkokehittämisprojekti käynnistyy vuoden 2015 alusta. Kansainvälistä toimintaa lisätään ja tehdään uusia avauksia, tavoitteena on myös saada luotua vakiintuneita käytänteitä tämän toiminnan osalta. Nuorisopalveluissa alkaa Nuorten pohjoismaiden ystävyyskaupunki - projekti, Nuorisovaihto CIMO:n kautta espoolaisia nuoria osallistuu kansainväliseen nuorisovaihtoon ja Nuorisopalelut on mukana UBC / Youthful cities komission toiminnassa. Vuosi 2015 on liikunta- ja nuorisopalveluissa asiakaskuulemisen vuosi. Asiakastyytyväisyyttä mitataan keskeisistä palveluista (ohjattu liikunta, uimahallit sekä nuorisotilat), sekä kohdennetusti Oittaan ulkoilualueelta sekä uudistetulta Kannusillanmäen kuntosalilta. Asiakaskuulemisen kokonaisuutta otetaan myös haltuun ja laaditaan suunnitelma osallistamisen kehittämiselle.
Tulosyksikölle tulee vuosittain paljon palautetta eri kanavien kautta. Kaupungin internetsivujen palautejärjestelmän kautta saadaan lähes 900 kuntalaispalautetta vuosittain. Seuraamme tämän järjestelmän vastausaikoja ja tavoitteena on saada vastausaikoja lyhennettyä. Liikunta- ja nuorisopalveluiden tulosyksikkötason mittarit ja tunnusluvut kuvattiin viime vuonna. Vuonna 2015 tullaan määrittelemään tarkemmin tulosyksikön toimintaa ja strategiatyötä ohjaavat mittarit. Myös palvelualueittain arvioidaan eri mittareiden käyttöä. Toiminnan tuloksia arvioidaan ja suunnittelu perustuu tiedolla johtamiseen. Investointiosa Liikuntapaikkojen perusparantamiseen on käytettävissä 1 500 000 euroa ja koneisiin ja kalustoon 760 000 euroa. Opinmäen liikunta- sekä nuorisotilat otetaan käyttöön kesällä 2015. Leppävaaran uimahallin peruskorjaus valmistuu vuodenvaihteessa ja maauimalan käyttöönotto ajoittuu kesälle 2016. Suunnitelmakaudella rakennetaan Tapion kentän huoltorakennus sekä Kirkkojärven nuorisotila. Yhteistyöhankkeina muiden tulosyksiköiden kanssa valmistuu nuorisotiloja mm. koulujen yhteyteen. Opinmäen liikuntatilan ja nuorisotilan ensikertaiseen kalustamiseen varaudutaan vuonna 2015. Leppävaaran uimahallin kalustaminen alkaa vuonna 2015 ja jatkuu vuonna 2016. Suunnitelmakaudella varaudutaan Tapion kentän huoltorakennuksen ja Kirkkojärven nuorisotilan ensikertaiseen kalustamiseen. Suunnitelma 2015 palvelualueittain 1. OLOSUHTEET - palvelualue Toiminta Liikunta- ja nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa, ja niiden aukioloajat pidetään vähintään edellisen vuoden tasolla. Pallokenttien valo-ohjausjärjestelmä otetaan käyttöön 60 kentällä. Resurssivarausjärjestelmää kehitetään venepaikkojen varaustoimintojen osalta. Liikuntapaikoilla varaudutaan suurten urheilutapahtumien ja -otteluiden järjestämiseen, mutta myös muiden tapahtumien järjestämiseen, kuten Leppävaaran urheilupuistossa Kivenlahti rock tapahtumaan ja Stadium Sport Camp leiriin. Nuorisotiloille tehdään olosuhteiden näkökulmasta liikunnallinen kehittämissuunnitelma, leirikeskuksiin hankitaan ministadionit. Liikkuva koulu hankkeeseen osallistutaan hankkimalla suunnitelman mukaisesti liikuntavälineitä kouluille.
Kalusto Koneet ja kalusto määrärahalla 760 00 euroa hankitaan mm. seuraavia laitteita, koneita ja liikuntavälineitä: - Leirikeskuksiin hankitaan ministadionit. - Leppävaaran hankitaan traktori - Matinkylään hankitaan jäänhoitokone - Bodomin tukikohtaan hankitaan kaivinkone - Leppävaaran uimahallia kalustetaan 150 000 eurolla, mm. kuntosalilaitteet uusitaan. - Opinmäen liikuntahalli kalustetaan urheiluseurojen käyttöön - Opinmäen nuorisotilan kalustaminen Perusparantaminen Liikuntapaikkojen perusparantamiseen on varattu 1500 000 euroa. Sillä tehdään mm. Leppävaaran uusi hiekkatekonurmi tekojääputkistoineen, tehdään uusi yhteys Leppävaaran urheilupuistosta kuntokiharalle, uusitaan pallokenttien suoja-aitoja sekä lisätään pallokentille kivituhkaa, rakennetaan vesi- ja viemäriputkisto Hansavalkaman pallokentän puku- ja pesukopeille, uusitaan Soukan ja Suomenojan venesatamien laitureita, perusparannetaan Klobbenin uimarantaa sekä parannetaan Oittaan ja Leppävaaran lumetusasemat. Kumppanuus Liikuntapalvelut tukee urheiluseurojen liikuntarakentamista. Leppävaaran Pallo ry asentaa Veräjävahdin kentälle jalkapallonurmen, talvella kentälle asennetaan kuplahalli. Espoon Palloseuran jalkapallo ry asentaa Kivenlahden kentälle jalkapallonurmen. F,C, Honka ry asentaa Tapiolan urheilupuiston hiekkakentälle jalkapallonurmen, sekä pieniä jalkapallonurmialueita puistoon. Espoonlahden sekä Leppävaaran urheiluhallien, Otaniemen, Kauklahden sekä Kivenlahden urheilukenttien valvonta toteutetaan yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Liikuntapaikat ja -tilat: Urheilupuistot: Leppävaaran Urheilupuiston lähiliikunta-alue otetaan kokonaisuudessaan käyttöön keväällä. Pallokenttien välinen asfalttialue muutetaan hiekkatekonurmeksi, tekojääputkisto asennetaan maton alle. Laaksolahdessa kaupungin jäähalli on käyttökiellossa. Urheilupuiston kehittyminen odottaa Kiekkoilun Tuki ry:n Perkkaan projektin etenemistä. Keski-Espoo Urheilupuiston huoltorakennus otettiin käyttöön tammikuussa, lähiliikunta-alueen rakentaminen alkaa. Hansavalkaman kentälle asennetaan puku- ja pesukopit. Espoonlahden Urheiluhallissa tehdään rakenteellisia peruskorjauksia. Jäähallin pukutiloja kunnostetaan. Tapiolan urheilupuistossa kakkosnurmi vaihdetaan jalkapallonurmeksi, stadionin katsomoita muutetaan palvelemaan molempia kenttiä. Pukutiloja hankitaan lisääntyville käyttäjäryhmille. Barona-areenan viereen valmistuu harjoitusjäähalli, se avataan syyskuussa.
Tapion kentän huoltorakennus ja kenttä ovat työmaa-alueena. Huoltorakennus puretaan, uusi huoltorakennus ja kenttä valmistuvat syksyksi 2016. Opinmäen liikuntahalli otetaan käyttöön syksyllä. Matinkylän urheilupuistossa kaupungin jäähalli siirtyy Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n hallintaan, työntekijät jäävät kaupungin palvelukseen. Uimahallit Leppävaaran uimahalli on suljettuna peruskorjauksen vuoksi, avaus on tammikuussa 2016. Maauimala avataan keväällä 2016. Tapiolan uimahalli on kiinni peruskorjauksen vuoksi 1.6. - 30.9. Siellä tehdään pesu- ja pukutilojen ilmastoinnin parantamista. Keski-Espoon uimahalli on kiinni peruskorjauksen vuoksi 1.6. - 26.7. Espoonlahden uimahalli on kiinni peruskorjauksen vuoksi 27.7. - 26.8. Olarin uimahallissa uusittiin peruskorjauksen yhteydessä kuntosalin lattia sekä sosiaalitilojen pukukaapit. Kuntosaliin hankittiin uusia laitteita. Merellinen ulkoilu Merellisissä ulkoilupalveluissa perusparannetaan ja peruskorjataan nykyisiä rakenteita niin satamissa kuin ulkoilusaarissa sekä meriuimarannoilla. Saaristokuljetuksia järjestetään edellisten vuosien tasoisena. Viime vuosi oli ennätysvuosi saaristokuljetuksissa (yli 50 000 matkustajaa). Ulkoilusaarissa keskitytään nykyisten rakenteiden ja palveluiden ylläpitämiseen sekä niiden valvonta ja huolto toteutetaan nykyisellä tasolla. Veneväylien tarkastukset tehdään yhdessä Espoon meripelastusyhdistyksen kanssa ja tarvittavat korjaukset tehdään omana työnä. Soukan Klobbenin sataman D-laituri uusitaan kokonaan. Laiturin perusparannus valmistuu keväällä ennen purjehduskauden alkua. Venepaikkojen uusi varausjärjestelmä käyttöönotto jatkuu. Uusien venepaikanhaltijoiden kanssa tehdään vuokrasopimukset ja venekerhojen kanssa tehdään heidän hallinnassaan olevien paikkojen käytöstä sopimukset. Nokkalan venesataman peruskorjaus jatkuu yhdessä teknisen keskuksen kanssa. Venesatamien piirivartiointia lisätään muihin venesatamiin Suomenojalta saatujen hyvien kokemusten johdosta Merelliset ulkoilupalvelut osallistuu tiiviisti Finnoon sataman kaavoitukseen ja uusien suunnitelmien tekoon pyrkimyksenä uuden kaupunkirakenteen sovittamiseen sataman toimintojen kanssa. Venekerhojen ja eri veneilyalan toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistoimintaa alan kehittämiseksi. Kalastuksen osalta kohdistetaan painopiste valvontaan yhdessä Helsingin kalastusalueen ja venepoliisin sekä rajavartioston kanssa. Mannerulkoilu Mannerulkoilun painopiste on nykyisten ulkoilureittien perusparantamisessa sekä reitistön laajentamisessa yhdessä teknisen keskuksen kanssa siten, että ne olisivat paremmin saavutettavissa ja ottaisivat huomioon mahdollisimman monen käyttäjäryhmän.
Leppävaaran alueen ulkoilureittien kehittämisessä on otettu huomioon myös kilpailuolosuhteet. Leppävaaran kuntoradan yhteyteen aloitetaan sprinttiladun rakentaminen, mikä soveltuu vaatimuksiltaan paremmin kilpahiihtoon. Sen yhteydessä perusparannetaan samalla myös Leppävaaran kuntorataa. Kuntokiharalta rakennetaan uusi yhteys urheilupuistoon. Keskuspuiston ulkoilureittien talvikunnossapitoa jatketaan. Ennen uimakauden alkua uimarannat tarkistetaan sukeltajien toimesta. Rannoille ajetaan uutta hiekkaa ja laiturit sekä pukukopit kunnostetaan. Klobbenin uimarantaa laajennetaan ruoppaamalla kaislikkoa rannan pohjoisosasta. Uimarantojen valvonta järjestetään edellisen vuoden tasoisesti. Uimarantojen valvontaan palkataan n. 30 kesätyöntekijää jotka huolehtivat uimarantojen valvonnasta ja siivouksesta koulujen kesäloman ajan. Espoossa on yhteensä 21 yleistä uimarantaa joista valvottuja rantoja on Oittaan, Laaksolahden, Haukilahden, Matinkylän, Klobbenin, Hanikan sekä Kivenlahden uimarannat. Uimarannoille ja kuntoradoille lisätään edelleen uusia ulkoliikuntavälineitä. Ulkoliikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden opastusta parannetaan lisäämällä mm. infotauluja pallokentille ja Väransbyn ulkoilualueelle. Väransbyn ulkoilualueen parkkipaikka kunnostetaan ja alueelle hankitaan uusi liukupuomi. Hiihtolatujen sekä luistelukenttien kunnossapito hoidetaan vähintään edellisen vuoden tasoisesti olosuhteiden niin salliessa. Oittaan ja Leppävaaran lumetusasemat mahdollistavat hyvät hiihtoolosuhteet myös vähälumisina talvina. Espoossa on n. 200 km hiihtolatua sekä n. 100 jääkenttää. 2. LIIKUNTAPALVELUT - palvelualue Tilavaraus- ja seuratoiminta Liikuntapalveluja kehitetään yhteistyössä espoolaisten yhdistysten kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa järjestettäviä säännöllisiä aluetapaamisia kehitetään. Yhdistetään eri alueita (Espoonlahti/Kauklahti, Matinkylä/Tapiola, Leppävaara/ Keski- Espoo) sekä lajitapaamisia (sisäpelit/voimistelu/kamppailulajit, jääurheilu/ jalkapallo/pesäpallo ). Vuonna 2014 Etelä-Suomen liikunta- ja urheilun kanssa yhteistyössä järjestettyjä espoolaisten urheiluseurojen toimijoille tarkoitettuja maksuttomia koulutustilaisuuksia (kaksi tilaisuutta) tullaan järjestämään tänäkin vuonna seurojen toiveita kuunnellen. Seuraposti lähetetään n. 900 seuratoimijalle yhdeksän kertaa vuodessa. Tavoitteena ylläpitää liikuntapalveluiden ja seuratoimijoiden välistä säännöllistä tiedottamista. Stadium Sports Camp toteutuu kahden viikon mittaisena välillä 21.6.2015 5.7.2015. Muuvitoimintaa laajennetaan edelleen, lajeina uinti, salibandy, koripallo, tanssi ja futsal. Wau kerhojen toiminta jatkuu maksuttomana 1-4 luokkalaisille, järjestämisestä vastaa Wau ry. Suunnitellaan toiminnan aloittamista 7-9 luokkalaisille. Perhetöpinät perheliikuntaa, lapsille 2-8- vuotiaille vanhempineen, toteutetaan alueellisesti.
Liikuntatilojen sähköinen varausjärjestelmä on vaihtunut uuteen resurssivarausjärjestelmään joka otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana. Liikunnan avustusten sähköisen järjestelmän määrittäminen aloitetaan. Myönsimme vuonna 2014 tilapäisen koulumajoituksen yhteensä 2500 nuorelle 17 eri kouluun. Vuoden 2015 suurimmat majoitusta vaativat tapahtuma tulevat olemaan EHBT- koripalloturnaus, Stadium Sports Camp sekä Gymnastrada. Majoitustiedot tullaan täsmentämään. Liikunnan ohjaustoiminta Terveyttä edistävää liikunnan poikkihallinnollisuutta vahvistetaan entisestään. Liikuntapalveluita suunnattaan erityisesti lapsille ja nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille. Erityinen huomio suunnataan liikkumattomien aktivointiin ja omatoimisen liikkumisen tukemiseen hyödyntäen esimerkiksi ulkoympäristöä eri vuodenajat huomioiden. Sisätiloissa tarjotaan liikuntaryhmiä alueittain isoissa tiloissa ikäihmisille. Liikuntapalveluita järjestetään myös yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja urheiluseurojen kanssa. 68+ ostopalvelua lisätään myös touko-, kesä- ja elokuulle. Ulkoliikuntaa tuetaan järjestämällä ohjattuja ulkoiluryhmiä, aktivoivia tapahtumia ja kouluttamalla ulkoiluystäviä. Kotona asuville 75 vuotta täyttäneille kehitetään uusi liikuntapalvelutuote yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Ulkoilupuistoissa liikutetaan mahdollisesti neljää sukupolvea ja sukupolvien kohtaamiseen liittyviä liikuntapalveluita lisätään erityisesti koulujen loma-ajalla. Liikunnallista elämäntapaa tuetaan ja seurataan toteuttamalla henkilökohtaista liikuntaneuvontaa terveysasemilla. Liikuntaneuvonnan määrää lisätään saattamalla uusia kohderyhmiä liikuntaneuvontapalveluiden piiriin: Erityisesti muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkieltä puhuvien liikuntaneuvonta-asiakkaiden määrää mitataan. Palveluja suunnataan pääasiassa niille, jotka hyötyvät eniten liikunnallisen elämäntavan omaksumisesta. Uutuutena toteutetaan Nuoret miehet -liikuntaneuvontapilotti kutsunnoissa. Erityisryhmien liikuntaa lisätään ja erityisesti iltaisin suunnattuihin ohjattuihin liikuntapalveluihin kiinnitetään erityishuomio. Erityisryhmien harrasteliikkumista tuetaan kumppanuuksin erityisesti vammaispalveluiden kanssa. Kansallisia terveyspäivä tuodaan voimakkaasti esiin markkinoimalla samalla erityiskorttipalveluita erityisryhmiin kuuluville. Toiminnassa lisätään varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteistyötä. Alle kouluikäisille suunnataan yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa ryhmäperhepäiväkotien liikuntatuokioita. Perheille suunnataan asukaspuistoliikuntaa ja alueellisia perheliikuntatapahtumia liikuntaseurayhteistyönä. Koululaisille koordinoidaan peruskoululaisten KULPS-toiminnan liikuntapolkua, joka toteutetaan yhteistyössä liikuntaseurojen ja liikunta-alan palveluntuottajien kanssa. Lisäksi alakoululaisille ja esiopetusryhmille toteutetaan uinninopetusta uimahalleissa oppilaskuljetuspalveluineen. Koululaisten ja perheiden pyöräilyn edistämistä ja Liikkuva koulu - projektia tuetaan ja jatketaan oppilaitosyhteistyötä nuorten liikunnan edistämiseksi. Jatketaan yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa mukaan lukien loma-ajantoiminta, nuorisotilojen liikuntaaktiviteetit sekä nuorille suunnatut tapahtumat. Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan tuetaan liikuntaseurayhteistyössä. Alueellisesti kattavien ja uusien liikuntalajien lisätarjonnalla pyritään löytämään uusia liikkujia.
Matalan kynnyksen liikuntatuotteita kehitetään niin, että kynnystä liikunnan aloittamiseen ei ole lisäämällä lyhytkursseja, liikuntaa ilman ennakkoilmoittautumista ja panostamalla avoimen toiminnan tiedottamiseen ja alueelliseen markkinointiin. Espoon kaupungin henkilöstölle ja työikäisille tarjotaan kuntojumppatunteja, maksutonta uintia uimahalleissa ja Liikahdus Elämäntapa projekti työhyvinvoinnin parantamiseksi. Pyöräilyn suosiota työmatkamuotona kasvatetaan. 3. NUORISOPALVELUT - palvelualue Tarjoamme ohjattua toimintaa 9-17-vuotiaille lapsille ja nuorille 18 - nuorisotilalla. Nuorisotiloilla toteutettavilla pienryhmä- ja kerhotoiminnoilla tarjotaan erilaisia matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi nuorisotiloilla on mahdollisuus kohdata avoimessa toiminnassa kavereita vapaamuotoisesti. Nuorisotiloilla eri-ikäiset lapset ja nuoret voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Tavoitteenamme on, että nuoret kokevat nuorisotilamme paikkoina, joissa nuorille on tarjolla kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa, sekä riittävästi aikuisten aikaa kohtaamiseen. Loppuvuodesta 2014 avattiin sateenkaareva nuorisotila Kirjava Espoon keskukseen vastaamaan espoolaisten ja pääkaupunkiseudulla asuvien seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten tarpeisiin. Tänä vuonna toimintaa tullaan vahvistamaan esimerkiksi järjestämällä henkilöstölle koulutusta. Nuorisopalveluilla on kumppanuussopimus Espoon Tyttöjen Talon toiminnasta Kalliolan Nuoret ry:n kanssa. Tällä toiminnalla parannetaan mm. monikulttuurista palvelutarjontaa Espoossa. Kouluyhteistyön mallien kehittäminen -projekti on nuorisopalveluiden ja opetustoimen yhteinen ja sen tavoitteena on kehittää koulun ja nuorisopalveluiden yhteistyötä lasten ja nuorten kasvun tukemisessa. Menetelmiä pilotoidaan lukuvuonna 2014-2015. Yhteistyömalliin liittyen kevään aikana toteutetaan sekä opetustoimen että nuorisopalveluiden henkilökunnalle kyselytutkimus omiin odotuksiin ja kokemuksiin sekä tulevan yhteistyön sisältöihin ja rakenteeseen liittyen. Jatkamme ja kehitämme myös yhteistyöstä koulujen kanssa. Ryhmäytämme peruskoulun 7. - luokkien oppilaat yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä pilotoimme lukuvuoden 2014 2015 aikana muita mahdollisia toimintamalleja koululla tehtävään nuorisotyöhön. Labra - peli- ja verkkotoiminnan vuoden 2015 tavoitteena on mm. kohdennetun poikien peliryhmän käynnistäminen, verkko- ja konsolipelaamisen kehittäminen sekä digitaalisen sisällöntuotannon käynnistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on toiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen. Tämä edellyttää Karatalon tietokonekeskuksen toimintakuntoon saamista. Olemme tiiviisti kehittämistyössä mukana Tajua mut! -toimintamallin sovittamiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi nuorisopalvelujen perustoimintaa. Koulujen loma-aikoina tarjoamme leiripaikan 400:lle peruskouluikäiselle lapselle ja nuorelle. Lisäksi järjestämme kesäkursseja ja kesäpajatoimintaa 200:lle ja päiväleirejä 200:lle lapselle ja nuorelle. Uudenvuoden aattona, vappuaattona ja koulujen alkamisen ja päättymisen yhteydessä vastaamme nuorten palveluoperaatioista yhteistyössä seurakuntien kanssa.
Nuorten itsenäistymistä tukevia palveluja tarjotaan nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa, Pulmakulmassa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Teemapajojen sisällöt vaihtelevat nuorten tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi itsenäinen asuminen ja oman talouden hallinta, kansainvälistyminen, opinnot ja työelämävalmiudet. Vuonna 2015 nuorten tieto- ja neuvontapiste toimii vahvassa yhteistyössä Ohjaamon kanssa. Lisäksi osallistumme Nuorisotakuun toteuttamiseen osoittamalla oppisopimus-, työharjoittelu- ja työkokeilu- ja kesätyöpaikkoja nuorille, palkkaamalla maahanmuuttajien rekrytointimallilla työntekijöitä toimintaamme, koordinoimalla Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa, osallistumalla Nuorisotakuuta koordinoivaan työryhmään sekä maaliskuussa 2015 käynnistyvään Ohjaamo-toimintaan. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900:llä kesäsetelillä. Vuonna 2015 kesäseteliin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta täyttävät ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Verkossa tehtävää nuorisotyötä tehdään erilaisissa ympäristöissä (mm. sosiaalinen media, Netari). Kulttuurisen nuorisotyön keinoin mahdollistamme nuorille harrastustoimintaa ja esiintymistilaisuuksia. Tapahtumat ja muut toiminnot suunnittelemme, toteutamme ja arvioimme yhdessä nuorten kanssa. Parannamme nuorten osallisuus- ja lähivaikuttamismahdollisuuksia mm. osallistavan budjetoinnin keinoin. Teemme yhteistyötä Nuorisovaltuuston kanssa mm. myöntämällä rahoitusta nuorten omaehtoiseen toimintaan (Itse Tehty!) sekä osallistumalla Vaikuttamo -tapahtuman toteutukseen. Osoitamme työntekijäresurssia Nuorisovaltuuston koulutustilaisuuksiin, sekä olemme mukana yhteistyössä vaaleihin liittyen. Tuemme nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa avustuksilla, antamalla tiloja käyttöön sekä lainaamalla toimintavälineitä. Huolehdimme nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Tavoitteenamme on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista. Lapset ja nuoret osallistuvat nuorisopalvelujen toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen.