METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

Samankaltaiset tiedostot
Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

Koneellisen metsänistutuksen opas

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 1/1 995 BRÄCKE PLANTER- JA ILVES-ISTUTUSKONEIDEN TUOTTAVUUS JA TYÖJÄLKI ...,,.1. Rolf Arnkil.

Metsänhoidon koneellistaminen

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

KONEELLINEN METSÄNISTUTUS RISUTEC APC -ISTUTUSKONEELLA

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsätyövoiman tarve ja koulutus

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

KONEELLINEN METSÄNHOITO

Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Onnistunut metsänuudistaminen

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Tela-alustainen alustainen kaivukone hakkuukoneena Suomessa

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

Koneellisen metsänistutuksen koulutuspäivä Joensuu Timo Parkkinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Metsäteho ja sen tutkimuspainotukset

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne

Metsäkoneiden monikäyttöisyys

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Metsän uudistaminen.

Korjuuyritykset

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Koneistutuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa: Toimintamalli koneistutuksen laajentamiseen ja kehittämiseen

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Opetusneuvos Jouni Suoheimo /Opetushallitus, Metsäalan koulutuksen kehittäminen Suomessa

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

KUUSEN KONEISTUTUKSEN ONNISTUMINEN KUIVANA KESÄNÄ ITÄ-SUOMESSA Jarkko Jermakka

kannattava elinkeino?

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

Metsänhoito. Metsänomistajat

Konekylvön omavalvontaohje

Transkriptio:

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 1

TUTKIMUSHANKKEEN TAVOITE JA TEHDYT RAPORTIT Tavoite: Selvitetään koneellisen istutuksen tilanne ja näkymät. Tutkimussuunnitelmaan kolme osatehtävää: Kyselytutkimus koneellisen istutuksen tilanteesta Istutuskoneiden seurantatutkimus Koneellisen istutuksen kannattavuuden laskenta Raportit: Vartiamäki, T. 2003. Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset. Metsätehon raportti 154, 9.9.2003. Kaila, S. 2005. Metsänhoitotöiden koneellistamisedellytykset. Julkaisussa: Kariniemi, A. (toim.) Kehittyvä puuhuolto 2005 - seminaari metsäammattilaisille. Seminaarijulkaisu. 16. 17.2.2005 Paviljonki, Jyväskylä. s. 41-48. ISBN 951-673-189-9 Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 2

Koneellinen istutus aiemmin 1970 - ja 1980-luvuilla kehitettiin isot istutuskoneet suuri nopeus ja automatiikka (Serlachius-istutuskone jopa 900-1000 tainta/käyttötunti) istutuksen tekninen onnistuminen kantavalla maalla hyvä suuret kustannukset äestykseen ja käsinistutukseen verrattuna (kiinteille kustannuksille ei jäänyt katetta) päättyi Suomessa 1980- ja Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 3

Metsänhoitotöiden konekehittelyn edellinen aalto: yhteenveto Ruotsissa yritettiin istutuksen ja perkauksen koneellistamista sitkeämmin kuin meillä usko työvoimapulaan => tekniikan kustannuskilpailukyvyn analyysi jätettiin vähälle kehittämistyöhön erittäin paljon teknistä ja tutkimuspanosta => konevalmistajille uusia tuotteita ja markkinoita haluttiin edetä teknisen kehityksen mahdollistamaa vauhtia ennusteita koneellistumisen nopeasta läpimurrosta onko jotain muuttunut metsänhoitotöiden koneellistamisen näkymissä? Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 4

Metsätyövoima ja metsänhoitotöiden koneellistaminen nyt SAVOTTA 2000 tarkistus: v. 2010 konetyönä istutuksesta 8 % ja taimikonhoidosta 6 % Metsäalan tulevaisuusfoorumille tehty tulevaisuusselvitys Työvoiman saatavuus metsätaloudessa: saattaa osaltaan helpottaa mahdollisesti uhkaavaa työvoimapulaa Yhteenveto: metsänhoitotöiden koneellistaminen yksi keino turvata töiden toteutusta; koneellinen istutus säästää työvoimaa vaativaan taimikon perkaustyöhön Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 5

TULOKSET 1: Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 kysely istutuskoneyrittäjiltä Bräcke-istutuskone kaivukoneessa (kuva Robur Maskin Ab) EcoPlanter-istutuskone hakkuukoneessa (kuva Partek Forest Oy Ab) Bräcke-istutuskone hakkuukoneessa (kuva Robur Maskin Ab) Lännen FP-160 hakkuukoneessa (kuva Lännen Plants Systems) Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 6

Suomessa kesällä 2003 käytössä olleet istutuskoneet Bräcke EcoPlanter Lännen-FP 160 Hakkuukoneet kpl Hakkuukoneet kpl Hakkuukoneet kpl Timberjack 1270B 3 Timberjack 1270A 1 Timberjack 1270A 1 Valmet 911 1 Kaivukoneet kpl Metsätraktorit kpl Hitachi EX100M 1 Ponsse S10, Wisent 2 Fiat-Hitachi 130.3 1 Lokomo 910 1 Fiat-Hitachi 150 2 Kobelco SK160 1 Hyundai 130 1 Volvo 140 1 Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 7

Koneistutusmäärät vuonna 2003 Urakanantaja taimimäärä pinta-ala, ha Metsäteollisuus ja metsätalousyhtiöt 1 882 000 1045 Metsähallitus 370 000 205 Metsänhoitoyhdistykset 250 000 140 Yksityiset metsänomistajat 60 000 30 Yhteensä 2 562 000 1420 Istutuskone taimimäärä pinta-ala, ha Bräcke 2 000 000 1110 Ecoplanter 270 000 150 Lännen FP-160 292 000 160 Yhteensä 2 562 000 1420 Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 8

TULOKSET 2: Istutuskoneiden tuottavuus ja työjälki sekä koneellisen istutuksen kannattavuus tarkastelussa ruotsalainen Bräcke-istutuskone: 1) Metsätehon osakkaat tyytyväiset työjälkeen 2) yleisin istutuskone meillä suuntaa-antava seurantatutkimus ja laskelmat: moto- ja kaivukonepohjainen istutuskone verrattuna mätästykseen ja käsinistutukseen Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 9

Käyttötuntituotokset seurannassa: Tainta / käyttötunti 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kone 1: motopohjainen istutuskone: 9 työmaata, 63 ha Kone 2: kaivukonepohjainen istutuskone: 14 työmaata, 66 ha Kone2 Kone1 0 2 4 6 8 10 Kivisyys Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 10

Työjälki seurannassa: Selvitettiin seuraavana kesänä istutustulosta etenkin epäsuotuisissa olosuhteissa työvaikeuden ja vuodenajan osalta systemaattinen otanta (7 ympyräkoealaa / kohde; säde 2,52 m) 7 8 erilaista ja eri aikaan istutettua maastokuviota / kone Tulokset verrannollisia käsinistutukseen puutteita, % keskimäärin moto kaivukone mättään laatu 2 5 tekninen onnistuminen 4 5 taimen kunto 7 9 taimen kunnon puutteilla ei yleensä selkeää syy-yhteyttä olosuhteisiin ja istutusajankohtaan, yhdellä kohteella hienojakoinen maa ja istutus syyskuussa => roustetuhoja miestyönä täydennystä kolmella motopohjaisen istutuskoneen kohteella nämä maastoltaan ja kivisyydeltään kuitenkin todella vaikeita Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 11

Suht. kustannus / ha Suht. kustannus / ha 300 200 100 Koneistutuksen kannattavuus 00 70 90 110 130 150 170 190 210 230 Käyttötuntituotos, tainta // h Suorat Suorat kustannukset kustannukset Aluehyöty Aluehyöty mukana mukana Motopohjainen istutuskone seuranta: 80-150 (kesk. 90-130) tainta/käyttö-h. suora kustannus yli 2 x mätästys ja käsinistutus hakkuukonekaluston tasaisemmasta työllistymisestä aiheutuva aluehyöty (koneet seisovat kesällä vähemmän) pienentää eroa, muttei ratkaisevasti Suht. kustannus / ha 300 200 100 0 70 90 110 130 150 170 190 210 230 Käyttötuntituotos, tainta / h Suorat kustannukset Aluehyöty mukana Kaivukonepohjainen istutuskone seuranta: 140-230 (kesk. 150-160 tainta/käyttö-h. suora kustannus yli 1 x mätästys ja käsinistutus peruskoneen käytöstä korjuuresurssina talvella saatavissa oleva aluehyöty (vähemmän motoja kausikoneina) näyttää tuovan merkittävän edun Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 12

Tulokset: yhteenveto kaivukonekalusto kustannuskilpailukyinen, jos työllistettävissä talviaikana - kiinnostavaa turvemaan harvennushakkuu, jota tahtoo jäädä rästiin edellyttää, että metsätöiden integroinnin laskennallisesti osoitettu, korjuukustannuksiinkin vaikuttava hyöty käytetään myös hyväksi - toteutettavissa alueurakoinnissa istutustyömaiden suunnittelu vaatii asiaan paneutumista ei kivisimmille (ei IV lk, osin III) eikä syksyllä hienolajitteisille maille taimihuolto edessä ei nopeaa teknistä harppausta, jota kannattaa odottaa - istutus koneellistettavissa jo nykykalustolla, ja konekehittely olisi saatava aktivoitumaan uudelleen jotta koneet avuksi työvoimapulan varalta, tarve vähintään 100 konetta - mistä halukkaat urakoitsijat nopeasti: vuonna 2003 koneita 16 ja osuus istutusalasta 1,6 % Metsänistutuksen koneellistamisen tilanne, projekti nro 313 13