VÄESTÖREKISTERIKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

Väestörekisterikeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012

Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 5 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 7 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 7 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 8 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 26 1.4.1 Suoritteet, julkishyödykkeet, palvelukyky ja laatu... 26 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 33 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 35 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 39 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 39 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 40 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 40 1.6.4 Tase... 41 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 41 1.8 Arviointien tulokset... 42 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 42 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 43 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 44 4 TASE... 45 5 LIITETIEDOT... 46 6 ALLEKIRJOITUS... 54

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 3 (54) VÄESTÖREKISTERIKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuoden 2012 aikana Väestörekisterikeskuksen henkilöstön työpanoksesta käytettiin perinteiseen tapaan suuri osa, arviolta kaksi kolmannesta, jatkuvaluonteisten tehtävien hoitamiseen ja pienimuotoiseen kehittämiseen. Tämä työ jakaantui tietojen ylläpitoon, tietopalveluihin, varmennepalveluihin sekä hallinnollisiin tukitehtäviin. Suurempien kehittämishankkeitten toteuttamiseen, joista Rakennus- ja kiinteistötietojen hanke (RaKi) on selkeästi vaativin, kului henkilötyöpanoksesta noin kolmannes. Väestörekisterikeskus toteutti myös sille annetut tehtävät harmaan talouden torjunnassa. Kuten edeltäneenä vuotena, myös vuonna 2012 toimintamme merkittävimpänä koetinkivenä olivat vaalit. Syksyllä toteutetut kunnallisvaalit hoidettiin virheettä. Vaalien jälkeen virastomme sai myös ensimmäisen kerran tarkastettavakseen kansalaisaloitteen allekirjoittajien aitouden, kun turkistarhauksen kieltämistä koskeneeseen kansalaisaloitteeseen oli kerätty vaadittavat yli 50.000 nimeä. Virastomme hoiti myös tämän tehtävän lakimääräisen ajan kuluessa. Virastomme tärkeimmät asiat ja niille asetetut tavoitteet on sovittu ministeriön kanssa tehdyssä tulossopimuksessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa tavoitteista saavutettiin. Väestötietojärjestelmän tietojen laatutaso, niin väestötietojärjestelmän kuin sähköisen identiteetin tuottamisen osaltakin, on säilynyt hyvänä. Pysyvien osoitteiden oikeellisuus oli vuonna 2012 98,9 %, kun se aikaisempina vuosina on ollut 99,0%. Yhden kymmenyksen pudotus ei ole tutkimuksen tehneen asiantuntijan, Tilastokeskuksen, mukaan merkittävä, vaan voidaan laittaa tilastollisen virhemarginaalin puitteisiin. Koska tulos on ollut vuodesta toiseen samaa korkeaa tasoa, Väestörekisterikeskus ehdottaakin ministeriölle, että tutkimus tehtäisiin jatkossa kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ainoastaan joka toinen vuosi. Ilmoitusliikenteen sähköistyksessä tärkein seurattava kohde on osoitetietojen ilmoittaminen internetissä. Tavoite oli vuodelle 2012 57%, ja lopputulos noin 61% Palveluitten häiriötön tuotanto on myös toteutunut; kaksi vuotta sitten toteutettu laaja väestötietojärjestelmän käyttöympäristöuudistus-hanke ja siihen liitetyt kahdennustoimenpiteet ovat edellisen vuoden tapaan näkyneet hyvänä palvelutasona myös vuonna 2012. Taloudellisesti viraston toiminta on ollut odotusten mukaista, jopa tavoitteet ylittävääkin. Tietopalvelun tulot koko vuoden aikana ylsivät noin 12,3 miljoonaan ja ylittivät virastolle asetetun tulotavoitteen 0,7 miljoonalla :lla. Varmennepalveluissa tulokertymä oli ennätyksellinen. Kokonaistulo on noin 7,9 miljoonan euron luokkaa. Mikä merkittävintä, terveydenhuollon varmennepalveluhanke on vuoden 2011 tapaan toteutettu terveydenhuollon organisaatioitten kanssa yhdessä sovit-

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 4 (54) tujen aikataulujen mukaisesti. VRK teki myös vuoden 2012 lopulla valtiovarainministeriölle ehdotuksen, jonka mukaan ministeriö selvittäisi yhdessä SITRAn kanssa mahdollisuudet päästä Suomessa, Viron tapaan, vihdoinkin VRK:n myöntämien varmenteitten laajaan yleiseen käyttöön. Viraston edustajat ovat toimineet aktiivisesti keskeisissä hallinnonalan ja sähköisen asioinnin kehittämishankkeissa, mm. Juhtan perustietovarantojaoksessa sen puheenjohtajana ja sihteeristössä, SADE-ohjelmassa sekä VM:n asettamissa eri työryhmässä. Virastossa vietiin koko toimintavuoden ajan eteenpäin niin ikään toimitilan muutosasiaa. Vuoden lopussa virasto olikin valmis muuttamaan yksityisen vuokranantajan tiloista Senaattikiinteistön hallinnoimiin valtion vuokratiloihin Lintulahdenkujalle. Virasto muutti uusiin toimitiloihin tammikuun 2013 alussa. Siirtyminen uusiin toimitiloihin, nykyistä reilut puolta pienempiin neliöihin ja avoimeen työympäristöön merkitsee huomattavia menosäästöjä viraston vuokrakuluissa vuodesta 2013 alkaen. Niin Väestörekisterikeskuksen kuin muittenkin virastojen toimintaan vaikuttaa tuottavuusohjelma, joka paljolti määrittelee sen, mihin viraston resurssit riittävät. Vuoden 2012 htv-raamiksi oli ministeriön kanssa sovittu 112 htv:ta. Viraston lopullinen htv-luku on 109 htv:ta. Viraston työilmapiiri sai lokakuun mittauksessa keskiarvon 3,44 (vuonna 2011 3,29). Mainittu arvo, samoin kuin Johtamisesta saatu keskiarvo, 3,41 (3,31) sekä johtajuusindeksi 3,34 (3,23) ylittävät siten selkeästi edellisen vuoden tason ja myös ministeriön asettamat tavoitteet. Virastossa toteutettu johtamiskoulutus, työnjaon selkiyttäminen sekä kaikille esimiestehtävissä toimiville tehty arviointi ja sen perusteella laaditut kehittämissuunnitelmat pyrkivät myös jatkossa takaamaan nyt alkaneen suotuisan kehityksen. Pitkäaikaisten sairauspoissaolojen määrässä näkyi vuonna 2012 edellisenä vuonna alkanut myönteinen trendi. Koko vuoden osalta sairauspäivien määrä jäi toisen kerran alle 9:n henkilötyövuosiin suhteutettuna. Suuret kehityshankkeet, lisääntyneet tehtävät ja yhä vaativampi asiakaskunta kuitenkin merkitsee sitä, että nykyisten resurssien puitteissa on yhä vaikeampaa päästä jatkossa hyviin tuloksiin, ilman että osa asiantuntijoista kokee uupumusta. Tämä on hyvä tiedostaa. Jatkossa onkin tarkoitus seurata tilannetta ja tehdä riittävän ajoissa mm. rekrytointiin kuuluvia toimenpiteitä, jotta nyt ensimmäisiä viitteitä antanut ongelma saataisiin hallintaan.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 5 (54) 1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Valtiovarainministeriö on asettanut Väestörekisterikeskukselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: - Väestötietojärjestelmän ja varmennepalvelujen luotettavuus säilyy sekä käytettävyys ja hyödyntäminen lisääntyvät - Asiakkaat voivat Väestörekisterikeskuksen palvelujen avulla tehostaa ja tukea toimintaansa - Väestökirjanpidon ja sen tietojärjestelmien kehittämisellä edistetään yhteiskunnan perusrekisteritietojen laatua ja kustannustehokasta saatavuutta ottaen erityisesti huomioon tietosuoja- ja tietoturvanäkökohdat Toiminnan vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyviksi tavoitteiksi on valtiovarainministeriö lisäksi vahvistanut seuraavat hankkeet ja niiden tavoitteet: - Toteutetaan rakennus- ja kiinteistötietojen kehittämishanke - Osallistutaan harmaan talouden torjunnan hankkeeseen - Osallistutaan ulkomaalaisten rekisteröinnin kehittämiseen - Toteutetaan manuaalisten väestötietoaineistojen, eli ns. perhelehtien, digitalisointi hanke Tavoitteiden toteutuminen Väestötietojärjestelmän (VTJ) tietojen laatutaso on säilynyt hyvänä ja myös henkilön sähköisen identiteetin oikeellisuus on pysynyt erinomaisella tasolla, 100 %:ssa. Väestötietojärjestelmän sekä varmennejärjestelmien hyvä palvelutaso on säilytetty, sillä järjestelmien käytettävyydet ovat olleet edelleen hyvällä tasolla. Asiakkaiden tyytyväisyyttä mitattiin kyselyllä syksyllä 2012 ja saatu tulos oli hyvä. Asiakastyytyväisyyden kokonaisindeksi oli 4,0 (asteikko 1-5). Viraston toiminnan laajentaminen terveydenhuollon varmentamiseen jatkui edellisestä vuodesta. Palveluiden tuottaminen terveydenhuollon asiakkaille jatkui laadukkaasti, suunnitelmien mukaisesti. Terveydenhuollon varmennepalveluhanke on VRK:ssa toteutettuna tuottanut valtiolle tuntuvia säästöjä. Tietojen saatavuutta edistettiin valmistelemalla lainsäädäntöesitys yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa vakiomuotoisten tietopalveluiden maksuttomuudesta julkishallinnolle (astui voimaan 1.1.2013). Saatettiin rakennusten osoitepisteiden koodinaatit ja osoitenumerot avoimeen käyttöön Maanmittauslaitoksen Karttapalvelussa.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 6 (54) Vuonna 2012 jatkettiin keskeisten hankkeiden toteuttamista. Hankkeet edistävät osaltaan julkisen hallinnon tuottavuutta. Rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn kehittämishankkeessa (RaKi), toteutetaan vuosien 2011 2014 aikana väestötietojärjestelmään uusi rakennus- ja huoneistotietojen käsittelysovellus sekä pysyvän rakennustunnuksen ja EUREF koordinaatiston käyttöönoton edellyttämät ohjelmistomuutokset. Hankkeessa kehitetään väestötietojärjestelmän ja kuntien välistä rakennuslupa- ja rakennustietojen ylläpitoprosessia sähköiseksi. Uudistus antaa kunnille mm. mahdollisuuden tehostaa rakennustietojen ilmoitusmenettelyä. EUREF koordinaatiston käyttöönoton edellyttämät ohjelmistomuutokset valmistuivat vuoden 2012 aikana. Muut RaKi hankkeen toimenpiteet etenivät myös suunnitelmien mukaisesti. Harmaan talouden torjunta on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Verohallinnossa otettiin käyttöön uudet menettelyt, joilla edistetään harmaan talouden torjuntaa. Veronumero, julkinen veronumerorekisteri ja henkilötunnus Verohallinnosta projektissa on luotu toimiva järjestelmä henkilötunnuksen antamiseen Verohallinnosta. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on tilapäisesti Suomessa oleskelevien työntekijöiden aiempaa nopeampi ja kattavampi rekisteröinti. Verohallinnon henkilöstön koulutukseen osallistumisen lisäksi VRK vastasi osaltaan uudistuksen teknisestä toteutuksesta. Uusi menetelmä otettiin käyttöön kesällä 2012. Ulkomaalaisten VTJ suorarekisteröintimahdollisuutta ollaan laajentamassa vuosien 2012-2014 aikana Verohallinnon lisäksi Maahanmuuttovirastolle ja mahdollisesti myös poliiseille. Toimintakertomusvuonna käynnistyneiden toimenpiteiden tarkoitus on mahdollistaa ulkomaalaiselle henkilölle henkilötunnuksen saaminen samassa yhteydessä kun hänen oleskeluoikeusasiaansa käsittelee suomalainen viranomainen. Tällöin mahdollistuu myös oleskelulupatiedon automatisoitu ylläpito VTJ:ssä suoraan Maahanmuuttoviraston UMA -järjestelmästä. Lisäksi vireillä on Kelan EESSI -tietojenvaihtosopimuksen mukainen henkilötunnusten antamismenettelyn kehittämishanke. Manuaalisten väestötietoaineistojen digitalisointi hankkeessa varmistetaan vanhojen väestötietoaineistojen säilyminen ja eheys. Hanke toteutetaan maistraattien ja Kansallisarkiston kanssa yhteistyössä ja tuloksena nyt asiakirjamuodossa olevat väestötiedot saadaan siirrettyä sähköisesti käsiteltäviksi ja hyödynnettäviksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2012 aikana digitointityön ja aineistojen käsittelyjärjestelmän toimittamisesta on sovittu ja digitointityö on käynnistetty. Vuonna 2013 aineistojen digitointi ja metatietojen keruu jatkuvat. Aineistojen käsittelyjärjestelmän käyttö alkaa vuoden 2013 aikana. Väestörekisterikeskus otti käyttöönsä AHTI palvelukeskukselta tulevat sisäisen IT:n palvelut. Yhteistyön aloittaminen oli projektoitu AHTIn kanssa ja palvelukeskuksen tuottamien palveluiden vakiinnuttaminen jatkuu vielä vuonna 2013.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 7 (54) 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Väestörekisterikeskuksen tulostavoitteena vuodelle 2012 oli, että tietopalvelujen kokonaistulot ovat 11,55 milj. euroa ja varmennepalvelujen tulot ovat 8,52 milj. euroa. Tietopalveluissa tulotavoitteet saavutettiin, mutta varmennepalveluissa niistä jäätiin hieman. Liiketaloudellisten varmennepalveluiden tulotavoite oli 1,1 milj. euroa ja toteutuma oli noin 1,04 milj. euroa. Väestörekisterikeskuksen tuottavuutta koskevana tulostavoitteena oli väestötietojärjestelmän tietopalvelujen ja varmennepalvelujen tulot suhteessa niiden tuottamiseen käytettyihin henkilötyövuosiin. Tulostavoitteeksi oli asetettu, että Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun kokonaistulot ovat 578 000 euroa per tietopalvelujen henkilötyövuosi ja varmennepalvelujen tulot ovat 370 000 euroa per varmennepalvelujen henkilötyövuosi. Tuottavuutta koskevat tavoitteet saavutettiin sekä tietopalveluissa että varmennepalveluissa. Tavoitteiden toteutumat on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. VTJ-tietopalvelun ja varmennepalvelun tuottavuus /htv VTJ-TIETOPALVELUN JA VARMENNEPALVELUN TUOTTAVUUS / htv VTJ-tietopalvelut 2012 2011 2010 Tulot 12 363 922 12 502 327 11 710 888 Henkilötyövuodet 21 19 19 Tulot / htv 588 758 658 017 616 362 Varmennepalvelut 2012 2011 2010 Tulot 7 928 334 7 900 896 5 373 342 Henkilötyövuodet 20 21 16 Tulot / htv 396 417(* 376 233 335 833 (* luvussa on huomioitu Valviralta saatu budjettisiirto, 260.000 euroa terveydenhuollon varmentamisen kulujen kattamiseksi. Taulukko 2. VRK:n maksullisen palvelutuotannon tuottavuus yks./htv VRK:n MAKSULLISEN PALVELUTUOTANNON TUOTTAVUUS yks. / htv VTJ-tietopalvelut 2012 2011 2010 Tietoyksikköä(* 231 878 173 244 386 837 248 524 149 Henkilötyövuodet 21 19 19 Tietoyksiköt / htv 11 041 818 12 862 465 13 080 218 Muutos edellisestä vuodesta % -14 % -2 % 36 % Varmennepalvelut 2012 2011 2010 Tietoyksikköä 913 819 680 119 597 027 Tietoyksikköä(** 195 758 160 713 117 201 Henkilötyövuodet 20 21 16 Tietoyksiköt / htv 45 691 32 386 37 314 Tietoyksiköt / htv(** 9 788 7 653 7 325 Muutos edellisestä vuodesta % 41 % -13 % 13 % Muutos edellisestä vuodesta % (** 28 % 4 % 11 %

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 8 (54) (* Tietoyksiköiden lukumäärään ei sisälly maksuttomia päällekkäisyyksien poistoja eli weedejä, eikä maksuttomia rakennustietojen luovutuksia. Osa henkilötyövuosista käytetään maksuttomaan tietopalveluun, jonka osuus on mukana tämän taulukon htv-luvussa. (** Kun myytyjen passien kappalemäärän sijasta käytetään myönnettyjen biopassivarmenteiden lukumäärää (vuonna 2012 128 kpl, vuonna 2011 86 kpl ja vuonna 2010 66 kpl). Tuottavuus on edellä esitetyillä mittareilla laskenut Tietopalveluissa ja noussut Varmennepalveluissa. Tietopalvelujen osalta kehitys on kuitenkin tavoitteen mukaista, koska niissä pyritään pienempiin tietoyksikkömääriin ja kohdistetumpaan tietojen luovutukseen. Varmennepalvelujen tuottavuuskehitys riippuu siitä, lasketaanko se myönnettyjen biovarmenteellisten asiakirjojen vai myönnettyjen biopassivarmenteiden perusteella. Varmennepalveluissa suoritemäärät ovat kasvaneet selvästi. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Väestörekisterikeskuksen maksullisen palvelutoiminnan taloudellisuutta voidaan mitata luovutettujen tietoyksikköjen keskimääräisen kustannuksen kehityksellä. Taulukossa 3 on esitetty maksullisen palvelutoiminnan luovutettujen tietoyksiköiden kokonaiskustannukset, sisältäen tietopalvelujen ja varmennepalvelujen, sekä tukiyksiköiden kustannukset. Maksullisesta tietojenluovutuksesta vastaa Tietopalvelut-yksikkö ja varmennepalvelujen myynnistä Varmennepalvelut-yksikkö. Taulukko 3. Maksullisen palvelutoiminnan taloudellisuus TIETOPALVELUT 2012 2011 2010 euro euro euro Kustannukset 8 552 094 8 127 051 7 143 666 Kustannukset / tietoyksikkö (* 0,037 0,033 0,029 Muutos edellisestä vuodesta % 12 % 14 % -6 % VARMENNEPALVELUT 2012 2011 2010 euro euro euro Kustannukset 7 891 035 7 187 660 5 730 216 Kustannukset / tietoyksikkö 8,64 10,57 9,60 Kustannukset / tietoyksikkö (** 40,31 44,72 48,89 Muutos edellisestä vuodesta % -18 % 10 % -8 % Muutos edellisestä vuodesta % (** -10 % -9 % -6 % (*Tietoyksiköiden lukumäärään ei sisälly maksuttomia päällekkäisyyksien poistoja eli weedejä, eikä maksuttomia rakennustietojen luovutuksia. (**Kun myytyjen passien kappalemäärän sijasta käytetään myönnettyjen biopassivarmenteiden lukumäärää (vuonna 2011 86 kpl, 2010 66 kpl ja vuonna 2009 14 kpl). Varmennepalvelujen tuottavuuskehitys riippuu siitä, lasketaanko se myönnettyjen biovarmenteellisten asiakirjojen vai myönnettyjen biopassivarmenteiden perusteella. Tietopalvelujen kustannuksiin sisältyy myös maksuttomien tietojen luovutusten kustannukset. Niille ei ole kustannuslaskennassa kohdistettu erikseen kustannuksia.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 9 (54) 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 4. Yhteenveto maksullisen toiminnan kannattavuudesta. KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA SUORITERYHMITTÄIN Tietojenluovutus / 2012 2011 2010 Julkisoikeudelliset suoritteet euro euro euro Tulot 4 761 809 4 754 251 4 602 694 Erillismenot 1 602 544 1 778 545 1 726 328 Käyttöjäämä 3 159 265 2 962 206 2 876 366 Osuus yhteiskustannuksista 3 104 845 2 962 277 2 424 755 Kokonaiskustannukset 4 707 389 4 740 822 4 151 083 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) 54 420 13 429 451 612 Kustannusvastaavuus % 101 % 100 % 111 % Tietojenluovutus / 2012 2011 2010 Liiketaloudelliset suoritteet euro euro euro Tulot 7 602 113 7 748 076 7 108 193 Erillismenot 873 398 707 939 702 345 Käyttöjäämä 6 728 715 7 040 137 6 405 848 Osuus yhteiskustannuksista 2 971 307 2 678 290 2 290 238 Kokonaiskustannukset 3 844 705 3 386 229 2 992 584 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) 3 757 409 4 361 847 4 115 610 Kustannusvastaavuus % 198 % 229 % 238 % Varmennepalvelut / 2012 2011 2010 Julkisoikeudelliset suoritteet euro euro euro Tulot 6 628 255 7 005 024 4 245 300 Erillismenot 5 737 486 5 405 917 3 243 532 Käyttöjäämä 890 770 1 599 107 1 001 768 Osuus yhteiskustannuksista 987 190 878 357 830 306 Kokonaiskustannukset 6 724 676 6 284 274 4 073 838 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) -96 420 720 750 171 462 Kustannusvastaavuus % 99 % 111 % 104 % Varmennepalvelut / 2012 2011 2010 Liiketaloudelliset suoritteet euro euro euro Tulot 1 040 078 895 872 1 128 042 Erillismenot 1 115 702 889 827 1 629 810 Käyttöjäämä -75 623 6 045-501 768 Osuus yhteiskustannuksista 50 658 13 559 26 568 Kokonaiskustannukset (* 1 166 359 903 386 1 656 378 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) -126 281-7 514-528 336 Kustannusvastaavuus % 89 % 99 % 68 % (* Liiketaloudellisten organisaatiovarmenteiden varaston arvostuksessa ja jaksotuksessa tapahtuneen virheen seurauksena tässä esitetyt virallisen kustannuslaskennan mukaiset kustannukset ovat v.2011 n.127.000 euroa liian pienet ja v.2012 n. 143.000 euroa liian suuret. Myös v.2010 varaston loppuarvoa on

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 10 (54) tarkistettu. Oikeilla varaston arvoilla laskettuna v.2011 kustannusvastaavuus olisi liiketaloudellisten osalta n.86% ja v.2012 n.101%. Varmennepalvelujen kannattavuus Varmennepalvelut laski vuoden 2012 kansalaisvarmenteen yksikköhintaa 20 eurosta 16 euroon, Biopassivarmenteen yksikköhintaa 5 eurosta 3,5 euroon sekä terveydenhuollon varmenteen yksikköhintaa 48,42 eurosta 41,34 euroon. Varmennepalvelujen myyntitulot pysyivät kuitenkin entisellä tasolla. Toiminnan erilliskustannukset eivät ole kasvaneet, koska lisääntynyt suoritetuotanto on toteutettu pääosin olemassa olevilla järjestelmillä. Taulukko 5. Kansalaisvarmenteen kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 VARMENNEPALVELUT KANSALAISVARMENNE 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 1 784 276 1 982 852 1 467 862 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat(* 314 027 281 262 212 860 henkilöstökustannukset 132 236 143 818 194 421 vuokrat 44 933 46 879 31 535 palvelujen ostot 584 358 633 828 880 655 poistot 39 974 43 319 36 413 muut erilliskustannukset 99 445 33 242 35 698 Erilliskustannukset yhteensä 1 214 973 1 182 348 1 391 581 KÄYTTÖJÄÄMÄ 569 303 800 504 76 281 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 283 1 510 2 738 henkilöstökustannukset 44 315 59 588 52 972 vuokrat 14 245 15 548 14 226 palvelujen ostot 44 801 50 516 36 796 poistot 24 365 740 korot 2 328 Muut tukitoimintojen kustannukset 1 363 1 455 2 639 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 106 031 131 310 110 111 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 321 003 1 313 657 1 501 693 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) 463 273 669 195-33 831 Kustannusvastaavuus-% 135 % 151 % 98 %

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 11 (54) Taulukko 6. Bio-varmenteen kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 VARMENNEPALVELUT BIO-VARMENNE 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 2 525 907 2 597 328 2 638 702 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 13 835 17 365 10 333 henkilöstökustannukset 631 791 623 797 532 741 vuokrat 289 827 242 443 206 153 palvelujen ostot 838 356 698 498 700 263 poistot 151 484 192 796 225 297 muut erilliskustannukset 33 285 33 676 43 410 Erilliskustannukset yhteensä 1 958 578 1 808 575 1 718 197 KÄYTTÖJÄÄMÄ 567 329 788 753 920 505 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 275 7 811 17 900 henkilöstökustannukset 285 840 308 166 346 296 vuokrat 91 882 80 407 93 003 palvelujen ostot 288 977 261 250 240 545 poistot 155 1 886 4 839 korot 12 042 muut tukitoimintojen kustannukset 8 793 7 526 17 251 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 683 922 679 087 719 835 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 642 500 2 487 662 2 438 031 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) -116 593 109 666 200 670 Kustannusvastaavuus-% 96 % 104 % 108 %

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 12 (54) Taulukko 7. Liiketaloudellisten organisaatiovarmenteiden kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 VARMENNEPALVELUT LIIKETALOUDELLISET ORGANISAATIOVARMENTEET 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 921 083 808 957 1 128 042 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 282 269 153 836 547 600 varaston arvon muutos (lisäys+/vähennys-) (* 139 553 henkilöstökustannukset 107 440 79 445 193 335 vuokrat 6 894 4 708 7 773 palvelujen ostot 388 800 474 072 874 860 poistot 6 133 4 350 2 675 muut erilliskustannukset 24 289 28 905 3 567 Erilliskustannukset yhteensä 955 378 745 316 1 629 810 KÄYTTÖJÄÄMÄ -34 295 63 641-501 768 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 197 152 661 henkilöstökustannukset 9 775 5 984 12 781 vuokrat 2 186 1 561 3 433 palvelujen ostot 37 901 5 073 8 878 poistot 4 37 179 korot 234 muut tukitoimintojen kustannukset 209 146 637 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 50 272 13 187 26 569 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 005 650 758 503 1 656 379 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) -84 567 50 454-528 336 Kustannusvastaavuus-% 92 % 107 % 68 % (* Varaston arvostuksessa ja jaksotuksessa tapahtuneen virheen seurauksena tässä esitetyt virallisen kustannuslaskennan mukaiset kustannukset ovat v.2011 n.127.000 euroa liian pienet ja v.2012 n. 143.000 euroa liian suuret. Myös v.2010 varaston loppuarvoa on tarkistettu. Oikeilla varaston arvoilla laskettuna v.2011 kustannusvastaavuus olisi n.91% ja v.2012 n.106%.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 13 (54) Taulukko 8. Terveydenhuollon varmentamisen kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 VARMENNEPALVELUT TERVEYDENHUOLLON VARMENTAMINEN 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 2 318 072 2 424 845 138 737 Budjettisiirto 260 000 260 000 Tuotot sisältäen budjettisiirron(* 2 578 072 2 684 845 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 788 032 661 011 78 924 henkilöstökustannukset 400 435 338 049 3 011 vuokrat 26 957 24 262 103 palvelujen ostot 1 201 496 1 279 570 49 645 poistot 23 982 22 420 30 muut erilliskustannukset 123 033 89 681 2 041 Erilliskustannukset yhteensä 2 536 935 2 414 995 133 754 KÄYTTÖJÄÄMÄ -245 862 10 186 4 982 KÄYTTÖJÄÄMÄ(* 14 138 270 186 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 770 782 9 henkilöstökustannukset 38 885 30 840 173 vuokrat 8 546 8 047 47 palvelujen ostot 148 204 26 145 120 poistot 14 189 2 korot - 1 205 muut tukitoimintojen kustannukset 818 753 9 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 197 238 67 960 360 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 761 172 2 482 954 134 114 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) -443 100-58 110 4 622 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-)(* -183 100 201 890 Kustannusvastaavuus-% 84 % 98 % Kustannusvastaavuus-%(* 93 % 108 % 103 % (* Kun tulona otetaan huomioon budjettisiirto / pysyvä toimintamenojen lisäys (260 000 per vuosi)

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 14 (54) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) toimintamenoista momentilta 33.02.05 siirrettiin v.2011 väestörekisterikeskukselle 260 000 euroa varmennepalveluiden keskittämiseen liittyvänä siirtona. Vuonna 2012 vastaava summa sisältyi Väestörekisterikeskuksen normaaliin menokehykseen. Väestörekisterikeskus ja Valvira sopivat, että kyseisen 260 000:n euron osalta Väestörekisterikeskus ei laskuta Valviraa terveydenhuollon varmenteista. Kustannusvastaavuuslaskelmassa kyseinen määrärahan laskennallinen vaikutus tuloihin on otettu huomioon (* -merkillä varustetuissa kentissä. Taulukko 9. Palveluvarmenteiden kannattavuuslaskelma PALVELUVARMENTEET 2012 2011 TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 118 995 86 915 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 1 179 henkilöstökustannukset 21 322 22 244 vuokrat 163 133 palvelujen ostot 123 291 109 366 poistot 0 0 muut erilliskustannukset 15 540 11 590 Erilliskustannukset yhteensä 160 324 144 511 KÄYTTÖJÄÄMÄ -41 329-57 596 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 4 henkilöstökustannukset 161 169 vuokrat 52 44 palvelujen ostot 163 143 poistot 0 1 korot 7 muut tukitoimintojen kustannukset 5 4 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 386 372 Kokonaiskustannukset yhteensä 160 709 144 884 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) -41 714-57 969 Kustannusvastaavuus-% 74 % 60 % Palveluvarmenteen tuottamisprosessin sähköistämistä kehitettiin, joka näkyy suurina kustannuksina palvelujen ostoissa ja alikatteellisuutena.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 15 (54) Tietopalvelujen kannattavuus Tietojen luovutuksen tulojen ja kustannusten suhde on kokonaisuutenaan pysynyt edellisiin vuosiin verrattuna vakaana ja kannattavuus, ottaen huomioon julkisoikeudelliset ja liiketaloudelliset suoritteet, on erinomainen. Taulukko 10. Julkisten kyselypalvelujen kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 TIETOPALVELUT JULKISET KYSELYPALVELUT 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 2 494 375 2 333 633 2 072 306 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 165 3 865 4 764 henkilöstökustannukset 288 726 307 695 258 454 vuokrat 96 715 91 765 84 474 palvelujen ostot 143 526 160 443 101 479 muut erilliskustannukset 5 237 2 483 4 975 Erilliskustannukset yhteensä 537 369 566 251 454 145 KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 957 006 1 767 382 1 618 161 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 32 628 9 696 13 527 henkilöstökustannukset 351 865 358 154 386 758 vuokrat 114 089 96 161 98 759 palvelujen ostot 830 292 738 926 664 006 poistot 163 693 146 438 25 964 korot 6 829 10 868 muut tukitoimintojen kustannukset 76 285 69 997 65 446 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 568 851 1 426 201 1 265 328 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 106 220 1 992 453 1 719 472 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) 388 155 341 181 352 834 Kustannusvastaavuus-% 118 % 117 % 121 % Rakennustietokyselyt olivat kunnille maksuttomia 1.7.2011 lähtien.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 16 (54) Taulukko 11. Julkisen muutostietopalvelun kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 TIETOPALVELUT JULKINEN MUUTOSTIETOPALVELU 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 1 506 056 1 486 141 1 638 298 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 065 2 705 3 333 henkilöstökustannukset 173 841 181 681 182 158 vuokrat 67 700 64 236 59 132 palvelujen ostot 104 419 197 495 347 741 muut erilliskustannukset 2 932 1 584 3 417 Erilliskustannukset yhteensä 350 958 447 701 595 779 KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 155 098 1 038 439 1 042 519 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 22 816 6 807 9 469 henkilöstökustannukset 233 125 237 181 267 522 vuokrat 79 862 67 312 69 131 palvelujen ostot 637 240 595 164 432 874 poistot 114 585 102 507 18 174 korot 4 781 7 608 muut tukitoimintojen kustannukset 44 809 38 851 37 174 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 132 437 1 052 602 841 952 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 483 395 1 500 304 1 437 731 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) 22 660-14 163 200 567 Kustannusvastaavuus-% 102 % 99 % 114 %

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 17 (54) Taulukko 12. Julkisten muiden eräkäyttöisten tietopalveluiden kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 TIETOPALVELUT JULKISET MUUT ERÄKÄYTTÖISET TIETOPALVELUT 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 761 378 920 977 892 090 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 885 1 159 1 428 henkilöstökustannukset 180 295 167 615 152 960 vuokrat 29 014 27 530 25 342 palvelujen ostot 502 766 567 438 495 050 muut erilliskustannukset 1 257 851 1 623 Erilliskustannukset yhteensä 714 217 764 593 676 403 KÄYTTÖJÄÄMÄ 47 161 156 384 215 687 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 778 2 909 4 058 henkilöstökustannukset 90 753 92 491 106 408 vuokrat 34 227 28 848 29 628 palvelujen ostot 200 487 296 595 150 409 poistot 49 108 43 931 7 789 korot 2 049 3 260 muut tukitoimintojen kustannukset 19 204 16 650 15 924 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 403 556 483 473 317 476 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 117 774 1 248 066 993 879 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) -356 395-327 089-101 789 Kustannusvastaavuus-% 68 % 74 % 90 % Rakennustietojen vakiopoiminnat olivat kunnille maksuttomia 1.1.2011 lähtien. Kustannukset kasvoivat 150.000 euroa vuonna 2011 johtuen maksuttomien tietojen määrittelystä.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 18 (54) Taulukko 13. Liiketaloudellisten kyselypalveluiden kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 TIETOPALVELUT LIIKETALOUDELLISET KYSELYPALVELUT 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 3 522 355 3 612 715 3 036 908 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 522 2 827 3 666 henkilöstökustannukset 240 916 180 910 178 373 vuokrat 96 715 62 690 57 805 palvelujen ostot 95 057 97 901 88 124 muut erilliskustannukset 3 875 1 844 5 376 Erilliskustannukset yhteensä 439 085 346 173 333 344 KÄYTTÖJÄÄMÄ 3 083 270 3 266 543 2 703 564 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 32 628 9 696 8 510 henkilöstökustannukset 353 486 354 238 344 010 vuokrat 114 089 96 161 86 184 palvelujen ostot 830 292 739 039 642 430 poistot 163 693 146 438 24 415 korot 6 829 10 868 muut tukitoimintojen kustannukset 76 239 69 997 60 886 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 570 427 1 422 399 1 177 303 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 009 512 1 768 571 1 510 647 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) 1 512 844 1 844 144 1 526 260 Kustannusvastaavuus-% 175 % 204 % 201 %

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 19 (54) Taulukko 14. Liiketaloudellisen asiakasrekisterin päivityksen kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 TIETOPALVELUT LIIKETALOUDELLINEN ASIAKASREKISTERIN PÄIVITYS 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 1 459 988 1 418 217 1 376 722 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 210 1 357 1 755 henkilöstökustannukset 97 155 73 661 75 291 vuokrat 46 423 30 091 27 746 palvelujen ostot 17 379 38 910 56 658 muut erilliskustannukset 1 860 828 2 599 Erilliskustannukset yhteensä 164 028 144 847 164 049 KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 295 960 1 273 369 1 212 673 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 15 645 4 654 4 085 henkilöstökustannukset 145 205 148 180 149 215 vuokrat 54 763 46 157 41 368 palvelujen ostot 320 779 285 927 229 708 poistot 78 573 70 290 11 719 korot 3 278 5 217 muut tukitoimintojen kustannukset 30 726 26 641 23 289 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 645 690 585 127 464 601 Kokonaiskustannukset yhteensä 809 718 729 974 628 650 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) 650 269 688 242 748 072 Kustannusvastaavuus-% 180 % 194 % 219 % Asiakashintoja laskettiin päivitys- ja poimintapalveluissa 1.5.2011 lähtien.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 20 (54) Taulukko 15. Liiketaloudellisten poimintapalveluiden kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 TIETOPALVELUT LIIKETALOUDELLISET POIMINTAPALVELUT 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 2 503 747 2 664 339 2 647 389 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 261 1 414 1 828 henkilöstökustannukset 174 472 132 274 134 647 vuokrat 48 357 31 345 28 903 palvelujen ostot 18 680 10 030 17 998 muut erilliskustannukset 1 937 862 2 720 Erilliskustannukset yhteensä 244 708 175 925 186 096 KÄYTTÖJÄÄMÄ 2 259 040 2 488 414 2 461 294 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 297 4 848 4 255 henkilöstökustannukset 151 556 157 554 155 845 vuokrat 57 044 48 080 43 092 palvelujen ostot 334 144 297 840 239 279 poistot 81 847 73 219 12 208 korot 3 415 5 434 muut tukitoimintojen kustannukset 32 007 27 751 24 260 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 672 895 612 708 484 373 Kokonaiskustannukset yhteensä 917 603 788 633 670 469 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) 1 586 144 1 875 706 1 976 920 Kustannusvastaavuus-% 273 % 338 % 395 % Asiakashintoja laskettiin päivitys- ja poimintapalveluissa 1.5.2011 lähtien.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 21 (54) Taulukko 16. Liiketaloudellisen nimi- ja osoitepalvelun kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 TIETOPALVELUT LIIKETALOUDELLINEN NIMI- JA OSOITEPALVELU 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 116 023 52 805 47 175 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 50 57 73 henkilöstökustannukset 21 308 31 418 15 722 vuokrat 1 934 1 254 1 156 palvelujen ostot 2 207 8 061 1 797 muut erilliskustannukset 77 204 108 Erilliskustannukset yhteensä 25 577 40 994 18 856 KÄYTTÖJÄÄMÄ 90 446 11 811 28 319 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 652 213 170 henkilöstökustannukset 8 006 7 591 20 628 vuokrat 2 282 1 923 1 724 palvelujen ostot 49 813 27 817 120 925 poistot 20 261 19 265 16 824 korot 137 217 muut tukitoimintojen kustannukset 1 280 1 110 3 473 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 82 295 58 057 163 961 Kokonaiskustannukset yhteensä 107 872 99 051 182 817 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) 8 151-46 246-135 642 Kustannusvastaavuus-% 108 % 53 % 26 % VRK:n nimipalvelu on ilmaispalvelu kansalaisille. Osoitepalvelupuhelimen hoito ulkoistettiin Elisa Oyj:lle vuoden 2012 alusta lukien.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 22 (54) Taulukko 17. Julkisoikeudellisen tietopalvelun kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 JULKISOIKEUDELLISET TIETOPALVELUT JULKISOIKEUDELLISET TIETOPALVELUT 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 4 761 809 4 754 251(* 4 602 694 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 115 7 730 9 525 henkilöstökustannukset 642 862 656 991 593 571 vuokrat 193 430 183 530 168 948 palvelujen ostot 750 711 925 376 944 270 muut erilliskustannukset 9 426 4 917 10 014 Erilliskustannukset yhteensä 1 602 544 1 778 545 1 726 328 KÄYTTÖJÄÄMÄ 3 159 265 2 962 206 2 876 366 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 65 222 19 412 27 054 henkilöstökustannukset 675 743 687 826 760 687 vuokrat 228 177 192 231 197 518 palvelujen ostot 1 668 018 1 630 684 1 247 290 poistot 327 386 292 876 51 927 korot 13 659 21 736 muut tukitoimintojen kustannukset 140 299 125 499 118 544 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 3 104 845 2 962 277 2 424 755 Kokonaiskustannukset yhteensä 4 707 389 4 740 822 4 151 083 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) 54 420 13 429 451 612 Kustannusvastaavuus-% 101 % 100 % 111 % (* Sisältää vaalien toimeenpanon tuloja 13.500 euroa

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 23 (54) Taulukko 18. Liiketaloudellisen tietopalvelun kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 LIIKETALOUDELLISET TIETOPALVELUT LIIKETALOUDELLISET TIETOPALVELUT 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 7 602 113 7 748 076 7 108 193 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 044 5 655 7 322 henkilöstökustannukset 533 851 418 262 404 033 vuokrat 193 430 125 380 115 610 palvelujen ostot 133 324 154 903 164 576 muut erilliskustannukset 7 749 3 739 10 803 Erilliskustannukset yhteensä 873 398 707 939 702 345 KÄYTTÖJÄÄMÄ 6 728 715 7 040 137 6 405 848 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 65 222 19 412 17 020 henkilöstökustannukset 658 254 667 564 669 697 vuokrat 228 177 192 231 172 368 palvelujen ostot 1 535 028 1 350 623 1 232 343 poistot 344 374 309 212 65 166 korot 13 659 21 736 muut tukitoimintojen kustannukset 140 252 125 499 111 908 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 971 307 2 678 290 2 290 238 Kokonaiskustannukset yhteensä 3 844 705 3 386 229 2 992 584 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) 3 757 409 4 361 847 4 115 610 Kustannusvastaavuus-% 198 % 229 % 238 % Julkishallinnon tietopalveluissa oma henkilökunta hoitaa suoritteiden myynnin, markkinoinnin, tietolupien laadinnan ja osallistuu yleishallinnon sekä tietohallinnon kehitystehtäviin. Julkishallinnon eräkäyttöisissä tietopalveluissa toimittajat suorittavat väestötietojärjestelmän tietojen tekniset toimitukset. Liiketaloudellisissa eräkäyttöisissä tietopalveluissa (asiakasrekisterin päivitykset ja poiminnat) Väestörekisterikeskus vastaa tietolupien laadinnasta sekä yhteistyökumppaneiden ohjauksesta. Liiketaloudellisten tietopalve-

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 24 (54) luiden myynnistä, markkinoinnista ja tietojen toimituksista vastaa kolme yhteistyökumppania. Kyselypalveluissa myynti, tuotekehitys ja markkinointi hoidetaan VRK:n toimesta. Tietojärjestelmän kehittämiseen osallistuu myös järjestelmän toimittaja. Lisäksi tietojen käytön valvonta kuuluu tärkeänä osana VRK:n tehtäviin. Kustannusten kohdentaminen Sekä tietopalveluiden että varmennepalveluiden suoritteet jaotellaan julkisoikeudellisiin ja liiketaloudellisiin suoritteisiin. Maksullisen toiminnan erilliskustannukset kirjataan vastuualueille ja tuoteryhmille. Tukipalvelujen kustannukset kohdistetaan tilaaja-tuottajasopimusten mukaisesti maksulliseen palvelutoimintaan tai maksuttomaan viranomaistoimintaan. Kohdistus perustuu osittain tukipalveluyksiköissä tehtäviin kulujen ja työaikojen kirjauksiin toiminnoille tai projekteille, ja osittain maksullisessa toiminnassa ja viranomaistoiminnassa käytettäviin henkilölukumääriin. Varmennepalveluiden yhteiset, erikseen kohdentamattomat kulut on jaettu tuoteryhmille luovutettujen yksikkömäärien eli volyymien suhteessa. Osuus yhteiskustannuksista on kohdistettu samassa suhteessa. Kustannusvastaavuuslaskelmat Maksullisen palvelutoiminnan kokonaiskustannukset olivat 16,7 milj. euroa, jossa on kasvua vuoteen 2011 n. 10 %. Kasvu johtuu pääasiassa lisääntyneistä suoritemääristä ja VRK:n muuton aiheuttamista kertaluonteisista kustannuksista. Myös viranomaistoiminnan kustannukset ovat kasvaneet n. 6,6 milj. eurosta n. 9,4 milj. euroon. Maksullisen palvelutoiminnan tuotot pysyivät noin edellisen vuoden tasolla. Liiketaloudellisten tietopalvelujen kustannusvastaavuus on pienentynyt, koska järjestelmäkustannuksia on kohdennettu aiempaa enemmän tietopalvelun liiketaloudellisiin suoritteisiin. Perusteena tälle on se, että yksityisen sektorin tietopalvelujen käyttö, erityisesti suorakäyttö, on lisääntynyt merkittävästi, aiheuttaen lisävaateita järjestelmän valvonnalle, kapasiteetille, suorituskyvylle ja toimintavarmuudelle. Liiketaloudellisten tietopalvelujen kustannuksia korotti myös lisääntynyt henkilöstömäärä ja ostopalvelut, joita käytettiin yhteistyökumppaneiden toimintamallin selvittämiseen ja kilpailutuksen valmisteluun. Varmennepalveluiden ja tietopalveluiden suoritteiden tulot kattavat kokonaisuudessaan niiden aiheuttamat kustannukset. Maksullisen palvelutoiminnan osuus kokonaiskustannuksista (n.26 milj. euroa) oli 64 % ja viranomaistoiminnan 36 %.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 25 (54) Julkishallinnon yhteyshakemiston Julhan kannattavuus Julkishallinnon yhteyshakemisto Julhan tulot ovat maksullisen, liiketaloudellisen toiminnan tuloja. Taulukko 19. Julhan kannattavuuslaskelma KANNATTAVUUSLASKELMA 2010-2012 JULKISHALLINNON YHTEYSHAKEMISTO JULHA 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TUOTOT 92 822 95 910 106 870 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 180 714 1 560 henkilöstökustannukset - 69 204 91 574 vuokrat 7 256 7 528 14 410 palvelujen ostot 152 945 154 583 193 697 muut erilliskustannukset 2 647 5 122 11 440 Erilliskustannukset yhteensä 163 298 237 151 312 681 KÄYTTÖJÄÄMÄ -70 476-141 241-205 811 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 003 943 3 754 henkilöstökustannukset (* 84 793 43 439 55 239 vuokrat 11 134 9 601 16 606 palvelujen ostot 52 823 38 360 27 244 poistot 19 225 864 korot 1 438 muut tukitoimintojen kustannukset 1 102 893 3 018 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 150 875 94 900 106 725 Kokonaiskustannukset yhteensä 314 173 332 051 419 406 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ(-) -221 351-236 140-312 536 Kustannusvastaavuus-% 30 % 29 % 25 % (* Lukuun v.2012 sisältyy henkilöstökustannuksista sekä erilliskustannukset että osuus yhteiskustannuksista.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 26 (54) Viranomaistoiminnan kustannukset Maksuttoman viranomaistoiminnan kustannukset koostuvat mm. Tietosisältö-yksikön kustannuksista ja eräiden merkittävien projektien kustannuksista. Tilinpäätösanalyysiosassa, kohdassa 1.6, on esitetty Väestörekisterikeskuksen kokonaiskustannukset. Taulukko 20. Maksuttoman viranomaistoiminnan kustannukset KUSTANNUSLASKELMA 2010-2012 MAKSUTON VIRANOMAISTOIMINTA 2012 2011 2010 TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA KUSTANNUKSET Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 11 689 15 524 8 724 henkilöstökustannukset 961 876 952 820 1 027 748 vuokrat 194 578 169 825 204 744 palvelujen ostot 380 213 348 697 321 016 poistot 0 3 844 muut erilliskustannukset 50 453 53 108 70 728 Erilliskustannukset yhteensä 1 598 809 1 539 973 1 636 724 Osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat 150 544 38 842 56 154 henkilöstökustannukset 1 568 966 1 368 767 1 431 175 vuokrat 451 687 384 642 386 492 palvelujen ostot 5 124 913 2 851 714 2 164 318 poistot 207 841 195 212 70 642 korot 27 317 10 868 muut tukitoimintojen kustannukset 295 754 257 103 251 913 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 7 799 705 5 123 598 4 371 562 Kokonaiskustannukset yhteensä 9 398 514 6 663 572 6 008 206 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteet, julkishyödykkeet, palvelukyky ja laatu Tietojen ylläpito ja rekisteröinti Väestörekisterikeskuksen tavoitteena on lisätä väestötietojärjestelmän sähköistä ilmoitusliikennettä ja automatisoida sen ylläpitotoimintoja. Manuaalisen tiedon ylläpidon vähentäminen vähentää ylläpitoon osallistuvien tahojen työtä ja kustannuksia. Väestörekisterikeskus on pyrkinyt siihen, että tiedot ilmoitettaisiin sähköisesti sieltä, mistä tieto on peräisin. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Väestörekisterikeskus tekee jatkuvaa yhteis-

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 27 (54) työtä tiedon ilmoittajien ja rekisteröijien, kuten maistraattien ja muun muassa kuntien, seurakuntien ja terveydenhuollon yksiköiden kanssa. Valtiovarainministeriön vahvistamana tietojen ylläpitoa ja rekisteröintiä koskevana tulostavoitteena vuodelle 2012 oli: Muuttoilmoituksista tehdään sähköisesti 57 % Muuttoilmoituksissa tulostavoite saavutettiin (kts. taulukko 21 alla). Kansalaisten muuttoilmoituksia otetaan vastaan Itella Posti Oy:n, maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen yhteistyössä ylläpitämien tiedonkeruumenetelmien avulla. Yhteisellä muuttoilmoituksella kerätään tietoja sekä väestötietojärjestelmään että Postin osoitetietojärjestelmään. Muuttoilmoituksen voi tehdä sähköisesti, lomakkeella tai puhelimitse. Itella hallinnoi sähköistä ilmoituskanavaa sekä muuttolomakkeiden skannausta. Puhelinpalvelua hoidettiin maistraattien ja Itellan asiakaspalvelun toimesta 30.4.2012 asti, jolloin Itella luopui palvelun hoitamisesta. Tästä johtuen 2.5.2012 luovuttiin Itellan asiakaspalvelunumeroiden käyttämisestä ja muuttoilmoituspuhelinpalvelulle otettiin käyttöön uusi kaksikielisesti toimiva palvelunumero 0295 535 535. Lokakuussa 2012 muuttoilmoituspuhelinpalvelu liitettiin osaksi VRK:n ACD -puhelinjärjestelmää ja suomenkielisen numeron rinnalle otettiin uusi palvelunumero 0295 535 536 ruotsinkielisiä asiakkaita varten. Puhelinpalvelun maistraattiresurssien täydentämiseksi on Väestörekisterikeskus ostanut palvelua alihankintana Astropolistieto Oy:ltä. Muuttoilmoitusten tallennusjärjestelmän (JOSMU) kuormituksen vähentämiseksi otettiin 9.5.2012 käyttöön nettimuuttojen ja skannattujen lomakeilmoitusten siirto JOSMUn ohi Itellasta suoraan VRK:n palvelurajapintaan. JOSMUn korvaavan uuden muuttoilmoitusten tallennusjärjestelmän suunnittelu ja toteutus aloitettiin keväällä 2012 ja se otetaan käyttöön vuoden 2013 alkupuolella. Taulukko 21. Väestötietojärjestelmään rekisteröidyt muuttoilmoitukset. VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄÄN REKISTERÖIDYT MUUTTOILMOITUKSET VUONNA 2010-2012 2012 Ilmoitukset yht. %- osuus 2011 Ilmoitukset yht. %- osuus 2010 Ilmoitukset yht. %- osuus Internet 418 701 61 381 477 56 341 730 52 Puhelin 61 040 9 79 176 12 93 959 14 Lomake, skannattu 137 383 20 143 241 21 148 591 23 Lomake, manuaalisesti tallennettu 70 582 10 74 552 11 72 762 11 YHTEENSÄ 687 706 100 678 446 100 657 042 100

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 28 (54) Ylläpitomenettelyjen kehittäminen ja tietojen laadun parantaminen Väestötietojärjestelmän tietojen ylläpidon kehittäminen kuuluu Väestörekisterikeskuksen ydintehtäviin. Maistraattien työtä on saatu nopeutettua, kun lukuisia virheitä aiheuttavia toimintoja sovelluksissa on korjattu, tietohuoltoa edelleen sähköistetty ja sovellusten käytettävyyttä kehitetty. Rakennus- ja huoneistotietojen konekielisen ilmoittamisen lisääntyminen on huomattavasti vähentänyt maistraateissa tehtävää manuaalista tallennustyötä. Kun vielä 2000-luvun alkupuoliskolla lähes neljännes Suomen kunnista toimitti rakennustiedot lomakkeilla maistraattien manuaalitallennukseen, nykyisin enää alle 5 % kunnista (14 kuntaa) toimittaa tiedot lomakkeilla. Kiinteistö- rakennus- ja huoneistotietojen ylläpidon kehittäminen onkin yksi keskeisimpiä keinojamme maistraattien tuottavuuden parantamiseksi. Kiinteistötietojen tapahtumien käsittely on jo saatu poistettua maistraateista lähes kokonaan ja rakennus-, huoneisto- ja kiinteistötietojen ylläpitomenettelyn uudistamistyö on käynnissä (ns. RaKi-hanke). Hankkeen tavoitteena on tämän työn lähes kertakaikkinen häviäminen maistraateissa sen jälkeen, kun kunnat ovat ottaneet uuden pysyvän rakennustunnuksen ja uuden ylläpitomenettelyn käyttöön. Hankkeen tavoitteista yksi saavutettiin marraskuussa 2012, kun väestötietojärjestelmässä otettiin käyttöön ETRS- TM35FIN koordinaatit (ns. EUREF-koordinaatit). Vuonna 2012 otettiin käyttöön uusi henkilötunnuksen antamismenettely, joka toteutettiin yhteistyössä Verohallinnon kanssa, hankkeeseen liittyvien muiden harmaan talouden torjuntaan tähtäävien toimien yhteydessä. Tilapäisesti Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille annetaan henkilötunnus samalla asiakaskäynnillä, kun ulkomaalaisen tiedot tallennetaan Verohallinnon ylläpitämiin rekistereihin. Uudistuksen tavoitteena on Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten työntekijöiden aiempaa nopeampi ja kattavampi rekisteröinti, mutta erityisesti sillä tavoitellaan hyötyjä verotuksen, sosiaalikulujen ja eläkevastuiden kattamisessa sekä työntekijän suojeluun liittyvien velvoitteiden toteutumisessa, päävastuun hankkeen toteuttamisesta kuuluessa Verohallinnolle. Väestörekisterikeskuksen jatkuvaan laadunparannustyöhön kuuluu maistraattien ohjeistaminen muuttuneen lainsäädännön johdosta aiheutuneista muutoksista tietojen ylläpidossa sekä juoksevan neuvonnan, ohjeistuksen ja koulutuksen antaminen myös muille tietojen ilmoittajille ja sidosryhmille. Yhteistyössä kuntien ja maistraattien kanssa on suoritettu osoitteiden laadunparannustoimia sekä päällekkäisten katuosoitteiden korjaamista kuntaliitoskunnissa. Eräs merkittävä laadunparannustoimi toimintavuonna oli rakennusten sijaintikoordinaattien sekä rakennustunnusten korjaustoimenpiteet, jotka suoritettiin yhteistyössä kuntien, maistraattien, maanmittauslaitoksen sekä sisäasiainministeriön paikkatietoryhmän kanssa. Kuntien rakennusvalvonnan, muiden viranomaisten, ohjelmistotoimittajien ja yhteistyökumppanien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä myös muutoin, kuten lähettämällä asiantuntijoita koulutus- ja keskustelutilaisuuksiin. Kunnille annettu vapaa selailuoikeus rakennustietoihinsa on lisännyt kuntien edellytyksiä niiden omaehtoiseen laadunparannustyöhön.

TILINPÄÄTÖS 2012 Dnro 29 (54) Tietojen oikeellisuus Valtiovarainministeriön vahvistamat väestötietojärjestelmän ja varmennetietojärjestelmän tietojen oikeellisuutta koskevat tulostavoitteet vuodelle 2012 olivat: Vakinaisten osoitteiden oikeellisuus 99 % Sähköisen identiteetin oikeellisuus 100 % Väestötietojärjestelmän tietojen oikeellisuus Väestörekisterikeskus tutkituttaa vuosittain eräiden väestötietojärjestelmän tietojen oikeellisuuden. Taulukko 22 kuvaa tämän tutkimuksen tulosten perusteella väestötietojärjestelmän tietojen oikeellisuuden tason kehitystä. Taulukko 22. Väestötietojärjestelmän tietojen oikeellisuus TIETO 2012 2011 2010 Vakinaisten osoitteiden oikeellisuus %(* 98,9 99,0 99,0 Tilapäisten osoitteiden oikeellisuus %(** 88,8 81,8 87,0 Asunnon hallintaperuste % 90,7 90,2 89,5 Äidinkielitieto % 99,7 99,7 99,6 Ammattitieto %(*** 62,4 61,0 63,2 (* 0,1 %-yksikön muutos ei ole tilastollisesti merkittävä. (** Yhden henkilön vaikutus tulokseen on yli 1 %. Vuonna 2011 vain 88 henkilöllä tutkimuksen yhteydessä haastatelluista henkilöistä (haastateltuja yhteensä 10.593 henkilöä) oli VTJ:ssä tilapäinen osoite. Vuonna 2010 vastaavasti 1,1 %:lla (eli 100 h:löllä). (*** Ammattitieto oikein tai melko lähellä oikeaa. Ammattitieto on henkilön oman ilmoituksen varassa ja sen oikeellisuutta on tutkittu vertaamalla henkilön työvoimatutkimuksessa ilmoittamaa ammattia väestötietojärjestelmässä olevaan ammattitietoon. Sähköisen identiteetin oikeellisuus Varmennepalvelut-yksikkö seuraa jatkuvan laadunvalvonnan avulla henkilölle myönnetyn varmenteen ja siinä olevan sähköisen identiteetin oikeellisuutta. Vertailumenetelmien jatkuvasti kehityttyä identiteetin oikeellisuus on voitu varmistaa varmenteen tuotannon ja myöntämisen aikana, ja se on ollut 100 %. Taulukko 23. Sähköisen identiteetin oikeellisuus SÄHKÖINEN IDENTITEETTI 2012 2011 2010 Oikeellisuus % 100 100 100 Maksullisessa palvelutuotannossa luovutetut yksiköt Taulukossa 24 on Väestörekisterikeskuksen maksullisessa palvelutuotannossa luovutettujen tai myytyjen yksiköiden määrät tuoteryhmittäin eriteltynä, sekä luovutettujen, maksuttomien yksiköiden määrät.