Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Samankaltaiset tiedostot
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Aaltomittaukset asuinalueiden suunnittelun tukena Helsingissä. Tilannekatsaus , Ilkka Vähäaho. Sisältö

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Mustavaaran Kaivos Oy Clean Slag projekti KORKEUSTASOJEN TARKASTELU

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö

Tilaaja: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Merellinen Helsinki

Ì«ª» µ»² ³ µ± µ»«¼» Ø» ²¹ ² ²²± ª«± ² îðîðô îðëð îïðð

Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4955/1021/ YLEISTÄ VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Liikuntalautakunta MERI/

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

AALTOILUVARATARKASTELU

Joose Mykkänen & Mikko Kiirikki

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2010

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET Mittausaika: Hattuvaara, Ilomantsi

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

Aaltopoiju. AHOY-verkostopäivä, Sami Lasma

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE

Hiidenveden vedenlaatu

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

Älyväylä-hanke. Liikenneviraston älyväyläpäivä

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

Tornion Röyttän LNG-terminaalin Vastineet kaavaehdotukseen 1 (6) asemakaavan muutos

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Vastaehdotus: Kimmo Helistö: Esitykseen lisätään:

AALTOHAVAINTOJA SUOMENLAHDELTA Suuntamittauksia Directional wave statistics from the Gulf of Finland Summary

Mittausasemat 2018

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy


Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB

UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

Kalankasvatuksen avomeritekniikka

Lestijärven tuulivoimapuisto

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KYSELY MERELLISISTÄ OLOSUHDETIETOTARPEISTA

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

1. TIIVISTELMÄ GEO (27) MERELLINEN HELSINKI - TULOKSET KYSELYSTÄ VESILIIKENTEEN TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Ajankohtaista merenmittauksesta ja. N2000 infoa Maarit Mikkelsson Yksikön päällikkö Merenmittaustietojen hallinta maarit.

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Floodfore säätutka sateet

t Finnish Consulting Group 1 nfra ja ympäristö 2452-C9333 HANGON ULKOSATAMAN 7,3 M VÄYLÄ; VIISTOKAIKU- LUOTAUS

KENTTÄVARTIO JOKI. Perttulin Jotos seminaari R U K A J Ä R V E N S U U N N A N H I S TO R I AY H D I ST Y S R Y

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara

Saariston ystävä Skärgårdsvännen

FAKTAT M1. Maankohoaminen

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Kysely merellisistä olosuhdetietotarpeista

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

Kouvolan ratapihan melumittaukset

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Itämerihaasteen kuulumisia. Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori, Helsinki

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen

Hankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna:

Erkki Haapanen Tuulitaito

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

Tulviin varautuminen

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Pöyry Finland Oy

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Transkriptio:

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen toteuttaa Ilmatieteen laitos kiinteistöviraston geoteknisen osaston tilauksesta GEO 6756 / PM128031913 / 16.3.2012). 2 1

Projektia ohjaavaan työhön ovat osallistuneet Kiinteistövirastosta Ilkka Vähäaho (pj), Osmo Korhonen ja Risto Niinimäki (siht.) Kaupunkisuunnitteluvirastosta Jouni Kilpinen Helsingin satamasta Hannu Kärki Liikuntavirastosta Turo Saarinen ja Hannu Airola Pelastuslaitokselta Jorma Lilja ja Mikael Siitonen Rakennusvalvontavirastosta Risto Nyberg Aalto-yliopistosta Martin Vermeer Ilmatieteen laitokselta Kimmo Kahma ja Kimmo Tikka 3 Meriveden pinnan vaihtelut Meriveden pinnan tieto saadaan Kaivopuiston rannassa olevan mareografin avulla Interpoloimalla Hanko Helsinki Hamina mareografien avulla saadaan meriveden pinnan korkeus laskettua muutamien senttien tarkkuudella esim. Verkkosaaressa > Tarvetta oman vedenkorkeuden havainnointiverkon perustamiseen ei ole 4 2

Merkitsevä aallonkorkeus Ilmatieteen laitoksella on Itämerellä neljä poijua, joilla mitataan aallokkoa avovesikaudella Helsinki Laskettu aaltomallilla: 17.9.2012 klo 05:00 UTC Merkitsevä aallonkorkeus: 1,5 m Korkein yksittäinen aalto: 2,8 m Pintaveden lämpötila: - C 5 Merkitsevä aallonkorkeus Hs Aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa Epäsäännöllistä aallokon korkeutta kuvataan merkitsevällä aallonkorkeudella, joka vastaa likipitäen silmin havaittavaa aallonkorkeutta tai syvässä vedessä aaltojen korkeimman kolmanneksen keskiarvoa. Aaltomittauksista merkitsevä aallonkorkeus saadaan kertomalla aallokon energiaspektristä lasketun varianssin neliöjuuri neljällä. Vaikka määritelmät kuulostavat hankalilta, vastaa merkitsevä aallonkorkeus hyvin merenkulkijoiden kokemaa aallokon korkeutta. Kannatta kuitenkin muistaa että korkein yksittäinen aalto on liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden. 6 3

Aaltoennätykset Itämerellä 22.12.2004 Itämeren pohjoisosassa merkitsevä aallonkorkeus kasvoi Rafael- myrskyn aikana 8,2 metriin. Korkein yksittäinen aalto oli tällöin 14 metriä. Yli 7 metrin aallokkoa on mitattu useampaan kertaan Suomenlahdella, Helsingin edustalla mitattiin 15.11.2001 merkitsevä aallonkorkeus 5,2 metriä, korkeimman yksittäisen aallon ollessa n. 9 metriä Tällä alueella sekä itä- että länsituuli voivat kasvattaa näin korkeita aaltoja, mutta tätä korkeammaksi ne eivät juuri pääse kasvamaan Suomenlahden pitkänomaisen muodon takia 7 Meriveden aaltoilun mittaukset Suomea ympäröivillä merialueilla aallokkoa on mitattu 1970-luvulta lähtien Helsingin poiju mittaa aallonkorkeutta avomerellä kohdassa, jossa vesisyvyys 53 metriä Sijainti 26 km kaakkoon Eiran rannasta (59 58 N 25 14 E) Olosuhteet eivät vastaa Helsingin uusien merellisten aluerakennuskohteiden olosuhteita - avomerellä aallokko on moninkertainen Kattavia aaltomittauksia on Helsingin alueella toistaiseksi tehty ainoastaan Vuosaaren sataman suunnittelua varten 8 4

Helsingin poijun sijainti 9 Stadin Snadin kastoi 15.8.2012 vs. pelastuskomentaja Jorma Lilja 10 5

Mittauspaikat elo-syyskuussa 2012 Koivusaari ja Hernesaari 11 Mittauspaikat loka-marraskuussa 2012 Jätkäsaari ja Kruunuvuorenranta 12 6

Tutkimusohjelma Vuosi 2011: Luotaustietojen kokoaminen Vuosi 2012: Koko Helsingin rannikon refraktiomallin ajo, jolla saadaan lasketut arvot aallokon vaimenemiselle Väliraportti ja kartasto lasketusta vaimenemisesta Aaltopoijun hankinta Aaltomittaukset neljässä mittauspaikassa, joissa kussakin mittausta enintään 30 vuorokautta. Vuosi 2013 Vuoden 2012 mittausten perusteella kalibroidaan lasketut arvot Väliraportti ja kartta valmistuneiden mittausten avulla kalibroiduista lasketuista arvoista Aaltomittaukset kolmessa mittauspaikassa Vuosi 2014 Vuoden 2013 mittausten perusteella kalibroidaan lasketut arvot. Väliraportti ja kartta 2013 valmistuneiden mittausten avulla kalibroiduista lasketuista arvoista Aaltomittaukset neljässä mittauspaikassa Vuosi 2015 Vuoden 2014 mittausten perusteella kalibroidaan lasketut arvot Aallonkorkeuskartaston ja loppuraportin viimeistely 13 Ensimmäiset mittaustulokset Avomeren ja Koivusaaren aallokon suhde (%) 14 7

Helsingin poiju vs. Stadin Snadi http://ilmatieteenlaitos.fi/aallonkorkeus Northern Baltic Proper 59 15'N 21 00'E Significant wave height: 2.2 m Highest individual wave: 4.0 m Sea surface temperature: 9.2 C 20.11.2012 14:00 UTC Helsinki 59 58'N 25 14'E Significant wave height: 2.2 m Highest individual wave: 3.8 m 20.11.2012 14:41 UTC Bothnian Sea 61 48'N 20 14'E Significant wave height: 2.3 m Highest individual wave: 4.2 m 20.11.2012 14:00 UTC http://haavi.fimr.fi/wr/snadi/snadi.html Stadin Snadi Merkitsevä aallonkorkeus: 0.569 m Aallokon suunta (dir [deg]): 133.6 Meriveden lämpötila ([C]): 6.05 Sijainti 60o 10.35'N 25o 0.276'E 2012-11-20T17h22B/2012-11- 20T17:22:34.000+02:00 Bay of Bothnia 64 41.0'N 23 14.5'E Significant wave height: 0.9 m Highest individual wave: 1.7 m 20.11.2012 10:30 UTC *) UTC-aika on 2 tuntia jäljessä normaalista Suomen ajasta ja 3 tuntia jäljessä kesäajasta. 15 Mittaussuunnitelma vuosille 2012-14 Vuoden 2012 painopistealueeksi määritettiin Helsingin vesialueen länsiosat Jätkäsaari, Hernesaari, Koivusaari ja lisäksi Kruunuvuorenranta Vuosien 2013-2014 kohteita ovat alustavasti Kipparlahti, Vartiosaaren alue, Östersundom ja Seurasaarenselkä Vanhankaupunginlahden osalta on olemassa vanhaa mittausaineistoa, jonka avulla uskotaan pärjättävän ilman lisämittauksia 16 8

Yhteenveto Tavoitteena saada koko Helsingin rannikon aallonkorkeuskartasto Tutkimuksen kesto 2011-2015 Helsingin rannikon aallonkorkeudet ovat alle 50 % avomerellä Helsingin edustalla sijaitsevaan poijuun verrattuna Rannan muodolla ja vesisyvyydellä on ratkaiseva merkitys aallokon korkeuteen Jyrkissä rannoissa (käytännössä kaikki Helsingin rannat): Yhtenäinen vesi nousee tasolle 2*Hs Roiskeet nousevat paljon korkeammalle 17 9