Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus"

Riikka Pääkkönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1/2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikka/Plats Kokkol a Päiväys Dnro Datum Dnr EPO ELY/ / / Viite / Hänvisning Kokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut Kauppatori, Kaupungintalo, 3. krs PL 43, Kokkola Kokkolan kaupungin lausuntopyyntö KOKKOLAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus / /0 No - ö2/ Tunnus _ Asia / Ärende Suositel tavat a lim mat rakenta miskorkeudet Morsi ussaaressa Maa- ja met sätal ousmi nisteriön a setta man Suurtulvatyöryhmä n loppuraportti valm istui vuonna Loppuraportissaan Suurtulvatyöryhmä esittää mm. seuraavan tavoitteen: "Tulva-alueille ei sijoiteta uusia rakennuksia, rakenteita eikä muita toimintoja niin, että tulva aiheuttaa niille merkittävää vahinkoa. " Merenrannoilla alimpia rakentamiskorkeuksia m ääritet täessä käytet ään mi toitust ulvana kerran 200 vuodessa esiin tyvää m erivedenkorkeutta. Kokkolan edustan merialueella kerran 200 vuodessa toistuva ylin merivedenkorkeus on N cm. Yl impään merivedenkor keuteen Morsiussaaren olosuhteissa on il matieteenlaitoksen mukaan lisättävä 10 cm tuulen aiheuttamaa kallisimaa eli ylin merivedenkorkeus Morsi ussaaren alueell a on N cm. Alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä em. arvoon lisätään aaltoiluvara, joka on riippuvainen paikallisista olosuhteista, kuten rannan kaltevuudesta ja avoimen ulapan pituudesta. Arviota varten on pyydetty lausunto ilmatieteenlaitokselta (liitteenä). Ilmatieteenlaitoksen selvityksen mukaan Morsiussaaren kärjen edustalla odotettavissa oleva suurin merkitsevä aallonkorkeus on noin 70 cm. Morsiussaaren alavalla osalla aallokon nousukorkeus on alle 30 cm silloin, kun rakennuspaikka on tulvahuipun korkeimman tason (ylin merivedenkorkeus + aallokon nousukorkeus) yläpuolella ja rannan kaltevuus vähintään 50 m:n matkalla 1:30 tai loivempi. Useat Morsiussaaren rakennuspaikoista sijaitsevat tämän tason alapuolella ja silloin 30 cm:n aallonkorkeus ei päde, vaan aallon heijastuessa sokkelista se nousee kaksin- tai kolminkertaiseksi sekä lisäksi saattaa syntyä vielä korkeammalle ulottuvia roiskeita.

2 0 /0 No - ö2/ Tunnus _ Asia / Ärende Suositel tavat a lim mat rakenta miskorkeudet Morsi ussaaressa Maa- ja met sätal ousmi nisteriön a setta man Suurtulvatyöryhmä n loppuraportti valm istui vuonna

2 2/2 ' Edellä kerrottuun viitaten alin suositeltava rakentamiskorkeus Morsiussaaressa on: saaren kärjessä: - N cm saaren alavalla osalla: - N cm, kun maanpinnantaso rakennuspaikalla on tason N cm yläpuolella ja ranta on loivempi kuin 1:30. - N cm, jos maanpinta rakennuspaikalla on tason N cm alapuolella tai ranta jyrkempi kuin 1:30. yläpuo- Kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden lelle. Myös kulkuyhteydet saarelle on turvattava em. tulvatilanteessa. Jos Morsiussaaren suojaksi rakennetaan aallonmurtaja, on aaltoiluvaraa mahdollista pienentää. Aaltoiluvaran on kuitenkin oltava kaikissa olosuhteissa vähintään 30 cm. Tätä lausuntoa annettaessa ei ole selvitetty muita edellytyksiä rakentamiselle. Vesistöryhmän päällikkö, Vanhempi insinööri Sari Yli-Mannila Vanhempi- insinööri Susanna Airiola LIIT TE E T: JAKE LU: Morsiussaaren sijaintikartta Ilmatieteenlaitoksen lausunto Harald Zschauer, Liisa-Maria Rautio

yläpuo- Kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden lelle. Myös kulkuyhteydet saarelle on turvattava em. tulvatilanteessa.

3 Morsiussaaren sijainti LIITE

4 I L MA T I ET EE N LA I T O S Etelä-Pohjanmaan ELY Susanna Airiola PL Kokkola Ref. Tilauksenne , sähköposti Airiola/Pettersson Asia: Aallokon nousukorkeus Kokkolan Morsiussaaressa. Morsiussaari on avomerelle avoin luoteissuunnassa. Ulkomerellä saariston ulkopuolella merkitsevä aallonkorkeus voi olla korkeimmillaan 5 metriä ja huipun (modaalinen) periodi 9 sekuntia. Morsiussaaren ympärillä olevat niemet sekä länsi-luoteissuunnassa olevat saaret vaimentavat aallokkoa. Morsiussaaren edustalla on n. 10 km matkalla hyvin matalaa, mikä on alueella hallitseva vaimennustekijä. Selvityksessä laskettiin ulkomereltä saapuvan aallokon vaimeneminen saariston ja veden mataluuden vaikutuksesta. Veden mataluus on otettu huomioon vain aallokon etenemissuunnassa. Lisäksi laskettiin vastaavissa olosuhteissa saariston alueella kasvava paikallinen aallokko. Selvityksen mukaan Morsiussaaren kärjen edustalla odotettavissa oleva suurin merkitsevä aallonkorkeus on noin 0.7 metriä. Aallokon nousukorkeus riippuu rannan kaltevuudesta sekä rannan kasvillisuudesta, esim. kaislikosta. Nousukorkeus on laskettu olettaen, että ranta nousee tasaisesti ilman merkittävää kasvillisuuden aiheuttamaa estettä. Tilaajan toimittamasta kartta-aineistosta käy ilmi, että saaren kärki on korkeampi ja jyrkempi kuin saaren muut osat. Rannan kaltevuus saaren kärjessä on n. 1:10 ja laskelmiemme perusteella aallokon nousukorkeus Morsiussaaren kärjessä on noin 0.7 m korkeimman tulvan aikaisen tyynen veden yläpuolella. Saaren kärjessä mäellä olevat rakennukset ovat selvästi tämän rajan yläpuolella. Morsiussaaren alavalla osalla, jossa kaltevuus on 1:30 tai loivempi, aallokon nousukorkeus jää selvästi pienemmäksi, alle 0.3 metriksi. Tämä pieni nousukorkeus on voimassa kuitenkin vain sellaisessa paikassa, jossa maa nousee näin loivasti aallokon nousukorkeuden verran tulvahuipun korkeimman tason yläpuolelle. Siellä, missä maan korkeus sokkelin vieressä jää pienemmäksi, on aallokon nousukorkeus paljon suurempi. Siksi on tässä syytä ensin määrittää korkeimman tulvahuipun korkeus. Korkeimman tulvahuipun korkeutena on edelleen syytä käyttää Merentutkimuslaitoksen vuonna 1998 antamaa suositusta, joka Pietarsaaressa on 1.55 m N60-tason yäpuolella. Tähän arvoon sisältyy enintään 0.3 m aaltoiluvara. Tästä interpoloitu taso Morsiussaaressa on 1.6 m N60-tason yläpuolella ja koska vesi saaren edustalla on matalaa, siihen on tarpeen lisätä noin 0.1 m tuulen aiheuttamaa kallistumaa. PL 503 (ERIK PALMENIN AUKIO 1) HELSINKI 1 PUHELIN FAKSI

Morsiussaaren ympärillä olevat niemet sekä länsi-luoteissuunnassa olevat saaret vaimentavat aallokkoa. Morsiussaaren edustalla on n.

5 I L MA T I E T EE N LA I T O S Alin suositeltava rakennuskorkeus on Morsiussaaressa siten yhteensä 1.7 m N60-tason yläpuolella eli noin 1.3 m NN-tason yläpuolella. Alueita, jotka ovat 1.3 m NN-tason yläpuolella, on tilaajan toimittaman kartan mukaan vain saaren kärjessä ja muutamia pieniä alueita saaren mantereenpuoleisessa päässä. Suurin osa Morsiussaaresta jää vielä ainakin lähivuosina korkeimpien vedenkorkeustilanteiden aikana veden alle. Karttojen mukaan saaressa on rakennuksia, joiden sokkeliin asti vesi on ulottunut Näihin ei 0.3 m aallokon nousukorkeus päde, vaan aaltojen heijastuessa sokkelista se nousee kaksin- tai kolminkertaiseksi. Lisäksi saattaa syntyä vielä korkeammalle ulottuvia roiskeita. Esimerkkinä laskettiin lähellä saaren kärkeä muutaman rakennuksen sokkeliin osuvan aallokon suurin nousukorkeus. Murtumattomat aallot nousevat noin 0.8 m, mikä on noin 1.8 m NN-tason yläpuolella. Jos murtuvat aallot osuvat sokkeliin, vesi voi nousta m NNtason yläpuolelle. Lisäksi voi esiintyä korkeammalle ulottuvia roiskeita. Arvio perustuu siihen, että rannalla ei olisi kasvillisuutta, esimerkiksi kaislikkoa, joka voi valmentaa aallokon käytännössä kokonaan, ja lisäksi, että korkein aallokko ja korkein vesi sattuisivat samaan aikaan. Nämä oletukset tuskin ovat voimassa, joten nousukorkeus käytännössä jää jonkin verran pienemmäksi. Aallokko myös pienenee edetessään Morsiuslahdelle, joten saaren eteläpäässä aallokon nousukorkeudet jäävät paikoin vain korkeuteen 1.2 m NN-tason yläpuolella. Jos maan pintaa korotetaan sokkelin kohdalla riittävästi tulvahuipun korkeimman tason yläpuolelle, se pienentää aaltoiluvaran tarvetta oleellisesti. Jos korotus toteutetaan siten, että kaltevuus noin 50 m matkalla on 1:30 tai loivempi, aaltoiluvaraksi tarvitaan vain 0.3 m, mikä tarkoittaa korkeutta 1.3 m NN-tason yläpuolella. Kaltevuuden ei tarvitse olla aivan tasainen, kunhan noin 50 m päässä aaltojen tulosuunnassa maanpinta on enintään 0.3 m NN-tason alapuolella ja lisäksi vähintään 15 m matkalla sokkelista aaltojen tulosuuntaan maanpinta on vähintään 1.0 m NN-tason yläpuolella. Kaikkien rakennuspaikkojen kohdalla nämä ehdot eivät näytä täyttyvän. Jyrkemmissä rannoissa nousukorkeus on suurempi, mutta tarvittava aallokon vaimeneminen voidaan saavuttaa maan rosoisuuden ja esteiden, esimerkiksi pensasaidan, avulla. Täydellisesti aallokkoa vaimentavan esteen takana maan korkeudeksi sokkelin kohdalla riittää 1 m NN tason yläpuolella. Tällöin on otetava huomioon esteestä mahdollisesti syntyvät roiskeet. Aiemmin tekemässämme tutkimuksessa Raahessa ei havaittu korrelaatiota aallonkorkeuden ja vedenkorkeuden välillä. Tämä todennäköisesti pätee myös Morsiussaaren rannalla. Syynä on, että suurimmat vedenkorkeudet ja aallonkorkeudet esiintyvät yleensä syksyllä ja talvella. Todennäköisyys, että tämä sattuu ennen jäiden tuloa jää pieneksi. Vuonna 2002 helmikuun 22 päivänä vedenkorkeus Pietarsaaressa nousi keskiveden suhteen ennätyskorkeuteen, mutta Perämeri oli jo silloin jäässä. Selkämerellä on laskettu tuolloin olleen 6 metrin merkitsevä aallonkorkeus. Kun Perämeren jääpeiton aika lyhentyy ilmastonmuutoksen vuoksi, vedenkorkeusmaksimiin liittyy aikaisempaa todennäköisemmin myös aallokon nousukorkeusmaksimi,

Suurin osa Morsiussaaresta jää vielä ainakin lähivuosina korkeimpien vedenkorkeustilanteiden aikana veden alle. Karttojen mukaan saaressa on rakennuksia, joiden sokkeliin asti vesi on ulottunut 2002.

6 0 I L MA T I ET EE N LA I T O S Ei siis ole mahdotonta, että suurin vedenkorkeus ja suurin aallonkorkeus joskus esiintyisivät samanaikaisesti Morsiussaaren rannalla, mutta tapahtuma on arviomme mukaan epätodennäköisempi kuin rakennuskorkeussuositusten lähtökohtana oleva todennäköisyys. Tarkempi arvio vaatii lisäselvityksiä. Yhteenveto Aallokon nousukorkeuden taso vaihtelee Morsiussaarella yläpuolella, paikasta ja rannan rakenteesta riippuen. 1.2 metristä 2.5 metriin NN-tason Jos maan pintaa korotetaan sokkelin kohdalla riittävästi tulvahuipun korkeimman tason yläpuolelle, se pienentää aaltoiluvaran tarvetta oleellisesti. Jos korotus toteutetaan siten, että kaltevuus noin 50 m matkalla on 1:30 tai loivempi, aaltoiluvaraksi tarvitaan vain 0.3 m, mikä tarkoittaa korkeutta 1.3 m NN-tason yläpuolella Kimmo Kahma Tutkimusprofessori Merentutkimus Ilmatieteen laitos

Yhteenveto Aallokon nousukorkeuden taso vaihtelee Morsiussaarella yläpuolella, paikasta ja rannan rakenteesta riippuen. 1.2 metristä 2.

Samankaltaiset tiedostot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000