Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

Samankaltaiset tiedostot
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Lausunto koskien teemaa "Kotouttaminen, maahanmuuttajat"

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Lausunto koskien teemaa "Maahanmuuttajanaisten työllisyys ja työttömyys"

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

European Migration Network VI National Finnish Seminar

Maahanmuuttajien mielenterveys ja sosiaalinen hyvinvointi Suomessa

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA. Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Maahanmuuttajan mielenterveys

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISELLÄ PALVELUSUUNNITTELULLA KOHTI PAREMPAA KOTOUTUMISTA

Järjestöt kotoutumista tukemassa Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Moona monikultturinen neuvonta

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Erityiskysymyksiä monikulttuuristen perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen

Juuret ja Siivet Kainuussa

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Valtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus Maahanmuuttajat ja HIV / Tiittala

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

ULKOMAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVIEN TYÖ JA HYVINVOINTI SUOMESSA Tarja Nieminen Hanna Sutela Ulla Hannula VÄESTÖ

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö Suomessa. Jussi Tervola Tutkija, Kelan tutkimusosasto EMN kansallinen seminaari,

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Kuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Lapsiperheen arjen voimavarat

Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Valtion I kotouttamisohjelma

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Ulkomaalaistaustaisten koulutustausta. Liisa Larja Elinvoimaa maahanmuutosta -seminaari , Joensuu

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

Rosoinen isyys. Miestyön foorumi, Isän näköinen -hanke.

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Ulkomaalaistaustaisten seksuaali- ja lisääntymisterveys (SELI) ja -palvelut

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen

Emmi Klink Mainingin koulu

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Ulkomaalaistaustaisten nuorten koulunkäynti ja peruskoulun jälkeinen opiskelu

Transkriptio:

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Kotona Euroopassa? - Lapsen oikeudet ja arki turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten elämässä 28.10.2016 28.10.2016 Päivikki Koponen 1

2.11.2016 Castaneda & Koponen & Jokela 2

Maahanmuuttajataustaiset perheet: kuormittavia tekijöitä Köyhyys ja toimeentulovaikeudet yleisiä, erityisesti pakolaistaustaisilla Yksinhuoltajanaisia enemmän ja lapsimäärä suurempi kuin muissa suomalaisperheissä Perheenjäsenten eritahtinen kotoutuminen Puolisoina maahan tulleiden heikko kotoutumisen tuki Kielitaidottomuus lapset vanhempiensa tulkkina Naisten asema ja naisten keskeinen rooli perheessä (kotiäitirooli) naisten työllistymisen esteenä Miesten perinteinen rooli lähtömaassa vs. perheenisän työttömyys ja kotoutumisen vaikeudet uudessa kotimaassa 28.10.2016 Päivikki Koponen 3

Maahanmuuttajataustaiset perheet: kuormittavia tekijöitä Vaikeudet koulun ja kodin yhteistyössä Vanhempien korkeat odotukset lasten menestymisestä Sosiaalisen tukiverkoston puute, huoli omaisista ja läheisistä entisessä kotimaassa, perheen yhdistämisen vaikeudet Traumaattiset kokemukset lähtömaassa ja syrjintä tulomaassa heikentävät vanhemmuuden voimavaroja Perheväkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta Lähde: Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 9-2009 28.10.2016 Päivikki Koponen 4

Perheestä erossaolon yhteys hyvinvointiin Aiemmissa kv -tutkimuksissa perheestään erossa asuvilla pakolaisilla (verrattuna perheensä kanssa asuviin) Yleisemmin psyykkisiä häiriöitä ja oireilua Heikompi psyykkinen toimintakyky Vaikeammat traumaperäisen stressihäiriön ja masennuksen oireet Em. yhteydessä huoliin kotimaahan jääneestä perheestä Myös: hallinnan tunteen puutetta syyllisyyden kokemuksia trauman kaltaisen kokemuksen jatkumista uudessa maassa (Lähde: kirjallisuuskatsaus Rask ym. 2016) 28.10.2016 Päivikki Koponen 5

Perheestä erossaolon yhteys kotoutumiseen Aiemmissa kv -tutkimuksissa perheestään erossa asuvilla Merkittäviä työllistymisvaikeuksia sekä ongelmia koulutukseen osallistumisessa Huoli perheenjäsenistä vaikeuttaa keskittymistä ja kielen oppimista Rahan lähettäminen entiseen kotimaahan voi johtaa omien tarpeiden laiminlyöntiin ja vaikeuttaa sopeutumista uuteen maahan Kokemuksia sosiaalisen tuen menetyksestä (esim. vähemmän apua lastenhoitoon) Perheen sisäiset ristiriidat mahdollisia kun miesten sopeuduttava perinteisiin naisten rooleihin (Lähde: kirjallisuuskatsaus Rask ym. 2016) 28.10.2016 Päivikki Koponen 6

Maahanmuuttajatutkimukset THL:llä Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu) 2010-2012: Haastattelu ja terveystarkastus venäläis-, somali- ja kurditaustaisille 6 kaupungissa Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimus (UTH) 2014-2015: Haastattelu, satunnaisotos kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista Nuorten tutkimukset: Etnokids ja Kouluterveystutkimus 28.10.2016 Päivikki Koponen 3

Maahanmuuttotausta ja sosioekonominen asema Suomeen on muutettu nuorena, keskiarvo 24 25 vuotta (Maamu) Keskimääräinen Suomessa asumisen aika oli kaikissa tutkituissa Maamu -ryhmissä 11 12 vuotta. Entisen kotimaan koulutus vs. koulutus Suomessa: rekisteritieto vs. itse ilmoitettu (UTH) Joissakin taustamaaryhmissä naisten vähäinen koulutus Työllisyysaste paranee maassaoloajan pidentyessä, myös pakolaistaustaisilla (UTH) 28.10.2016 Päivikki Koponen 8

Maahanmuuton tärkein syy taustamaan mukaan Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen 15 64-vuotias väestö vuonna 2014 (UTH) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 12 10 5 4 2 15 67 43 6 7 37 20 31 8 2 42 42 44 2 4 22 9 7 16 51 9 22 4 11 15 13 59 58 0 % Venäjä ja NL Viro Lähi-itä ja P- Afrikka Muu Afrikka Aasia EU, Efta ja P-Am. Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu Lat. Am., Itä- Eur., muut 9 28.10.2016

Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana kärsineiden osuus sukupuolittain (%). (Maamu) 60% 50% 40% 30% Miehet Naiset 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi 28.10.2016 Päivikki Koponen 10

Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana kärsineiden osuus perhetilanteen mukaan (%). (Maamu) 40% 35% 30% 25% 20% 15% lapsia ei lapsia 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi 28.10.2016 Päivikki Koponen 11

28.10.2016 Päivikki Koponen 12

Kouluterveyskysely, syntyperän mukaan 28.10.2016 Päivikki Koponen 13

Kouluterveyskysely, sukupolven mukaan 28.10.2016 Päivikki Koponen 14

Vähintään yhden hyvän syntyperältään suomalaisen ystävän omaavien osuus perhetilanteen mukaan (%). (Maamu) 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% lapsia ei lapsia 15% 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi 28.10.2016 Päivikki Koponen 15

28.10.2016 Päivikki Koponen 16

Kouluterveyskysely, syntyperän mukaan 28.10.2016 Päivikki Koponen 17

Etnokids 28.10.2016 Päivikki Koponen 18

Primääriperheestä erossaolo (Maamu) Aineisto rajattiin somalialais- ja kurditaustaisiin tutkittaviin, joilla oli elossa oleva äiti, isä tai sisarus ja tieto heidän asuinmaastaan Asuu erossa Somali Kurdi ainakin yhdestä sisaruksestaan ainakin toisesta vanhemmastaan 77 % 82 % 61 % 71 % 28.10.2016 Päivikki Koponen 19

Sisaruksista erossaolon yhteys hyvinvointiin Somalialaistaustaiset, sisaruksista erossa Useammin univaikeuksia, erityisesti pakolaistaustaisilla Kurditaustaiset, sisaruksista erossa Useammin vakavia masennus- ja ahdistuneisuusoireita, erityisesti miehillä ja pakolaistaustaisilla Miehillä useammin univaikeuksia Miehet kokivat elämänlaatunsa heikommaksi 28.10.2016 Päivikki Koponen 20

Vanhemmista erossaolon yhteys hyvinvointiin Somalialaistaustaiset, vanhemmista erossa Ei tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä Kurditaustaiset, vanhemmista erossa Miehillä useammin univaikeuksia Pakolaistaustaisilla kokemus elämänlaadusta heikompi 28.10.2016 Päivikki Koponen 21

Sisaruksista erossaolon yhteys kotoutumiseen Somalialaistaustaiset, sisaruksista erossa Useammin yksinäisyyskokemuksia, erityisesti pakolaistaustaisilla Kurditaustaiset, sisaruksista erossa Useammin yksinäisyyskokemuksia, erityisesti miehillä ja pakolaistaustaisilla Heikompi kielitaito, erityisesti naisilla Naiset useammin työttömiä, erityisesti pakolaistaustaiset 28.10.2016 Päivikki Koponen 22

Vanhemmista erossaolon yhteys kotoutumiseen Somalialaistaustaiset, vanhemmista erossa Useammin yksinäisyyskokemuksia, erityisesti pakolaistaustaisilla ja miehillä Heikompi kielitaito, erityisesti naisilla ja pakolaistaustaisilla Kurditaustaiset, vanhemmista erossa Useammin yksinäisyyskokemuksia, erityisesti miehillä ja pakolaistaustaisilla Heikompi kielitaito, erityisesti pakolaistaustaisilla naisilla Naiset useammin työttömiä 28.10.2016 Päivikki Koponen 23

Primaariperheestä erossaolon yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen Selvempi sisarusten kuin vanhempien osalta Selkeämpiä kurdi- kuin somalialaistaustaisilla Somalialaisessa ja kurdien perhekulttuurissa käsitys perheestä ydinperhettä laajempi. Puolisosta ja lapsista erossaolon merkitys vielä suurempi? Voitaisiinko perheenyhdistämistä helpottamalla vaikuttaa turvapaikkajärjestelmän paineisiin? Heikentääkö perheenyhdistämisen kriteerien tiukentaminen Suomessa asuvien maahanmuuttajien hyvinvointia ja kotoutumista? 28.10.2016 Päivikki Koponen 24

Perheet lasten ja nuorten voimavarana Perheen huomioiva kotoutumisen tuki ehkäisee parhaiten myös nuoren syrjäytymistä? Esim. neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa vanhempien huomioiminen laajat terveystarkastukset Vanhempien tutustuminen kouluun, vanhempien tarvitsema koulutus kielikoulutusta laajemmin (nettitaidot, suomalainen koulutusjärjestelmä jne.) Vanhemmille sosiaalinen tuki (primääriperheestä tai muualta) sekä mielenterveyspalvelut edistämään kotoutumista ja työllistymistä - tuettaisiinko näin myös vanhemmuuden voimavaroja sekä lasten ja nuorten kotoutumista ja koulunkäyntiä? 28.10.2016 Päivikki Koponen 25

PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 2.11.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 26

Lisätietoja ja lähteet www.thl.fi/maamu www.thl.fi/uth www.thl.fi/terveytemme www.thl.fi/aiheet - maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus Artikkeli: Shadia Rask, Anne-Marie Paavolainen, Eero Lilja, Päivikki Koponen, Jaana Suvisaari, Tapio Halla, Seppo Koskinen, Anu Castaneda: Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 2016;81:273-287. paivikki.koponen@thl.fi 28.10.2016 Päivikki Koponen 27