Hulevesien hallinnan organisointi Keskeiset ongelmat ja hallintomallit Versio 1.0 Jukka Meriluoto 4.9.2007 2007 Hulevesien hallinnan osapuolet kunnissa Kunta Kaavoitus Rakennusvalvonta Tekninen toimi (kadut ja yleiset alueet) Ympäristövalvonta Vesihuoltolaitos Kiinteistön omistaja Asemakaava-alue Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue Haja-asutusalueet Maantie- ja rata-alueet Teollisuus ja varastokiinteistöt Lisäksi alueellisia ja valtion viranomaisia (pelastuslaitos, alueellinen ympäristökeskus ja maakuntaliitot) Page 2 1
Lainsäädäntö ja muut normit Lait ja asetukset Maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolaki Vesilaki (ja sen tuleva muutos) Ympäristönsuojelulaki Jne. Rakennusmääräyskokoelma Kunnan rakennusjärjestys Ympäristönsuojelumääräykset Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 Page 3 Hulevesien hallinnan osapuolet - kaavoitus Kaavoitus keskeinen taho hulevesien hallinnassa merkittävä rooli etenkin laadittaessa kaavoja uusille rakentumattomille alueille Olemassa oleva lainsäädäntö antaa hyvät puitteet hulevesien huomioon ottamiseksi uusien alueiden kaavoitusprosessissa Yleiskaava Tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin Tarvittaessa yleiskaavatasoiset hulevesisuunnitelmat Tarvittaessa tilavaraukset hulevesien hallintajärjestelmille Asemakaava Yksityiskohtaiset reunaehdot rakentamiselle (voi koskea myös hulevesijärjestelmiä aluevaraukset ja kaavamääräykset) Rakentamistapaohjeet Tontin luovutussopimukset ja maankäyttösopimukset Tarvittaessa ehtoja hulevesien hallintaan liittyen Page 4 2
Hulevesien hallinnan osapuolet tekninen toimi Yleisten alueiden (kadut, torit, puistot) suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito vastuu myös näiden kuivatuksesta (otettava mm. katusuunnitelmissa huomioon) vastuurajana yleensä viiksikaivot yleiset alueet palvelevat myös tulvauomina Avo-ojista, jos eivät osana hulevesiverkostoa Rahoitus kunnan budjetista Isoissa kunnissa tekninen toimi eriytetty toiminnallisesti vesihuoltolaitoksesta Pienissä kunnissa hoitavat toisinaan koko yhdyskunnan hulevesipalvelun osana kadunpitoa vesihuoltolain velvoitteet? Page 5 Hulevesien hallinnan osapuolet vesihuoltolaitos Palvelutoimintaa säätelee vesihuoltolaki Vastaa rakentamisesta ja ylläpidosta putkitetun hulevesijärjestelmän osalta myös avo-ojat silloin kun ne ovat osana hulevesien johtamisjärjestelmää Yleensä hulevesiverkoston toiminta-alue on kiinteistöt, joiden välittömään läheisyyteen on rakennettu sadevesille tarkoitettu putkiviemäri Hulevesipalvelut rahoitetaan joko jätevesimaksutuloilla tai erillisillä hulevesimaksuilla liittymismaksut, perusmaksut ja käyttömaksut Page 6 3
Hulevesien hallinta ongelmat nykyisissä organisaatioissa Keskeiset ongelmakohdat Vesihuoltolain mukainen hulevesipalvelu poikkeaa lähtökohdiltaan talous- ja jätevesihuoltopalveluista Maankuivatuksen kokonaisvastuu hajautettu maankäytön suunnittelu hulevesiverkosto (vh-laitos) vs. tulvauomat (kunta) mitoitus- ja vastuukysymykset Mukana useita eri hallintokuntia ja viranomaisia Hulevesien hallinnan rahoittaminen nykyisin kaikki hyödynsaajat eivät osallistu kustannuksiin Luonnonmukaisten menetelmien yleistyessä tarvetta uudelle osaamiselle, jota ei ole valmiina Page 7 Hulevesien hallinta tarve ja hyötyjät Hulevesipalvelujen tarve ja hyötyjät poikkeavat vesi- ja jätevesihuoltopalveluista Hulevesiä ja kuivatusvesiä syntyy luonnonvoimien (sateen) vaikutuksesta. Palvelutarpeen syntyminen ei johdu ihmisten tekemistä päätöksistä. Hulevesiä muodostuu myös rakentamattomilla alueilla. Maankäytön suunnittelu vaikuttaa merkittävästi palvelutarpeeseen eri alueilla. Esimerkiksi saman kokoinen tontti eri alueilla voi vaatia erilaiset ratkaisut hulevesien määrän hallinnassa. Päätösvalta vain osittain kiinteistön omistajalla. Hulevesijärjestelmästä hyötyvät myös sellaiset kiinteistön omistajat, jotka eivät itse ole liittyneet hulevesijärjestelmään. Hulevesiverkosto toimii alueellisena kuivatusjärjestelmänä. Hulevesiverkoston ansioista muiden hulevedet eivät joudu sellaisen kiinteistön alueelle, joka ei ole liittynyt järjestelmään. Page 8 4
Hulevesien hallinta organisoinnin ideaalimallit Malleissa vastuutaho kantaa yhdyskunnan hulevesien hallinnan kokonaisvastuun (suunnittelu, rakentaminen, ylläpito) keskeistä tunnistaa ja ratkaista toimintojen kannalta kriittiset rajapinnat Malli1: Kunta vastaa julkisena palveluna määräyspohjainen kiinteistöjen suuntaan veroluonteinen hulevesimaksu Malli2: Vesihuoltolaitos vastaa (liiketoimintamalli) vastuuta laajennettu nykyisestä (ei vain liittyjät, vaan koko yhdyskunta) kiinteistöjen suuntaan sopimuspohjaista palvelutoimintaa yksityisoikeudelliset perus- ja liittymismaksut Page 9 Hulevesien hallinta organisoinnin ideaalimallit Malli1: Kunta vastaa julkisena palveluna Edut: Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö helpottuu Hulevesipalvelu luonteeltaan julkinen sopii paremmin kunnan kuin vesihuoltolaitoksen hoidettavaksi Pääomalle ei kerätä tuottoa periaatteessa pienemmät maksut kuin nykyjärjestelmässä Ongelmat: Veroluonteisen maksujärjestelmän oltava yksinkertainen aiheuttamisperiaate jonkin verran kärsii Liittymisprosessi (ostettavissa kuitenkin vesihuoltolaitokselta) Sekaviemäröityjen alueiden muuttaminen erillisviemäröintiin mahdollinen intressiristiriita vesihuoltolaitoksen kanssa Page 10 5
Hulevesien hallinta organisoinnin ideaalimallit Malli2: Vesihuoltolaitos vastaa (liiketoimintamalli) Edut: Nykyisenkaltainen toiminta (mm. sopimukset) säilyy ei muutosvastarintaa Ei eturistiriitoja sekaviemäröityihin alueisiin liittyen Ongelmat: Vastuunjakoon liittyvät kysymykset katujen ja yleisten alueiden suunnittelu luonnonmukaisten menetelmien tilavaraukset intressiristiriidat yksityisoikeudellinen vh-laitos riippuvainen kunnan päätöksenteosta (esim. maankäyttösopimukset ja perusmaksu) hulevesipalvelu vain osa tulvasuojelua Hulevesipalvelu luonteeltaan julkista palvelutoimintaa, mikä on vastoin pyrkimystä kehittää vesihuoltolaitoksia yritysmäiseen palvelutuotantoon Page 11 Malleista riippumattomat kehittämistarpeet Hulevesijärjestelmien suunnitteluohjeiden päivittäminen mitoitussuositukset (putkikoot ja tulvareitit) luonnonmukaiset menetelmät Hulevedet paremmin huomioon maankäytön suunnittelussa työkalut uusia alueita varten ovat olemassa säännöllinen informointi selvitetään tapauskohtaisesti, millä edellytyksillä toistuvat kaupunkitulvat voivat aiheuttaa kaavanmuutostarpeen Maksujen ja liittymisehtojen/määräysten kehittäminen hulevesien perusmaksun keräämisoikeus kaikilta hyödynsaajilta riippumatta fyysisestä liitynnästä liittymisehdoissa/määräyksissä mahdollisuus vaikuttaa hulevesien huippuvirtaamiin ja poikkeukselliseen laatuun Page 12 6
Malleista riippumattomat kehittämistarpeet Hulevesipalvelun talouden erittäminen eriytetty kirjanpito (oma tase ja tuloslaskelma) läpinäkyvyys ei velvoitetta yhtenäisiin hulevesitaksoihin seudullisen vesihuoltoyhtiön eri osakaskunnissa Toiminta/palvelualue sidotaan asemakaavaan kunnalla/vesihuoltolaitoksella mahdollisuus hoitaa hulevesipalveluja sopimuspohjaisesti asemakaava-alueen ulkopuolella Padotuskorkeuden muuttaminen lakiteitse vanhoissa sopimuksissa padotuskorkeuksia, jotka alittavat liittymiskohdan maanpinta +100 mm padotuskorkeuden määritelmä yleiseksi" selvitetään, millä edellytyksillä vanhojen sopimusten padotuskorkeuksia voidaan muuttaa lakiteitse Page 13 Malleista riippumattomat kehittämistarpeet Hulevesilaitteiden sijoitusoikeus rakennetuille alueille toisen maalle oikeus sijoittaa hulevesilaitteita ilman kaavoitusprosessia Yhteinen toimintamalli hulevesikuormitukseen liittyvissä kysymyksissä toimintamalli, jossa ympäristöhallinto yhteistyössä kunnan vastuutahojen kanssa arvioivat eri vesialueiden herkkyyttä ja soveltuvia toimenpiteitä Kunnan hulevesistrategiat vapaaehtoinen kehittämissuunnitelma laaditaan yhteistyössä kaavoittaja hulevesijärjestelmästä vastaava(t) kunnan ympäristöviranomainen rakennusvalvonta Page 14 7