OPS, yhteinen osa 1 (43) Hyväksytty Opetussuunnitelman yhteinen osa

OPS, yhteinen osa 1 (43) Opetussuunnitelman yhteinen osa

OPS, yhteinen osa 2 (43) Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 I HYRIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ... 5 1 HYRIAN ORGANISAATIO, STRATEGIA JA ARVOT... 5 2 HYRIAN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS... 7 2.1 Opetussuunnitelmat... 8 2.2 Oppimisympäristöt... 9 3 PEDAGOGISEN TOIMINNAN PERIAATTEET... 10 3.1 Oppimiskäsitys... 10 3.2 Kansainvälisyys... 10 3.3 Kestävä kehitys... 11 4 YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ... 12 4.1 Hyrian sisäinen yhteistyö... 12 4.2 Opiskelijakuntatoiminta... 12 4.3 Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö... 12 4.4 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö... 13 4.5 Toisen asteen koulutuksen yhteistyö... 13 4.6 Syrjäytymisen ehkäisy... 13 4.7 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa... 14 5 OPISKELIJAN OIKEUSTURVA... 14 5.1 Turvallisuus... 14 5.2 Kurinpito... 15 5.3 Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen... 17 5.3.1 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen... 17 5.3.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset, esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset... 18 5.3.3 Rikosrekisteriote... 19 5.3.4 Huumausainetestaus... 20 5.4 Oikaisupyynnöt, muutokset ja valitukset... 20 6 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN... 20 6.1 Laadun hallinta... 21 6.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 21 II AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS NUORTEN KOULUTUKSENA... 22 7 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 22 7.1 Työssäoppiminen... 23

OPS, yhteinen osa 3 (43) 7.2 Yhteisten tutkinnon osien järjestäminen... 23 7.3 Opintojen rakenne ja joustavuus... 24 7.4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)... 24 7.5 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa... 25 7.6 VALMA valmentava opetus ja ohjaus... 26 7.7 Jatko-opintokelpoisuus... 26 7.8 Ammatillinen erityisopetus... 26 7.9 Erityisen tuen ohjaus nuorten koulutuksessa... 27 7.10 Erityislahjakkuuden tukeminen... 28 8 OPISKELIJAPALVELUT... 29 8.1 Ryhmänohjaus... 29 8.2 Opinto-ohjaus... 30 8.3 Opiskeluhuolto... 31 8.4 Yhteistyö huoltajien kanssa nuorten koulutuksessa... 33 9 AMMATTITAIDON ARVIOINTI... 33 9.1 Arvioinnin periaatteet... 33 9.2 Työssäoppimisen arviointi... 34 9.3 Ammattiosaamisen näytöt ja niiden toteuttamisen ja arvioinnin periaatteet... 34 9.4 Arviointi erityisopetuksessa... 35 9.5 Maahanmuuttajaopiskelijoiden arviointi... 35 III AIKUISKOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNOT... 35 10 AIKUISTEN NÄYTTÖTUTKINNOT... 35 10.1 Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen... 37 10.1.1 Henkilökohtaistaminen hakeutumisen vaiheessa... 37 10.1.2 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnon suorittamisen vaiheessa... 38 10.1.3 Henkilökohtaistaminen tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa... 39 10.2 Näyttötutkintotilaisuuksien toteutus ja arviointi... 39 11 OPPISOPIMUSKOULUTUS... 41 12 AIKUISTEN LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUS... 41 13 ERITYISEN TUEN OHJAUS AIKUISTEN KOULUTUKSESSA... 41 LÄHTEET... 42 LIITTEET... 43

OPS, yhteinen osa 4 (43) JOHDANTO Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikelle Hyria koulutuksen toiminnalle yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Yhteisen osan liitteissä ja muissa Hyrian toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa, ohjeissa ja prosessikuvauksissa kuvataan toimintatapoja tarkemmin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman, joka perustuu valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Opetussuunnitelma jakautuu kolmeen osaan: Pedagoginen ohjelma ja Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Hyrian Pedagoginen ohjelma on tiivistetty kuvaus Hyrian opetukseen ja koulutukseen liittyvistä linjauksista (liitteenä). Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan, kuinka tutkinnon perusteissa määritelty tutkinto järjestetään Hyriassa. Oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman pohjalta laaditaan tutkinnoittain vuosittaiset toteutussuunnitelmat ja opiskelijoille henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Näillä dokumenteilla luodaan Hyrian yhtenäinen käsitys osaamisesta, oppimisesta, opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä ja resurssien tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta. Hyrian johtava rehtori on hyväksynyt Opetussuunnitelman yhteisen osan päätöksellään 22.9.2016 / 2.

OPS, yhteinen osa 5 (43) I HYRIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ 1 HYRIAN ORGANISAATIO, STRATEGIA JA ARVOT Hyria koulutus Oy on Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien, Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Hyvinkään Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön omistama yhtiö. Hyria koulutus on osakeyhtiömuotoinen organisaatio, jolla on oma hallitus, joka toimii myös oppilaitoksen johtokuntana. Osakeyhtiön toimitusjohtaja toimii samalla oppilaitoksen johtavana rehtorina. Hän vastaa yhtiön kokonaisvaltaisesta johtamisesta, strategisesta suunnittelusta ja hallituksen vahvistaman strategian toteuttamisesta. Toimitusjohtajan apuna toimii osakeyhtiön johtoryhmä, johon kuuluvat kaksi rehtoria, kehitysjohtaja, integraatiojohtaja, talouspäällikkö sekä toimitusjohtajan assistentti. Hyria koulutus on jaettu ammattiopistoon ja aikuisopistoon, joita johtavat rehtorit. Heillä on apunaan yksiköissä toimivat palvelupäälliköt. Osaamisalueilla toimii 20 osastoa: 10 nuorten koulutusalan osastoa, 8 aikuisten koulutusalan osastoa sekä valmentavan koulutuksen ja ytoosastot. Osastoja johtavat koulutuspäälliköt. Koulutuksen yhteisiin palveluihin kuuluvat opiskeluhuolto- ja ohjauspalvelut, kansainvälinen toiminta, yrityspalvelut ja ravitsemispalvelut. Tukipalvelut on jaettu ipalveluihin, jota johtaa kehitysjohtaja ja Konsernipalveluihin, jota hallinnoi toimitusjohtaja. Kuva 1. Hyrian toiminnan organisointi ja johtaminen 1.1.2016 alkaen Hyria koulutus Oy Hyria aikuiskoulutus Oy Yhtiökokous Hyria koulutus Oy Hyria aikuiskoulutus Oy Hallitus/johtokunta Toimitusjohtaja Johtava rehtori Pekka Vaittinen Ammattiopisto Rehtori Eile Särssi Koulutusosastot N koulutuspäälliköt palvelupäälliköt Aikuisopisto Rehtori Tuula Kortelainen Koulutusosastot A koulutuspäälliköt palvelupäälliköt Koulutuksen yhteiset palvelut Rehtori Eile Särssi Opiskeluhuolto- ja ohjauspalvelut, palvelupäällikkö Kansainvälinen toiminta, kv-asioiden suunnittelija Rehtori Tuula Kortelainen Yrityspalvelut, asiakaspäällikkö Ravitsemispalvelut, ravitsemispalvelupäällikkö ipalvelut Kehitysjohtaja Ari Orelma Kehityspalvelut kehitysjohtaja dpalvelut integraatiojohtaja CDO Markkinointi- ja viestintäpalvelut palvelupäällikkö Konsernipalvelut Toimitusjohtaja Pekka Vaittinen Talouspalvelut talouspäällikkö Henkilöstöpalvelut henkilöstöpäällikkö Kiinteistöpalvelut kiinteistöpäällikkö Riskienhallinta, turvallisuus ja työsuojelu turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö

OPS, yhteinen osa 6 (43) Hyrian koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 3050 opiskelijaa. Hyriassa opiskelee vuosittain reilu 10 000 henkilöä, joista noin 2500 on nuoria ammatillisen perustutkinnon suorittajia, 1400 aikuisia perustutkinnon, 1500 ammattitutkinnon ja 320 erikoisammattitutkinnon suorittajia. Loput reilu 4000 opiskelijaa ovat lyhytaikaisen koulutuksen piirissä. Toimipisteitä yhtiöllä on 13 ja toimintaa Hyvinkään ja Riihimäen lisäksi myös muualla Suomessa, mm. Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Hyrian tiedotus on keskittynyt internet-sivustolle (www.hyria.fi) sekä Primus/Wilma-opiskelijahallinto-ohjelmaan. Lisäksi hyödynnetään myös perinteisempää painotuotteista markkinointia ja viestintää. Missio Hyrian missiona on tarjota asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita palvelevaa ammatillista koulutusta ja osallistua aktiivisena toimijana työelämän kehittämiseen. Vastaamme yhteistyökumppaneidemme kanssa koulutustarjonnallamme sekä valtakunnallisten että alueellisten työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen ennakoiden työelämän, työvoiman ja osaamisen muutoksia. Työelämää kehitämme yritysten kanssa yhteisillä kehittämishankkeilla sekä yrityksille suunnatulla henkilöstön kehittämis- ja koulutustoiminnalla. Kehitämme myös omaa toimintaamme jatkuvasti. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja tehokkaan ja edistyksellisen oppimisympäristön luominen ovat tämän toiminnan keskiössä. Visio Visionamme on olla ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja vahva vaikuttaja. Vision mukaisesti Hyria tarjoaa ensiluokkaista ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä työelämän kehittämispalvelua. Koulutusasiakkuuksissa ja sidosryhmäyhteistyössä olemme ensisijainen valinta ja työllämme ylitämme asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset. Kattavan yhteistyöverkostomme ansiosta olemme myös halutuin aluekehittämisen yhteistyökumppani. Hyria vaikuttaa toimimalla aktiivisesti ja saamalla aikaan tuloksia. Hyrian arvot Tärkeimmät arvomme ovat asiakaslähtöisyys, laadukkuus, vastuullisuus ja innovatiivisuus. Asiakaslähtöisyys Hyriassa tarkoittaa opiskelijan ja työelämän yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista sekä vuorovaikutteisuutta oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Laadukkuus tarkoittaa hyvää asiantuntemusta, tehokkuutta, joustavuutta sekä selkeää toimintatapaa. Vastuullisuus tarkoittaa vastuun kantoa opiskelijoista, ympäristöstä ja taloudesta sekä säädösten, ohjeiden sekä sovittujen käytäntöjen noudattamista. Se on myös vastuun ottamista itsestä, työstä ja työilmapiiristä. Innovatiivisuus tarkoittaa kehittävää työotetta, kissamaista ketteryyttä, ennakkoluulottomuutta ja tilanneherkkyyttä.

OPS, yhteinen osa 7 (43) 2 HYRIAN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman koulutuksen järjestämisluvan mukaan Hyrian koulutustehtävänä on järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala o koulutuskeskuksen järjestämään logistiikan perustutkinnon kuljetuspalveluiden koulutusohjelmaan sisältyy kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutus o koulutuskeskuksen järjestämään logistiikan perustutkinnon lentoasemapalveluiden koulutusohjelmaan sisältyy kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutus yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnon ala Koulutusta voidaan järjestää myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavana koulutuksena (VALMA). Muun määräyksen mukaisena tehtävänä on järjestää urheilijoiden ammatillista peruskoulutusta. Ohjaava koulutus on ei-ammatillista koulutusta, jossa tavoitteena on osallistujan työmarkkina-aseman selkiinnyttäminen sekä ammatilliseen koulutukseen ja/tai työelämään ohjautuminen. Aikuisten ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta järjestetään työvoimahallinnon rahoituksella. Hyrialle on myös myönnetty pysyvä työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä. Hyria järjestää lisäksi perus-, ammatti, ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkintotilaisuuksia kyseisten tutkintojen tutkintotoimikuntien kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti. Hyrian oppisopimustoimisto järjestää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja myös järjestämisluvassa mainittujen kuntien, koulutusalojen sekä opiskelijamäärien ulkopuolella. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajilla tarkoitetaan Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia, joiden tarkoitus on jäädä pysyvästi asumaan maahan. Opiskelijat, joiden äidinkieli on muu kuin koulutuksen järjestäjän opetuskieli (suomi), voivat saada erityisiä opetusjärjestelyitä tai tukea opinnoissaan. Maahanmuuttajaopiskelijoiden opintojen ammatilliset tavoitteet ovat samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetus toteutetaan Hyriassa pääsääntöisesti integroidusti muiden opiskelijaryhmien kanssa. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys toteuttavat kulttuurisen kestävyyden ulottuvuutta. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus saada suomen kielen opetusta vapaasti valittavina opintoina omassa oppilaitoksessa ja suomi toisena kielenä - opetusta lukioissa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa VALMA-koulutuksessa opiskelevat maahanmuuttajaopiskelijat vahvistavat pakollisten opintojen lisäksi suomen kielen taitoaan, perehtyvät suomalaisiin ammatteihin ja ammatillisen koulutuksen tarjontaan sekä tutustuvat Hyriassa opiskeltaviin aloihin.

OPS, yhteinen osa 8 (43) Hyrian maahanmuuttajakoulutus koostuu erilaisista toisiaan täydentävistä koulutusjaksoista, joiden tarkoituksena on antaa opiskelijoille kielelliset ja muut ammatillisissa opinnoissa tarvittavat valmiudet. Koulutuksia järjestetään erilaajuisina aikuiskoulutuksina, useimmiten työvoimahallinnon rahoituksella. Hyrian koko koulutustarjonta on nähtävissä Hyrian www-sivuilla: www.hyria.fi 2.1 Opetussuunnitelmat Jokaisesta ammatillisesta tutkinnosta on olemassa Opetushallituksen vahvistamat tutkinnon perusteet, jotka löytyvät internetistä. Niissä kuvataan tutkintojen ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. Tutkinnon perusteiden pohjalta tehdään oppilaitoskohtainen opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa ja vuosittainen toteuttamissuunnitelma. Niissä kuvataan järjestettävän koulutuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteissa määrätyt ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Nuorten koulutuksen tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös kuvattu ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden lisäksi ammatillisten tutkinnon osien, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien sekä vapaasti valittavien tutkinnon osien arviointisuunnitelma, jossa kuvataan ammattiosaamisen näytöt ja mahdollinen muu arviointi. Aikuiskoulutuksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tutkinnon muodostuminen Hyriassa ja ammattitaidon osoittamistavat. Nuorten koulutuksen tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ammattiosaamisen näyttöjä koskevan osan hyväksyy Ammattiosaamisen toimikunta. Tämän jälkeen Hyria koulutuksen johtava rehtori hyväksyy tutkintokohtaisen opetussuunnitelman. Aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmat hyväksyy Hyrian johtava rehtori. Nuorten koulutuksen opintokokonaisuudet toteutetaan oppilaitosmuotoisena koulutuksena, jossa vuorottelevat oppilaitoksessa toteutettavat monimuotoiset opintojaksot ja työpaikoilla tapahtuvat opintojaksot eli työssäoppiminen. Tutkintoihin voi myös sisällyttää yksilöllisesti enemmän tutkinnon osia, jotka syventävät ja laajentavat ammattiosaamista. Aikuisten tutkintotavoitteista koulutusta toteutetaan pääsääntöisesti monimuotokoulutuksena, jossa vaihtelevat lähi- ja etäopiskelujaksot sekä työssäoppiminen. Opiskelijan osaaminen arvioidaan nuorilla opiskelijoilla ammattiosaamisen näytöissä. Opintojen toteutus suunnitellaan yleensä niin, että tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Opintoihin ja sen kestoon vaikuttavat yksilölliset tekijät huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa, jonka opiskelija laatii yhdessä opettajansa kanssa. Aikuisten näyttötutkintojen arviointi tapahtuu tutkintotilaisuuksissa, jotka toteutetaan pääsääntöisesti työpaikoilla todellisissa työskentelytilanteissa. Aikuisopiskelijat tekevät yhdessä vastuukouluttajansa kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HEKSU), jossa määritellään, mihin osuuteen valmistavasta koulutuksesta opiskelija osallistuu, vai osoittaako hän osaamisensa suoraan tutkintotilaisuudessa. Ammatillinen perustutkinto on toisen asteen tutkinto, joka antaa yleisen jatko-opinto-kelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammatillisten perustutkintojen perusteet: www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/uudistuvat_tutkinnon_perusteet Ammatillisten näyttötutkintojen perusteet:

OPS, yhteinen osa 9 (43) http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_perusteet Hyrian tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat jokaiseen tutkintoon ja valmistaviin ja ohjaaviin koulutuksiin (Hyrian intrassa) 2.2 Oppimisympäristöt Hyria kehittää omia oppimisympäristöjään vastaamaan edistyksellisten oppimisympäristöjen haasteita. Oppimisympäristöissä pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita ja huomioidaan ympäristöasiat arjen askareissa (esim. jätteiden lajittelu, energiansäästö). Hyria kehittää verkko-oppimisen infrastruktuuria ja osaamista ja vahvistaa opiskelua avoimissa oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöjä tullaan yhdistämään yhdessä teollisuuden ja palvelutyönantajien kanssa niin, että opetusta pystyttäisiin entistä enemmän antamaan työnantajien tiloissa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Opiskelijat perehdytetään opintojen alussa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin opiskelun välineenä. Hyriassa verkko-opetuksessa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä (esimerkiksi Itslearning, Fronter) hyödynnetään internetin pilvipalveluita (kuten Office365, Googleedu, blogit). Näiden lisäksi Hyriassa on käytössä erilaisia järjestelmiä ja palveluita, joita integroidaan opetukseen tarpeen mukaan. Hyrian itse hallinnoimat ympäristöt takaavat tietoturvallisen toiminnan sekä tehokkaan käyttäjien ja sisältöjen hallinnan. Internetin pilvipalveluista (mm. sosiaalisen median palvelut) ja mobiilipalveluista valitaan toimivimmat ja parhaiten opiskelun tavoitteita tukevat palvelut. Verkko-opetuksen avulla rikastetaan perinteisiä opetusmenetelmiä sekä luodaan kokonaan uusia opiskelijakeskeisiä oppimisen muotoja. Opiskelijan itseohjautuvuuteen ja tietotekniikan hallintaan liittyvät valmiudet tuottavat elinikäisen oppimisen taitoja ja vastaavat jatkuvasti kehittyvän työelämän vaatimuksiin. Yhdistämällä verkko-opetus työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen, saadaan oppimisprosessista ilmiöpohjainen, konkreettisiin tosielämän tilanteisiin sitoutunut. Etäluennot, sähköiset opiskelumateriaalit, verkkokeskustelut, opiskelijan oma sisällöntuotanto ja opiskelun etenemisen seuranta tukevat uuden ja käytäntöön sovellettavan tiedon syntymistä. Organisaatioiden näkökulmasta verkko-opetus parantaa opiskelun joustavuutta ja integroimista työelämään opiskelu voi tapahtua työpaikalla, kotona tai missä tahansa ympäristössä, jossa internet on käytössä. Verkko-opiskelu toteutetaan osana monimuoto-opetusta tai täysin verkossa tapahtuvana. Usein parhaimmat tulokset saadaan kun verkko-opetus yhdistetään lähiopetukseen, jolloin lähijaksot rytmittävät opiskelua ja sitouttavat opiskelijoita. Kestävän kehityksen verkkokurssi on ollut Hyrian kurssitarjonnassa syksystä 2012 alkaen. Kurssi toteutetaan Itslearning-verkko-oppimisalustalla ja osin lähiopetuksena. Verkkokurssia toteutetaan osana Hyrian nuorten koulutusta ja kaikkien uusien opiskelijoiden pitää se suorittaa. Aikuisopiskelijoille kurssi on vapaavalintainen. Kurssia käytetään tarvittaessa myös muiden Hyrian opintoryhmien ja henkilökunnan kouluttamisessa. Tieto- ja viestintätekniikan opetukseen on käytössä asianmukaiset tietotekniikkaluokat. Tiloista löytyy tarvittava määrä tietokoneita. Hyriassa on käytössä myös tieto- ja viestintäteknisiä oheislaitteita kuten esimerkiksi digi- ja videokameroita.

OPS, yhteinen osa 10 (43) 3 PEDAGOGISEN TOIMINNAN PERIAATTEET Hyriassa pedagogista kehittämisestä eli opetukseen ja koulutukseen liittyvien toimintatapojen, menetelmien ja mallien jatkuvasta parantamisesta vastaa koko henkilökunta oman tehtäväkuvansa osalta. Kehittämistä koordinoidaan Kehittämis- ja suunnittelupalvelujen yksiköstä. Hyrian strategian mukaisesti kehitämme esimerkiksi sähköisiä oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja kestävän kehityksen huomioimista osana ammatillisia opintoja. Kehittämistoimilla haluamme muun muassa motivoida opiskelijoita, tehostaa tutkintojen suorittamista ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä. 3.1 Oppimiskäsitys Hyrian oppimiskäsityksen mukaan ammatillinen osaaminen kehittyy kokemusten kautta, rakentuen aiemmin opitun pohjalle ja tukeutuen tieteelliseen tietoon. Tietojen ja taitojen oppimisessa korostuu asian tai kokonaisuuden ymmärtäminen, ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen sekä opiskelijan oma aktiivinen prosessi, jossa hänellä on vastuu omasta oppimisestaan. Oppimisprosessia tuetaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti niin, että oppimisen mielekkyys ja tavoitteellisuus säilyvät koko oppimispolun ajan. Henkilökohtaistaminen on opiskelijan ja kouluttajien yhteinen suunnittelu-, toteutus- ja arviointiprosessi. Jokaisen opiskelijan oppimistarpeet ovat henkilökohtaisia. Opetuksen tehtävänä on kasvattaa opiskelijoita vastuuseen itsestään ja kehittää valmiuksia osallistua työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulutus keskittyy opiskelijoiden ajattelun ja tiedonkäsittelytaitojen sekä kokonaispersoonallisuuden kehittämiseen. Oppiminen on aina yksilössä tapahtuva muutos. Opettajan tai kouluttajan tehtävänä on tukea opiskelijaa tuntemaan itsensä oppijana ja rohkaista häntä kehittämään itseään. Opiskelija on vastuussa omasta oppimisestaan ja ammattitaidon kehittymisestä. Ammattitaidon oppiminen on prosessinomaista, vastuullista ja perusteltua ongelmaratkaisua, jossa eri käsitteet sekä teoreettinen ja kokemuksellinen tieto yhdistyvät. Hyrian eettinen ohjeisto 3.2 Kansainvälisyys Kansainvälistymiskasvatuksen avulla vahvistetaan opiskelijoiden kulttuurisen ja ammatillisen osaamisen lisäksi elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joiden kehittyessä opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Kansainvälistymiskasvatuksen kautta opiskelijat tuntevat ja arvostavat omaa kulttuuriperintöään, ymmärtävät kulttuurisia juuria, tutustuvat muihin kulttuureihin, kieliin sekä elämänkatsomuksiin. Lisäksi kansainvälistymiskasvatuksen avulla vahvistetaan opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia, jotta he voivat toimia ja työskennellä monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälisen toiminnan painopisteenä Hyriassa on erityisesti opiskelijaliikkuvuus, eli mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille työssäoppimaan tai opiskelemaan. Kansainväliset 4 15 viikon vaihtojaksot on pääasiassa tarkoitettu 2. ja 3. vuoden opiskelijoille, koska opiskelijoiden edellytetään jo hallitsevan oman alansa perustiedot ja -taidot. Opiskelijoille on varattu vuosittain vahvistettava määrä apurahoja vaihtojaksojen matka- ja asumiskulujen kattamiseen.

OPS, yhteinen osa 11 (43) Myös opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuteen kannustetaan. Kotikansainvälisyys -opinnot (esimerkiksi kieli- ja kulttuuri- ja kansainvälisyysopinnot) sekä maahanmuuttajakoulutus toteuttavat kansainvälistymiskasvatuksen tavoitteita. Hyria vastaanottaa ulkomaisia opiskelijoita opiskelemaan opintojaksoille tai työssäoppimaan alueen yrityksiin sekä opettajia ja asiantuntijoita tutustumaan suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen. Hyria on myös mukana erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa, joissa kehitetään uusia opiskeluun tai koulutukseen liittyviä käytänteitä. Kansainvälisen toiminnan ohjelma 3.3 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on suunnitelmallinen osa Hyrian opetustoimintaa ja toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen edellyttää tulevaisuusajattelua ja ennakointityötä sekä opetuksen ja oppimisympäristöjen uudistamista tukemaan vastuullisen ja kestävän elämäntavan omaksumista. Kannamme vastuumme huomioimalla kestävän kehityksen osana toimintaja taloussuunnitelmia, pedagogista ohjelmaa ja koko laatu- ja toimintajärjestelmää. Kestävä kehitys on vahvasti mukana opetussuunnitelmissa ja opetuksen toteuttamisessa. Hyrian oma Kestävän kehityksen verkkokurssi sisältyy Hyrian nuorten koulutuksen opetussuunnitelmaan. Koulutusaloja ja yksikköjä tuetaan oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointityössä. Tavoitteenamme on ulottaa sertifiointi kattamaan koko oppilaitos vuoteen 2020 mennessä. Kestävän kehityksen sertifiointityön avulla haluamme: vastata työelämän kestävän kehityksen osaamisvaatimuksiin vastata koulutuksen järjestäjältä edellytettyyn yhteiskunnalliseen vastuuseen parantaa toimintamme laatua saada parantuneen materiaali- ja energiatehokkuuden myötä kustannussäästöjä ja vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia lisätä yhdessä toimimisen myötä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista lisätä toimipisteiden välistä yhteistyötä ja yhteisten käytäntöjen luomista verkostoitua ja tehdä kestävän kehityksen yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Hyrian kestävän kehityksen ohjelmassa on kuvattu Hyrian kestävän kehityksen työn keskeiset periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan kootaan tarkemmat kestävän kehityksen sertifioinnin mukaiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja indikaattorit. Hyrian kestävän kehityksen työryhmässä on jäseniä kaikista oppilaitoksen yksiköistä ja toiminta-alueilta. Lisäksi yksiköissä toimii kestävän kehityksen vastaavia. Myös opiskelijoiden ideoita kysytään vuosittain. Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen sertifioinnista: www.koulujaymparisto.fi

OPS, yhteinen osa 12 (43) 4 YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ 4.1 Hyrian sisäinen yhteistyö Hyrian kaikille avoimen koulutustarjonnan avulla opiskelijat voivat suunnitella opintojaan entistä yksilöllisemmin. Opiskelijat ja tutkinnon suorittajat voivat sisällyttää tutkintoihinsa osia muista perustutkinnoista, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Opintojen yksilöllisyys toteutetaan henkilökohtaisilla opiskelusuunnitelmilla. 4.2 Opiskelijakuntatoiminta Hyriassa toimii opiskelijakunta. Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki oppilaitoksen vakinaiset opiskelijat. Jäsenmaksua ei kerätä. Opiskelijakunta toimii opiskelijoiden yhdyssiteenä ja hoitaa myös lakisääteiset opiskelijakunnan tehtävät. Opiskelijakunnan kautta opiskelija voi vaikuttaa opiskelijoiden yhteisiin asioihin. Opiskelijakunnan toiminnan toteutumisesta vastaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä kustakin Hyrian yksiköstä. Yksiköissä toimii opiskelijakunnan jaosto, jonka puheenjohtajana toimii hallituksen jäsen. Aikuisopiskelijoilla on oma jaostonsa ja heillä on kahden opiskelijan mandaatti opiskelijakunnan hallituksessa. Jokainen luokka valitsee keskuudestaan kaksi luokanedustajaa, joiden tehtävänä on toimia yhdyssiteenä yksikön opiskelijakunnan jaostoon, opiskelijakuntaan, tiedottajana luokassa ja luokan luottamusoppilaana. Hyrian vastuulla on oppilaskuntatoiminnan koordinoiminen. Jokaisessa yksikössä on opiskelijakunnan asioista vastaava opettaja tai muu henkilökunnan edustaja. 4.3 Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö Opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä ja muilla työpaikoilla helpotetaan esimerkiksi tekemällä yhteistyötä työelämän toimijoiden ja yhteistyöryhmien kanssa sekä erilaisilla hankkeilla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan työelämälähtöisiksi ja niissä korostetaan työelämän toimintakokonaisuuksia. Ammatilliseen koulutukseen sisältyy aina oppimista työpaikoilla. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat tutkinnon eri vuosille, ja yksittäisten työssäoppimisjaksojen pituus voi vaihdella. Ammatillisessa perustutkinnossa on työssäoppimista vähintään 35 osaamispisteen verran. Osaaminen näytetään nuorten ammattiosaamisen näytöillä ja aikuisten näyttötutkintojen tutkinnon suoritustilaisuuksissa pääsääntöisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Arviointi tehdään yhteistyössä työelämän kanssa, ja työpaikkojen arvioijille järjestetään tätä varten arvioijakoulutusta. Hyria järjestää myös työpaikkaohjaajakoulutusta työelämän edustajille oppimisen ja ammattitaidon saavuttamisen ohjaukseen sekä osaamisen arviointiin. Hyrian Ammattiosaamisen toimikunta valvoo ammattiosaamisen näyttötoimintaa. Hyria tarjoaa työelämän kehittämis- ja palvelutehtävänsä puitteissa yrityksille ja julkisyhteisöille myös räätälöityjä osaamisen kehittämispalveluja. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma

OPS, yhteinen osa 13 (43) 4.4 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö Hyria tekee yhteistyötä omistajakuntiensa kanssa koulutustakuun toteutumiseksi sekä perusopetuksen kanssa muun muassa nivelvaiheen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyöhön kuuluu lisäksi aloituspaikkojen tarpeen ennakointi ja koulutustarjonnan suunnittelu sekä yhteishaun osalta riittävän ohjauksen ja tukitoimien turvaaminen. Yhteistyössä tärkeää on tiedottaminen ja tietojen vaihto. Peruskouluihin mennään käymään ja esittelemään Hyrian toimintaa. Hyria järjestää vuosittain peruskoulun päättäville luokille suunnattuja tapahtumia yhdessä muiden alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. Muita yhteistyömuotoja nuorten joustavan siirtymisen edistämiseksi ovat muun muassa tiedonsiirtolupakäytäntö ja valmistavien koulutusten hakumenettely. 4.5 Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Hyria on verkostoitunut toimija, joka rakentaa omaa ydintehtäväänsä palvelevia pitkäkestoisia kumppanuuksia muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyö on Hyrian, jäsenkuntien opetusviranomaisten ja lukioiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on tarjota kaikille alueen nuorille oikea koulutuspaikka ja opintojen aikana erilaisia valinnaisopintoja. Kaikissa Hyriassa opiskeltavissa tutkinnoissa on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto. Kaksoistutkintoon valmistavat opinnot toteutetaan sekä Riihimäen että Hyvinkään lukioissa yhdessä sovittuina aikoina. Vuosittain valitaan peruskoulun opintomenestykseen pohjautuen 30 kaksoistutkinto-opiskelijaa Hyvinkäälle ja 30 Riihimäelle. Käytännössä opiskelija opiskelee tällöin ammatilliset tutkinnon osat Hyriassa ja yto-opinnot Riihimäen ja Hyvinkään lukioissa. Hyria rakentaa lisäksi alueen nuorille saumattomia opintoputkia peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen, edistää kaksoistutkintojen suorittamista sekä ammattikorkeakouluopintojen suorittamista osana ammatillista perustutkintoa. 4.6 Syrjäytymisen ehkäisy Hyria tekee tiivistä yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi aikuisten ja nuorten työpajojen kanssa, ja kehittää jatkuvasti omaa opiskeluhuoltojärjestelmäänsä ja opetustaan. Hyria-tason opiskelijahyvinvointia koordinoi moniammatillinen opiskelijahyvinvointiryhmä. Hyriassa korostetaan moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisyssä. Onnistunut syrjäytymisen ehkäisytyö vaatii Hyrian henkilöstöltä laajaa verkostoitumista kuntien eri viranomaisten ja työpaikkojen kanssa. Hyriassa kiinnitetään erityisesti huomiota varhaiseen tukeen, siirtymävaiheiden ohjaukseen ja opiskelijan elämänhallinnan tukemiseen. Opiskelijan elämänhallinnan tukemiseen liittyvää työtä Hyriassa tekevät opettajien ohella opiskeluhuollon edustajat. Erityistä nivelvaiheen yhteistyötä tehdään nuorten työpajoilla nivelvaiheen ohjaustoiminnassa. Ohjaus on suunnattu 15 25-vuotiaille Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen nuorille. Tavoitteena on tarjota yksilöllistä tukea ja ohjausta, kun nuori on jäänyt peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa nuori on eroamassa tai eronnut toisen asteen oppilaitoksesta

OPS, yhteinen osa 14 (43) nuori haluaa tietoa opiskelusta toisella asteella nuori haluaa tietoa yhteishaun ulkopuolisista opiskeluvaihtoehdoista. Varhaisen tuen malli 4.7 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Hyrian opiskelija voi valita opintoja toisesta ammatillisesta oppilaitoksesta, lukiosta tai ammattikorkeakoulusta sekä avoimesta korkeakoulusta. Faktia, Forssan ammatti-instituutti, Hyria, Hämeen ammatti-instituutti, Kiipulan ammattiopisto, Koulutuskeskus Tavastia ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto allekirjoittivat keskinäisen kumppanuussopimuksen elokuussa 2010. Sopimuksella oppilaitokset sitoutuivat yhdessä kehittämään toisen asteen ammatillista koulutusta ja siihen kytkeytyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää (VÄLKKY-verkosto). Yhteistyön tavoitteena on kehittää koulutustarjontaa suunnitelmallisesti, mahdollistaa valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien yhteistarjonta ja lisätä resurssien yhteiskäyttöä. Hyria on sopinut Laurea-ammattikorkeakoulun ja HAMK-ammattikorkeakoulun kanssa periaatteista, joiden mukaisesti toisen asteen opiskelijat voivat suorittaa ammattikorkeakouluopintoja osana ammatillista perustutkintoa. 5 OPISKELIJAN OIKEUSTURVA 5.1 Turvallisuus Hyrian opiskelijat ja henkilökunta ovat sitoutuneet toimimaan toisiaan kunnioittaen ja hyvien tapojen mukaisesti. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen kuuluu sosiaaliseen kestävään kehitykseen. Opiskelijoiden ja henkilökunnan tehtävänä on huolehtia, että opiskeluympäristössä säilyy työrauha ja että oppimisympäristö on turvallinen. Oppilaitoksen toiminnassa sovelletaan yleisiä turvallisuutta sekä palo- ja työsuojelua koskevia säännöksiä. On tärkeää, että jokainen noudattaa turvallisuudesta ja työsuojelusta annettuja ohjeita sekä käyttää työturvallisuuden edellyttämiä henkilökohtaisia suojavälineitä. Vahingoista ja vahinkovaarasta tulee ilmoittaa välittömästi henkilökunnalle. Tapaturman sattuessa jokainen on velvollinen kykyjensä mukaan antamaan ensiapua ja toimittamaan apua tarvitsevan henkilön hoitoon. Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö ja hallussapito opiskeluympäristössä on ehdottomasti kielletty. Henkilökuntaa on velvoitettu puuttumaan asiaan heti, jos aineiden käyttöä tai hallussapitoa epäillään. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksista Hyrian opiskelijat ottavat yhteyttä ensisijaisesti ryhmänohjaajaan, terveydenhoitajaan tai kuraattoriin. Sen jälkeen opiskelija voi ottaa yhteyttä rehtoriin. Hyrian järjestyssäännöt Toimintaohjeet hätä- ja onnettomuustilanteissa Kriisi- ja turvallisuustyön toimintaohje

OPS, yhteinen osa 15 (43) Työssäoppiminen ja turvallisuus Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen opiskeluympäristöön oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikalla. Työssäoppimisjaksolla sovelletaan työturvallisuuslakia ja asetusta sekä työministeriön päätöksiä nuorten työntekijöiden suojelusta riippumatta siitä, onko opiskelija työsuhteessa vai ei. Ohjaava opettaja vastaa siitä, että kaikki työssäoppimisen osapuolet ovat tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksessa käydään läpi työturvallisuuteen liittyviä asioita sekä harjoitellaan turvallisia työtapoja ja suojaimien käyttöä. Ennen työn aloittamista työnantaja ja opiskelija varmistavat yhdessä, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Alle 18-vuotias työssäoppija tarvitsee erityissuojelua, eikä häntä saa käyttää työhön, jota ei pidetä nuorille sopivana. Asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) on osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20060475. Asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007) on osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070302. Oppilaitos tai työpaikka tekee ilmoituksen työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle nuoren työssäoppijan käyttämisestä vaarallisiin töihin. Siitä, kumpi ilmoituksen tekee, sovitaan työssäoppimisen järjestämistä koskevassa sopimuksessa. Jos työssäoppijalle sattuu työssäoppimispaikalla tai matkalla sinne tapaturma tai läheltä piti - tilanne, tulee hänen ottaa välittömästi yhteys työpaikkaohjaajan lisäksi ohjaavaan opettajaan. Hyria seuraa läheltä piti -tilanteita ja toimii aktiivisesti fyysistä ja henkistä työturvallisuutta uhkaavien tapahtumien ehkäisemiseksi. Hyria on vakuuttanut työssäoppijan tapaturman varalta silloin, kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteessa. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. Työssäoppimisjaksolla tapahtunut vahinko korvataan vahingonkorvauslain mukaan. Vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta, silloin kun työpaikka vastaa työnjohdosta ja valvonnasta ja saa hyödyn opiskelijan työstä. Hyrian opiskelijoiden vastuuvakuutusturvaa on laajennettu siten, että se kattaa opiskelijan henkilökohtaisen korvausvastuun siinä tapauksessa, että hän on työssäoppimisjakson yhteydessä aiheuttanut työnantajalle taikka jollekin kolmannelle henkilö- tai esinevahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vakuutuksesta korvataan vahinko ainoastaan siltä osin, kuin korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella. Lisäksi edellytetään, että työssäoppimispaikalla on voimassa oleva sopimus työssäoppimisen järjestämisestä Hyrian kanssa ja vahinkoilmoitus tehdään vakuutusyhtiön edellyttämässä määräajassa. 5.2 Kurinpito Poistumismääräys opetustiloista Jos opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä, hänet voidaan määrätä poistumaan kyseisen päivän jäljellä olevien oppituntiensa ajaksi luokkahuoneesta, muusta opetustilasta tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän

OPS, yhteinen osa 16 (43) ajaksi, jos on vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii tai opetus tai siihen liittyvä toiminta kohtuuttomasti vaikeutuu (630/1998, 35 ) opiskelijan väkivaltaisen, uhkaavan tai häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Poistumismääräyksen opetustiloista voi antaa rehtori, opettaja ja harjoittelupaikan ohjaaja yhdessä tai erikseen. Myös osallistuminen työssäoppimiseen voidaan evätä edellä mainituista syistä. Silloin päätöksen tekevät työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja yhdessä. Edellä mainitut toimenpiteet eivät ole hallintopäätöksiä, mutta toimenpiteet tulee kirjata Primukseen, jotta ne voidaan jälkikäteen todentaa. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle kurinpitorangaistuksesta. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus poistaa opetustilasta häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija, ellei tämä noudata edellä kuvattua poistumismääräystä. Opettaja ja rehtori voivat toimia näin myös, jos opiskelija on saanut tiedon opetuksen epäämisestä kolmeksi työpäiväksi, mutta opiskelija on edelleen oppilaitoksen alueella. Jos opiskelija yrittää vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää opiskelijan poistamiseksi sellaisia voimakeinoja, jotka ovat puolustettavia, kun otetaan opiskelijan ikä, tilanteen vakavuus ja vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarvio huomioon. Jos opettaja tai rehtori (tai molemmat yhdessä) joutuvat turvautumaan voimakeinojen käyttöön, heidän tulee antaa tilanteesta kirjallinen selvitys koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Jos opiskelija on vaarallinen itselleen tai muille, on syytä kutsua poliisi. Kirjallinen varoitus Kirjallinen varoitus voidaan antaa opiskelijalle, joka häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo järjestystä, kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä ja opiskelijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Rehtori ilmoittaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle kurinpitorangaistuksesta. Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi on mahdollista, jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käytöstä. Enimmäisaika oppilaitoksesta erottamiselle on yksi vuosi. Ennen määräaikaista oppilaitoksesta erottamista kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöidään ja opiskelijalle järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen oppilaitoksesta erottamista on kuultava alaikäisen huoltajaa. Opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta päättää Hyrian Kurinpitotoimielin. Asuntolasta erottaminen määräajaksi Asuntolasta erottaminen määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi (joka voi olla pitempi aika kuin vuosi). Ennen määräaikaista erottamista kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöidään ja opiskelijalle järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen asuntolasta erottamista on kuultava alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta päättää Hyrian Kurinpitotoimielin.

OPS, yhteinen osa 17 (43) Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Jos opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä (AKL 630/1998, 35 c ; AAL 631/1998, 11, kohta 18). Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelijan saa kuitenkin erottaa määräajaksi oppilaitoksesta tai erottaa määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi opiskelija-asuntolasta, jos se on perusteltua opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella. 5.3 Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen SORA-säädökset (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) tulivat voimaan 1.1.2012. Lakimuutoksella tarkennettiin opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä ja opiskeluoikeuden peruuttamista tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua. Lisäksi tarkennettiin säädöksiä oppilaitoksissa tapahtuvasta huumausainetestauksesta vastaamaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia. Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä opiskeluoikeuden arviointia varten antaa ote rikosrekisteristä, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten kanssa työskentelyä. Hakuvaiheessa todistusta ei tarvita. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Hyria tiedottaa SORA-säädöksiin liittyvistä asioista mm. nettisivuilla, hakutiedotteissa, Opiskelijan infopaketissa ja vanhempainilloissa sekä opiskelijavalintatilanteissa, kuten pääsy- ja soveltuvuuskokeissa, osana opintojen henkilökohtaistamista sekä työssäoppimisen valvonnan ja työpaikkaohjaajakoulutuksen yhteydessä. 5.3.1 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa määrättyjen perusteiden mukaisesti asetuksessa mainituilla aloilla. Lainsäädäntöä sovelletaan Hyriassa seuraaviin ammatillisiin perustutkintoihin johtaviin opintoihin: 1) Tekniikan ja liikenteen alalla logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala: Autonkuljettaja/yhdistelmäajoneuvonkuljettaja 2) Turvallisuusalan perustutkinnon turvallisuusvalvojan osaamisala: Turvallisuusvalvoja 3) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: Lähihoitaja sekä seuraaviin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin: koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivä-toiminnan ohjauksen ammattitutkinto lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto perhepäivähoitajan ammattitutkinto psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto kehitysvamma-alan ammattitutkinto vanhustyön erikoisammattitutkinto.

OPS, yhteinen osa 18 (43) Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este opinnoille, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Hyriassa päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä tekee kurinpito-toimielin. Päätöksiin voi hakea muutosta Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta. Valitus-kelpoisista päätöksistä annetaan valitusohje. Hyrian kurinpitotoimielin on lakisääteinen toimielin, johon kuuluvat koulutuksen järjestäjän edustaja, opiskeluhuollon edustaja ja työ-elämän edustaja. Esittelijänä kurinpitotoimielimessä toimii johtava rehtori. Opiskelija, jolta on peruutettu opiskeluoikeus em. seikkojen vuoksi, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot. 5.3.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset, esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten avulla edistetään turvallisuutta koulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen koulutukseen hakeutumisen yhteydessä. Sitovista tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista on lainsäädännössä annettu määräyksiä seuraaville Hyriassa opiskeltaville tutkinnoille: 1) Tekniikan ja liikenteen alalla logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala: autonkuljettaja/yhdistelmäajoneuvonkuljettaja 2) Turvallisuusalan perustutkinnon turvallisuusvalvojan osaamisala: turvallisuusvalvoja 3) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: lähihoitaja, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvammaalan ammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto. Hyrian nettisivuilla on tietoa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy. Lisäksi tietoa terveydellisistä vaatimuksista antavat ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat ja aikuiskoulutuksessa vastuukouluttajat.

OPS, yhteinen osa 19 (43) Kun opiskelijaksi hakija hakee yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen ja johonkin SORA-säädöksissä mainittuun tutkintoon, häntä pyydetään ilmoittamaan oma terveydentilaarvionsa ja vertaamaan sitä tutkinnon perusteiden mukaisiin terveydentilavaatimuksiin. Opiskelijaksi hakijaa pyydetään sähköisessä hakulomakkeessa olevassa valikossa arvioimaan itsellään mahdollisesti olevia terveydellisiä esteitä tai puutteita. Opiskelijaksi hakijalta tulee kysyä yhteishaussa tietoa myös mahdollisesta aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ammatillisiin perustutkintoihin kuuluvissa, SORA-säädöksissä mainituissa tutkinnoissa. Hyria kysyy ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta omissa hakulomakkeissaan opiskelijaksi hakijan terveydentilatietoja. Vastuukouluttaja huolehtii näyttötutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistamisprosessin yhteydessä siitä, että näyttötutkintoon hakijan terveydentila- ja toimintakykyedellytykset täyttyvät. Opiskelijaksi hakijan oma kuvaus nykyhetken terveydentilasta riittää valintatilanteessa. Jos hakijan antaman ilmoituksen perusteella ilmenee tarvetta, koulutuksesta vastaava koulutuspäällikkö voi pyytää tarkempia terveydentilatietoja, joiden avulla hän voi arvioida opiskelusta ja opiskelun edellyttämistä toiminnoista suoriutumista. Koulutuspäällikkö voi pyytää opiskelijaksi hakijan terveydentilatietoja (esim. lääkärintodistusta) kuitenkin vain SORAsäädöksissä mainittuihin tutkintoihin haettaessa ja vain opiskelijaksi ottamisen arviointia varten. Hän voi pyytää opiskelijaksi hakijaa toimittamaan lääkärin arvion siitä, soveltuuko opiskelijaksi hakijan terveydentila kyseiseen tutkintoon. Mikäli tutkinto ei ole ammatillisiin perustutkintoihin kuuluva SORA-säädöksissä mainittu tutkinto, koulutuksen järjestäjä ei voi pyytää terveydentilaa koskevia selvityksiä opiskelijaksi hakijalta. Terveydentila ei tällöin estä opiskelijaksi ottamista. Jos opiskelijaksi hakija on ilmoittanut, että hänen opiskeluoikeutensa on aiemmin peruutettu, koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta tai yliopistolta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot, jotka koskevat hakijan aikaisemman opiskeluoikeuden peruuttamispäätöstä ja sen perusteluita. Koulutuksen järjestäjä voi harkita tietojen pyytämistä tapauskohtaisesti. Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee rehtori. Valintaperusteiden mukaan hyväksyttyjen hakijoiden valintatietoja ei voi muuttaa kuin Opetushallituksen järjestelmässä. Jos koulutuksen järjestäjä peruu opiskelupaikan hakijalta, joka on tullut valintaperusteiden mukaan hyväksyttäväksi, on siitä lähetettävä Opetushallitukseen Opintopolku.fi -palveluun Ilmoitus rekisterinpitäjälle -lomake sekä liitettävä mukaan hallintopäätös opiskelijaksi ottamistiedon muutoksesta. SORA-säädökset Suunnitelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi Opiskelijan infopaketti (nuoret) SORA-opas: Säädösten ja määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen (12.4.2013) http://oph.fi/download/148884_koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf 5.3.3 Rikosrekisteriote Rikosrekisteriotteen esittämistä edellytetään sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon opiskelevalta opiskelijalta, jos hän opinnoissaan työskentelee alaikäisten kanssa. Hakuvaiheessa todistusta ei tarvita. Opiskelijaa pyydetään esittämään rikosrekisteriote koulutuksesta vastaa-