AYO KKK2012 Korkeakoulukierros 2012: agenda (minutteja tapaamisen alusta, koko tapaaminen 120 minuuttia) (0-05) Tapaamisen tavoitteet ja työjärjestyksestä sopiminen (05-30) Palaute esittelyosuudesta (30-45) Korkeakoulun kannalta tärkeimmät kysymykset (45-60) VIRTA-projektin huomiot korkeakoulun lausunnosta ja korkeakoulukorttiin kirjaamista asioista (60-90) Tiedonsiirtokysely ja korkeakoulun alustava toteutussuunnitelma (90-100) Oma ja yhteinen kehittämistoiminta, hankkeet ja projektit (100-110) Osallistuminen valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden kehittämiseksi (110-120) Terveiset RAKETTI-hankkeelle ja CSC:lle Huomiot korkeakoulun lausunnosta ja korkeakoulukorttiin kirjaamista asioista Yksityiskohtaisesta tietosisällöstä Ei saatavilla ID7 Suorituksen opintoviikkolaajuus Kyseessä vapaaehtoinen lisätieto ID19 Suorituksen tuottamat pätevyydet Riittää, mikäli tieto on tutkinnoilta, jos korkeakoulussa pätevyyksiä liittyy vain tutkintolajisiin opintosuorituksiin ID55 Koulutuksen sijaintikunta: miten määritellään kuten nykyisin "opiskelukunta" Tilastokeskuksen opiskelijatiedonkeruussa ja "koulutusyksikön sijaintikunta" Tilastokeskuksen tutkintotiedonkeruussa ID56 Opiskeluoikeus on lukukausimaksukokeilussa: vain manuaalisesti saatavilla Koodistoselvityksestä: ei tallennettu tietoa oodissa, tulossa/tullut kenttiä käyttöön oodissa, voitaisiin ottaa käyttöön oodissa, ja siirtää tietovarastoon ID58 Opiskeluoikeus on asetuksen mukaisessa maisteriohjelmassa: ei saatavilla suoraan, tieto erillisenä siitä, mitkä ohjelmat ovat asetuksen mukaisia Huomioitavaa ID39 Tutkinnon myöntänyt organisaatio: Aallossa korkeakoulu tarkoittaa Aallon yksittäistä korkeakoulua, esim. Kauppakorkeakoulu Tietovarannossa vain Aalto-yliopisto, huom. koulutusalatieto ID34 Tutkintonimike: käytössä tilastokeskuksen tutkintoluokitus, mäppäykset tehty yleisiin luokkiin (pääaine muu tai tuntematon) kaikkien tutkintojen osalta. Eksaktisti luokituksen alimmalle tasolle ei löydy suoraan tietoa. Jatkossa koulutusluokitus eli nk. "6-numeroinen" ID70 Sukunimi: miten henkilötietojen osalta hoidetaan konfliktit eri lähdejärjestelmistä esim. sukunimen muutokset ajan saatossa
Koodistoselvityksestä Opiskeluoikeuden tila Halutaanko kaikista myös vuosia sitten päättyneistä tietoa? Ei, vain ei päättyneistä opiskeluoikeuksista. "Passivoitu" - Ei erillistä passiivirekisteriä? Ei liene ongelma, jos korkeakoulua ei koske SORA-asiat, erottamiset jäävät ongelmaksi Opintosuorituksen luokittelu Mitä tarkoittaa opettajan koulutus? 90-luvun taiteilijan pedagogiset löytyy. Koulutusluokitus Tutkinnoille löytyy Tutkinto -koodisto, jossa tutkinnot tasolla "...muu tai tuntematon pääaine". Riittääkö tämä taso? Vai tarvitseeko mäpätä tarkemmin? Jos pitää, tehdään mäppäys ennen tietovarastoon vientiä (toivon mukaan ylläpidettävä paikka oodin kyljessä) Pitää viedä kuusinumeroiselle tarkkuudelle, jotta korvaa muut, nykyiset tiedonkeruusisällöt Koulutusala Käytössä koulutusalaluokittelu 1995 (ei kuitenkaan sama kuin stat.fi sivulla oleva? Organisaatio Onhan korkeakoulun hyväksilukemisen tai muun hallinnollisen toimen tuloksena rekisteriin ottamista opintosuorituksista erotettu sellaiset, jotka on alunperin suoritettu muodollisen koulutuksen ulkopuolella? (vrt. elämänkoulu, työkokemus) Lausunnon yleisestä osasta Aluksi vain opiskelijavalintojen kehittämisen tarpeiksi (KSHJ) ja seuraavassa vaiheessa viranomaistiedonkeruiden yksityiskohdat. RAKETTI-Tietohallinto-ohjausryhmä käsitteli asiaa: Tietovarannon tiedot vaihtoehtona vaiheistus Opintosuoritustiedoista jäisi 11 mahdollista tietosisältöä pois Opiskeluoikeudesta jäisi 13 mahdollista tietosisältöä pois Henkilön tiedoista jäisi 1 mahdollinen tietosisältö pois Kyseiset tietosisällöt ovat sellaisia, joita korkeakoulut nytkin raportoivat yksittäisten opintosuoritusten, opiskeluoikeuksien tai henkilöiden tarkkuudella laskettuna. Tiedot ovat myös luonteeltaan yksinkertaisia eivätkä koske kaikkia tietojen tuottajia. Yhteisessä tietoarkkitehtuurissa on mukana viranomaistiedonkeruiden yksityiskohdat, koska katsottiin, ettei niiden pois jättäminen aiheuttaisi käytännössä etua toteutuksille. Tietosisällön rajaukset Korkeakoulujen yhteishaun ja valintojen tarpeisiin tarvittaisiin lähinnä tiedot perustutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeuksista ja ilmoittautumisesta. HE 44/2012. Laki "rekisterilain" (1058/1998) muuttamisesta: 1a luku; tallennettavat tiedot 6 c ; perustelut s. 40-46 Ehdotus ylittää OKM:n rahoitusmallin mukaisen ohjauksen vaatiman tiedontarpeen ( yli 55 op suorittaneiden määrä ) ja edellyttää sen sijaan yksityiskohtaista suoritustietojen toimittamista opiskelijatasolla). Korkeakoulut luovuttavat tietoja lakiin perustuen useille viranomaisille. Näitä lakiin perustuvia tietojen luovutuksia ovat muun muassa tilastolakiin (62/1994) perustuva opiskelija- ja tutkintotietojen luovuttaminen Tilastokeskukselle yhteiskunnallisia oloja ja niiden kehittymistä kuvaavien tilastojen laadintaa varten, opintotukilakiin (65/1994) perustuva opiskelija- ja tutkintotietojen luovuttaminen.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on yliopistolain 51 :n ja ammattikorkeakoululain 40 :n mukaan oikeus saada määräämänsä koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot. Tietojen luovutuksen yksityiskohtaisuus on laajempaa kuin mitä tarvitaan valintajärjestelmää ja rahoitusmallin mukaista ohjausta varten. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan rahoitusmallissa kulloinkin käytettävät mittarit eivät rajaa valtion oikeutta saada tarvitsemiaan tietoja. Muuten viitattu yllä. Tietovarantoon ei erikseen tietoja, jotka pystytään päättelemään tietovarantoon jo siirrettävien tietojen perusteella. Tallennusvelvoitteen piirissä ei ole tällaisia tietoja. Henkilötiedot tulisi järjestää kansallisesti saataville ensisijaisesti väestörekisterikeskuksen kautta, jotta ne ja henkilöiden yhteystiedot ovat saatavilla ajantasaisina. Tietovarantoon tuodaan henkilöstä korkeakoulun käyttämä yksilöivä tunniste, jatkossa mahdollinen kansallinen oppijanumero ja henkilötunnus, jonka avulla Opetushallituksen tuottamat valtakunnalliset palvelut ja tietoja keräävät viranomaiset saavat henkilöstä tiedot väestötietojärjestelmästä. Henkilön tunnistetietoina tuodaan myös muita tietoja henkilötunnuksettomista. Tietojen hyödyntäminen korkeakoulun toiminnassa Tietosisältö ei tarjoa tietojen hyödyntämiseen riittäviä keinoja, sillä eri korkeakoulujen tuomat tiedot eivät ole yhteismitallisia. Asiaa tulisi selvittää, missä tapauksissa näin olisi. Nykyisin tunnettuja haasteita liittyy suorituspäivämäärän tulkintaa, koska siitä ei ole pystytty sopimaan yleispätevää perustelua. Työ ei tässä muodossa tarjoa toimivia työkaluja korkeakoulujen toiminnan tukemiseksi. Enemmistö korkeakouluista katsoo, että tietovaranto olisi hyödyllinen niiden omassa toiminnassa. Iso osa valintoihin, sekä myös hyväksilukuun ja korvaamiseen liittyvistä prosesseista käsittelee ulkomailla suoritettuja opintoja ja tutkintoja, jolloin näiden käsittelylle tulee joka tapauksessa rakentaa omat väylät prosesseissa. RAKETTI-hanke ja eräiden korkeakoulujen edustajat työskentelevät pohjoismaisen Nordforum-yhteistyön ja eurooppalaisen RS3G-yhteistyön puitteissa kansalliset rajat ylittävien prosessien tukemiseksi. Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta tuotetaan suoritustietojen eurooppalaisen siirtostandardin mukainen lukurajapinta, jonka kautta korkeakoulu voisi jatkossa luovuttaa suoritustietojaan standardia noudattaville tahoille. Havainnosta ei seuraa, etteikö kansallisesti tietoja kannattaisi tuottaa sähköisesti yhteisesti käytettäväksi. Voitaisiin käyttää maisterivaiheen valintoihin liittyvissä prosesseissa; erillisvalinnat. Erityisesti kandidaatin ja maisterin tutkintojen välisen mahdollisen siirtymisväylän sujuvuuteen kiinnitetään HE 44/2012 perusteluissa huomiota Bolognan prosessin tavoitteiden hengessä. Suoritus- ja tutkintotietoja voitaisiin hyödyntää AHOT-prosessissa; hyväksilukemisessa; korvaamisessa. RAKETTI-hankkeen puitteissa käynnistetty TIPTOP-projekti tekee AHOT-prosessia tukevien, eri tietovarantoja hyödyntävien palveluiden kehitystyötä, jota korkeakoulun kannattaisi ehkä seurata: www.csc.fi/tiptop Opiskelijan kannalta yksittäisten suoritusten listaaminen ja sitä kautta opintojen etenemisen arvioiminen on pulmallista ilman tietoa tavoitteena olevan tutkinnon rakenteesta tai opiskelijan henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta. Kumpaakaan näistä ei ehdotettu tiedonsiirtoformaatti sisällä. Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon sisältö on HE 44/2012 perusteella rajautunut vain henkilön opintosuorituksiin, opiskeluoikeus- ja lukukausi-ilmoittautumistietojen ohella. RAKETTI-OPI-osahankkeen Synergiaryhmässä on käsitelty tutkinnon rakenteeseen ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvän informaation (HOPS) siirtomäärittelyitä Korkeakoulujen tietomalliin (xdw-malli) ja Oppijan tietomalliin (OPH) liittyen erityisesti TIPTOP-projektin ajamana, koska projektissa käsitellään myös HOPS-tietojen siirtämistä. Mahdollisesti liikkuvuusjaksojen tai muiden korkeakoulun ulkopuolella tehtyjen opintosuoritusten hyväksilukemisen kautta saadaan riittävä informaatio opiskelijan HOPS:in mukaisen edistymisen arviointiin. Viranomaisraportointi Yksityiskohtaisesti koottavat suoritustiedot ovat pulmallisia ohjauksen näkökulmasta, sillä ne sellaisenaan eivät ole vertailukelpoisia. Jotta suoritukset olisivat aidosti käyttökelpoisia, tarvitaan suoritustiedon lisäksi mm. tieto suorituksen sisällöstä ja myös siitä, millaiseen opintokokonaisuuteen suoritus on tarkoitettu. Tämä vaihtelee korkeakoulukohtaisesti ja vuositasolla. Tiedon käyttökelpoisuus edellyttäisikin laajaa määrää metatietoa, joka ei sisälly nyt ehdotettuun tiedonsiirtoformaattiin. Tutkintojen erilaisuuden takia tälläaisen metatiedon kerääminen ja määrittely olisi erittäin haastavaa, ja nykyinen malli kukin korkeakoulu tulkitsee omat opintosuorituksensa omien järjestelmiensä tietosisällön pohjalta on käytännössä ainut realistinen malli. Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuurimiministeriön tiedonkeruiden tarkkuutta ei olla muuttamassa tietovarannon myötä. Nykyiset tiedonkeruut opintosuorituksista edellyttävät käytännössä yksittäisten henkilöiden yksittäisten suoritusten tasolta tapahtuvaa summien laskentaa viranomaisten määrittämien luokittelevien tekijöiden mukaisesti.
Korkeakoulujen tulisi selvitetää, miltä osin lähdeaineistoissa on epätarkkuutta näiltä osin, jotta tiedonkeruita tai lähdeaineistoille asetattuja vaatimuksia voidaan kehittää jatkossa. Tiedonkeruiden sisällön kehittäminen tiedontarpeiden osalta ei kuulu RAKETTI-VIRTA-projektin toimeksiantoon. OKM:n ohjauksen kannalta minimivaatimuksen ylittävä tietosisältö on varsin pulmallinen. Tietosisältö muodostetaan korkeakoulujen toiminnan tukemisen näkökulmasta. Tilastokeskuksen tiedonkeruut ja opetus- ja kultuuriministeriön tiedonkeruut ovat toissijainen, mutta yhteisestä tietoarkkitehtuurista tehdyn linjauksen puitteissa "triviaali" tekijä tietosisällön rajauksen tarkentamisessa. Tulee selvittää pulmalliset alueet, jotta asiaan voidaan yhteisesti paneutua tiedonkerääjien kanssa. Toteuttamiseen liittyviä huomioita Tietovarannossa tulisi ensimmäisessä vaiheessa säilyttää vain KSHJ:n tarvitsemia tietoja ja vasta myöhemmin laajentaa tietosisältöjä muihin suorituksiin. Tutkinnot, opintosuoritukset arvosanatietoineen ovat molemmat tietomallissa opintosuorituksia. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisen edellyttämän tallennusvelvoitteen ulkopuolelle ei jää opintosuorituksia. Tällaisen tietojoukon muodostavat ne väliaikaiset opintosuoritukset, joita tallennetaan ja raportoidaan Kelalle opintojen etenemisen seurantaa varten. Toteuttaminen on rajattu siten, että näitä väliaikaisia opintosuorituksia ei tuoda tietovarantoon. Yhteisessä tietoarkkitehtuurissa on alustavasti varauduttu myöhemmin tapahtuvaan tietosisällön laajentamiseen näihin väliaikaisiin opintosuorituksiin. On haitallista, mikäli korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) ja korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon tietomallin välillä on poikkeavuuksia. Sitovasti voidaan asettaa vain ne osat korkeakoulujen tietomallista (xdw-malli), jotka kuuluvat jonkin viranomaisen korkeakouluihin kohdistuvan toimivallan piiriin. Näin ollen väistämättä suppeammat sitovat osat voivat edellyttää muunnoksia tai poimintoja laajemmasta korkeakoulun soveltamasta tietomallin kokonaisuudesta. Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) välillä ei ole poikkeavuuksia. Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto on sitova, rajattu joukko korkeakoulujen tietomallin käsitteitä, näiden välisiä yhteyksiä ja käsitteillä käytettäviä koodistoja. Joita voidaan XML-siirtomäärityksenä kutsua "Tietohallintolain" mukaisiksi yhteentoimivuuden määrityksiksi. Jo implementoituja osia XDW-käsitemallista ei tule muuttaa takautuvasti. KOKOA-koordinaatioryhmä ei ole vielä ratkaissut RAKETTI-VIRTA-projektin ehdottamaa muutosta: opiskeluoikeus ensisijaisena nimenä käsittellee, jonka synonyymi on edelleen myös opinto-oikeus. RAKETTI-OPI-osahankkeen Synergiaryhmä, jonka vastuulle opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden osa tietomallista kuuluu, on ottanut kannan, että korkeakoulujen tietomallia (xdw-malli) tulee voida muuttaa, kun siihen on riittävät perustelut. Ei ole esitetty muutoksia, jotka aiheuttaisivat suoraa implementointi velvoitetta tai tarvetta jo implementoiduille osille korkeakoulujen tietomallista (xdw-malli) Jos muutoksia jo implementoituihin osiin tehdää, tulee muutosten käydä kommenteilla kaikissa korkeakouluissa, joissa kantaimplementaatioita on tehty. Korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) ylläpitoprosessin asia. Näin on toimittu. Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon käyttöönoton myötä ensi vuoden loppuun mennessä korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) osia on ilmplementoitu kaikissa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa 41 korkeakoulussa. Tietovarannon tietosisältöluonnos antaa viitteitä siitä, että korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon tietomalli ei vastaa XDW-käsitemallia. Tietosisällön rajausluonnos perustui toiminnan tarpeisiin ja seurasi sitä esitysmuodoltaan. Valitettavasti tämä on aiheuttanut tarpeetonta sekaannusta suhteessa korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) mukaisuuteen. Koodistojen suhteen pitäisi pitäytyä XDW-käsitemallissa määritellyissä koodistoissa niiltä osin, kun koodistot ovat olleet määriteltyjä.
Korkeakoulujen tietomallin (xdw-malli) mukaiset koodistot on otettu käyttöön siltä osin, kun ne on ollut määriteltyinä. Merkittävää Aalto-yliopiston kannalta kuitenkin on, että isossa osassa tiedoista on olemassa käytössä XDW-käsitemallissa määritelty koodisto, tai jos sellaista ei ole ollut tarjolla, Aallon muodostama tai päättelemä koodisto. Molemmat korkeakoulusektorit yhdistävä ja valtakunnalliseen näkökulmaan rajautuva koodistojen käyttö poikkeaa todennäköisesti yksittäisen korkeakoulun omaan käyttöönsä muodostamista tai päättelemistä koodistoista. Tietojen liittäminen koodistosta toiseen mahdollistaa korkeakouluille toiminnassaan tarvitsemiensa koodistojen käytön, jatkossa koodistopalvelu mahdollistaa myös yhteisten koodien jakamisen alakoodeihin (Opetushallitus). Muutokset koodistoissa tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia Aallon tietovarastoon, sekä myös mahdollisesti lähdejärjestelmä Oodiin Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon toteuttamisessa on lähdetty siitä, että korkeakoulut voivat yhteismitallisen siirtotiedoston muodostaessaan liittää omat koodistoarvonsa yhteisiin eikä olisi siten välttämätöntä lähteä muuttamaan korkeakoulun toiminnassaan käyttämiä koodistoja. Ehdotettu menettely on varsin laaja ja sen myötä tuottaa korkeakouluille merkittävästi lisätyötä sekä jo yhteisesti sovittujen XDW-pohjaisten toteutusten muutoksia Lausunnoissa on yleisesti esitetty näkemys, että työ on sen tuottamaan hyötyyn suhteutettuna järkevä. Aalto-yliopiston ehdotus viranomaistiedonkeruiden järjestämiseksi Jatkossa määriteltäisiin kansalliset standardit, joiden puitteissa kukin korkeakoulu raportoi rahoitusmallin edellyttämät koontitiedot ja niiden muodostumisen tarkoituksenmukaisten jakaumien kautta. (Esimerkiksi 55 opintopistettä suorittaneet voidaan segmentoida eri tavoin, ja myös alempia opintopistemääriä suorittaneita voidaan seurata, jotta nähdään kuinka kaukana tavoitteesta tosiasiassa ollaan.) OKM kiinnittää kullekin vuodelle määritellyt kansalliset standardit hyvissä ajoin, ja kukin korkeakoulu käyttää omia operatiivisia tietojärjestelmiään näiden kansallisten standardien mukaisen tiedon keräämiseen. Tällöin kukin korkeakoulu pystyy varmistamaan sekä koontitiedon että jakaumatietojen vertailukelpoisuuden ja oikeellisuuden operatiivisten tietojärjestelmien antamilla tiedoilla. Tietovarantoa kehitetään siten, että se tarjoaa edellä kuvatulla menettelyllä kootulle tiedolle toimivan alusta, sopivan liittymärajapinnan ja käyttöliittymän tiedon tarkasteluun.