Sopimus seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä 1.1.2014 alkaen Hangon kaupunki Lohjan kaupunki Raaseporin kaupunki Inkoon kunta Siuntion kunta Perusturvakuntayhtymä Karviainen
2 Sopimus seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä 1. Sopimuksen osapuolet Hangon, Lohjan ja Raaseporin kaupungit, Inkoon ja Siuntion kunnat sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen sopivat sosiaalipäivystyksen järjestämisestä seutukunnallisesti. Sosiaalipäivystystoiminnasta aiheutuvien kustannusten, sekä muun toiminnan jakoperusteena käytetään kuntien väestömäärää (kokonaisväestö). Kuntien väestömäärät tarkistetaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Päivystystoiminta hoidetaan Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta, pääosin Lohjan poliisiasemalta käsin. Toiminnan aikana kunnat ja poliisi sopivat yhteistyössä tarpeenmukaisesta virka-aikaisesta palveluiden antamisesta Raaseporin poliisiasemalta käsin. Karviaisten perusturvakuntayhtymä tekee sopimusosapuolten puolesta sopimuksen Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa. Sopimuksen mukaisesti poliisiasemilta tarjotaan sosiaalipäivystyksen käyttöön: 1. työtilat poliisin tiloista 2. mahdolliset tarvikkeet (perustoimistotarvikkeet sekä puhelinja internetyhteydet). Myös muita soveltuvia tiloja on mahdollista käyttää. Sekä Länsi-Uudenmaan poliisilaitos että Länsi-Uudenmaan hätäkeskus, 18.3.2014 alkaen Keravan hätäkeskus, osallistuvat toiminnan ylläpitämiseen sekä kehittämiseen mm. osallistumalla työn kehittämiseksi perustettaviin työryhmiin. Lisäksi Länsi-Uudenmaan hätäkeskukselle laaditaan yksityiskohtainen hälytysohje. 2. Sopimuksen perusteet ja tarkoitus Tällä kuntalain (365/1995) 76 :ssä 1 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 :n 1 momentin (1309/2003) kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat kuntien välisestä yhteistyöstä sosiaalipäivystyksen järjestämisessä. Sosiaalipäivystys on osa kunnan sosiaalihuoltolain (710/1982) 13-15 :ään sekä 40a :ään perustuvaa lakisääteistä velvollisuutta huolehtia 1 Kuntien yhteistoiminta, yhteistoiminnan muodot. Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Kunnat voivat myös sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kunnan velvollisuudesta kuulua kuntayhtymään jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella säädetään erikseen.
3 sosiaalihuollon järjestämisestä kunnan alueella. SHL 40a :n mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Tässä sopimuksessa määritellään toiminta, hallinto, valvonta, talous ja kustannusten jakaminen sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset seikat. 3. Palvelun sisältö ja laajuus Tämän sopimuksen mukainen sosiaalipäivystys alkaa 1.1.2014. Sosiaalipäivystyksen tehtävänä on hoitaa kiireelliset sosiaalipäivystyspalveluita vaativat tehtävät sopimuskuntien alueella. Sosiaalipäivystys vastaa kiireellisistä sosiaalipäivystyspalveluista sovittuina aikoina sekä virka-ajalla että virka-ajan ulkopuolella akuutissa tuen tarpeessa oleville sopimuksessa mainituille kunnille, sekä siellä tilapäisesti oleskeleville. Sopimuksen osapuolena olevat kunnat vastaavat kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä virka-aikana. Yhteistyöstä sosiaalipäivystyksen kanssa virka-aikana sovitaan kuntien kanssa erikseen (mm. työnjako koskien poliisikuulusteluihin osallistumista, sekä muita virkaaikana esille tulevien akuuttien kriisitilanteiden hoitamista). Sosiaalipäivystys toteutetaan sekä aktiivityönä että vapaamuotoisena virkaajan ulkopuolisena varallaolona. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulevat ensisijaisesti hätäkeskuksen sekä poliisin kautta. 4. Organisointi sekä tehtävänjako sosiaalipäivystyksen ja kuntien välillä Sosiaalipäivystyksen organisoinnista ja hallinnoinnista vastaa perusturvakuntayhtymä Karviainen. Perusturvakuntayhtymä Karviainen ei kuitenkaan yksin joudu vastaamaan toiminnan toteutumisesta, mikäli esim. kaikkia sosiaalipäivystäjän vakansseja ei saada täytettyä. 4 a.) Aktiivityönä toteutettava sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystäjinä toimii lähtökohtaisesti kolme ja puoli (3,5) muodollisesti pätevää sosiaalityöntekijää, jotka tekevät aktiivityötä sekä virka-aikana että virka-ajan ulkopuolella. Yksi heistä on johtava sosiaalityöntekijä, jonka työtehtäviin kuuluu asiakastyön lisäksi toiminnan koordinoiminen ja kehittäminen (n. 20% työajasta). Sosiaalipäivystäjien sijoittuminen Sosiaalipäivystäjät työskentelevät poliisiasemalla ja tekevät tarvittaessa työvuoroja terveydenhuollon päivystävissä yksiköissä. Päivystäjä liikkuu tarvittaessa myös poliisipartioiden mukana. Edellä mainituista työtehtävistä sovitaan erikseen kunkin viranomaisen kanssa.
4 Työtehtävät virka-aikana Poliisiasemilla virka-aikana työskennellessään sosiaalipäivystäjät osallistuvat ala-ikäisten poliisikuulusteluihin sekä muihin poliisiasemilla esille tuleviin akuutteihin kriisitilanteisiin (mm. lähi- ja parisuhdeväkivalta sekä säilöönottosuojan asiakkaat). Työtehtävät virka-ajan ulkopuolella Virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystys toimii pelkästään akuuteissa tilanteissa, vastuualueenaan sosiaalihuollon tehtävät. Kukin vuorossa oleva sosiaalipäivystäjä arvioi, kuuluuko tehtävä hänen hoidettavakseen vai ei. Onnettomuustilanteissa noudatetaan nykyistä käytäntöä, eli kunnat vastaavat edelleen laatimiensa valmiussuunnitelmien noudattamisesta. Sosiaalipäivystäjä antaa asiakkaille heidän tarvitsemansa akuuttiavun ja siirtää jatkotyöskentelyn asiakkaan kotikunnan tai oleskelukunnan sosiaalityöhön. Sosiaalityöntekijä voi virka-aikana tarpeen mukaan kiireellisissä tilanteissa toimia myös kunnan sosiaalityön työparina. 4 b.) Varallaolona toteutettava sosiaalipäivystys Silloin, kun kolme ja puoli sosiaalipäivystykseen palkattua sosiaalityöntekijää eivät tee varsinaisia työvuoroja, toteutetaan sosiaalipäivystys varallaolona. Päivystyksen työntekijät vastaavat pääsääntöisesti varallaolovuorojen hoitamisesta. Poikkeustilanteissa, joissa virka-ajanulkopuolisen varallaolon toteutuminen on vaarassa, voidaan käyttää myös ulkopuolisia päivystäjiä. Sosiaalipäivystäjän varallaoloaika on vapaamuotoista varallaoloa VIRVElaitteen tai GSM-puhelimen ääressä. Kun hätäkeskus tai poliisi ottaa yhteyden sosiaalipäivystäjään, varallaolo muuttuu aktiivityöajaksi, kunnes kyseessä oleva tehtävä tulee suoritetuksi. Jokaisen tehtävän yhteydessä sosiaalipäivystäjän vähimmäistyöaika on 30 minuuttia. Varalla ollessaan työntekijän on pysyteltävä seutukunnan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Jos tilanne vaatii työntekijän liikkeelle lähtöä, on hänen voitava tehdä se 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Matka-aikaa sosiaalipäivystäjän lähtöpaikasta asiakkaan luo ja takaisin päivystäjän kotiin tai lähtöpaikkaan ei lueta työajaksi, mutta se korvataan samalla tavalla kuin jos se luettaisiin työajaksi. Raportointityö lasketaan aktiivityöajaksi silloin, kun se tehdään oman varallaolovuoron aikana Varalla olevalla sosiaalityöntekijällä on oikeus käyttää työtehtävässä liikkumiseen omaa autoa tai taksia. 5. Sosiaalipäivystäjien kelpoisuusehdot ja päätösvalta Sosiaalipäivystäjän tehtäviin kuuluu tarvittaessa mm. 1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain (417/2007) 38 mukaisten kiireellisten sijoitusten tekeminen. Sosiaalipäivystäjinä voivat toimia ensisijaisesti kelpoisuusehdot täyttävä henkilö.
5 Sopimuksen osapuolet oikeuttavat sosiaalityöntekijät päättämään kunnan puolesta seuraavista päätöksistä: kiireelliset sijoitukset sekä kiireellisten sijoitusten lopettaminen sijoitus avohuollon tukitoimenpiteenä päihdehuoltolain mukaiset tahdosta riippumattomasta hoidosta (enintään 5 vuorokautta). Sosiaalipäivystyksessä tapahtuva lasten sijoitus suoritetaan sosiaalipäivystyksen voimassaolevan ohjeistuksen mukaan. 6. Muutoksenhaku viranhaltijan päätöksiin Muutoksenhaku sosiaalipäivystäjänä toimineen viranhaltijan päätöksiin saatetaan hallinto-oikeuteen käsiteltäväksi. Lastensuojelulaki (417/2007) 7. Kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset Tällä sopimuksella kunnat antavat valtuudet perusturvakuntayhtymä Karviaiselle käydä neuvotteluja ja allekirjoittaa sopimuksia mm. seudulla toimivien vastaanotto- tai lastensuojelulaitosten sekä sijaisperheiden kanssa. 8. Sopimusosapuolten vastuut ja velvoitteet Toimintaa hallinnoivalle kunnalle kuuluu päätöksenteko sosiaalipäivystystä koskevissa asioissa. Alueelle perustetaan moniammatillinen työryhmä, joka vastaa toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Työryhmän kutsutaan edustus sosiaalitoimesta, poliisitoimesta, hätäkeskuksesta sekä terveydenhuollosta. Hallinnoivan kunnan tulee kuulla ennen merkittävien asioiden päätöksentekoa alueen viranomaisista koostuvaa moniammatillista työryhmää, jossa sopimusosapuolet ovat edustettuina ja joka toimii yhteistyöelimenä. Merkittävät investoinnit tai toiminnan olennainen muuttaminen edellyttävät eri sopimusta yhteistoimintaan osallistuvien kuntien välillä. Muutoksenhaku sosiaalipäivystyksen viranhaltijan (sosiaalipäivystäjän) päätöksistä saatetaan niihin instansseihin joihin asian käsittely kuuluu. Hallinnoiva kunta vastaa sosiaalipäivystyksen seuraavien asioiden järjestämisestä: toimitilat, käytettävät ohjelmistot ja atk-laitteet, laskutuksesta, sosiaalipäivystykseen liittyvästä päätöksenteosta,
6 henkilöstöön liittyvästä henkilöstöhallinnollisesta päätöksenteosta palkkaamansa henkilöstön osalta, toiminnan asianmukaisuudesta sekä muista tässä sopimuksessa erikseen mainituista velvoitteista. Muut sopimuskunnat vastaavat tiedonantovelvollisuutensa täyttämisestä sopimuksen mukaisena, osallistumisesta moniammatillisen työryhmän toimintaan, sosiaalipäivystyksen kulujen suorittamisesta esitettyjen laskujen mukaan sekä muista tässä sopimuksessa erikseen mainituista velvoitteista. 9. Henkilöstö Sosiaalipäivystyksessä toimii johtava sosiaalityöntekijä sekä 2,5 sosiaalityöntekijää. Virat ovat Karviaisen perusturvakuntayhtymän perustamia ja viranhaltijoiden työnantajana toimii edellä mainittu. 10. Henkilöstön toimivalta Tällä sopimuksella sopijakunnat antavat kuntalain (365/1995) 76 :n 3 momentin mukaisesti kunnalle tai sen viranomaiselle säädetyn tehtävän, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi mm. kiireellisissä lastensuojelua vaativissa tehtävissä virka-ajan ulkopuolella. Tehtävän anto virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi koskee myös sosiaalihuoltolain 41 :n tarkoittamia tilanteita. 11. Salassapito, tietojen luovuttaminen ja asiakirjojen hallinto Sosiaalipäivystystä toteutettaessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Työntekijöiden oikeus asiakkaita koskevien tietojen saantiin ja luovuttamiseen määräytyy julkisuuslain (621/1991) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain (812/200) sekä niihin tehtyjen muutosten nojalla. Sosiaalipäivystyksessä tuotettavat asiakirjat ovat osa asiakkaan kotikunnan tai oleskelukunnan asiakasrekisteriä. Sosiaalipäivystyksessä ei ole omaa asiakasrekisteriä. Sosiaalipäivystäjällä on oikeus käyttää jokaisen kunnan asiakastietojärjestelmää. Sosiaalipäivystyksen atk-ratkaisut toteuttaa ja niiden ylläpidosta vastaa isäntäkunta omien käytäntöjensä mukaisesti. Yksittäisen työntekijän käyttöoikeuksista päättää kukin kunta itse ja sen toimialasta vastaava esimies erikseen. Työntekijöillä on oltava henkilökohtainen käyttöoikeus kunkin kunnan asiakastietojärjestelmiin ja valtakunnallisiin väestötietoihin. Kukin kunta myöntää käyttöoikeudet,
7 valvoo oman tietojärjestelmänsä käyttöä ja kantaa omaan järjestelmään liittyvän rekisterinpitäjän vastuun. 12. Maksut ja korvaukset / kustannusten jakautuminen Sosiaalipäivystyksen kustannukset jaetaan väestöperusteisesti pohjana edellisen vuoden 31.12. mukainen kunnan asukasluku. Kustannukset tarkistetaan vuosittain ja esitys käsitellään ohjausryhmässä. 1. Toiminnan menot jaetaan kolmen ja puolen sosiaalipäivystäjän osalta suhteessa sopimuskuntien kokonaisväestöön. Kuntaosuudet laskutetaan kolme kertaa vuodessa. 2. Karviaisen perusturvakuntayhtymä vastaa sosiaalipäivystystoiminnan hallinnosta ja laskuttaa talousarvion mukaiset hallinnointikustannukset. 3. Toimenpiteistä aiheutuvista kuluista vastaa asiakkaan kotikunta (mm. kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset). 4. Peruskuntayhtymä Karviainen vastaa kustannusseurannasta ja voi näin ollen tarvittaessa muuttaa edellä mainittuja kustannuksia. Sosiaalipäivystystoiminnasta aiheutuvat kokonaiskustannukset tarkistetaan vuosittain. 13. Toiminnan valvonta ja kehittäminen Sosiaalipäivystyksen toiminnan ja kustannusten toteutumista seurataan ja toimintaa kehitetään alueen viranomaisista koostuvassa moniammatillisessa työryhmässä. Sosiaalipäivystyksen kehittämistarpeiden valmistelusta, koordinoinnista sekä aikataulutuksesta vastaa sosiaalipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä yhdessä Karviaisten perusturvakuntayhtymän kanssa. 14. Tiedottaminen palveluista Sosiaalipäivystyspalveluista kukin kunta viestittää omilla verkkosivuillaan sosiaalipäivystysyksikön laatiman tiedotteen mukaisesti.
8 15. Sopimuksen muutokset Tätä sopimusta voidaan muuttaa sopijapuolten keskinäisin kirjallisin sopimuksin. 16. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus on voimassa 1.1.2014 alkaen toistaiseksi. Osapuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla irtisanomisesta kirjallisesti toisille sopijaosapuolille. Irtisanomisaika on yksi (1) vuosi. Irtisanominen tulee voimaan irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaika lasketaan irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta 1.1. lukien siten, että viimeinen sopimuksen voimassaolopäivä on irtisanomista seuranneen kalenterivuoden viimeinen päivä 31.12. 17. Sopimuksen purku Mikäli jokin sopimusosapuoli olennaisesti rikkoo tai laiminlyö tämän sopimuksen ehtoja, sopimuskunnat sitoutuvat neuvottelemaan keinoista palvelun korjaamiseksi viipymättä sopimuksen mukaiseksi. Erimielisyystilanteissa kunnat nimeävät edustajan, jolla on valtuuksia neuvotella asiasta. Mikäli neuvotteluista huolimatta rikkomustilanne jatkuu, on kullakin muulla sopimusosapuolella oikeus purkaa tämä sopimus päättymään omalta osaltaan ja muilla sopimusosapuolilla on oikeus yhteisellä päätöksellä purkaa tämä sopimus päättymään ehtoja rikkoneen osapuolen osalta. Sopimus päättyy kuuden kuukauden (6 kk) kuluttua siitä, kun ilmoitus purkamisesta on kirjallisesti tehty kaikille sopimuksen osapuolille. 18. Erimielisyydet Sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti osapuolten välisin neuvotteluin. Neuvotteluelimenä toimii kuntien nimeämät edustajat. Jos neuvottelumenettely ei ratkaise erimielisyyksiä, sopimuksen tulkinnasta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan Helsingin hallinto-oikeudessa hallintoriita-asiana. 19. Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on laadittu 6 samanlaista kappaletta, yksi jokaiselle sopija osapuolelle.
9 20. Vahingonkorvausvastuu Ulkopuoliselle aiheutetusta vahingosta on ensisijaisesti korvausvastuussa vahingon aiheuttaneen viranhaltijan työnantajakunta vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvun mukaisesti. Mikäli vahinko on aiheutunut kokonaan tai osaksi muun sopijapuolen toiminnasta tai laiminlyönnistä, on tällä kunnalla velvollisuus korvata vahinko ensin mainitulle kunnalle siltä osin. Sopimuskuntien edustajien allekirjoitukset: Hangon kaupunki, nimen selvennys Inkoon kunta, nimen selvennys Perusturvakuntayhtymä Karviainen, nimen selvennys Lohjan kaupunki, nimen selvennys Raaseporin kaupunki, nimen selvennys Siuntion kunta, nimen selvennys