Ajankohtaista yhteistutkinto-ohjelmista 13:00-14:30, Roundtable Keskustellaan yhteistutkinto-ohjelmien järjestämiseen ja yhteistutkinto-ohjelmista annettaviin todistuksiin liittyvistä hyvistä käytännöistä sekä yhteistutkintojen tunnustamisesta. Useat suomalaiset korkeakoulut ovat valmistelleet omia ohjeitaan yhteistutkinto-ohjelmista ja niistä annettavista todistuksista. Tutkintojen tunnustamisen osalta sessiossa käydään läpi kansalliset ohjeistukset sekä kansainvälisesti ajankohtaisia kysymyksiä. Osallistujilta odotetaan aikaisempaa kokemusta yhteistutkinto-ohjelmien hallinnoinnista tai järjestämisestä. Puheenjohtaja: Annika Sundbäck-Lindroos, CIMO Puhujat: Esko Koponen, Helsingin yliopisto, Johanna Niemi, Opetushallitus Opiskelijatutoroinnin rooli kv-tutkinto-opiskelijoiden kotoutumisessa 13:00-14:30, roundtable Kuinka suuri painoarvo opiskelijatutoroinnilla on ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen sopeutumisessa? Mitä tutor voi tehdä, jotta uusi opiskelija kotiutuisi nopeammin ja varmemmin Suomeen? Kuinka yliopisto (kv-yksikkö, koulutusohjelma) voi tukea tutoreita tässä pyrkimyksessä? Keskustelu on tarkoitettu erityisesti ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden ja opiskelijatutoroinnin parissa työskenteleville. Osallistujien toiveista riippuen keskustelu voidaan käydä myös englanniksi. Puheenjohtaja: Eeva Ylhäinen, Tampereen teknillinen yliopisto Puhujat: Eeva Ylhäinen, Tampereen teknillinen yliopisto, Meeri Oikemus, Tampereen teknillinen yliopisto Asiakaslähtöisyys ulkomaalaisten opiskelijoiden integroinnissa Sessiossa esitellään Helsingin yliopiston uudistunut orientaatiomalli saapuville ulkomaalaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille. Welcome Fair on Helsingin yliopiston viime syksynä lanseeraama tilaisuus, jossa opiskelija voi yhden katon alla hoitaa lähes kaikki saapumiseen liittyvät muodollisuudet. Lisäksi opiskelija voi valitsemissaan tietoiskuissa kuulla lisää esimerkiksi kielikursseista, liikunta- ja terveyspalveluista. Welcome Fairissä opiskelijat voivat tutustua toisiinsa ja saada karnevaalihengessä tervetulosysäyksen suomalaiseen opiskelijaelämään. Sessiossa kerrotaan lisäksi tutoreiden sitouttamisen hyvistä käytännöistä sekä tutoreiden merkityksestä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden onnistuneessa integroinnissa. Puheenjohtaja: Jelena Santalainen, Helsingin yliopisto Puhujat: Tuula Hellstedt, Helsingin yliopiston kansainvälisen vaihdon palvelut, Jelena Santalainen, Helsingin yliopisto
Developing teachers competences by Teacher Audit, in English The session focuses on Teacher Audit Process that started in 2011 in HAMK. Teacher Audit Process aims to increase teachers international and multicultural competences and learning outcomes by observing teaching in the international degree programmes. The session presents the process and its development. The auditing criteria, results and experiences are also discussed. Chair: Heidi Ahokallio-Leppälä, Häme Municipal Federation of Professional Higher EducationSpeaker: Brian Joyce, Häme University of Applied Sciences Henkilökuntavaihtojen hyvät käytännöt ja kokemukset Henkilökuntavaihtoon osallistuminen on yleistä kansainvälisten toimistojen työntekijöiden keskuudessa, mutta muun henkilökunnan vaihtoon lähteminen sekä vastaanottaminen omaan korkeakouluun voi olla hieman hankalampaa. Sessiossa keskitytään korkeakoulujen ei-opettavan henkilökunnan vaihtojaksojen valmisteluun ja toteuttamiseen konkreettisella tasolla. Mitä käytännön asioita pitää ottaa huomioon kutsuttaessa vieraita omaan korkeakouluun? Entä miten oma henkilökunta innostetaan lähtemään vaihtoon? Session esimerkit ja vinkit tulevat Metropolia Ammattikorkeakoulusta, jonka henkilökuntavaihtoviikolle kutsuttiin vieraita kv-toimistojen ulkopuolelta, sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, jonka kiinteistöpäällikkö oli henkilökuntavaihdossa Saksassa. Puheenjohtaja: Elina Värtö, Metropolia ammattikorkeakoulu Puhujat: Metropolia ammattikorkeakoulu: Jörgen Eriksson, Jenni Leinonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu: Arto Ojala, Maria Loukola Intensiivikurssien hyödyt korkeakouluille CIMO on tilannut selvityksen intensiivikurssien institutionaalisesta vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvitys kattaa kaikki CIMOn hallinnoimat ohjelmat, joissa tuetaan intensiivikursseja (Erasmus, FIRST, Nordplus Korkeakoulutus, North-South-South). Selvityksessä pohditaan, mitä lisäarvoa intensiivikurssit tuottavat kansainvälistymisen ja opetuksen kehittämisen näkökulmista ja mikä on intensiivikurssien pitkäaikainen vaikuttavuus. Lisäksi pyritään vastaamaan kysymykseen, millainen yhteys intensiivikursseilla on korkeakoulujen strategisiin tavoitteisiin. Sessiossa esitellään selvityksen keskeiset tulokset sekä kuullaan paneelissa korkeakoulujen edustajien näkemyksiä intensiivikurssien vaikuttavuudesta. Puheenjohtaja: Ulla Tissari, CIMO Puhujat: Miia Mäntylä, projektipäällikkö, Vaasan yliopisto, Levón-instituutti; Liisa Timonen, koulutus- ja kehittämispäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu; Antti Lauri, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto; Nina Björn, kansainvälisen toiminnan päällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maahanmuuttajien valmentaminen ammattikorkeakouluopintoihin Korkeakoulujen kv. strategiassa edellytetään ammattikorkeakoulujen järjestävän maahanmuuttajille ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa opetusta ja OKM kerää vuosittain tiedot valmentavaan koulutukseen osallistuneiden määrästä suhteessa tutkintoopiskelijoiden määrään. Miten ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet valmentavia opintoja? Sessiossa esitellään erilaisia ratkaisu- ja rahoitusmalleja sekä miten maahanmuuttajien koulutustarpeita voidaan kartoittaa ja alueella olevia maahanmuuttajia ylipäätään tavoittaa ja saada osallistumaan koulutukseen. Alustuksissa kerrotaan, minkälaista alueellista yhteistyötä tehdään opintojen toteuttamiseksi. Kahdessa esimerkkitapauksessa paneudutaan seuraaviin kysymyksiin: mihin maahanmuuttajia valmennetaan (hakemaan amk-opintoihin vai saamaan valmiuksia korkeakouluopintoihin tai jotain muuta?), mitkä ovat opintojen tavoitteet, miten opinnot on käytännössä toteutettu ja rahoitettu, ketkä koulutukseen ovat osallistuneet, millaisia tuloksia on saatu, minkälaisia ongelmia ja kehittämishaasteita on tullut eteen. Lisäksi pohditaan maahanmuuttajien opiskelijavalinnan problematiikkaa. Pitäisikö valmentaviin opintoihin saada valtakunnallinen standardi? Puheenjohtaja: Marjo Pääskylä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Puhujat: Kati Isoaho, Metropolia, Maija-Leena Kemppi, Koulutuskeskus Salpaus, Terhi Dahlman, HUMAK ja Minna-Mari Roms, Työväen Akatemia. Sorbonnesta Bukarestiin - Bolognan prosessi liikkuvuuden edistäjänä? Sessiossa luodaan katsaus siihen, miten kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevien tavoitteiden ja sitä edistävien työkalujen kanssa on edetty. Korkeakoulujen tilannetta avaa OKM:n tilannekatsaus kv. strategian toteuttamisen osalta. Tuore Bologna with student eyes - raportti tarjoaa vertailevan näkökulman suhteessa muihin Bologna-maihin. Huhtikuun lopussa Bologna-maiden opetusministerit linjaavat sitä, mitkä ovat yhteisiä tavoitteita tästä eteenpäin. Mitä kehittämistarpeita nousee, entä mikä on korkeakoulujen oma kokemus, onko eurooppalainen korkeakoulutusalue todellisuutta? Puheenjohtaja: Maija Airas-Hyödynmaa, CIMO Puhujat: Birgitta Vuorinen, OKM, Pauliina Savola, SAMOK
TraiNet: Kansainvälinen harjoittelu, asema, oikeudet & ongelmat Kansainvälinen harjoittelu tuo arvokkaan lisän opiskelijan tutkintoon. Suomesta maailmalle suuntaavien opiskelijoiden lisäksi yhä useampi ulkomainen opiskelija etsii harjoittelumahdollisuuksia suomalaisesta yliopistosta. Sessiossa käsitellään korkeakoulun roolia niin ulkomaiseen harjoitteluun lähettävänä kuin toisaalta kansainvälisiä harjoittelijoita vastaanottavana organisaationa. Monet konkreettiset kysymykset kaipaavat niin yhteistyötä, työnjaon selkeyttämistä kuin ennakoivaa tiedottamistakin. Vakuuttaminen? Terveydenhoito? Asuminen? Asema? Etuudet ja velvoitteet? Harjoittelun tavoitteet? Opiskelija vai työntekijä? Tervetuloa perehtymään näihin ja muihin kansainvälisen harjoittelun koreografisiin liikkeisiin! Puheenjohtaja: Jaana Mutanen, vastaava asiantuntija, CIMO Puhujat: Tiina Kosunen, suunnittelija, Helsingin yliopisto Työkaluja opiskelijoiden kansainvälisen osaamisen kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö heitti vuonna 2009 korkeakouluille vaativan haasteen sisällyttää kansainvälistymistä tukevia opintoja kaikkien opiskelijoiden opintopolulle. Korkeakoulujen kehittämiä ratkaisumalleja haasteeseen esitellään CIMOn Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja -selvityksen tulosten pohjalta. Lisäksi sessiossa esitellään kaksi erilaista tapaa sisällyttää kansainvälistymisopintoja koulutusohjelmiin: pakollinen ulkomainen jakso sekä kansainvälistymisopintojen kokonaisuus. Osa alustuksista pidetään ruotsiksi. Puheenjohtaja: Tuija Koponen Puhujat: Irma Garam, CIMO, Kaisa Kurki, Tampereen yliopisto, Johanna Lilius, Hanken Henkilöstön innostaminen ulkomaan työtehtäviin - ruusuilla tanssia vai tervanjuontia 15:00-16:30, roundtable Kun kansainvälistymisestä on tullut keskeinen osa korkeakoulujen strategiaa, on opettajien ja muun henkilöstön kansainvälinen osaaminen saanut yhä enemmän painoarvoa. Yksi tapa hankkia ja jakaa osaamista on ollut lähteä ulkomaille työtehtäviin, mutta onko se itsestään selvä mahdollisuus kaikille? Jyväskylän ammattikorkeakoulun kansainvälistymispalvelut toteutti Liikkuvuuden esteet -kyselyn ja rakensi tämän pohjalta Lähde ulkomaille työtehtäviin -kampanjan. Tuloksellinen kampanja kannusti pohtimaan haasteita ja kuinka opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuutta voisi edesauttaa vielä muilla keinoin. Tätä pohdimme yhdessä myös Round Tablessa kuullen osallistujien kokemuksia ja keräten konkreettisia toimenpiteitä. Puheenjohtaja: Maarit Sinikangas, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen ja kantahenkilöstön integraatio - toiveajattelua? 15:00-16:30, roundtable Kansainvälisten tutkijoiden, työntekijöiden ja kantahenkilöstön integraatio ja sosiaalinen elämä. Miten edistää aidosti kansainvälisen työyhteisön syntymistä keskushallinnon puolelta? Kansainväliset tutkijat ja työntekijät sekä jatko-opiskelijat saattavat jäädä omiin porukoihinsa, eivätkä tutustu suomalaisiin. Vuosi toisensa jälkeen kuitenkin palautteissa toivotaan juuri lisää yhteistoimintaa ja integraatiota. Miten edistää korkeakoulun kehittymistä oikeasti kansainväliseksi paikaksi, jossa eri kansallisuudet kotoutuvat mukavasti suomalaisten joukkoon? Miksi kansainvälinen on usein sama kuin ulkomaalainen (eikä siis lue mukaan suomalaisia) ja kansainvälisissä tapahtumissa vain ulkomaalaisia osallistujia? Onko mahdollista luoda aidosti kansainvälistä yhteisöä? Vai onko kaikki panostus tähän vain tekohengitystä ja hetkellinen laastari, joka ei pidä pitkään? Entä onko mahdollista löytää tukea muista organisaatioista, jos omat resurssit eivät riitä? Puheenjohtaja: Anne Makkonen, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Puhujat: Elina Komminaho, Oulun yliopisto, Hanna Nurmela, Aalto-yliopisto Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? 15:00-16:30, roundtable Round Table -sessiossa pohditaan, mitä kansainvälisyys korkeakoulun arjessa todella on ja millaisen toimijajoukon se tavoittaa. Yhdessä keskustellaan kansainvälisyyden käsitteestä, kansainvälistymisen haasteista sekä eri toimijaryhmien sitouttamisesta kansainvälisen toiminnan edistämiseen. Keskustelua käydään strategisten tavoitteiden, opettajien ja hallinnon välisen yhteistyön sekä opiskelijoiden osallistamisen näkökulmista. Keskustelun virittäjä session alussa on alustus Kansainvälisty tai väisty, jossa arkipäivän kansainvälisyyden ymmärrystä, onnistumisia ja haasteita tuodaan esiin tuoreen väitöstutkimuksen avulla. Keskustelun teemat: 1. Miksi korkeakoulun on oltava kansainvälinen ja mitä kansainvälisyys käsitteenä tarkoittaa? 2. Milloin korkeakoulu on aidosti kansainvälinen, mihin kriteereihin tai mittareihin aitous perustuu? 3. Miten korkeakoulun hallinto ja kansainväliset toimijat voivat edistää opettajan osallisuutta kansainväliseen toimintaan? 4. Miten kansainvälisyys saadaan osaksi jokaisen opiskelijan arkipäivää? Miten voidaan turvata se, että jokainen korkeakoulun opiskelija tavalla tai toisella ymmärtää, mitä kansainvälisyys maailmassamme on? Puheenjohtaja: Marjo Piironen Puhuja: Liisa Timonen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Välimeren alueen korkeakoulukentän tilanne ja yhteistyömahdollisuudet 15:00-16:30, roundtable & paneeli Korkeakoulutuksen EU-ohjelmissa eteläisen naapuruusalueen rahoitus on kaksinkertaistunut tänä vuonna ja tuki kanavoidaan Tempuksen modernisaatiohankkeisiin sekä Erasmus Mundus-ohjelman liikkuvuustoimintaan. EU-komission uudessa ohjelmaesityksessä Erasmus for All suunnitellaan Erasmus-ohjelman laajentumista Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän maihin. Session tavoitteena on tarjota tietoa ja taustaa Välimeren alueen korkeakoulukentän tilanteesta yhteiskunnan muutoksessa, sekä myös keskustella suomalaisten ja kohdealueen korkeakoulusektoreiden yhtymäkohdista. Mitkä tieteenalat ja yhteiskunnalliset kehityssuunnat ovat molemmille alueille tärkeitä onko niissä täydentävää osaamista? Puheenjohtaja: Annika Sundbäck, CIMO Puhujat: Professori Tuomo Melasuo, Tampere Peace Research Institute, Tampereen yliopisto; Prof. Hannu Juusola, Seemiläiset kielet ja kulttuurit, Helsingin yliopisto, entinen Suomen Syyrian Lähi-Idän instituutin johtaja; Prof. Paula Kyrö, Aalto-yliopisto / Kauppakorkeakoulu, Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos; yrittäjyyteen liittyvät hankkeet Egyptissä Anasse Bouhlal, Yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, The Euro-Mediterranean University-ohjausryhmä Cultural challenges - teaching culture and learning to learn. Kulttuurien välisen viestinnän haasteet Ulkomaalaiset opiskelijat kokevat yllättävän usein olevansa jossain määrin hukassa seikkaillessaan suomalaisessa yliopistomaailmassa. Kulttuurieroista johtuen kommunikointi ja kanssakäyminen yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden välillä poikkeaa usein merkittävästikin. Lisäksi Suomessa käytettävät opetusmenetelmät usein hämmentävät. Puhuminen opiskelijoiden kanssa helpottaa sopeutumista, mutta vaatii tuekseen työkaluja. Sessioissa on tavoitteena tarkastella, millaista ohjausta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ulkomaalaisille opiskelijoille voidaan tarjota vieraan yliopistokulttuurin ymmärtämiseksi sekä uudenlaisten opetus- ja oppimismenetelmien omaksumiseksi. Oppimaan oppiminen ja monikulttuurisessa ympäristössä toimimisen oppiminen ovatkin session keskiössä. Molemmat osa-alueet ovat myös tärkeitä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integroimiseksi suomalaiseen työelämään. Puheenjohtaja: Jouni Lyly-Yrjänäinen, Tampereen teknillinen yliopisto Puhuja: Mari Dagnall, Aalto yliopisto
Integration and employment of international degree students in Finland n, in English The session presents findings of two research projects focusing on integration and employment of international students in Finland. What do we know about the matter? Are Finnish employers ready to recruit foreign students - what are their attitudes? What does a follow up study tell us about the employment of international graduates in Finland? After presentations there is room for discussion: what do the findings mean to higher education institutions. Chair: Arja Majakulma, Laurea University of Applied Sciences Speakers: Minna Söderqvist, Kymi University of Applied Sciences, Yuzhuo Cai and Yulia Shumilova, University of Tampere Kahvittelusta tositoimiin - ovatko korkeakoulujen kansainväliset vieraat hyödyntämätön mahdollisuus? Korkeakouluissa vierailee opettajien ja tutkijoiden lisäksi lukuisa määrä pääsääntöisesti korkeakoulujen johdon kansainvälisiä vieraita. Toiminnan laajuudesta huolimatta vierailutoiminta ja siihen liittyvät palvelut ovat kuitenkin alueita, joita ei kaikissa korkeakouluissa vielä ole organisoitu kunnolla tai joita ainakaan ei hyödynnetä riittävässä määrin osana korkeakoulun muuta kansainvälistä toimintaa. Sessiossa esitellään 2-3 tapausta, joissa vierailutoimintaa on aktiivisesti kehitetty ja joissa vierailutoiminta on onnistuttu saamaan luontevaksi osaksi korkeakoulun kv-toimintaa. Yksi näistä on Aaltoyliopiston Kansainvälistyvä Kampus -toiminta. Myös Helsingin yliopistossa on pohdittu vierailutoiminnan kehittämistarpeita. Esitysten jälkeen sessiossa varataan runsaasti aikaa keskusteluun ja etsitään hyviä käytäntöjä kotiin vietäväksi. Puheenjohtaja: Päivi Tauriainen, Helsingin yliopisto Puhujat: Leena Plym-Rissanen, Aalto yliopisto, Päivi Hellen, Metropolia ammattikorkeakoulu Korkeakoulujen henkilöstön ulkomaantyöskentely Mitä asioita pitää ottaa huomioon kun yliopiston tutkijat, opettajat, professorit tai muu henkilöstö lähtee ulkomaille töihin? Millä tavalla heitä on hyvä ohjeistaa ja miten tämä palvelu kannattaa järjestää? Käymme läpi olennaisimmat asiat ulkomaantyöskentelyn osalta, kuten sosiaaliturva, vakuutukset, sopimukset ja verotuksen. Keskustelemme myös sisäisistä linjauksista (esim. komennuspolitiikka), yliopistojen välisestä yhteistyöstä ja vaikutusmahdollisuuksista esimerkiksi sosiaaliturva-asioiden osalta. Puheenjohtaja: Sanna Huovinen, Aalto yliopisto Puhujat: Sanna Downing VTT, Kirsi Korhonen, Helsingin yliopisto, Matias Kainu, Eläketurvakeskus
Kriisejä ja viestintää Korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuus ja siihen liittyvät kriisitilanteet kuten onnettomuudet, yhteiskunnalliset kriisit ja luonnonmullistukset ovat haaste korkeakoulujen kv.hallinnossa työskenteleville henkilöille. Miten kriisitilanteisiin kannattaa varautua korkeakoulussa? Miten lähteviä ja saapuvia voi valmentaa ongelmatilanteiden varalta jo etukäteen? Entä millaista viestintää kriisitilanteessa tarvitaan: kenelle ja miten? Sessiossa esitellään kevään aikana korkeakoulujen käyttöön laadittu kriisiopas, jossa tarjotaan korkeakouluille työkaluja kriisitilanteiden ennakointia ja käsittelyä varten. Lisäksi käsitellään kriisiviestinnän haasteita ja tutustutaan kriisiviestinnän arviointityökaluun, josta kuullaan myös kahden korkeakoulun testikokemukset. Puheenjohtaja: Anne Siltala, CIMO Puhujat: Emilia Tolvanen, kriisioppaan kirjoittaja, Pauliina Palttala, Jyväskylän yliopisto, Liisa Harjula, Jyväskylän yliopisto, Riikka Hälikkä, Diakonia-ammattikorkeakoulu Tutkimus- ja koulutusyhteistyö venäläisten korkeakoulujen kanssa Session tavoitteena on esimerkkien kautta avata keskustelua niistä erityispiirteistä joita ilmenee koulutus, tutkimus tai kehitysyhteistyössä venäläisten korkeakoulujen kanssa. Sessiossa esitellään myös venäläistä korkeakoulutusjärjestelmää ja miten eri korkeakoulut suhteutuvat toisiinsa erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä rankingeissa. Esimerkkien kautta sessiossa tarkastellaan koulutus ja tutkimusyhteistyötä sekä opiskelija ja henkilökunta liikkuvuutta suomalaisten ja venäläisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Sessiossa kuullaan ajatuksia yhteistyöstä myös venäläisen korkeakoulun näkökulmasta. Puheenjohtaja: Miia Vanhainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto