SOTE-UUDISTUS JA SOSIAALISENLISEN NÄKÖKULMA UUDISTUKSESSA

Samankaltaiset tiedostot
ASIAKASASIAKIRJALAIN toimeenpano

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Uudistuva sote Kuopio/KYS auditorio, Keskustelu/Pohjois-Savo Tarja Kauppila, johtaja, ISO

SOSIAALIHUOLLON TIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN. TERVE-SOS Jyväskylä, Tiedolla johtaminen -seminaari Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina

Sote-uudistus - Saako tästä kiinni?

Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM)

Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA

Sosiaalityön ja sosiaalihuollon hyvä tulevaisuus -kommenttipuheenvuoro

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunnan pikkuparlamentin auditorio Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Hyvinvoinnin sosiaalista kehittämässä

osaamisella? Eduskuntaseminaari Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

Uudistuva sosiaalihuolto/- palvelu Mikkeli/Sosiaalityön seminaari Etelä-Savossa Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi

Kansakoulu -hanke: eteneminen Itä-Suomessa. Kansa-koulu -hankkeen aluetilaisuus , Kuopio, Tietoteknia Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Kehittämistoiminnan organisointi

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Mitä valtio odottaa sote uudistukselta?

Sosiaalihuollon kehittämisen näkymät

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

LAPE OT-keskukset Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Eskoon strategia ja tulevaisuuden uudistukset. Seinäjoki, Frami Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Sote-uudistus kehittämistyön uhka vai mahdollisuus

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sote-uudistuksen säästömekanismit

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Maakuntien sote- ohjaus

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa Ketterä moniosaaja 1

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Järjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

LSHP VALTUUSTOSEMINAARI LAPIN SOTE-SAVOTTA

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sosiaalityön tulevaisuusselvitys

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen hanke KanSa-koulu Operhaku Sosiaalialan osaamiskeskukset

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät

Elinvoimastrategia. Toimeenpanosuunnitelma Esitys marraskuu 2018

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Asiakas, järjestöt ja sote. Sote-seminaari

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Vaalan kuntastrategia 2030

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Sosiaalityön erikoisosaamisen tarpeet sote- ja maku-uudistuksen tuottamissa rakenteissa

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Transkriptio:

SOTE-UUDISTUS JA SOSIAALISENLISEN NÄKÖKULMA UUDISTUKSESSA Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset päivät 16.-17.4.2015, MAMK Tarja Kauppila, johtaja, ISO

ISO - Tietoa, taitoa ja toimintaa: SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS MUKANA UUDISTAMASSA 2

Julkinen hyvinvointivastuu sosiaaliturvan eettinen periaate : Mitä perustavamman laatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. (Oikeus ja kohtuus 2006, 26) 3

ISO: Visio 2025 Itäsuomalaisten arjessa toteutuvat ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. ISO-kumppanuus on vahvistanut sosiaalialan osaamista, vaikuttavuutta ja vetovoimaa. 4

Asiantunteva ISO: Toiminta-ajatus ISO vahvistaa ja aktivoi tietoon sekä asiantuntijaosaamiseen perustuvaa sosiaalialan kehittämistä. 5

ISO: Kehittämisteemat Sote-uudistus Sosiaalialan tiedonhallinta Ikäosaaminen 6

Juha Luomala, johtaja, Verso (Sote-eduskuntaseminaari, 17.9.14): Sosiaalialan tulevaisuudennäkymiä Sosiaalihuollon näkeminen investointina / lastensuojelun sijaishuollon nettokustannukset (650 miljoonaa) vastaavat lukiokoulutuksen kustannuksia kunnille Toinen nähdään tuottamattomana kuluna, toinen satsauksena nuorten tulevaisuuteen Mitä muuta sijaishuolto on kuin sitä? Mikä onkaan akuutein ja tärkein ongelma, miksei kyse voisi olla vaikka siitä "miten ikäihminen saa tuen kotona asumiseensa, jolloin ollaan jo sosiaalihuollon kysymyksissä, tai "miten turvataan se, että jokaisella lapsella on turvallinen koti 7

Lait ja hallintomallit ovat usein esillä, mutta entäs jos? UUDISTAMINEN KOKEILEMALLA Kuva:Pixabay 8

UUDISTAMISEN UUDISTAMINEN KONSULTIN NÄKÖKULMA (Marco Steinberg, HS 12.4.2015; http://www.hs.fi/talous/a1428631565010 ) Luopuminen ei ole hänen mielestään visio: "Puhutaan paljon leikkauksista. Ne ovat tarpeellisia, mutta me emme voi mennä leikkaukset edellä. Silloin tulevaisuus on vain pienempi versio eilisen maailmasta." Sote-uudistus näyttää hänen mielestään kummalliselta laatikkoleikiltä: "Kuvitellaan, että meillä olisi kaikki valmiit vastaukset ja näkemykset uudesta maailmasta ennen kuin olemme edes yrittäneet astua siihen. Steinberg vertaa poliittista päätöksentekoa yritysmaailmaan: "Kukaan ei yritysmaailmassa koskaan tekisi niin, että heittäisi täysin valmiin tuoteportfolion markkinoille. Sen sijaan tuotteita muokataan koko ajan ja samalla yritetään luoda ymmärrystä markkinoista." 9

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa (STM julkaisuja 2006:14) Moniin asioihin lainsäädäntö on järeä väline, suositukset liian heppoisia ja koulutus hidasta. Toimeenpanon vajaateho on valitettavaa vähäväkisimpien kannalta. Heidän ongelmansa ovat monisäikeisimpiä. - Markku Lehto, kansliapäällikkö 10

Integraatiota toteutetaan jo, otetaan opiksi Yhteiset sote-lautakunnat, organsiaatiouudistukset jo 1990- luvulla tutuiksi Eksote (http://www.eksote.fi/fi/perhejasosiaalipalvelut/sivut/default. aspx) Kainuun sote ky (http://sote.kainuu.fi/gui/default/fr_frontpage.asp?selectgrou p=6&hide=false) Palvelut jaoteltu: terveyspalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, vanhuspalvelut/ikäihmisten palvelut 11

Johtamista ja monipuolista vuorovaikutusta tarkoituksenmukaisen integraation suuntaan Vrt. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (3.2.2015, STM-tiedote): "Integraatio ei toteudu organisaation nimen muutoksella. Pitää huomata, että siiloutumista ja raja-aitoja voi jäädä myös uusiin rakenteisiin, jollei niitä systemaattisella työllä ja johtamisella pyritä havaitsemaan ja korjaamaan. Sote-johtajien tehtävä on luoda myönteinen ilmapiiri muutoksille ottamalla henkilöstö mukaan uudistustyöhön. Johtajien tehtävänä on tukea toimijoita ja viedä toimintatapojen muutosta rivakasti eteenpäin. Myös johtajien on hyvä hakea ja välttämätöntä saada tukea. On tärkeää jakaa tietoa, kokemuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä. 12

Julksihallinnon konsultti Marco Steinberg (HS 12.4.2015): MAHDOTTOMAT TAVOITTEET OVAT UUDEN ALKU. 13

14

Yhteistä työnäkyä tarvitaan (Kauppila 2011) Kehitykseen vaikuttaminen Kehityksen arviointi Kehityksen ennakointi Yhteiskunnallisen kehityksen triangulaatio sosiaalisen, sosiaalialan ja sosiaalityön näkökulmasta

Kestävää osaamista tarvitaan (Kauppila 2011) Kehittämistyö Tutkimustyö Sosiaalisen, sosiaalialan ja sosiaalityön o s a a m i n e n Koulutustyö yhteiskunnallisen kehityksen systemaattiseksi arvioimiseksi, ennakoimiseksi ja siihen vaikuttamiseksi

Innostusta tarvitaan ja näin se tarttuu (Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen 2014:Innostus, 10 18.) Innostus vaatii rohkeutta sillä jo koulussa ja sen jälkeisessä opiskelu- ja työelämässä olemme oppineet, ettei ainakaan yleisellä paikalla kannata innostua. Ettei tulisi tulkituksi liian onnelliseksi eli hulluksi. Kyräilyn, latistamisen ja tukahduttamisen sijaan tarvitsemme innostumista uudeksi kansalaistaidoksi niin kansanterveydellisistä kuin taloudellisistakin syistä. Tunnekokemus välittyy ihmisestä sekunnin sadasosissa: tietoiseksi tunteistamme tulemme vasta noin sekunnin kuluessa. Innostus on energiaa, jolla yhteisön taidoista ja tahdosta syntyy jotakin merkittävää. 17

Asiallisesti resursoitava joukkuelaji SATSAUKSIA SOTE-KEHITTÄMISEEN 18

Kehittämisen välttämätön mutta ei vielä riittävä ehto Jokainen ammattilainen velvollinen kehittämään omaa työtään, ei tarvetta erillisille tukiresursseille? Vrt. jokainen kansalainen velvollinen huolehtimaan omasta terveydestään, ei tarvetta erillisille terveyden-/sairaanhoidon resursseille? Vai sittenkin niin, että yksilön oma panos on välttämätön, ei kuitenkaan vielä riittävä ehto tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkälti joukkuelaji, joka vaatii yhteiset mandaatit, tavoitteet ja resurssit. Kiipeä vuorelle yhdessä! 19

Oske-toiminnan valtakunnallisen neuvottelukunnan kannanotto (25.3.2015) Esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi tulee turvata sosiaalihuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan sääntely. Säädösvalmistelun tulee vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tasapainoinen kehittäminen. Osaamiskeskusten rahoitusta on vähennetty merkittävästi vuosille 2014 ja 2015, mikä on merkinnyt sitä, että kehittämistoimintaa ei ole voitu toteuttaa lain edellyttämällä tavalla. Koko maan kattavan sosiaalihuollon kehittämistoiminnan rahoituksen vähimmäisedellytys on 3 miljoonan euron vuosittainen valtionavustus. Osaamiskeskuksilla on myös oltava varmuus siitä, että rahoitus on turvattu koko siirtymäkaudelle, kunnes uusia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista tehdään. Kokemukset sosiaalihuollon kehittämisestä osoittavat, että taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävät sosiaali- ja terveyspalvelut tehdään kehittämisen kautta. Asiakkailla on oikeus parhaaseen mahdolliseen apuun ja tukeen. 20

Toimiva sote-kehittämisrakenne Lakisääteinen toimintamandaatti oltava Selkeä päätarkoitus, konkreettinen rooli ja konkreettiset tehtävät Kehitettävän toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen toiminta-alue (yhteensovitus muiden sote-uudistuksen aluejakojen kanssa) Tehtäviin nähden kohtuullinen perusrahoitus jatkuvuuden ja sitoutumisen varmistamiseksi Riittävä, osaava henkilöstö ja johto Hallinto aidosti käytännön aluetoimintaa ja yhteistyötä eri tahojen kanssa tukeva, joustava ja ketterä, vetovoimainen kehittämistyön työnantajuus koko maassa

Kiitos mielenkiinnostasi Tule Sinäkin mukaan keskusteluihin ja yhteiseen työhön! Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus www.isonet.fi https://www.facebook.com/itasuomensosiaalialanosaamiskeskus