Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry

Valtuuston hyväksymä 24.4.2010 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry SPEK - RYHMÄN toiminta- ja taloussuunnitelma 2011-2015 Valtuusto 24.4.2010 Turvalliseen huomiseen Suomessa toimivat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PELASTUSTOIMEN STRATEGIA 2015 2.1. Toimintaympäristö 2.2. Pelastustoimen strategia 2015 3. SPEK-RYHMÄN TEHTÄVÄT, VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN PAINOPISTEET SUUNNITTELUKAUDELLA 2011-2015 3.1. SPEK-ryhmän visio ja toiminta-ajatus 3.2. SPEK-ryhmän tehtävät 3.3. SPEK-ryhmän toiminnan painopisteet 4. SPEK-RYHMÄN TULOSTAVOITTEET SUUNNITTELUKAUDELLA 2011-2015 4.1. Onnettomuuksien ehkäisy 4.2. Pelastusalan vapaaehtoistoiminta 4.3. Varautuminen ja väestönsuojelu 4.4. Hallinto- ja tukipalvelut 4.4.1. Johtaminen 4.4.2. Viestintä 4.4.3. Hallinto 4.4.4. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 4.4.5. Kansainväliset toiminnot 4.4.6. SPEK-ryhmän jäsenten hallinnon yhteinen kehittäminen 5. SUUNNITTELUAIKATAULU TTS 2011-2015 6. LIITTEET 6.1 Toimintaympäristö 6.2. Taloussuunnitelma 2011-2015

3 1. JOHDANTO Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2015 sisältää järjestön valtuuston antamat pelastusalan järjestötoiminnan toiminnalliset ja taloudelliset linjaukset viisivuotiskaudelle huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tällä suunnitelmalla annetaan perusteet Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja sen alueellisten jäsenten (pelastusliittojen) toiminnan ja talouden vuosittaiselle suunnittelulle. Suunnitelmasta käytetään nimitystä SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2015 (SPEK-r TTS 2011 2015). SPEKin jäsenistö tukee yhteistoiminnassa kokonaisuutena tässä suunnitelmassa linjattuja järjestön tavoitteita ja toimintaa. Toiminta- ja taloussuunnitelma tehdään vuosittain aina 5-vuotiskaudeksi niin, että se valmistuu suunnitelman ensimmäistä vuotta edeltävänä keväänä. SPEKin hallitus valmistelee suunnitelman järjestön sisäisenä yhteistyönä. Suunnitelma käsitellään alueellisissa pelastusliitoissa, valtakunnallisissa jäsenissä sekä SPEKin hallituksen asettamissa asiantuntijatoimikunnissa. SPEKin hallitus esittää toiminta- ja taloussuunnitelman valtuustolle hyväksyttäväksi kevään valtuustokokouksessa. SPEK-r TTS:n perusteella kukin SPEK -ryhmän jäsen (SPEK + alueelliset pelastusliitot) laativat oman toiminta- ja taloussuunnitelmansa seuraavaksi vuodeksi. SPEK-r TTS perustuu järjestön valtuuston vuosittain toteuttamiin linjauksiin sekä sisäasiainministeriössä valmisteltavaan pelastusalan toiminta- ja taloussuunnitelmaan, jossa esitetään koko hallinnonalan (pelastustoimi) vuosien 2011-2015 keskeiset toimintaympäristön muutokset, toimialan toiminnan painopistealueet sekä tulostavoitteet. SPEK-ryhmä tukee omalla suunnittelullaan ja toiminnallaan koko hallinnonalan tavoitteita. SPEK-ryhmä huomioi toimintasuunnittelussaan pelastustointa koskevan lainsäädännön ja niiden perusteella annetut ohjeet, pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet 1, valtakunnallisen ja alueen pelastustoimen toimintaympäristön, uhkatekijät ja riskianalyysin sekä visiot ja strategiat, joista pelastustoimen ja kansallisen turvallisuuden tavoitteet johdetaan. SPEKin työ liittyy sekä Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan (VN periaatepäätös 8.5.2008) että Pelastustoimen strategiaan 2015 ja tukee niitä ja niissä asetettuja tavoitteita. SPEK-ryhmä toteuttaa tehtäviään tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten, sisäasiainministeriön pelastusosaston, valtion aluehallinnon sekä alueen pelastustoimen kanssa. Yhteistoiminnassa pyritään suunnitelmallisuuteen ja sopimuspohjaisuuteen. SPEK-ryhmä toimii merkittävästi myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2 sekä YETT-strategian tavoitteiden mukaisissa pelastustoimen järjestötehtävissä. SPEK-ryhmän tehtävänä on osaltaan edistää kansalaisten tietoja ja taitoja omatoimisessa varautumisessa myös em. uhkakuviin liittyvissä tilanteissa. SPEK-ryhmä ylläpitää valtakunnallista vapaaehtoisten palokuntien koulutusjärjestelmää, jossa peruskurssien lisäksi jatkuvasti kehitetään jatkokoulutusta vastaamaan valtakunnallisia ja pelastustoimen alueiden kehittyvää tehtäväkenttää. 1 Suunnitelman laatimishetkellä tällaisia asiakirjoja ovat: - Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2009 vp 23.1.2009: Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 - Valtioneuvoston periaatepäätös 23.11.2006: Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, - Valtioneuvoston periaatepäätös 8.5.2008: Sisäisen turvallisuuden ohjelma - Pelastustoimen strategia 2015, Sisäasiainministeriö, Pelastusosasto, 2007 - Väestön suojaamisen strategia, Sisäasiainministeriö 2007 - Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön strategia 16.9.2005, Sisäasiainministeriö 2005 2 VNS 1/2009, Valtioneuvoston selonteko 23.1.2009: Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009

4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PELASTUSTOIMEN STRATEGIA 2015 2.1 Toimintaympäristö Pelastustoimen strategia 2015 linjaa pelastusalan kehittämisen yleiset suuntaviivat vuoteen 2015. Strategian pohjalta on johdettu sisäasiainministeriössä laadittu Pelastustoimen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2011 2014 3, jossa myös alan järjestökenttä on mukana alan toimijana. Pelastustoimen toimintaympäristöä on kuvattu pelastustoimen strategian lisäksi erityisesti valtakunnallisissa turvallisuutta koskevissa selonteoissa, ohjelmissa ja strategioissa: valtioneuvoston periaatepäätöksissä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta sekä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Liitteessä 1 on esitetty SPEK-ryhmän toiminnan kannalta keskeisiä, suunnittelua ohjaavia toimintaympäristötekijöitä. 2.2 Pelastustoimen strategia 2015 Pelastustoimen strategian mukaisesti Pelastustoimen visiona on, että vuonna 2015 Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa: yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja jossa onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennakolta motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä uhkia ja asiakkaiden tarpeita vastaavia sekä taloudellisesti tuotettuja palveluja hyvää kumppanuusverkostoa Pelastustoimen toiminta-ajatuksena on vastata pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteena: hyvä turvallisuuskulttuuri vähemmän onnettomuuksia pienemmät vahingot nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa hyvä yhteistyö Toiminnan painopisteet suunnittelukaudella ovat onnettomuuksien ehkäisyn tehostaminen ja asumisen paloturvallisuuden parantaminen pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyvyn kehittäminen sekä osaavan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistaminen valmiuden kehittäminen suuronnettomuuksien, ympäristöonnettomuuksien ja poikkeusolojen varalta pelastustoimea tukevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vakiinnuttaminen hätäkeskusjärjestelmän toimintavarmuuden turvaaminen ja palvelukyvyn parantaminen pelastustoimen osallistuminen sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen (ohjelman toteuttamisen liittyvät painopisteet 1 ja 3) 3 Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2014 sekä tulossuunnitelma 2010, Luku 5, Pelastustoimi s. 46-58

5 3. SPEK-RYHMÄN VISIO, TOIMINTA-AJATUS, TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET SUUNNITTELUKAUDELLA 2011 2015 3.1. SPEK-ryhmän visio ja toiminta-ajatus Visiona on, että Suomessa toimivat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatuksena on osaltaan huolehtia, että yksilöillä ja yhteisöillä on tiedot ja taidot tunnistaa uhkatekijöitä, välttää niitä, ja että ne osaavat varautua niihin ja toimia oikein onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Toiminnalla ylläpidetään valtakunnallisesti kattavaa ja laadukasta, kansalaista lähellä olevaa turvallisuuden palveluverkostoa (valtakunnalliset palvelut, alueelliset pelastusliitot, vapaaehtoiset palokunnat ja muut vapaaehtoiset jäsenyhdistykset, pelastustoimen vapaaehtoiset). 3.2. SPEK-ryhmän tehtävät SPEK-ryhmän tehtävänä on edistää yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti 4. Yksilöiden ja yhteisöjen omatoimisen varautumisen tukeminen arjen uhkatilanteisiin, häiriötilanteisiin ja suuronnettomuuksiin 5 sekä poikkeusoloihin on tärkeä SPEK-ryhmän tehtävä. SPEK-ryhmä osallistuu laaja-alaisesti turvallisuuteen liittyvien tiedotus- ja valistuskampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen koko maan alueella sekä niihin liittyvän materiaalin tuottamiseen. osallistuu aktiivisesti paikalliseen turvallisuustyöhön sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti ja tuottaa pelastustoimeen ja yleisesti turvallisuuteen liittyviä asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluja. SPEK-ryhmä edistää pelastustoimen, erityisesti vapaaehtoispalokuntien toimintakykyä, henkilöstön osaamista ja saatavuutta yhdessä pelastuslaitosten, Pelastusopiston ja muiden toimijoiden kanssa. SPEK-ryhmä edistää jäseninään olevien väestönsuojelu- ja varautumisalalla toimivien yhdistysten toimintaa. SPEK-ryhmä tuottaa pelastustoimelle yhteiskunnallista valmiutta ylläpitämällä ja kehittämällä vapaaehtoisen pelastustoimen järjestötoimintaa sekä valtakunnallista vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää sekä tuottamalla järjestö- ja koulutuspalveluja. Edellä mainittuja tehtäviä SPEK-ryhmä jäsenjärjestöineen toteuttaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. SPEKin jäseninä alueelliset pelastusliitot ja SPEKin alueyksiköt huolehtivat vastaavasti alueellisesti edellä mainitusta toiminnasta. Paikallisen toi- 4 SPEK säännöt (Vahvistettu 23.1.2008) 2. 5 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa (VN periaatepäätös 23.11.2006) on esitetty yhteiskunnan varautumisen perustana olevat uhkamallit ja erityistilanteet. Edelleen sisäisen turvallisuuden ohjelma käsittelee arjen turvallisuustilanteita sekä suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnan tehtäviä mm. pelastustoimelle.

minnan kannalta keskeinen tehtävä on vapaaehtoistoiminnan kehittäminen yhdessä alueellisen pelastustoimen ja muiden toimijoiden (kunnat, järjestöt, jne.) kanssa. SPEK-ryhmä toimii kiinteässä yhteistyössä sekä pelastusalan että muiden turvallisuusalalla työskentelevien järjestöjen kanssa. SPEK on mukana edistämässä turvallisuusalan järjestöjen yhteistyön kehittämistä (ns. alan järjestöjen klusteri). 3.3. SPEK-ryhmän toiminnan painopisteet SPEKin valtuusto on määrittänyt 29.11.2008 toiminnan painopistealueet 2010 2014 seuraavasti: Turvallisuus ja varautuminen: yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittäminen yhteistyössä kumppanien kanssa. Toiminnassa painotetaan 6 turvallisuuskulttuurin kehittämistä huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, erityisryhmät (toimintarajoitteiset) sekä monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat palokuntien ja SPEK-ryhmän voimavarojen kehittämistä Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti tutkimusta, jota SPEK-ryhmä toteuttaa myös oman toimintansa tuloksellisuuden kehittämiseksi. Kaikissa toiminnoissa hyödynnetään kansainvälistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonhankintaa kansallisten järjestelyjen kehittämiseksi. SPEK-ryhmän toiminta kaksikielisesti varmistetaan. Valtuusto tarkasteli toiminta- ja taloussuunnitteluun liittyviä toimintaympäristömuutoksia syysseminaarissaan 23.11.2009. Käsittelyssä ei noussut esille tarvetta tarkistaa em. linjauksia. Suunnittelukaudella 2011 2015 SPEK-ryhmän toiminnan painopisteitä ovat yhteiskunnan turvallisuuskulttuurin kehittäminen kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla 6 asumisen turvallisuuden osalta on tavoitteena parantaa erityisesti asukkaiden valmiuksia itse tunnistaa ja ehkäistä riskejä. Lisäksi painopistealueena on ns. erityisryhmät. palokuolemien määrä vähenee vuoteen 2015 mennessä 50:een (STO II). perusteiden turvallisuuskoulutus ja -valistustoiminta kohdistetaan erityisesti lapsiin ja nuoriin, erityisryhmiin sekä maahanmuuttajiin. kaikki peruskoululaiset saavat pelastustointa koskevista turvallisuusaiheista kattavan opetuksen, järjestelmä on valmis vuoteen 2014 mennessä (STO II, Koululaisen turvallisuuskortti -hanke. vaikutetaan siten, että turvallisuuskoulutus sisältyy ammatillisen peruskoulutukseen sekä jatko- ja täydennyskoulutusohjelmiin. SPEK-ryhmä on mukana koko valtakunnassa paikallisessa turvallisuussuunnittelussa ja turvallisuustyössä vuoteen 2014 mennessä. pelastustoimen voimavarojen kehittäminen erityisesti vapaaehtoispalokuntien toimintaedellytyksiä kehittämällä ja edistämällä henkilöstön saatavuutta ja osaamista 6 STO II, 8.5.2008: 6.1. Kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen

vapaaehtoisia palokuntia kannustetaan ja tuetaan lisäämään jäsenmääräänsä vapaaehtoisten palokuntien toimintamuotoja kehitetään vastaamaan nykyistä enemmän palokuntalaisten tarpeita vapaaehtoisissa palokunnissa on 50 000 aktiivisesti toimivaa jäsentä vuoden 2014 loppuun mennessä. vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää kehitetään sekä peruskoulutuksen että täydennyskoulutuksen osalta. Koulutuksessa otetaan huomioon onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, erityistilanteiden, suuronnettomuusuhkien ja poikkeusolojen vaatimukset sekä valtakunnallisen ja pelastustoimen alueiden uhkien arviointi, riskianalyysi ja palvelutasopäätökset 7 varautumisen ja väestönsuojelun kehittäminen edistetään ja osallistutaan alan tutkimustoimintaan. SPEK toteuttaa suunnittelukaudella vuosittain kaksi tutkimushanketta varautumisen alalla edistetään kuntien varautumisen tukemista yhteistyössä Kuntaliiton ja muiden sidosryhmien kanssa yksilöiden ja yhteisöjen omat valmiudet parantuvat arjen turvallisuudessa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tutkitusti vuoteen 2014 mennessä (mittari) SPEK-ryhmä kehittää valtakunnallisen kansalaisten ja yhteisöjen varautumisen ja väestönsuojelun koulutusjärjestelmän yhteistyössä Kuntaliiton, pelastuslaitosten, Pelastusopiston ja muiden sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa vuoden 2014 loppuun mennessä. SPEK-ryhmä kehittää valtakunnallisen varautumisen ja väestönsuojelun kouluttajakoulutuksen koulutusjärjestelmän yhteistyössä Kuntaliiton, pelastuslaitosten, Pelastusopiston ja muiden sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa vuoden 2014 loppuun mennessä. pelastusalan vapaaehtoiset yhteisöt kouluttavat ja valistavat vuosittain 50 000 kansalaista vuodesta 2015 (laatukriteeri). Tavoite tarkistetaan vuoden 2011 aikana. yhteisöjen varautumisen ja väestönsuojelun jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmä kehitetään yhteistoiminnassa kuntaliiton, Pelastusopiston ja pelastustoimen alueiden kanssa vuoden 2015 loppuun mennessä vapaaehtoiset palokunnat ja pelastustoimen alalla toimivat yhdistykset tuottavat kansalliselle pelastustoimelle voimavaroja suuronnettomuus- ja poikkeusolojen tilanteissa. Järjestö- ja koulutustoiminnan tavoite on tuottaa 25 000 vapaaehtoista, koulutettua pelastajaa vuoteen 2015 mennessä (tavoitetta täsmennetään kansallisten valmiusvaatimusten täsmentyessä, Pelastustoimen strategia 2015). Tavoite arvioidaan ja tarkistetaan vuoden 2011 aikana. yhteiskunnallinen vaikuttaminen osallistutaan aktiivisesti pelastustointa koskevan lainsäädännön kehittämiseen ja jalkauttamiseen hallituskauden loppuun mennessä toteutettavassa yhteiskunnan varautumista koskevassa selvityksessä huomioidaan vapaaehtoisen pelastustoimen merkitys kansallisessa varautumisessa suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin 7 seuraavaan hallitusohjelmaan sisältyy pelastustoimen tavoitteita onnettomuuksien ehkäisyssä sekä pelastustoiminnassa sekä varautumisessa häiriötilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin edistäviä toimenpiteitä pelastustoimen alueilla edistetään SPEK-ryhmän tavoitteita paikallisessa turvallisuustyössä sekä pelastustoimen palvelutasopäätöksissä yhteistoimintaa median kanssa kehitetään osana yhteiskunnallista vaikuttamista 7 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 23.1.2009: Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009

8 taloushallinto ja rahoitus tulorahoituksen laajapohjaistaminen ja kehittäminen. sijoitus- ja rahoituspolitiikan laatiminen rahoituslähteiden keskinäinen tasapaino SPEK-ryhmän imagon ja tunnettavuuden kohentaminen kehitetään jäsenille SPEKin myönteistä imagoa ja tunnettavuutta lisääviä palveluita (myyntiin ja Palotarukseen liittyvät jäsenedut) kehitetään jäsenille palveluita jotka parantavat SPEK-ryhmän imagoa ja nostavat sen tunnettavuutta. kansainvälinen toiminta edistetään Euroopan Unionin turvallisuustyötä yhteistyössä erityisesti muiden Pohjoismaiden kanssa osallistutaan pelastustointa koskeviin EU-hankkeisiin erityisesti tutkimuksen ja kehittämishankkeiden alueella osallistutaan aktiivisesti pelastustoimen lähialueyhteistyöhön kehitetään vapaaehtoisten osallistumismahdollisuuksia kansainvälisiin pelastuspalvelumekanismeihin painopisteenä EU:n pelastustoimen järjestelmät edistetään pelastustoimen vapaaehtoisten järjestöjen kansainvälistä vuorovaikutusta ja nuorten kansainvälisyyskasvatusta. toimintakanavina ovat erityisesti CFPA Confederation of Fire Protection Associations) ja CTIF-toiminta (Comitée Technique International De Prevention Et D`extinction Du Feu). verkostoidutaan varautumisen ja väestönsuojelun alalla muiden vastaavien järjestöjen kanssa pelastustoimen yleinen aatteellinen työ ja perinteiden ylläpitäminen edistetään kansallisen pelastustoimen museon ja turvallisuuskeskuksen toteutusta vuoteen 2014 mennessä ylläpidetään ja edistetään kansallista palokuntien ja muiden mm. väestönsuojeluyhdistysten veteraanitoimintaa toteutetaan väestönsuojelun 85. juhlavuosi 2012 toteutetaan yleisen palokuntakokouksen yhteydessä erityinen kansallisen veteraanitapahtuma 2011 edistetään ja kehitetään palokuntasoittokuntien työtä tuetaan jäsenyhteisöjen perinnetapahtumia. 4. SPEK-RYHMÄN TULOSTAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLA 4.1. Onnettomuuksien ehkäisy (tulosalue 1) Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Onnettomuuksien ehkäisyn yhteiskunnallisena vaikutustavoitteena on, että yksilöt ja yhteisöt ymmärtävät vaarat ja uhkatekijät sekä omatoimisen varautumisen merkityksen eri ympäristöissä ja turvallisuustilanteissa yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen kehittyy tutkitusti ja näkyy lisääntyneinä pelastussuunnitelmien ja koulutustilaisuuksien määränä

9 onnettomuuksien, erityisesti palovahinkojen ja kotitapaturmien määrä vähenee SPEK-ryhmän tavoitteet suunnittelukaudella ovat Vaikuttavuustavoitteet (STO II ja pelastustoimen tavoitteet 8 ). Tuetaan valtakunnallisiin tavoitteisiin pääsemistä. palokuolemien määrä vähenee 50:een vuoteen 2015 mennessä rakennuspalojen lukumäärä ja omaisuusvahingot eivät kasva vuodesta 2012 alkaen hoito- ja huoltolaitoksista 50 % on suojattu sammutuslaitteistoilla vuoteen 2015 mennessä (STO II:n tavoite) erheelliset paloilmoitukset suhteessa laitteistojen määrään vähenevät ja jatkavat laskua vuonna 2011 tuhopolttojen määrä vähenee vuodesta 2011 alkaen tulityöt eivät aiheuta suurpalovahinkoja vuodesta 2015 lähtien SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet tiedotuksella ja valistuksella tavoitetaan vuosittain 7 miljoonaa ihmistä joista 50 % ilmoittaa toimineensa viestin mukaisesti (2011 2015) SPEK-ryhmä valistaa vuosittain pelastusalan toiminta- ja taloussuunnittelussa sovitun osuuden pelastustoimen vuotuisesta valistustavoitteesta vuodesta 2013 alkaen ihmiset, yhteisöt ja yritykset saavat helposti asiantuntevia neuvoja, ohjeita ja koulutusta turvallisuuskysymyksiin koko maan alueella. ylläpidetään opasjärjestelmää, joka vastaa asiakastarvetta. Vuosittain tuotetaan tai päivitetään kolme opasta. ylläpidetään ja kehitetään ohjeita ylläpidetään ja kehitetään verkkosivustoja ja sähköisiä palveluja. annetaan verkkoneuvontaa, lausuntoja ja vastauksia tiedusteluihin 1100 kpl vuosittain. Vastataan kahden viikon kuluessa tiedusteluihin kansalaiset tunnistavat paloturvallisuuteen liittyvät riskit ja osaavat ehkäistä tulipalojen syttymistä omalla ennakoivalla toiminnallaan (Onnettomuuksien ehkäisyn multimediakampanja 2011 2013) 2011 pilotoidaan Lapin alueelle kodin paloturvallisuuden ja varautumisen hanke turvallisuusalalla toimivien tahojen kanssa kotitalouksille. Sama hanke toteutetaan 2012 Oulun alueella. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti hyödynnettävä toimintamalli. kaikki peruskoululaiset saavat pelastustointa koskevista turvallisuusaiheista kattavan opetuksen, järjestelmä valmis vuoteen 2014 mennessä. (STO II, Koululaisen turvallisuuskortti -hanke) maahanmuuttajille suunnattua materiaalia tuotetaan vuoteen 2012 mennessä. Aineisto tuotetaan vuodesta 2014 alkaen vähintään englanninkielisenä. 8 Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2014 sekä tulossuunnitelma 2010, Luku 5, Pelastustoimi s. 46-58

10 palokuntanaisten roolia maahanmuuttajien turvallisuustietouden lisäämisessä vahvistetaan yksilöt, yhteisöt ja yritykset osaavat ja haluavat hankkia turvallisuutta lisääviä laitteita ja välineitä. Palovaroittimien ja sammutusvälineiden määrä lisääntyy siten, että vuonna 2014 kaikissa kotitalouksissa on toimiva palovaroitin ja alkusammutusvälineet edistetään asuntojen varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla ja muilla turvallisuutta lisäävillä välineillä. Tavoitteena on saada asia mukaan lainsäädäntöön. Vaikutukset näkyvät sammutuslaitteistojen määrän lisääntymisen myötä erityisryhmien asumisturvallisuus on osa kotikäyntejä tekevien koulutusta (2011 2012) otetaan käyttöön vuoteen 2013 mennessä valtakunnallisesti yhteinen, portaittain etenevä kurssitarjonta, joka sisältää varautumiskoulutuksen ja yritysten turvallisuuskoulutuksen laaditaan SPEK-ryhmän ja yhteistyökumppanien ohjeisto ja suositus siitä, millainen koulutus missäkin tehtävässä toimivalla on SPEK ylläpitää rekisteriä tulityö- ja tieturvakursseista, matkailualan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan turvallisuuskursseista sekä alkusammutuskoulutuksesta. SPEK vastaa tulityö- ja tieturvakurssien laadun varmistamisesta. Toiminta perustuu eri sidosryhmien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Tavoitteena on, että pelastusliitot laajentavat kurssitoimintaansa tulityöstä matkailualan ja sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskoulutukseen. edistetään pelastustointa koskevan turvallisuuskoulutuksen sisältymistä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä jatko- ja täydennyskoulutusohjelmiin erityisesti hoivapalvelualoilla: terveydenhuollossa, sosiaalialoilla sekä edelleen majoitus- ja ravitsemusalalla kaikkien alueellisten pelastusliittojen edustajat ovat mukana paikallisia turvallisuussuunnitelmia laativissa työryhmissä. SPEK laatii ja ylläpitää toiminnalle valtakunnallista ohjeistoa kehitetään sosiaalisen median hyväksikäyttöä onnettomuuksia ehkäisevässä työssä SPEK-ryhmän kumppanuutta pelastuslaitosten kanssa onnettomuuksien ehkäisyssä syvennetään tekemällä yhteistä valistusmateriaalia ja koulutusaineistoja toteuttamalla yhteisiä kampanjoita toteuttamalla yhteistä viestintää pelastusalan lainsäädännön muutokset jalkautetaan kurssit, oppaat, palvelut pelastussuunnitelmamallit jalkauttaminen 2011-2013 seurataan turvallisuuskulttuurin muutosta ja onnettomuustilastoja ja kehitetään vaikuttavuuden arviointijärjestelmä vuoteen 2014 mennessä osana alan kokonaisjärjestelmää.

11 4.2. Pelastusalan vapaaehtoistoiminta (tulosalue 2) Yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on koko maan kattava paikallinen turvallisuusverkosto ja että toiminta osaltaan vaikuttaa onnettomuuksien määrän ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähenemiseen. SPEK-ryhmän toiminnan painopiste on vapaaehtoispalokunnissa (VPK ja puolivakinaiset sekä teollisuus- ja laitospalokunnat). SPEK-ryhmä pyrkii omalla toiminnallaan osaltaan edistämään maamme kaikkien palokuntamuotojen ja pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten yhteistyötä ja toimintakykyä. SPEK-ryhmän tavoitteet suunnitelmakaudella ovat Vaikuttavuustavoitteet Palokuntien kokonaismäärä vapaaehtoisten palokuntien kokonaismäärässä ei tapahdu TTS - kaudella 2011-2015 alenemaa väestön ikääntymisestä ja ikäluokkien pienentymisestä johtuen tai pelastuslaitoksien toiminnoista johtuen. Palokuntalaisten määrä vapaaehtoisten palokuntien aikuisosastojen (hälytys-, järjestö-, harrastus- ja naisosasto) toiminta vastaa palokuntalaisten tarpeisiin ja jäsenmäärä kasvaa vapaaehtoisten palokuntien kokonaisjäsenmäärä (nuoriso-, nais-, hälytys, ym. osastojen) nousee vähintään 10 %:lla suunnitelmakauden aikana varhaisnuorisotoiminta käynnistetään vähintään 50 palokunnassa suunnitelmakauden aikana Osaamisen kehittäminen vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää ja henkilöstön osaamista kehitetään sekä peruskoulutuksen että täydennyskoulutuksen osalta, ottaen huomioon onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, erityistilanteiden, suuronnettomuusuhkien ja poikkeusolojen vaatimukset sekä valtakunnallisen ja pelastustoimen alueiden uhkien arviointi, riskianalyysi ja palvelutasopäätökset. kehitetään palokuntanaisten kouluttajakoulutusta, kansainvälisyyttä, tiedotus- ja kilpailutoimintaa. Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö tehostetaan pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden välistä yhteistyötä ja poistetaan tietoisia päällekkäisyyksiä SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet Palokuntien kokonaismäärä edistetään ja ylläpidetään vapaaehtoispalokuntakulttuuria sekä pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten toimintaa: aatteellista toimintaa, nuoriso-, nais- ja järjestötoimintaa, palokuntien kilpailutoimintaa, kansainvälistä toimintaa, perinne- ja veteraanitoimintaa, sekä palokuntasoittokuntien toimintaa.

12 Palokuntalaisten määrä lisätään palokuntakohtaiset jäsenmäärätavoitteet vuosittain kerättävien jäsenmäärätilastojen yhteyteen. Valtakunnalliset jäsentiedot päivitetään vuosittain 31.12 tilanteesta helmikuun loppuun mennessä (ja jäsenmäärän kehitystä seurataan aktiivisesti ja muutoksiin ollaan valmiita reagoimaan suuntaan tai toiseen). laaditaan varhaisnuorisotoiminnan starttipaketti ja kehitetään toimintaa tukevia välineitä toteutetaan alueelliset leirit sekä suurleiri 2014 sekä edistetään palokuntanuorten leiritoiminnan kehittymistä Osaamisen kehittäminen tuotetaan riittävästi laadukasta ja yhtenäistä palokuntakoulutusta pelastustoimen tarpeisiin. Kehitetään etäopiskelumahdollisuutta. vapaaehtoispalokuntatoiminnan edistämisen tulee tapahtua kiinteässä yhteistyössä alueen pelastustoimen ja koulutuksen osalta Pelastusopiston kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös muut pelastusalan järjestöt sekä eri asiantuntijatahot. laaditaan vuosittaiset palvelusopimukset pelastuslaitoksien kanssa. lisätään vapaaehtoistoimijoiden sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisia valmiuksia kehittämällä vapaaehtoispalokuntien kykyä parantaa paikallisesti ihmisten turvallisuustietoja ja taitoja osallistumalla paikallisen turvallisuustyöhön (turvallisuussuunnittelu sekä turvallisuuskeskustoiminta, STO II) sekä luomalla edellytyksiä vapaaehtoishenkilöstön turvallisuustyöhön lisätään vapaaehtoistoimijoiden yhdistystoiminnallista osaamista HAKA-rekisteriä kehitetään osaamisen kehittämisen välineenä kaikkien pelastuslaitosten alueella tavoitteena, että se on käytössä valtakunnallisesti vuoteen 2012 mennessä ylläpidetään ja kehitetään nuorisotyön kouluttajakoulutusta. Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden välinen yhteistyö selkeytetään SPEKin jäsenten pelastusalan vapaaehtoistoiminnan kokonaisuutta ja yhteistyömahdollisuuksia. luodaan positiivista tunnettavuutta palokuntanuoriso- ja -naistyötä kohtaan laaditaan yhteinen kalenteri pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden valtakunnallisista tapahtumista vuosittain. Vuosi 2011 Palokuntien kokonaismäärä vuoden aikana toteutetaan vapaaehtoispalokuntatoiminnan kehittämishanke jollain harvaan asutulla alueella. järjestetään yleinen palokuntalaiskokous, johon osallistuu vähintään 20 % palokunnista. palokuntalaisten määrä vuoden aikana rakennetaan palokuntalisenssi järjestelmä. yhteisöllisyys nostetaan yleisen palokuntalaiskokouksen teemaksi laaditaan mittari palokuntalaisten aktiivisuuden määrittämiseksi laaditaan palokuntakohtaiset jäsenmäärän lisäämistavoitteet selkeytetään toimintaa palokuntien sisällä aikuisosastojen (hälytys-, järjestö-, harrastus-, nais- ja veteraaniosasto) ja niihin kuuluvien jäsenien suhteen (palokuntien tavoitteiden, toimintamuotojen ja rakenteiden väliset suhteet arvioidaan

keskitytään aikuisosastojen (hälytys-, järjestö- harrastus- ja naisosasto) jäsenmäärän lisäämisessä erityisesti 16 17 vuotiaisiin tuetaan 16-17 vuotiaiden nuorten osallistumista palokuntien hälytysosastojen toimintaan 13 Osaamisen kehittäminen palokuntakoulutuksen järjestämisestä laaditaan sopimukset kaikkien pelastuslaitosten kanssa. Sopimukset laaditaan myös kaikkien koulutusta järjestävien tahojen kesken toteutetaan vähintään yksi etäopiskelu moduli palokuntakoulutuksen tueksi vuoden 2011 aikana laaditaan kokonaisvaltainen, sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden mukainen suunnitelma, kaikkien toimijoiden osalta vuoden 2011 aikana kartoitetaan palokuntien yhdistystoiminnallisen osaamisen kehittämisen tarve vuoden 2011 aikana Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö laaditaan yhteinen kalenteri pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden valtakunnallisista tapahtumista vuodelle 2012 selvitetään SPEKin jäsenten pelastusalan vapaaehtoistoiminnan kokonaisuus ja yhteistyömahdollisuudet vuoden 2012 loppuun mennessä luodaan positiivista tunnettavuutta palokuntanuoriso- ja -naistyötä kohtaan vuonna 2012 järjestettävän nuoriso- ja naistyön 60 v. juhlan avulla. 4.3. Varautuminen ja väestönsuojelu (tulosalue 3) Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on, että yksilöillä ja yhteisöillä on riittävät valmiudet varautua häiriötilanteiden ja poikkeusolojen uhkiin. Tämä ilmenee tutkimuksella todennetulla tavalla osaamisen lisääntymisenä. SPEK-ryhmän järjestö- ja koulutustoiminta tuottaa yhteiskunnan käyttöön valtakunnallisen ja alueellisen uhkien arvioinnin ja riskianalyysin edellyttämiä voimavaroja häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten 9. SPEK-ryhmän tavoitteet suunnitelmakaudella ovat Vaikuttavuustavoitteet yksilöiden ja yhteisöjen omat valmiudet parantuvat arjen turvallisuudessa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tutkitusti vuoteen 2014 mennessä (tutkimusmittari) järjestö- ja koulutustoiminnan tavoite on tuottaa 25 000 vapaaehtoista, erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin koulutettua pelastajaa vuoteen 2015 mennessä (tavoitetta täsmennetään kansallisten valmiusvaatimusten täsmentyessä, kts. STO II, YETTstrategia, Pelastustoimen strategia 2015). Tavoite tarkistetaan 2011. 9 STO II: Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy 6.5: tavoite ja toimenpiteet 2 b, 3 a, 3 b; YETTstrategiassa SM:n strateginen tehtävät: Pelastustoimi ja väestönsuojelu, erityistilannesuunnittelun mukaiset voimavarat; Pelastustoimen strategia 2015: Strategisten päämäärien 2. Henkilöstön suorituskyky ja 3. Varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin mukaiset voimavarat

14 SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet edistetään ja osallistutaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, SPEK valmistelee ja hakee rahoitusta vuosittain kahdelle tutkimushankkeelle varautumisen ja väestönsuojelun alalla tuotetaan yksilöille ja yhteisöille selkeää ja ymmärrettävää tietoa erityistilanteita, suuronnettomuuksia ja poikkeusolojen uhkista, varautumisesta ja väestönsuojelusta edistetään ihmisten riskitietoisuutta, varautumista ja kykyä sekä asenteellisia valmiuksia toimia sekä normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa että poikkeusoloissa tuotetaan yhteisöjen (taloyhtiöiden, yritysten ja mm. kuntien) turvallisuushenkilöstön koulutusta ja materiaalia poikkeusolojen olosuhteista luodaan ja otetaan käyttöön varautumisen ja väestönsuojelun uudistetut koulutussisällöt vuoden 2012 loppuun mennessä osana uudistettua koulutusjärjestelmää. Koulutuksen sisältöjen ja kurssitarjonnan järjestelyistä ja toimintamuodoista sovitaan Pelastusopiston ja pelastuslaitosten kanssa kehitetään varautumisen ja väestönsuojelun kouluttajakoulutusjärjestelmää uudistetaan palokuntakoulutusjärjestelmän poikkeusoloja koskevat osiot vuoteen 2013 mennessä tarjotaan pelastuslaitoksille ja kunnille varautumisen ja väestönsuojelun koulutus- ja asiantuntijapalveluja, kehitetään jatkokoulutusta vuoden 2013 loppuun mennessä pelastuslaitosten ja Pelastusopiston kanssa. Varautumisen ja väestönsuojelun edistäminen toteutetaan kiinteässä yhteistyössä sisäasiainministeriön, valtion aluehallinnon, alueen pelastustoimen ja Pelastusopiston kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös muut pelastusalan ja turvallisuusalan järjestöt sekä eri asiantuntijatahot. 4.4. Hallinto- ja tukipalvelut (tulosalue 4) SPEK-ryhmän hallinto- ja tukipalvelut sisältävät johtamisen, viestinnän, taloushallinnon, tietohallinnon, yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, tutkimus- ja kehittämistoiminnot ja kansainväliset toiminnot. Hallinto- ja tukipalveluiden tehtävänä on varmistaa SPEK Pasilan ja 4 alueyksikön toimivuus sekä tukea 9 paikallisen liiton hallintoa. Hallinto- ja tukipalveluiden tehtävänä on edesauttaa valtakunnallisen sekä paikallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. 4.4.1. Johtaminen SPEKin johtamistoiminnoilla mahdollistetaan tulostavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutus. SPEKin jäsenten välinen yhteistoiminta on avointa, tehokasta ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. SPEK-ryhmän yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa on kiinteä ja toimivaa.

15 SPEK-ryhmän yhteiskunnallinen asema on vahva. SPEK-ryhmän vaikuttaja- ja yhteistyökumppanitoiminta on vakiintunut ja toimiva. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on oleellinen osa ryhmän toimintaa. SPEK-ryhmän identiteetti on vahva ja järjestöilme rakentunut, viestintä avointa ja vuorovaikutteista, henkilöstön ja jäsenten osallistumisen ja sitoutumisen aste korkea. SPEK-ryhmän toimintaympäristön tuntemus ja muutosten seuranta ympäristössä on jatkuvaa. Samoin yhteiskunnan eri osa-alueiden muutosten ja kehityksen seuranta on suunnitelmallista ja ryhmän toimintaa hyödyttävää. 4.4.2. Viestintä SPEK-ryhmän viestinnällä tuetaan tulostavoitteiden saavuttamista ja ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Viestinnän tehtävänä on palvella toiminnan tavoitteita tehokkaasta ja reagoida nopeasti. Sisäisellä viestinnällä parannetaan ryhmän jäsenten keskinäisen tiedonvälityksen toimivuutta. Samalla kasvatetaan yhteishenkeä ja SPEK-ryhmän sisäistä identiteettiä. Ulkoisen viestinnän tehtävänä on lisätä SPEK-ryhmän valtakunnallista ja paikallista tunnettuutta sekä edistää alan arvostusta. Viestinnässä huomioidaan sekä yhteisön että sidosryhmien tarpeet. SPEK-ryhmän tavoitteet suunnitelmakaudella ovat sisäisen viestinnän osalta SPEK-ryhmän jäsenten välinen viestintä on avointa, tehokasta, yhteisiä tavoitteita tukevaa ja kaikkia osapuolia hyödyttävää ryhmän jäsenet osallistuvat viestintään ja sen kehittämiseen aktiivisesti SPEKin viestintä tukee kaikkien jäsenten toimintaa. SPEK-ryhmän jäsenten tyytyväisyys sisäiseen ja ulkoiseen viestintään on korkealla tavolla SPEK-keskusjärjestöpalvelujen hallinnollisista asioista tiedottaminen ulkoisen viestinnän osalta SPEK-ryhmän lisää kansalaisten kiinnostusta ja halua hankkia tietoa oman ja ympäristön turvallisuuden lisäämiseksi kansalaiset, yritykset, päättäjät, pelastustoimen henkilöstö ja toimijat sekä muut tahot tunnistavat SPEK-ryhmän toimijana, josta saa tietoa ja asiantuntemusta kaikissa palo- ja pelastusalaan sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä SPEKin ja SPEK-ryhmän imago, mielikuva järjestöstä ja koko ryhmästä on hyvä samoin kuin niiden tunnettuuskin. Vuonna 2015 kyselytutkimuksen perusteella SPEK-ryhmän tunnettuus on 75 % kansalaisista. Tämä tarkoittaa, että kansalaiset tietävät, mikä SPEK on ja mitä se tekee. 4.4.3. Hallinto SPEK-ryhmän tavoitteet suunnitelmakaudella ovat Yleishallinto

16 Padasjoen alueen ja muiden leiri- ja harjoitusalueiden toiminnan kehittäminen suunnitelmallisesti (laaditaan suunnitelma alueen kehittämisestä, alueen markkinoinnin ja jäsenhinnoittelun sekä myyntitoiminnan kehittäminen) SPEK-ryhmän järjestämien leirien osalta neuvotellaan yhteiset hankinta- ja yhteistyökumppanuussopimukset parannetaan ihmisten saavutettavuutta uuden puhelin- / vaihdejärjestelmän avulla kehitetään oikeudellisen tuen antamista kehitetään sopimus- ja asiahallintajärjestelmää Henkilöstöhallinto yhteisiä kehittämiskohteita pelastusliitoille: projektityöntekijät pelastusliittojen toimistosihteerien (vast.) yhteistoiminnan kehittäminen henkilöstön koulutuksen- ja jatkokoulutuksen kehittäminen ansiomerkkirekisterijärjestelmän ylläpito ja kehittäminen kehitetään palvelussuhteen ehtoja henkilöstöpolitiikan mukaisesti siten, että SPEK on ja pysyy kilpailukykyisenä työnantajana kehitetään työhyvinvointia ja työkyvyn ylläpitoa toteutetaan työn prosessikuvauksien teko kehitetään kehittämiskeskusteluprosessia Taloushallinto tarjotaan henkilöstölle ja (SPEK-ryhmän jäsenille) pelastusliitoille ja alueyksiköille taloushallintoon liittyvää koulutusta kehitetään avustusten jakoperusteita, tavoitteena selkeys ja tehokkuus hallinnollisissa prosesseissa uusien rahoituskanavien etsimisen tukeminen ja liittojen avustaminen rahoitushakemuksiin liittyen tulorahoituksen laajapohjaistaminen ja kehittäminen kustannusten oikeudenmukainen kohdistaminen (johtaminen, viestintä, talous, tietohallinto, varastointi, pakkausmateriaali ja markkinointikulujen jyvittäminen myös alueille, Pasilan tulosyksiköiden jyvityksien tarkastamisen jatkaminen) hankintatoimintojen toteuttamista yhteistyössä kehitetään talouden kokonaisuuden läpinäkyvyyttä kehitetään pelastusalan vapaaehtoistoiminnan työpanos selvitetään toiminnan vaikuttavuutta arvioimiseksi, samalla tutkitaan mahdollisuudet käyttää jatkossa työpanoksen laskennallista taloudellista arvoa osana kokonaisrahoitusta

17 tehostetaan hallinnon läpinäkyvyyttä mm. jakamalla ryhmälle ekstranet-palveluiden kautta aiempaa enemmän tietoa, lomakepohjia ja ohjeita HAKA-palvelun ylläpito ja kehittäminen Käynnistetään ITC-laitekannan leasing-järjestelyt Tietoturvallisuuden kehittämistä jatketaan Myynti tuotetaan aineistoa ja tuotteita, jotka tukevat, ylläpitävät ja kehittävät yrityksien, yhteisöjen, kotien ja kansalaisten turvallisuusosaamista, aineiston tuottamisessa huomioidaan Suomen muuttuminen yhä monikulttuurisemmaksi tuotetaan materiaalia, jotka osaltaan tukevat pelastustoimea sekä vapaaehtoisen palokunnan toimintaedellytyksiä ja mahdollistavat turvallisuusmateriaalien paikallisen saatavuuden tuotemyynti tukee järjestön toimintaa ja mahdollistaa osaltaan sen toimintaedellytykset tuotetaan oppaita ja koulutusaineistoa pelastustoimelle, vapaaehtoisille palokunnille ja yrityksille ja tätä kautta mahdollistetaan osaltaan niiden muodostumista turvallisuuskeskuksiksi kehitetään jäsenille SPEKin myönteistä imagoa ja tunnettavuutta lisääviä palveluita (myyntiin ja Palotarukseen liittyvät jäsenedut) pyritään huomioimaan muidenkin kuin suomenkielisten palveluiden tuottaminen kehitetään ruotsinkielisen materiaalin suunnittelua ja tuotantoa yhdessä Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbundet rf:n (FSB)kanssa 4.4.4. Tutkimus- ja kehittämistoiminta SPEK-ryhmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehtävänä on tuottaa uutta tietoa pelastusalan kehittämiseksi. SPEK-ryhmä laajentaa suunnittelukaudella tutkimus- ja kehittämistoimintaansa vastaamaan toiminnan ohjauksen ja vaikuttavuuden kehittämisen vaatimuksia. Toteutetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa erillisen suunnitelman mukaisesti turvallisuustutkimuksen kansalliseen strategiaan ja pelastustoimen tutkimusohjelmaan liittyen. Toiminnan kehittäminen tutkimuksen avulla kuuluu kaikkien toiminnallisten tulosalueiden tehtäväsisältöön, tutkimusalueina toimivat näin ollen onnettomuuksien ehkäisy, pelastusalan vapaaehtoistoiminta sekä varautuminen ja väestönsuojelu sekä muu toiminnan kehittäminen. Edelleen edistetään alaan liittyvän tieteellisen tutkimuksen sekä alan tutkimuksen kansainvälisen tiedonvaihdon kehittymistä. Suunnittelujaksolla selvitetään pelastusalaan liittyvien lahjoitus- ja pitkällä aikavälillä pysyvien professuurien rahoitusmahdollisuudet (teknologia, johtaminen) teknisiin ja yhteiskuntatieteellisiin (esimerkiksi kunta- ja kaupunkitutkimus) tiedekuntiin.

18 Tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoitusmahdollisuudet selvitetään nykyistä laajemmin. Erityisesti selvitetään TEKES ja EU rahoitusmahdollisuudet. Varautumisen ja väestönsuojelun alueella esitetään rahoituksen lisäämistä RAY:n kautta sekä selvitetään Maanpuolustustieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) mahdollisuudet. SPEK-ryhmä voi myös toimia tutkimushankkeiden toteuttajana viranomaisten ja muiden toimijoiden valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteishankkeissa. SPEK-ryhmän tutkimushankkeet 2011 2015 Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisyn toimintamuotojen vaikuttavuustutkimus tutkimus- ja kehityshanke 2011 2014 Kotien turvallisuusteknologian selvitystyö: tutkimus kodin paloturvallisuusvarustelusta 2011 Turvallisuusteknologian hyödyntäminen: asumisen paloturvallisuutta edistävät teknologiaratkaisut: seurantatutkimus kansainvälisestä kehityksestä 2011 2015 Omatoimisen varautumisen tiedot, osaaminen ja asenteet tutkimus vuosittain 2011-2015 Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoispalokuntalaisen motivaatioon ja kuormittavuuteen vaikuttavat tekijät selvitetään motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ja kipukynnykset mm. seikkojen suhteen selvitetään menetelmiä motivaation nostamiseksi selvitetään kuormittavuuteen vaikuttavat tekijät ja keinot niiden alentamiseksi Vapaaehtoispalokuntien toimintakyvyn mittaaminen palokunnan toimintakyky eri vuorokauden- ja vuodenaikoina henkilöstöresurssit palokunnan minimiresurssivaatimukset perustuen alueen riskikartoitukseen Pelastusalan vapaaehtoisuus 2020 tulevaisuustutkimus 2011 2013 tulevaisuustutkimus toimintaympäristömuutokset uudet tehtävät, uudet toimintamuodot tehokkuus ja vaikuttavuus teknologiahaasteet kansainvälisyys Palokuntanuorisotoiminnan uudet sisällöt/tehtävät tutkimushanke 2011-2013 Palokunnasta turvallisuuskeskukseksi: tutkimus- ja kehityshanke 2011-2013 Vapaaehtoiset palokunnat onnettomuuksien ehkäisytyössä: toimintaympäristö, mahdollisuudet tutkimushanke 2010-2011 Vapaaehtoispalokuntien teknologiahankkeet vapaaehtoistoimintaan soveltuvan informaatioteknologian hyväksikäyttö pelastustoimen tehtävissä onnettomuuksien ennaltaehkäisy pelastustoiminta varautuminen ja väestönsuojelu

19 nuorisotyö pelastustoiminta harvaan asutuilla alueilla vapaaehtoistoimintaan soveltuvien kevytyksiköiden jatkokehitystyö vapaaehtoispalokunnille soveltuva kansainvälisten pelastuspalvelutehtävien (modulit) tekninen kehitystyö kalustohankkeet Varautuminen ja väestönsuojelu Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen uhkamallien vaatimukset yksilön ja yhteisöjen omatoimiselle varautumiselle (RAY ja SM) 2011-2012 (200 HTPV/vuosi yht. 400, 100 000) Sotilaallisen voiman käytön uhkamallien kehityksen vaatimukset yksilöiden ja yhteisöjen omatoimiselle varautumiselle (RAY, MATINE ja SM) Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen erityistilanteiden vaatimukset pelastustoimen vapaaehtoishenkilöstön ja palokuntien suorituskyvylle, koulutukselle ja kalustolle (RAY ja MATINE) 2011-2012 Sotilaallisen voimankäytön uhkamallien vaatimukset pelastustoimen vapaaehtoishenkilöstön ja palokuntien suorituskyvylle, koulutukselle ja kalustolle (RAY ja MATI- NE) 2011-2012 Sotilaallisen voimankäytön uhkamallin uhkien arviointi ja riskianalyysi sekä vaatimukset yhteiskunnan varautumiselle (esitys: SM vetoinen, SPEK osallistuu, Yhteishanke, MATINE) Yleisen ja yhteiskäyttöisen väestönsuojan käyttötutkimus 2011 (esitys: Yhteishanke HELPE, SPEK-RYHMÄ, SM, Helsingin Pelastuslaitos) Muu toiminnan kehittäminen Asiakkaiden odotukset SPEK-ryhmän omarahoitteisista palveluista: mm. turvallisuuskoulutus, konsultointi, julkaisu ja myyntitoiminta 2011 Pelastusalan järjestökenttä 2020 tulevaisuustutkimus toimintaympäristömuutoksista ja yhteiskunnan tarpeista, tutkimushanke 2011-2012 SPEKin tunnettuuden selvittäminen kansalaisten keskuudessa suhteessa tiedotusvälineistä saatuun informaatioon 4.4.5. Kansainväliset toiminnot SPEK-ryhmän kansainvälisen toiminnan tavoitteita tukemaan on laadittu erillinen kansainvälisten toimintojen suunnitelma suunnittelukaudelle 2011 2015. Keskusjärjestöpalvelujen tehtäväalueina Euroopan Unioni CTIF toiminta (Comitée Technique International De Prevention Et D extinction Du Feu) CFPA-E ja CFPA-I toiminta (Confederation of Fire Protection Associations, Europe ja International)) edistetään kansainvälistä nuorisotoimintaa koko ryhmässä

20 toteutetaan lähialueyhteistyötä (Venäjä, Viro ja Pohjoismaat) tuetaan kansallisia velvoitteita kehittämällä pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden osallistumismahdollisuuksia kansainvälisiin pelastuspalvelumekanismeihin 4.4.6. SPEK-ryhmän jäsenten hallinnon yhteinen kehittäminen Järjestöryhmän jäsenet pyrkivät suunnittelukauden aikana saattamaan luottamusmiesja toimihenkilöhallintonsa toimintaympäristöä vastaavaksi ja siten tehostamaan myös yhteistyötä jäsenten välillä tavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Sisäistä raportointia, suunnittelu- ja seurantajärjestelmää ja suoritteiden kirjaamismekanismia ja niiden käyttöopastusta kehitetään edelleen koko SPEK-ryhmän, verottajan ja rahoittajien raportointivaatimuksia vastaavaksi. Kehitetään jäsenille SPEKin myönteistä imagoa ja tunnettavuutta lisääviä palveluita, tehostetaan hallinnon läpinäkyvyyttä ja pyritään huomioimaan muidenkin kuin suomenkielisten palveluiden tuottaminen. SPEK-ryhmän taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen SPEK-ryhmän toiminnan rahoitus perustuu omaan varainhankintaan ja julkisiin avustuksiin (PSR, RAY, OKRY jne.) sekä ostopalvelu- tai muihin sopimuksiin alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Ryhmän jäsenet pyrkivät yhdessä ja itsenäisesti hankkimaan uusia rahoituslähteitä, jotta järjestön toiminnan tavoitteiden toteutuminen olisi turvattua. Tavoitteena on pitkäjänteinen ja ennustettava pelastusalan järjestöjen oma talous, joka mahdollistaa tehokkaan ja taloudellisen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen. SPEK-ryhmä pyrkii osallistumaan avustusten myöntämisperusteiden kehittämiseen. SPEK-ryhmän perustavoitteena on, että peruspalvelut rahoitetaan julkisista lähteistä nykyistä enemmän. Yhteiskunnan turvallisuusasioita ja -kulttuuria edistetään myös omarahoitteisella toiminnalla hankituilla varoilla. toteutetaan SPEK-ryhmän yhteistä projektihallinnointijärjestelmää. 5. SUUNNITTELUAIKATAULU TTS 2012 2016 Marraskuu 2010 Tammi-helmikuu 2011 Helmi-maaliskuu 2011 Maaliskuu 2011 Maaliskuu 2011 Huhti-toukokuu 2011 Toukokuu 2011 kevät ja kesä 2010 TTS 2012 2016 aloitus ja valtuuston linjaukset Toimiston valmistelut, AVA seminaari Toimikuntakäsittelyt Yhteistoimintaseminaari työstäminen Hallituksen käsittely ja esityksen anto valtuustolle Valtuuston käsittely ja hyväksyminen Erityishankkeiden rahoitusanomukset RAY, PSR, muut SPEK-ryhmän vuoden 2012 toimintasuunnitelmien valmistelu yhteistoiminnassa

21 elo-syyskuu 2011 Syyskuu 2011 Toimintasuunnitelmien valmistuminen ja käsittely hallituksessa Toiminta-avustusanomukset Palosuojelurahastolle ja Rahaautomaattiyhdistykselle 6. LIITTEET 6.1. Toimintaympäristö 6.4. Taloussuunnitelma 2011-2015

22 LIITE 6.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sisäisessä toimintaympäristössä pelastustoimeen vaikuttavia olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteen nopea ja syvä muutos sekä Suomen kehittyminen tietoyhteiskunnaksi. Väestö ikääntyy ja keskittyy lisääntyvässä määrin kasvukeskusalueille. Tämä vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla väestökatoalueilla vaikeutuu. Talouden suhdannevaihtelut turvallisuuden haasteena on vuoden 2008 kesällä käynnistyneen maailmanlaajuisen taloudellisen kriisin vaikutuksesta esillä erityisesti kaudella 2010 2014. SPEKin tehtävänä on osaltaan ylläpitää turvallisuuden erityistä merkitystä vaativissa taloudellisissa olosuhteissa, jolloin yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan oma riskienhallinta korostuu julkishallinnon talouden tiukentuessa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 on julkaistu 23.1.2009. Selonteko antaa perustaa kaikille valtioneuvoston turvallisuutta koskeville selonteoille, strategioille ja ohjelmille. Selonteko arvioi Suomen, Euroopan Unionin ja maailmanlaajuisen turvallisuusympäristön vaikutuksia Suomeen. Selonteossa käsitellään Suomen turvallisuusjärjestelmän kehittämistä laajan turvallisuuskäsitteen kokonaisuudessa. Selonteko määrittää myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden ja pelastustoimen kannalta merkittäviä linjauksia. Selonteon pohjalta mm. varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin on edelleen tärkeää kansallisessa turvallisuudessa. Selonteon esittämässä toimintaympäristössä pelastustoimeen vaikuttavia olennaisia muutostekijöitä ovat ensinnäkin ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin sään ääriilmiöihin varautuminen sekä terrorismi myös Eurooppaan ja Suomeen vaikuttavana turvallisuushaasteena. Lisäksi merkittävänä muutostekijänä on otettava huomioon sotilaallisen voiman käytön uhkatilanteisiin varautumisen säilyminen kansallisena linjauksena ja kokonaismaanpuolustuksen 10 tehtävänä. Edelleen on otettava huomioon kansainvälisten ja erityisesti EU:n turvallisuusmekanismien lisääntyvä ja kehittyvä yhteistyö siviilikriisinhallinnassa ja pelastuspalvelumekanismeissa painottuen erityisesti EU:n kehittyvään yhteistyöhön alueella. Sisäasiainministeriön johdolla valmisteltu, järjestyksessään toinen sisäisen turvallisuuden ohjelma on valmistunut 8.5.2008. Ohjelmassa kuvataan sisäisen turvallisuuden keskeiset haasteet. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa hallitus määrittää poikkihallinnolliset tavoitteet, linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla tavoitteeseen pyritään. Ohjelmaehdotus sisältää paljon poikkihallinnollisia toimenpide-ehdotuksia turvallisuuden eri alueille. Onnettomuuksien kokonaismäärässä ja niistä aiheutuvissa vahingoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Ongelmaksi on kuitenkin noussut suurten tulipalojen ja niistä aiheutuneiden vahinkojen voimakas kasvu. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Myös tuhopolttojen määrä on ollut kasvussa. Suuronnettomuuksien riski on edelleen olemassa erityisesti liikenneonnettomuuksien ja tulipalojen osalta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman taustatyönä on vuonna 2008 valmistunut suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen alueelta työryhmäraportti, jossa on tarkasteltu Suomen suuronnettomuusriskejä 11. 10 Kokonaismaanpuolustus määritellään selonteossa luvussa 4 Suomen turvallisuuden kehittäminen, s. 71 11 Sisäisen turvallisuuden ohjelma: Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnan työryhmä, työryhmäraportti 2008