Ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminta; OHJEITA PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE

Ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminta; OHJEITA PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE YM:n tutkimus- ja kehittämistoiminta 15.6.2012

2 SISÄLTÖ Yleisiä linjauksia 1 Ostopalvelut 1.1 Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen 1.2 Vastuullisen johtajan/vetäjän asema ja velvollisuudet 1.3 Kustannukset ja laskutus 1.4 Projektin valvonta ja raportointi 1.5. Tulosten immateriaalioikeudet 2 Yhteisrahoitteinen toiminta 2.1 Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen 2.2 Vastuullisen johtajan/vetäjän asema ja velvollisuudet 2.3 Kustannukset 2.3.1 Hyväksyttävät kustannukset 2.3.2 Laskutus 2.4 Projektin valvonta ja raportointi 2.5. Tulosten julkisuus ja immateriaalioikeudet 2.5.1 Julkistaminen ja julkisuus 2.5.2 Immateriaalioikeudet 2.6. Rahoituksen käytön valvonta ja ehtojen noudattamatta jättämisen seuraamukset 2.6.1 Rahoituksen saajan tiedonantovelvollisuus 2.6.2 Rahoituksen keskeyttäminen ja takaisinperintä

3 Yleisiä linjauksia Ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulee vahvistaa ympäristöhallinnon perustoimintojen ja strategisesti tärkeiden ydintoimintojen tietopohjaa ja tuottaa hallintoa palvelevaa tietoa toiminnan ennakointia, päätöksentekoa ja kansallisen sekä kansainvälisen ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa varten. Lisätietoa: YM:n T&K-strategia vuoteen 2020. www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö > Julkaisut > Ympäristöministeriön raportteja-sarja > Ympäristöministeriön raportteja 2011 > YMra22/2011 Ympäristöministeriön T&Kstrategia 2020: T&K ministeriön tukijalkana. T&K-määrärahojen budjettivalmistelusta ja jakoesityksen valmistelusta vastaa tutkimusjohtaja ja tutkimusyhdyshenkilöiden tutkimustiimi. Esitykset käsitellään ministeriön virkamiesjohtoryhmässä ja määrärahojen jakoesityksen hyväksyy kansliapäällikkö. Projektien valvonta kuuluu substanssivirkamiehille ja mahdollisesti erikseen asetetulle ohjausryhmälle T&K-määrärahoilla ostetaan tutkimuspalveluita tai muuta vastaavaa T&K tyyppistä palvelua (ostopalvelu), osallistutaan yhteisrahoitteisiin tutkimushankkeisiin (yhteisrahoitteinen toiminta) tai tehdään hallinnonalan tulosohjausprosessiin liittyviä sisäisiä rahoituspäätöksiä. Ministeriö hankkii tutkimuspalveluita sekä oman hallinnonalan että muilta tutkimuslaitoksilta, korkeakouluilta, yrityksiltä ja järjestöiltä. Momentilta ei makseta apurahoja. Osastot päättävät omien määrärahojensa haettavaksi julistamisesta ja kilpailuttamisesta. Kukin osasto määrittelee jo määrärahojen jakopäätöstä varten oman alansa seuraavan vuoden tutkimustarpeet. Mahdolliset avoimet haut ovat näkyvillä ministeriön T&K-sivuilla: www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö > Rahoitus ja avustukset > Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus Ministeriön määrärahojen käytössä on noudatettava valtion taloutta koskevia lakeja sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä hyvää hallintotapaa ja taloudenhoitoa. 1. Ostopalvelut Ostopalvelujen ollessa kyseessä ministeriö määrittelee T&K projektin sisällön itse omien tarpeidensa mukaan ja varaa tarvittavan rahoituksen kokonaan omasta budjetistaan. Hankinnat kilpailutetaan hankintalain (Laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348) sekä ministeriön oman ohjeistuksen mukaan. 1.1 Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen Projekti käynnistyy ministeriön tarjouspyynnöllä ja palveluntoimittajan tarjouksella. On toivottavaa, että palveluntoimittaja lisäksi täyttää ministeriön rahoitusesityslomakkeen (lukuun ottamatta rahoituksen erittelyä), sillä ministeriö siirtää projektin perustiedot (kohdat 1-3) sähköiseen projektinhallintajärjestelmäänsä. Tutkimus ja kehittäminen - rahoitusesitys (TKR1) lomake löytyy ministeriön www-sivuilta: www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö > Rahoitus ja avustukset > Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus

4 Lomakkeen kohtaan 3. täytetään lyhyt kuvaus toimenpiteistä, joita haettavalla määrärahalla on tarkoitus tehdä. Projektin konkreettiset, välittömät tavoitteet kuvataan samoin lyhyesti. Käytännön sovellutuskelpoisuus -kohtaan taas merkitään pitkän aikavälin tavoitteet ja vaikutukset. Sopimukset laaditaan ympäristöministeriön sopimuspohjaa käyttäen. Sopimuksen I osassa määritellään sopimusasiakirjat ja niiden soveltamisjärjestys, sopijaosapuolten yhteistyö ja mahdollisen ohjausryhmän kokoonpano, nimetään projektin vastuullinen johtaja, kuvataan sopimuksen kohteena oleva työ, sovitaan työn aikataulusta, määritetään ja rajataan budjetti sekä sovitaan laskutuksesta, maksujen suorittamisesta ja raportoinnista. Sopimuksen I osassa määritellään myös immateriaalioikeudet. Sopimuksen II osan muodostavat Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2009 PALVELUT). Näissä yleisissä ehdoissa määritellään muun muassa menettelyt erimielisyystilanteissa. Yksittäisistä sopimusehdoista on mahdollista sopia JYSE 2009 ehdoista poikkeavalla tavalla. Projekti on toteutettava sopimuksessa määriteltyjen ehtojen ja hyväksytyn tutkimus- /työsuunnitelman mukaisesti. Tutkimus-/työsuunnitelmasta poikkeamiseen on pyydettävä ministeriöltä/projektin valvojalta lupa kirjallisesti. 1.2 Vastuullisen johtajan/vetäjän asema ja velvollisuudet Vastuullinen johtaja johtaa ja valvoo projektin toteuttamista sopimuksen mukaisesti: 1) Vastaa siitä, että projektin raportointi on järjestetty ministeriön edellyttämällä tavalla ja että projektin kustannuksia seurataan ja että ne laskutetaan asianmukaisesti. 2) Vastaa siitä, että projektin rahoitusta ja sisältöä koskeville muutoksille haetaan ympäristöministeriön lupa. 1.3. Kustannukset ja laskutus Tarjoukset toimitetaan ministeriölle tarjouspyynnössä esitetyssä muodossa. Niiden tulee sisältää kustannusten erittely henkilökustannuksiin ja muihin projektin toteuttamisesta aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Matkakustannukset arvioidaan valtion matkustussäännön mukaisina. Tarjoukset tulee laatia siten, että arvonlisäveroton hinta on selkeästi ilmaistu. Arvonlisäveron suuruus tulee eritellä laskussa. Se maksetaan eri momentilta kuin varsinainen ostopalvelu. Palveluntoimittaja laskuttaa sopimushinnan mukaiset maksuerät toimitettuja työsuorituksia vastaan. Välilaskutuksen yhteydessä ministeriölle toimitetaan väliraportti tai annetaan muu selvitys projektin etenemisestä. Viimeisen erän maksamisen yhteydessä pyydetään toimittamaan valvojalle sähköisesti täytetty Tutkimus- ja kehittämishankkeen tulokset lomake. Lomakkeen kohtaa 2. (Projektin toteutuneiden kokonaiskustannusten erittely) ei tarvitse täyttää.

5 Laskut lähetetään ministeriön verkkolaskuosoitteeseen Ympäristöministeriö Y-tunnus 0519456-1 OVT-tunnus 003705194561 Itellan välittäjätunnus 003710948874 Verkkolaskutuksen puuttuessa palveluntuottaja voi käyttää valtion toistaiseksi maksutonta verkkolaskutuspalvelua www.valtiokonttori.fi/verkkolaskutus. Konsulttina toimivan yksityishenkilön tulee lähettää palkkiolaskunsa paperisena valvojalle. Ennakonpidätyksen alaisen konsultin tulee liittää mukaan verokortti alkuperäisenä, jos on kyse päätulosta, muuten kopio. 1.4 Projektin valvonta ja raportointi Kaikilla ministeriön rahoittamilla projekteilla on valvojana alan asiantuntija ministeriöstä. Valvoja seuraa, että projekti etenee sisällöllisesti ja rahoituksen osalta sopimuksen mukaisesti. Sopimustekstissä määritellään raportointikäytäntö, esim. aloitus-, väli- ja loppuraportin toimittaminen. Myös mahdollisten julkaisujen painattamiseen ja sähköiseen toimittamiseen liittyvistä asioista sovitaan sopimuksessa. 1.5 Tulosten immateriaalioikeudet Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on lähtökohtaisesti tekijänoikeus tuottamaansa aineistoon. Ostopalvelun tuloksena syntyvän aineiston omistus- ja siten myös käyttöoikeus siirtyy tilaajalle. Ympäristöministeriöllä tulee olla myös oikeus muuttaa tai muokata tulosaineistoa ja luovuttaa sitä koskevia oikeuksia kolmansille kokonaan tai osittain. Tieteellisestä tai muusta julkaisuoikeudesta sovitaan tarvittaessa tapauskohtaisesti. Sopimustekstissä on tarpeen erottaa ja määritellä tutkimuksessa käytettävän tausta-aineiston ja syntyvän tulosaineiston omistus-, käyttö- ja hyödyntämisoikeuksiin liittyvät kysymykset.

6 2 Yhteisrahoitteinen toiminta Osallistuminen yhteistyöhön muiden valtion laitosten tai talousarviotalouden ulkopuolisten organisaatioiden kanssa on yhteisrahoitteista toimintaa. Siinä YM kattaa projektin kustannuksista tietyn prosenttiosuuden ennalta tehdyn suunnitelman mukaan. YM edellyttää myös toteuttavalta taholta omarahoitusosuutta. Projektin tulokset jäävät kaikkien rahoittajien käyttöön tai ne julkistetaan. Yhteiset tietotarpeet ohjaavat yhteisrahoitteiseen toimintaan. 2.1. Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen Yhteisrahoitteiseen projektiin rahoitusta haetaan ympäristöministeriön lomakkeella "Tutkimus ja kehittäminen - rahoitusesitys" (TKR1). Lomake löytyy ministeriön www-sivuilta: www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö > Rahoitus ja avustukset > Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus Lomakkeen kohtaan 3. täytetään lyhyt kuvaus toimenpiteistä, joita haettavalla määrärahalla on tarkoitus tehdä. Projektin konkreettiset, välittömät tavoitteet kuvataan samoin lyhyesti. Käytännön sovellutuskelpoisuus -kohtaan taas merkitään pitkän aikavälin tavoitteet ja vaikutukset. Projekti on toteutettava rahoituspäätöksessä määriteltyjen ehtojen ja hyväksytyn tutkimus- /työsuunnitelman mukaisesti. Tutkimussuunnitelmasta poikkeamiseen on pyydettävä ministeriöltä/projektin valvojalta lupa kirjallisesti. Projektin siirrosta tutkimuslaitoksesta toiseen on sovittava kirjallisesti tutkimuspaikan ja ministeriön kesken. Jos projektille ei myönnetä haettua summaa kokonaan, projektin tulee toimittaa ministeriölle tarkennettu tutkimussuunnitelma ja kustannusarvio. Tarkennettu tutkimussuunnitelma ja kustannusarvio tarvitaan myös, jos projektin käynnistyminen on huomattavasti viivästynyt. On suositeltavaa, että toteuttaja tutustuu TEKESin hankegalleriaan (http://tori.tekes.fi/networks/news/news.41851), ja mikäli gallerian kriteerit täyttyvät, lisää projektinsa sinne. Gallerian tavoitteena on nostaa yhteen näkymään Tekesin ja muiden julkisten rahoittajien rahoittamia hankkeita. 2.2 Vastuullisen johtajan/vetäjän asema ja velvollisuudet Tutkimuksen vastuullisella johtajalla tulee olla valtuutus toimia rahoituksen saajaa / rahoituksen saajia sitovalla tavalla projektia koskevissa asioissa. Vastuullinen johtaja johtaa ja valvoo projektin toteuttamista sekä huolehtii siitä, että projektia johdetaan asianmukaisesti ja että projektin osapuolille, muille rahoittajille ja ohjausryhmän jäsenille tiedotetaan määrärahapäätöksestä ehtoineen sekä projektin etenemisestä. Vastuullinen johtaja: 1) Vastaa siitä, että projektin raportointi on järjestetty ministeriön edellyttämällä tavalla ja että projektin kustannuksia seurataan ja että ne laskutetaan asianmukaisesti. 2) Huolehtii, että rahoituksen jaosta mahdollisten muiden osapuolten kesken sovitaan 3) Vastaa siitä, että projektin tuloksista tiedotetaan ja ne julkaistaan asianmukaisesti. 4) Vastaa siitä, että hankkeen rahoitusta ja sisältöä koskeville muutoksille hankitaan ympäristöministeriön lupa.

7 2.3. Kustannukset. Yhteisrahoitteisessa projektissa kustannukset jaetaan projektin osapuolille sopimusperusteisesti rahoittajien määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Yhteisrahoitteisessa projektissa on huomioitava seuraavaa: Yhteisrahoitteisessa projektissa rahoituksen hakija osallistuu projektin toteutukseen myös omalla rahoitusosuudella. Omarahoitusosuuden tulee olla välillä 20-50 % kokonaiskustannuksista. HUOM: Mitä enemmän hakijalla on osoittaa omaa rahoitusta tai ulkopuolista rahoitusta katsotaan se eduksi YM:n rahoitusta harkittaessa. Yhteisrahoitteisille projekteille on luonteenomaista myös, että hakijan käyttämien yleiskustannuskertoimien tulisi olla kohtuullisia (1,15 1,30). SYKEn kanssa toteutettavissa yhteisrahoitusprojekteissa sovelletaan SYKEn kustannuslaskentaohjetta 23.7.2008. Rahoitusesityslomakkeessa tai projektisuunnitelmassa tulee eritellä rahoitussuunnitelma rahoituslähteittäin ml. oma rahoitus. Myös kustannukset on eriteltävä lomakkeen erittelyllä, ml. yleiskustannukset. Projektin valmistuttua yhteisrahoitteisen projektin toteutuneet menot eritellään vastaavalla erittelyllä projektin tulokset -lomakkeessa. Tutkimuskonsortioista sovitaan yhteistyösopimuksella. Konsortioprojekteissa ministeriö laatii rahoituspäätöksen ainoastaan konsortiota koordinoivan tahon kanssa. Koordinoiva tahon tulee tehdä konsulttisopimukset varsinaisten palveluiden toimittajien kanssa. Koordinoiva taho voi laskuttaa muita rahoittajia vain toteutuneita menoja vastaan ("tulo menon kohdalle -periaate"). Poikkeustapauksessa YM voi maksaa osuutensa päävastuussa olevalle organisaatiolle jo projektin alkuvaiheessa. 2.3.1 Hyväksyttävät kustannukset Henkilöstökustannukset Projektin välittömänä palkkakustannuksena hyväksytään henkilön projektille tekemää tehollista työaikaa vastaava osuus henkilön ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Henkilösivukustannukset muodostuvat välillisistä työvoimakustannuksista (sotu-, eläke- ja tapaturmamaksut sekä lomarahat, vuosilomakorvaukset ja poissaolojen palkat). Henkilösivukulut ilmoitetaan organisaatiossa käytössä olevan periaatteen mukaisesti. Yleiskustannukset Yleiskustannukset ovat laskennallisia kustannuksia, jotka kattavat hallinto- ja pääomakustannukset. Yleiskustannukset lasketaan prosentteina tai kertoimilla hankkeen palkkakustannuksista (= välittömät palkat + henkilösivukulut). Yleiskustannuksiksi hyväksytään vain tutkimustyöstä aiheutuneet ja rahoituksen saajan hankkeelle osoitettavissa oleva osuus hallintomenoista (esimerkiksi puhelin-, posti-, sihteeri- ja vastaavat toimisto- ja tekniset palvelut sekä johtotehtävät), osuus toimitilakustannuksista (vuokra, energia jne.), osuus omien koneiden ja laitteiden sekä rakennusten arvon vähenemisestä eli poistoista.

8 Muita hyväksyttäviä kustannuksia: Matkakustannukset valtion matkustussäännön mukaisina Ostopalvelut, jotka oleellisia projektin toteuttamisen kannalta Aineet ja tarvikkeet (tehtäessä aine-, tarvike- ja laitehankintoja sekä palveluhankintoja on noudatettava lakia julkisista hankinnoista ja sen nojalla annettuja asetuksia. Pyydettäessä hankinnoista tulee toimittaa selvitys valintatavasta, laskuerittely sekä laskutusperusteet.) Tutkimustulosten julkaisemisesta, julkistamisesta ja tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset Muut mahdolliset kustannukset (erityisen perustelluista, etukäteen hyväksytyistä syistä). Ei kustannuseriä, jotka käsitellään yleiskustannuksina. Arvonlisävero Valtion virastot eivät peri toisiltaan arvonlisäveroa. Viraston tulee kuitenkin laskussa esittää kustannukset siten, että mahdolliset projektin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot on eritelty verokannoittain. Valtion liikelaitokset ovat arvonlisäveron suhteen samassa asemassa kuin yritykset ja yhteisöt. 2.3.2 Laskutus Rahoituksen saaja laskuttaa toteutuneet menot todennettua työsuoritusta vastaan rahoituspäätöksessä esitetyn aikataulun mukaisesti. Työsuoritus todennetaan vastaanotettaessa työ, esimerkiksi raportti. Välilaskutuksen yhteydessä ministeriölle toimitetaan väliraportti tai annetaan muu selvitys projektin etenemisestä. Menot tulee lisäksi eritellä ja liittää mukaan selvitys muiden osallistujien rahoituksen toteutumisesta. Ympäristöministeriön toimintamenoraha on 2-vuotista siirtomäärärahaa. Laskutuksen ajoituksessa tulee huomioida mahdollinen määrärahan käyttöajan umpeutuminen. Viimeisen erän maksaminen edellyttää, että työ on hyväksytty. Lisäksi tulee toimittaa valvojalle sähköisesti täytetty Tutkimus- ja kehittämishankkeen tulokset lomake (kts kohta 2.4). Laskut lähetetään ministeriön verkkolaskuosoitteeseen Ympäristöministeriö Y-tunnus 0519456-1 OVT-tunnus 003705194561 Itellan välittäjätunnus 003710948874 2.4. Projektin valvonta ja raportointi Kaikilla ministeriön rahoittamilla projekteilla on valvojana alan asiantuntija ministeriöstä. Valvoja seuraa, että projekti etenee sisällöllisesti ja rahoituksen osalta sopimuksen mukaisesti. Isommille

9 projekteille voidaan tarvittaessa valvojan lisäksi nimetä seuranta/ohjausryhmä. Ministeriössä on käytössä oma ohjeistus ohjausryhmän työskentelyä varten. Rahoitettavalla projektilla tulee olla selkeä hyödyntämistavoite ministeriön tai hallinnonalan työn kannalta. Projektin päätyttyä tulee arvioida tutkimuksen tai selvityksen hyödyllisyyttä ministeriön kannalta. Tällainen analyysi on tärkeää kun arvioidaan T&K-toiminnan vaikuttavuutta ministeriön työn kannalta ja yleensä ministeriön tukeman tutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä. Viimeisen erän laskutuksen yhteydessä tulee ministeriöön toimittaa loppuraportti YM:n tulokset lomakkeella (TKR2), joka löytyy ministeriön internetsivuilta osoitteesta: www.ymparisto.fi >Ympäristöministeriö> Rahoitus ja avustukset> Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus. Tekninen loppuraportti on eri asia kuin projektin muu julkaisutoiminta. Jos projektissa on tuotettu laajempia julkaisuja, olisi niitä hyvä jakaa harkinnan mukaan mm. tiedekirjastoihin, ELY-keskuksiin yms. Projektissa tuotettujen julkaisujen toimittamisesta ministeriöön sovitaan erikseen. Jos laajempi loppuraportti on myös sähköisessä muodossa, olisi hyvä jos linkkiosoite lähetettäisiin myös ministeriöön mahdollisesti linkitettäväksi ministeriön www-sivuille tarpeen mukaan. Tarvittaessa ministeriö voi seurata rahoituksen vaikuttavuutta myös projektien päättymisen jälkeen. Jälkiseurantaraportointi on osa projektin raportointia, josta sovitaan erikseen. Mikäli rahoitettava projekti on suunniteltu useampivuotiseksi ja rahoitus myönnetään vain vuodeksi kerrallaan, tulee hankkeen vastuullisen johtajan toimittaa selvitys (väliraportti) hankkeen edistymisestä hyväksyttyyn suunnitelmaan verrattuna seuraavan vuoden hakemuksen yhteydessä. 2.5. Tulosten julkisuus ja immateriaalioikeudet 2.5.1 Julkistaminen ja julkisuus Ministeriön T&K-toiminnan tavoitteena on tulosten tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen. Rahoitettavaa projektia koskevat perustiedot ovat julkisia päätöksen antamisen jälkeen. Tarvittaessa yhteistyösopimuksen teon yhteydessä määritellään erikseen projektin mahdollinen luottamuksellinen aineisto. Projektin tulokset on julkaistava tarkoituksenmukaisella tavalla ja siten, että ne ovat kaikkien käytettävissä samoin ehdoin. Rahoituksen saajan tulee huolehtia siitä, että tutkimuksesta tiedotetaan riittävän laajasti ja näkyvästi esim. kotimaisissa ammattilehdissä. Jos loppuraportti on sähköinen julkaisu, sen jakelu voidaan toteuttaa myös jakamalla tiedote, jossa ilmoitetaan raportin internetosoite. 2.5.2. Immateriaalioikeudet Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on lähtökohtaisesti tekijänoikeus tuottamaansa aineistoon. Tulosten omistus-, hyödyntämis- ja julkaisuoikeuksista sovitaan yhteisrahoitteisissa tutkimusprojekteissa tapauskohtaisesti.

10 2.6 Rahoituksen käytön valvonta ja ehtojen noudattamatta jättämisen seuraamukset 2.6.1 Rahoituksen saajan tiedonantovelvollisuus Rahoituksen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat rahoituksen käytön selvittämiseksi. Rahoituksen saajan tulee pyydettäessä antaa ministeriölle kaikki projektia ja sen hyödyntämistä koskevat tiedot. 2.6.2 Rahoituksen keskeyttäminen ja takaisinperintä Ympäristöministeriö voi keskeyttää projektin rahoittamisen, mikäli sen tavoitteissa, edistymisessä, olosuhteissa tai rahoituksen saajan henkilöstössä on tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei projektin rahoittamista voida enää pitää tarkoituksenmukaisena. Keskeyttäessään projektin em. perusteella, ministeriö maksaa päätöksen mukaisen osuuden projektin toteutuneista kustannuksista projektin keskeyttämishetkeen saakka. Ympäristöministeriö lakkauttaa rahoituksen välittömästi, jos rahoituksen saaja rikkoo olennaisesti rahoituspäätöksen ehtoja (esimerkiksi ei toimita pyydettyjä raportteja), tai jos rahoituksen saamiseksi on esitetty virheellisiä seikkoja, tai salattu seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa rahoituksen myöntämiseen tai sen ehtoihin. Jos ministeriö lakkauttaa rahoituksen, rahoituksen saaja on velvollinen ministeriön vaatimuksesta palauttamaan päätöksen perusteella saamansa määrärahan osittain tai kokonaan. Jos rahoitus on myönnetty yhteisesti useammalle, vastaavat kaikki rahoituksen saajat yhteisvastuullisesti määrärahan palauttamisesta valtiolle. Lisätietoja Yleiset T&K-asiat: Tutkimusjohtaja Laura Höijer, puh. 050 5862 680, laura.hoijer@ymparisto.fi T&K/hallinnolliset asiat: Suunnittelija Pirjo Santasalo, puh. 050 4137 601, pirjo.santasalo@ymparisto.fi Sopimusasiat: Ylitarkastaja Lena Hurmalainen, puh. 0400 143 885, lena.hurmalainen@ymparisto.fi