KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila
KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. (eapn.fi) Suomessa oli noin 674 000 köyhää vuonna 2014 tämän määritelmän mukaan. (Tilastokeskus) Absoluuttinen köyhyys: ihmisillä ei ole varaa edes perustarpeiden tyydyttämiseen. Suhteellinen köyhyys: resurssit riittämättömät, ei kykene elämään ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevalla tavalla. Välttämättömimmät perustarpeet on kuitenkin mahdollista tyydyttää. (Hakovirta & Kallio 2014)
LUOKKAEROT Luokkaeroilla tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnassa on selkeästi havaittavissa eri tulotasoihin kuuluvia väestöryhmiä. Köyhyys ja luokkaerot liittyvät kiinteästi toisiinsa; köyhät edustavat alempia sosiaaliryhmiä ja rikkaat ylempiä. Myös suomessa esiintyy eri yhteiskuntaluokkia. Lapset pitävät luokkaeroja merkittävänä haittana sosiaalisessa kanssakäymisessä. Koulu ei pysty täysin tasaamaan luokkaerojen merkitystä (Naumanen& Silvennoinen 2010)
TEHTÄVÄ Keskustelkaa pienessä ryhmässä tai parin kanssa: 1.Miten ihmisen edustama yhteiskuntaluokka näkyy teidän mielestänne ulospäin? 2. Mistä voisi johtua, että nykyäänkin on olemassa eri yhteiskuntaluokkia?
KÖYHYYDEN SELITYSMALLEJA Yksilöllinen selitysmalli: Köyhyys johtuu viimekädessä yksilöstä itsestään. -Laiskuus -Saamattomuus -Päihdeongelmat -Holtiton rahankäyttö (Hakovirta & Rantalaiho 2012, Hakovirta & Kallio 2014)
KÖYHYYDEN SELITYSMALLEJA Rakenteellinen selitysmalli: vika on yhteiskunnassa. -Sosiaaliturvan riittämättömyys -Yhteiskunnan huono työllisyystilanne -Alhainen palkkataso (Hakovirta & Rantalaiho 2012, Hakovirta & Kallio 2014)
KÖYHYYDEN SELITYSMALLEJA Fatalistinen selitysmalli: köyhyys on kohtalon määräämä tila. -Epäonni -Sairaus -Mielenterveysongelmat (Hakovirta & Rantalaiho 2012, Hakovirta & Kallio 2014)
TEHTÄVÄ Pohtikaa ryhmässä: Mistä syistä yksittäisen perheen tai ihmisen köyhyys teidän mielestänne johtuu?
KÖYHYYS OSANA LAPSUUTTA Ihmiset luokittelevat toisia ihmisiä köyhiin ja rikkaisiin jo lapsena. Lapset eivät kuitenkaan herkästi halua luokitella itseään köyhiksi. Lapset liittävät köyhyyteen runsaasti negatiivisia tunteita. Köyhyyden negatiivinen leima johtaa köyhyyden salailuun ja peittelyyn sekä valehteluun. (Lemetyinen 2014, Hakovirta & Kallio 2014)
KÖYHYYDEN SOSIAALINEN LUONNE Taloudellinen samanarvoisuus voi olla ystävyyden mahdollistava tekijä, kun taas eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen ja kiusaamiseen. Aineellisten puutteiden lisäksi köyhyys aiheuttaa lasten keskuudessa kiusaamista, eristämistä ja syrjäytymistä. Anne Harjun (2008) tutkimuksessa köyhyys nousi esiin erityisesti lasten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. (Lemetyinen 2014, Hakovirta & Rantalaiho 2014)
KÖYHYYDEN SOSIAALINEN LUONNE Tutkimuksessa lapset luettelivat köyhiin liitetyiksi ominaisuuksiksi muun muassa nöyryyden, vaatimattomuuden, epäsosiaalisuuden ja passiivisuuden. Köyhyyden tuoma stigma voi olla lapselle materiaalisia ongelmia isompi ongelma. Rikkaita taas pidettiin ulospäinsuuntautuneina, hyvän itsetunnon omaavina ja iloisina, mutta myös itsekkäinä ja ilkeinä. Lasten keskuudessa rikkaita ihaillaan, kun taas köyhiä halveksutaan ja säälitään. http://areena.yle.fi/1-3177206 (Hakovirta & Rantalaiho 2014)
PERHEEN KÖYHYYS Köyhyys periytyy herkästi muun muassa asenteiden kautta. Köyhyys vaikuttaa kodin ilmapiiriin; stressi, murhe, ahdistus ja huoli perheen tulevaisuudesta tarttuu herkästi lapseen. Köyhyydellä on havaittu kielteinen vaikutus lapsen ja muiden perheenjäsenten välisiin suhteisiin. (Lemetyinen 2014, Naumanen & Silvennoinen 2010)
KYSYMYS Oletteko olleet tekemisissä köyhyyden kanssa esimerkiksi työn tai läheisten kautta? Millaisena köyhän arki on näyttäytynyt?
NUORUUS Nuoret kokevat rahan kuluttamisen tärkeyden vielä huomattavasti suuremmaksi kuin pienet lapset. Nuorille tärkeää on, että pystyy esimerkiksi ostamaan muodikkaita vaatteita, on vara hyvään kännykkään ja voi käydä kavereiden kanssa reissussa. Lisäksi nykyään myös monet harrastukset vaativat rahaa. Rahan käyttö luo tietynlaista statussymbolia, jota nuoret ihannoivat. (Esim. Hakovirta & Rantalaiho 2012)
AIKUISUUS Köyhien perheiden lapset kouluttautuvat keskimäärin huomattavasti vähemmän kuin varakkaiden perheiden lapset. Matalampi koulutus johtaa pienempään palkkatasoon. Pahimmillaan kouluttautuminen päättyy peruskouluun, ja nuori aikuinen syrjäytyy. Syrjäytymisen myötä toiseuden kokemus voi säilyä läpi elämän ja periytyä seuraavalle sukupolvelle. (Esim. Naumanen & Silvennoinen 2010)
LÄHTEET Eapn.fi. Mitä on köyhyys? http://www.eapn.fi/koyhyys/mita-on-koyhyys/ Viitattu 22.3 Hakovirta, M. & Kallio, J. 2014. Lasten käsityksiä köyhyydestä ja köyhyyden syistä. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2), 152 162 Hakovirta, M. & Rantalaiho, M. 2012. Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Sosiaali-ja terveysturvan tutkimuksia 124. Lemetyinen, L. 2014. Katsaus perheen köyhyydestä aiheutuviin lasten toiseuden kokemuksiin. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen, P. Känkänen, P. Muranen & M. Wrede-Jäntti (toim.) Nuoruus toisin sanoen. Nuorten elinolot vuosikirja 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 105 112. Naumanen, P. & Silvennoinen, H. 2010. Koulutus, yhteiskuntaluokat ja eriarvoisuus. Teoksessa J.Erola (toim.) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 21.12.2015 http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12 21_tie_001_fi.htmlViitattu 22.2 Yle. 2015. Miten köyhät lapsiperheet pärjäävät?