KASVUA JA TYÖTÄ Ammattiliitto Pron hallitusohjelmatavoitteet 2015
SISÄLTÖ Elvytystä, työtä ja toimeentuloa... 2 Suomi teollistettava uudelleen... 4 Valtio aktiiviseksi omistajaksi... 6 Tuottavuus kasvuun innovaatioilla ja hyvällä johtamisella... 8 Osaamista laajennettava työelämälähtöisesti...10 Rakentaminen suhdannepolitiikan työkaluksi...12 Kattavat työelämän pelisäännöt kaikille...14 Euroopan paras ja turvallisin työelämä...16 Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen työelämä...18 Oikeus työn ja perheen yhteensovittamiseen...20 Aktiivinen rooli kansainvälisessä päätöksenteossa...22
ELVYTYSTÄ, TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA SUOMI ON LUOTSATTAVA uuteen taloudelliseen nousuun. Uuden kasvun ja uusien työpaikkojen synnyttämisen tulee olla uuden hallituksen tärkein tehtävä. Se vaatii valtiolta elinkeino- ja teollisuuspolitiikan sekä omistajapolitiikan päivittämistä. AVAINASEMASSA on Suomen vientiteollisuuden menestyminen sekä koko elinkeinorakenteemme uudistumiskyky. Valtion tulee toimillaan kannustaa yrityksiä jalostusarvon nostamiseen, uusinvestointien käynnistämiseen sekä tuottavuuden parantamiseen tuotantoteknologian uudistamisella. SUOMEN TEOLLISEN POHJAN vahvistamiseksi hallituksen tulee koota eri ministeriöiden kehitysohjelmat yhteisen teollisuus- ja elinkeinopoliittisen kasvustrategian alle. Strategiassa sidotaan yhteen valtion yritystukijärjestelmän ja yritysverotuksen kehittäminen, koulutus- ja energiapolitiikan uudelleen suuntaaminen, tki-toiminnan ja kansainvälistymisen julkinen tukeminen sekä yritysrahoituksen instrumenttien kehittäminen. Valtion omistajapolitiikka tulee muuttaa aktiivisemmaksi ja omistajuutta tulee käyttää valtion työllisyystavoitteiden työkaluna. UUDEN HALLITUKSEN tulee kehittää pääomaverotusta niin että pitkäaikainen ja kärsivällinen investoiminen on houkutteleva vaihtoehto yrityksille. Valtion tulee toimillaan tukea kotitalouksien ostovoimaa, eikä tuloverotuksen korotuksia tai tulonsiirtojen leikkauksia tule tehdä. ª ª Yrityksiä on kannustettava henkilöstönsä osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tuottavuuden nostamiseksi ja työn määrän lisäämiseksi. ª ª Pitkäaikaisiin investointeihin tähtäävän sijoittamisen kannattavuutta tulee verotuksellisesti parantaa. ª ª Yritysrahoituksen instrumentteja on kehitettävä ja yritysten lainansaanti on turvattava. ª ª Verotusta on kehitettävä entistä oikeudenmukaisemmaksi progressiota ja ostovoimaa vahvistavalla tavalla. ª ª Yritysten yhteiskuntavastuuta on konkretisoitava ja vahvistettava sekä työntekijöiden muutosturvaa parannettava. ª ª T&K-menojen osuutta BKT:stä on nostettava. ª ª Suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuden varmistamisen tasoa on nostettava. ª ª Harmaan talouden torjuntaa tulee edelleen jatkaa ja varmistaa viranomaisten resurssit. ª ª Finanssimarkkinoiden sääntelyä kehitettäessä on varmistettava, että useiden sääntelyprosessien yhteinen vaikutus tukee talouskasvua. Jatkossa tulee työntekijöiden näkökulma ja sääntelyhankkeiden työllisyysvaikutukset ottaa paremmin huomioon. ª ª Digitaalisen talouden kehittymisen edut on hyödynnettävä täysimääräisesti niin yhteiskunnan tuottavuuden kehittymisessä, hyvinvointipalvelun laadun ja saatavuuden parantamisessa sekä avoimen datan kautta talouden dynamiikan lisäämisessä. - 2 - - 3 -
SUOMI TEOLLISTETTAVA UUDELLEEN MONISSA MAISSA kasvua luodaan johdonmukaisella ja kokonaisvaltaisella, eri hallinnonaloja läpileikkaavalla elinkeinopolitiikalla. Näin tulee tehdä myös Suomessa. VIENTITEOLLISUUDEN yrityspohjaa on kyettävä systemaattisesti laajentamaan hallituksen aktiivisella roolilla. Tarvitsemme toimia, jotta suomalaisesta yrityskannasta suurempi osa olisi tulevaisuudessa kansainvälistä kauppaa käyviä keskisuuria järjestelmävalmistajia. KORKEAN ICT-OSAAMISEN mahdollistamia tulevaisuuden ratkaisumalleja on hyödynnettävä kaikilla kasvualoilla, kuten bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. Valtio voi vauhdittaa uusien alojen kasvua uudistamalla lainsäädäntöä, tukemalla T&K-toimintaa sekä osallistumalla uuden teknologian käyttöönoton rahoitukseen mm. demonstraatiohankkeissa. SUOMEN ON SIIRRYTTÄVÄ työllistävään ja kasvua tukevaan energiapolitiikkaan, joka turvaa toimitusvarman ja kohtuuhintaisen energiasaannin. Samalla energia-alasta ja -teknologioista kasvaa Suomen teollisuuteen vahva ja laajalti työllistävä sektori. ª ª Valtion tulee verotuksella ja tukijärjestelmiensä puitteissa edistää uusinvestointien syntymistä yksityiselle sektorille. ª ª Suomen tulee tavoitella energiaomavaraisuutta. Valtiovallan ei pidä asettaa energian hinnalle enää lisärasitteita. Kivihiilen ja öljyn käyttöä on korvattava uusiutuvalla energialla. ª ª Energiatehokkuusliiketoiminnalle on luotava lainsäädännöllä hyvät kasvumahdollisuudet. Energiatehokkuuden lisäämisen mahdollisuudet on hyödynnettävä erityisesti julkisen kiinteistömassan korjausrakentamisessa. ª ª Kansallinen tietopalveluarkkitehtuuri on rakennettava määrätietoisesti. Sitä kautta luodaan valtakunnalliset puitteet tulevaisuuden digitalisoituneemmalle yhteiskunnalle ja sen työpaikoille. ª ª Metsäteollisuuden jalostusastetta tulee nostaa ja puuta on hyödynnettävä raaka-aineena nykyistä monikäyttöisemmin. ª ª Puurakentamisen mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. ª ª Biojalostamoiden määrää ja tuotantoa tulee tavoitteellisesti lisätä. Pienvoimaloiden ja hajautetun energian tuotannon lupakäytännöt tulee uudistaa. ª ª Suomeen tulee viipymättä perustaa kaivosrahasto, jonka tavoitteena on alan jalostusasteen nostaminen. Kaivostoiminnassa syntyviin voittoihin tulee kohdistaa erillinen kaivosvero tai ottaa käyttöön kaivosrojaltit. ª ª Konepajatoimialaan sisältyy kasvupotentiaalia esimerkiksi meri-, voimala-, kaivos-, logistiikka- ja puunkäsittelyteknologian kaltaisilla erikoisosaamisen alueilla. Valtion tulee myös omalta osaltaan olla mukana toimialan kehittämishankkeissa. ª ª Suomeen tulee perustaa erillinen kansainvälistymiskeskus kehittyvien talouksien markkinoille pyrkiville yrityksille. Kasvuhakuisten pk-yritysten tueksi on perustettava palvelu, josta ne pystyvät ostamaan lyhytaikaisilla sopimuksilla avukseen markkinointi-, tuotanto-, tuotekehitys- ja talousosaamista. ª ª Rahapelitoiminnan erityisasema tulee säilyttää. - 4 - - 5 -
VALTIO AKTIIVISEKSI OMISTAJAKSI NYKYINEN ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS on asettanut omistajapolitiikan uudistumistarpeen eteen. Omistajapolitiikan suuri linja on muutettava vetäytyvästä aktiiviseen ja vaikuttavaan omistajuuteen. Valtion tulee tukea uusien kasvualojen kehittämistä ja tavoitella elinkeino- ja omistajuuspolitiikalla mahdollisimman suuria työllistäviä vaikutuksia ja pysyvää uutta kotimaista yritystoimintaa. Kasvupotentiaalia omaavilla toimialoilla valtion tulee vauhdittaa menestystä kokoamalla tarvittavaa osaamista ja pääomia yhteen perustamalla uusia valtionyhtiöitä. VALTIO-OMISTAJAN ÄÄNEN tulee kuulua. Jälkikäteen tapahtuva raportointi ei riitä, vaan annettuja ohjeistuksia tulee valvoa. Päätöksenteossa niin valtion kokonaan omistamien, erikoisyhtiöiden kuin pörssiyhtiöidenkin osalta tulee ottaa nykyistä laajemmin huomioon päätösten kokonaisyhteiskunnalliset vaikutukset. Valtion yritysomistuksilla on turvattava pidemmän aikavälin julkisen talouden vakautta, yhteiskunnan huoltovarmuutta sekä elinvoimaisen elinkeinotoiminnan vahvistumista ja uuden syntymistä. ª ª Valtion omistuspolitiikan tulee olla pragmaattista ei ideologista niin omistajuuden kehittämistä ja mahdollista laajentamista kuin valtio-omistusten yksityistämistä koskien. Valtion ei tule luopua strategisesti tärkeiden yritysten omistuksesta. ª ª Hallituksen ei tule myydä tuottavaa omaisuuttaan tai terveiden yritysten hyviä tuotto-odotuksia omaavia osakkeitaan valtiontalouden juoksevien menojen kattamiseksi. ª ª Myyntipäätöksiä ennen on aina tehtävä kokonaisyhteiskunnallinen vaikutusten arviointi. Mahdollisia myyntituloja on tuloutettava tuottaviin ja työllistäviin uusiin investointeihin. ª ª Solidiumin toimintaa ja roolia on uudistettava. Omistajan tulee määritellä uudelleen, millaisissa asioissa ja rajoissa se haluaa omistajavaltaa käyttää. ª ª Suomen osakeyhtiölakia tulee uudistaa kansainvälisen kehityksen mukaisesti. Lain on mahdollistettava paremmin yhtiön pitkäaikainen kestävä kehittäminen ja laaja-alaisten näkökulmien huomioiminen pelkän lyhytaikaisen osakearvon nousun sijaan. ª ª Valtion omistamissa yrityksissä tulee noudattaa hyvää hallintotapaa ja valtion tulee edellyttää niiltä esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa. ª ª Valtion tulee omistajapolitiikallaan varmistaa, että valtioyhtiöissä noudatetaan yt-lakia ja sen henkeä. Valtionyhtiöiden, erikoisyhtiöiden ja pörssiyhtiöiden päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös kestävään kehitykseen, ympäristöön, ihmisoikeuksin ja ay-oikeuksiin liittyvät kokonaisuudet. - 6 - - 7 -
TUOTTAVUUS KASVUUN INNOVAATIOILLA JA HYVÄLLÄ JOHTAMISELLA SUOMEN ON MAHDOTON kilpailla uusien nousevien talouksien kanssa määrällisessä tuotannossa. Kansainvälinen kilpailukyky voidaan turvata ainoastaan panostamalla tuotettujen tavaroiden ja palveluiden laatuun. Korkeampi laatu ja tuottavuus kumpuavat innovaatioista ja toimintatapojen kehittämisestä. Suomalaisen innovaatio-osaamisen toimintamallin tavoitteeksi tulee ottaa henkilöstön vahvempi osallistuminen ja sitouttaminen innovaatiotoimintaan. SUOMEEN TULEE LUODA uusi yksityisen ja julkisen rahan rahoitusmalli, joka vauhdittaa innovaatioiden muuttamista kannattavaksi yritystoiminnaksi ja uusiksi työpaikoiksi. Rahoitusmallin tulee turvata pk-yrityksille riittävän pitkäaikainen rahoitus innovaation tuotteistamiseksi, markkinoimiseksi ja kaupallistamiseksi. Myös korkeakoulujen, yritysten ja lähialueiden välistä innovaatioyhteistyötä on parannettava. SUOMESSA TULEE TUNNISTAA johtamisen osaamisen kapeikot, jotka heikentävät yritystemme pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa. Tuotteistamiseen, markkinointiin, henkilöstöjohtamiseen sekä liikkeenjohtoon liittyvää osaamista on kehitettävä laaja-alaisesti. Heikko esimiestyö ja johtaminen ovat Suomessa keskeisiä tuottavuuden kasvattamisen ja työhyvinvoinnin parantamisen pullonkauloja. Esimiestyötä tukevaa koulutusta on kehittävä ja monimuotoistettava. ª ª On varmistettava riittävä osaajien määrä tulevaisuuden toimialoissa, mm. nanoteknologiassa, energia- ja materiaalitehokkuudessa, ympäristöteknologiaosaamisessa, liikkeenjohdossa ja prosessitaloudessa. ª ª Korkeakoulujen (yliopistot ja AMK), yritysten ja lähialueiden välistä innovaatioyhteistyötä on parannettava. Tavoitteena tulee olla, että innovaatiot synnyttävät kannattavaa liiketoimintaa ja uusia Suomeen sijoittuvia työpaikkoja. Tuotteistamiseen, markkinointiin ja liikkeenjohtoon liittyvää osaamista on kehitettävä laaja-alaisesti. ª ª Korkeakoulujen tki-toimintaa kehitettäessä on turvattava perustutkimukselle riittävät resurssit. Strategista tutkimusta on vahvistettava valtion, korkeakoulujen ja eri tutkimuslaitosten yhteistyöllä. ª ª Perinteisen teollisuuden siirtymistä ympäristöystävällisempien teknologioiden tuotantoon on edistettävä. ª ª Koulutusjärjestelmään on sisällytettävä työnjohdolliseen esimiestehtävään perehdyttävä tutkinto. ª ª Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa on kehitettävä henkilöstöjohtamisen alalla. Mahdollisuuksia tähän löytyy esimerkiksi erikoistumisopintojen, maksullisen täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston/ AMK:n puolelta. ª ª Teollisuusaloille on vakiinnutettava uusi työnjohdon erikoisammattitutkinto. ª ª Osana Työelämä 2020 -hanketta on kehitettävä ja otettava käyttöön hyvän johtamisen sertifikaatti sekä järjestettävä sen ylläpitämiseen vaadittavat resurssit. - 8 - - 9 -
OSAAMISTA LAAJENNETTAVA TYÖELÄMÄLÄHTÖISESTI KOULUTUS ON PANOSTUS tulevaisuuteen, eikä Suomen menestyksen eväitä tule rajoittaa heikentämällä osaamistasoa ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Eduskuntakaudella 2011 2015 koulutukseen on kohdennettu merkittäviä säästötoimia. Erityisen suuria leikkauksia on kohdistettu aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Nämä säästöt näkyvät henkilöstövähennyksinä ja koulutusohjelmien lakkauttamisina, mutta myös opetuksen laatu ja osaaminen ovat heikentyneet. KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ on Suomessa rakennettu työelämälähtöisesti. Työelämän tarpeisiin perustuvaa koulutustarjonnan suunnittelua ja ohjausta on entisestään vahvistettava. Sen tulee perustua luotettavaan ennakointitietoon, joka huomioi niin määrällisen, laadullisen kuin alueellisenkin koulutustarpeen. TYÖELÄMÄN VAATIMUKSET kasvavat ja koskettavat kaikkia ikää tai työuran pituuteen katsomatta. Talouden tilassa ja työmarkkinoiden rakenteissa tapahtuneet muutokset näkyvät työpaikkojen häviämisenä ja kasvavana työttömyytenä. Nyt jos koskaan tarvitaan tekoja elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi. Yhteiskunnan vastuun koulutuksen järjestämisestä ei pidä päättyä ensimmäisen tutkinnon saamiseen. Julkisin varoin rahoitetun aikuiskoulutuksen tulee olla muutakin kuin tilanteeseen reagoivaa työvoimapoliittista koulutusta. Aikuiskoulutusta on uudistettava niin, että se tukee yksilöiden mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja edistää omaa kilpailukykyään muuttuvassa työelämässä. KOULUTUKSEN KORKEASTA LAADUSTA on huolehdittava. Erityisesti ammattikorkeakoulutuksen sisällöt ja toteuttamistavat on uudistettava vastaamaan paremmin työelämän ja työikäisten osaamistarpeita. ª ª Yhteiskunnan osaamispanostuksista ei pidä tinkiä millään koulutustasolla. Erityisen voimakkaasti on lähdettävä kehittämään aikuiskoulutusjärjestelmää sekä työssä ja työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista. ª ª Aikuiskoulutuksen kehittäminen tulee asettaa kasvustrategian keskiöön. Suomeen tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia jo toisen tai korkean asteen koulutuksen saaneille. ª ª Aikuiskoulutuksen julkinen rahoitus on turvattava. Aikuisille suunnattua koulutustarjontaa on lisättävä ja koulutukseen osallistumisen muotoja monipuolistettava. ª ª Yritysten vastuuta henkilöstön osaamisen ylläpitämisestä ja edelleen kehittämisestä on lisättävä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota tarjotun koulutuksen tasapuoliseen saatavuuteen ja pitempään työelämässä olleiden mahdollisuuteen osallistua koulutukseen. ª ª Oppisopimuskoulutus on turvattava työssäkäyvien aikuisten osaamisen kehittämisen muotona. ª ª Koulutuksen rahoitusta on kehitettävä tavalla, joka varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden myös sellaisilla toimialoilla, joilla työllisyysnäkymät ovat valoisat mutta kouluttaminen kallista. ª ª Toimialatietoutta on lisättävä koulutuksessa yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Erityisesti teollisuuden aloja palvelevan koulutuksen vetovoimaa on kehitettävä. ª ª Nuorten työelämätietoutta lisäävää opetusta on laajennettava kaikilla koulutusasteilla. Työelämätietouden kehittämisen on tapahduttava tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. - 10 - - 11 -
RAKENTAMINEN SUHDANNEPOLITIIKAN TYÖKALUKSI TOIMIVALLA LOGISTIIKALLA JA INFRASTRUKTUURILLA on suuri merkitys suomalaisen elinkeinoelämän suotuisalle yritysympäristölle, mutta niillä on myös merkittävä työllistävä vaikutus. Suhdannepoliittisista syistä Suomen on järkevää panostaa infrastruktuurin ja asuntorakentamiseen. Tavoitteena tulee olla, että logistiset verkostomme ovat kilpailijamaita korkeammalla tasolla. ASUNTOPOLITIIKASTA on muodostunut suotuisan taloudellisen kehityksen pullonkaula kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tarvitaan entistä määrätietoisempia toimia kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden lisäämiseksi ja työn perässä muuttamisen tukemiseksi. Rakennemuutosalueilta työn perässä muuttavia tulee tukea asumiskustannuksissa kahden ensimmäisen työvuoden ajan. ª ª Rakentamisessa välttämättömiä infrastruktuuria kehittäviä tulevaisuushankkeita on aikaistettava ja siirrettävä toteutukseen. Home- ja kosteuskorjausrakentamista ja peruskorjausrakentamista on vauhditettava kiinteistömassan tervehdyttämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. ª ª Niin maantie-, rautatie-, vesitie-, ilmatie- kuin tietoliikenneverkosto on kyettävä järjestämään Suomessa kilpailijamaita tehokkaammin epäedullisista luonnonoloista johtuen. Rataverkkoa tulee edelleen vahvistaa. Liikenteen kehittämiseksi väylärahoja on lisättävä ja alempaa tieverkostoa on vaalittava. ª ª Satamien lukumäärä ja toimintaedellytykset tulee varmistaa. ª ª Voimaan astuvan rikkidirektiivin kustannusvaikutuksista tulee kerätä kansainvälistä vertailuaineistoa. Valtion tulee varautua lisäkompensoimaan päästörajoituksien mahdollisia kohtuuttomia kustannuksia vientiteollisuudelle. ª ª Valtion tulisi takausjärjestelmän ja normiohjauksen keinoin lieventää taantuvien paikkakuntien asunto- ja talokannan arvon häviämisestä aiheutuvia ongelmia. Ihmisten eläminen ja uusikin rakentaminen näillä paikkakunnilla on oltava mahdollista. ª ª Muutto työn perässä on nostettava kiireelliseksi myöntämiskriteeriksi kasvukeskusten vuokra-asunnon tarjoamisperiaatteissa. Kuntien asuntotuotannosta on varattava työsuhdeasuntoja työn perässä muuttaville työntekijöille. - 12 - - 13 -
KATTAVAT TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT KAIKILLE TYÖNTEON JA TYÖSUHTEIDEN MUODOT ovat moninaistuneet. Työelämään siirtyvien ikäluokkien on vaikeaa rakentaa tulevaisuuttaan, jos tarjolla on vain pätkätöitä ja jatkuvaa taloudellista epävarmuutta. Kaikki työsuhteiden muodot on huomioitava työelämän pelisääntöjen kehittämisessä. Myös uusille työelämään siirtyville ikäluokille tulee taata riittävä turva ja kehittymismahdollisuudet. Palkalla pitää voida tulla toimeen, eikä yrittäjäriskiä saa sälyttää työntekijöiden niskoille. TYÖELÄMÄN TULEE JOUSTAA entistä enemmän ihmisten elämän tilanteiden mukaan kokonaistyöpanoksen kasvattamiseksi työuran aikana. Työajan joustomahdollisuuksia tulee monipuolistaa vastaamaan paremmin lapsiperheiden ja omaishoitajien tarpeita. Ikäohjelmat tulee säätää lainsäädännöllä pakollisiksi tasa-arvosuunnitelmien tapaan. ª ª Kaikilla on oltava oikeus työhön, jonka palkalla voi tulla toimeen. Osa-aikatyön teettämisen ehdoista on säädettävä niin, että osa-aikatyön teettämiseen vaaditaan jatkossa työnantajalta aina perusteltu syy tai sen on tapahduttava työntekijän omasta tahdosta ja suostumuksella. ª ª Nollatuntisopimusten väärinkäytön kitkemiseksi ja kohtuullisen minimitoimeentulon takaamiseksi kaikille työssä oleville palkansaajille, tulee työaikalakia muuttaa siten, että alle 18 viikkotyötunnin sisältävä sopimus voitaisiin solmia vain työntekijän omasta suostumuksesta ja tarpeesta. Laki on mahdollista kirjata tavalla, joka ottaa huomioon aidosti satunnaisluonteisen työn jäämisen sen ulkopuolelle. ª ª Alipalkkaus on kriminalisoitava ja tilaajavastuuta laajennettava. Ammattiliitoille pitää säätää kanneoikeus. ª ª Yleissitovuus pitää turvata ja sitä tulee entisestään vahvistaa. Valtakunnallisen yleissitovan työehtosopimuksen ei pidä voida tulla ohitetuksi normaalisitovalla sopimuksella, ellei se ole tasoltaan vähintään yleissitovan työehtosopimuksen tasoinen. ª ª Muutosturvaa on parannettava yli 50-vuotiaille työntekijöille ja irtisanovan yrityksen vastuuta irtisanottavien eläkekustannuksista on kasvatettava. Yritysten irtisanomiskorvaukset tulee nostaa lähemmäs tärkeimpien kilpailijamaiden tasoa. ª ª Työpaikkademokratiaa tulee vahvistaa ja henkilöstönedustajille tulee taata paikka yritysten hallituksissa monipuolisemman asiantuntemuksen hyödyntämiseksi yritystoiminnan kehittämisessä. - 14 - - 15 -
EUROOPAN PARAS JA TURVALLISIN TYÖELÄMÄ TALOUSLAMAN VAIKUTUKSET näkyvät suomalaisilla työpaikoilla. Samaan aikaan kun moni suomalainen on vailla työtä, toiset uupuvat jatkuvasti lisääntyvän työtaakan alla. Väsyneenä työskentelevät muodostavat turvallisuusriskin koko työyhteisölle. Työlainsäädännöllä ja sen valvonnalla on taattava työntekijöille turvalliset ja terveelliset työolot. Työhyvinvoinnin parantaminen on merkittävin keino pidentää ihmisten työuria ja pitää yllä työntekijöiden työkykyä. TULEVALLA HALLITUSKAUDELLA on uudistettava työturvallisuuslainsäädäntöä, niin että työn kuormittavuustekijöihin kiinnitetään enemmän huomiota ja työtapaturmien ennaltaehkäisyä parannetaan entisestään. Muutostilanteissa työpaikkatason yhteistoiminnassa on entistä paremmin arvioitava työntekijöihin kohdistuvat terveyshaitat ja -vaarat. Sääntelyn uudistamisessa on myös kiinnitettävä lisähuomiota työergonomiaan ja tuki- ja liikuntaelimien sairauksien torjumiseen. SUOMESSA TOTEUTETTAVIIN erilaisiin työelämää koskeviin kansallisiin ohjelmiin on saatava pitkäjänteisyyttä ja parempaa koordinaatiota, muuten yksittäisten hankkeiden tulokset jäävät vaatimattomiksi. Työelämä 2020-hanketta on jatkettava ensi hallituskaudella. Hanke on vasta käynnistysvaiheessa ja meneillään on asiantuntijatoimijoiden sitouttaminen hankkeeseen. Ohjelman fokus tulee suunnata työpaikkatasoa palvelevan työsuojeluinnovaatioiden ja -materiaalin kehittämiseen. ª ª Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä on otettava kolmikannassa arvioitavaksi ja aloitettava tarvittavien säädösmuutosten ja -täsmennysten valmistelu. ª ª Lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta on tarkasteltava uudelleen niin, yhteistyövelvoitteen rikkominen tulee sanktioida. ª ª Työturvallisuuslakia asetuksineen on täsmennettävä vaarojen tunnistamisen ja arvioimisen prosessin osalta, mutta erityisesti henkisten riskien hallinnan osalta. Löydettyjen vaarojen poistamiseksi on lakiin lisäksi kirjattava velvoittavat määräajat korjaavien toimenpiteiden suorittamiseksi työpaikalla. ª ª Työsuojelunormiston rikkomisesta aiheutuvien sanktiomahdollisuuksien riittävyys ja oikeuskäytäntö on selvitettävä. Syytteiden kohdentaminen eri organisaatiotasojen esimiehille on selvitettävä ja selkeytettävä. Oikeuden päätökset on saatava yhteismitallisemmiksi oikeuslaitoksen sisällä. Yhteisösakon käyttöä on lisättävä. ª ª Työsuojeluviranomaisten ohjeiden, kehotusten ja hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä työtapaturmien ja työhyvinvointiongelmien torjumiseksi ennakolta on lisättävä ja yhdenmukaistettava. ª ª Työsuojeluvalvonnan itsenäisyys ja resurssit on turvattava ILO:n yleissopimuksen nro 81 mukaisesti ja toimintaa yhdenmukaistettava joko laki- tai asetusmuutoksin. On myös selvitettävä työsuojeluvalvonnan irrottamista aluehallinnosta ja sijoittamista suoraan STM:n alaisuuteen em. tavoitteen saavuttamiseksi. ª ª Uudistetun Työterveyshuollon asetuksen toimivuuden arviointi on aloitettava kolmikannassa hallituskauden alkupuolella. - 16 - - 17 -
OIKEUDENMUKAINEN JA TASA-ARVOINEN TYÖELÄMÄ NAISTEN JA MIESTEN välisen tasa-arvon edistäminen tulee olla myös seuraavan hallitusohjelman konkreettinen tavoite, palkkaero on tässä työssä keskeinen tasaarvon mittari. Palkkatasa-arvoa on edistettävä siten, että samasta tai samanarvoisesta työstä saa samat edut ja oikeudet sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvotavoitteiden toteuttamiseen on varattava riittävät resurssit. LAKISÄÄTEISET TASA-ARVOTYÖKALUT ovat vielä monella työpaikalla vajaakäytössä. Tasa-arvolakia ollaan uudistamassa mm. palkkakartoitusten parantamiseksi ja henkilöstön edustajien paremman osallistumisen takaamiseksi. Näiden tavoitteiden toteutumista on valvottava ja tarvittaessa lakia on muutettava. PALKKATASA-ARVON saavuttamista heikentää yhteiskunnan ja työelämän rakentuminen perinteisten sukupuoliroolien mukaan. Tytöt ja pojat omaksuvat jo varhain omaan sukupuoleen liitettyjä odotuksia ja käytäntöjä, mikä heijastuu heidän tekemiinsä valintoihin. Erot koulutusvalinnoissa vaikuttavat osaltaan suomalaisten työmarkkinoiden voimakkaaseen jakautumiseen miesten ja naisten aloihin. Tyttöjen parempi koulumenestys ei näy työelämässä, jossa johtaviin asemiin kohoavat naisten sijaan yhä edelleen useammin miehet. ª ª Tasa-arvosuunnitelmien valvontaa on tehostettava. ª ª Palkkaerojen pienentämiseksi palkkauksen läpinäkyvyyttä on lisättävä. ª ª Henkilöstön edustajien osallistuminen työpaikan palkkakartoituksen tekemiseen sekä tiedonsaantioikeus sen tuloksiin on varmistettava. ª ª Tasa-arvovaltuutetun, yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä työsuojelu-viranomaisen resurssit on turvattava syrjinnän valvonnan parantamiseksi. Syrjintään on puututtava nykyistä voimallisemmin vahvemmilla sanktioilla. ª ª Sukupuolikiintiöiden käyttöä on tarvittaessa laajennettava. ª ª Toiminnallinen tasa-arvosuunnitteluvelvoite tulee ulottaa varhaiskasvatukseen. ª ª Tasa-arvolain 8 b on sovellettava myös peruskouluihin. Oppilaita ei saa asettaa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai muussa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan. ª ª Tietoa eri toimialoista ja ammateista on annettava enemmän jo perusopetuksen aikana. ª ª Kaikilla koulutusasteilla tarvitaan sukupuoli- ja tasa-arvotietoisempaa ohjausta ja opetusta. - 18 - - 19 -
OIKEUS TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEEN NAISILLA JA MIEHILLÄ on oltava paremmat mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen. Vanhemmuus tulee jakaa nykyistä tasaisemmin. Miesten perhevapaiden käyttö ei ole lisääntynyt toivotulla tavalla, tällä hetkellä miehet käyttävät vanhempainpäivärahapäivistä alle 10 prosenttia. PERHEVAPAAN KUSTANNUKSET jakautuvat epätasaisesti mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajille, mikä johtaa erityisesti nuorten naisten syrjintään työmarkkinoilla. Myös perhevapaalta palaavat kohtaavat usein syrjintää. PÄIVÄHOITOJÄRJESTELMÄÄ tulee kehittää vastaamaan perheen ja työn yhteensovittamisen tarpeita entistä paremmin, jotta vanhemmuus ja erityisesti äitiys eivät aiheuta ylimääräistä riskiä syrjäytyä työmarkkinoilta. Päivähoitojärjestelmän tukeminen ja sen käytön mahdollistaminen kaikille perheille on myös osa ennaltaehkäisevää perheiden tukemista. ª ª Perhevapaajärjestelmän uudistamista tulee jatkaa siten, että se edistää sukupuolten tasa-arvoa ja kannustaa isiä lastenhoitoon. Uudistuksen tavoitteena tulee olla 6+6+6 -malli. ª ª Perhevapaalta palaavilla työntekijöillä tulee olla poissaoloa vastaavaan aikaan suhteutettu tehostettu irtisanomissuoja. ª ª Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kesken. ª ª Perhevapaalainsäädäntö tulee uudistaa siten, että se varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen kaikkien lasten ja vanhempien perheissä, riippumatta esimerkiksi lapsen perheessä olevien vanhempien määrästä, sukupuolista tai siitä, missä vanhempi asuu. (yksinhuoltaja-, etävanhempi-, adoptio-, monikko-, sateenkaari- ja sijaisperheet). ª ª Perheen ulkoinen adoptio on sallittava myös samaa sukupuolta olevien vanhempien perheille. ª ª Jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon tulee säilyttää. - 20 - - 21 -
AKTIIVINEN ROOLI KANSAINVÄLISESSÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA EU:n SISÄMARKKINOIDEN yhtenäisyys ja yhteiset pelisäännöt palvelevat hyvin Suomen kaltaista pientä ja avointa taloutta. Suomen EU-politiikka tarvitsee kuitenkin terävöittämistä, lisää aloitteellisuutta sekä kansallisten etujen sinnikkäämpää eteenpäin ajamista. Vaikuttavuus EU-tasolla edellyttää suomalaisen toimijakentän parempaa keskinäistä koordinointia. Suomelle tulee määritellä selkeät tavoitteet unionin tulevaisuuden kehittämisen suuntaviivoista ja pantava näitä johdonmukaisesti myös toimeen. EUROOPAN UNIONIN on muutettava talouspoliittista linjaansa elvyttävämpään suuntaan. Euroopan Keskuspankin toiminnassa on entistä painokkaammin huomioitava työllisyysnäkökohdat. Sisämarkkinoiden kehittäminen edellyttää eri jäsenmaiden lainsäädännön yhtenäistämistä. Harmonisaatio tai sääntelyn purkaminen ei saa tarkoittaa palkansaajien aseman tai työsuojelun- ja turvallisuuden heikentämistä. KAIKESSA GLOBAALIA TALOUTTA koskevassa päätöksenteossa tulee Suomen vaatia korostuneesti ihmisten sosiaalisten oikeuksien täysimääräistä toteutumista. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulee varmistaa, että hankittavat tavarat ja palvelut on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, kunnioittaen työntekijöiden oikeuksia ja ekologisesti kestäviä tuotantotapoja käyttäen. EUROOPAN UNIONI on Suomen kannalta olennaisin vaikuttamisen yhteisö globalisoituneessa maailmassa. Osana EU:ta Suomi pystyy paremmin vaikuttamaan maailmantalouden sääntelyyn ja kehityskulkuun sekä työ- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. VAPAAKAUPPAA tulee edistää niin kansainvälisellä ja alueiden välisellä tasolla, mutta vain sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. EU:n neuvottelemien vapaakauppasopimusten yhteydessä on turvattava työelämän perusoikeuksien toteutuminen sopimuskumppaneiden tulee olla ratifioinut ILOn sopimukset ja myös käytännössä noudattaa niitä. ª ª Euroopan Unionin päätöksenteon avoimuutta on parannettava ja Euroopan parlamentille on annettava aloiteoikeus rajoitetuin ehdoin. Erityisesti komission, ministerineuvoston ja parlamentin välinen trilogi-neuvottelu kaipaa suurempaa läpinäkyvyyttä. ª ª Euroopan taloutta on kehitettävä muidenkin kuin talouden kilpailukyvyn ja yritysten menestyksen ehdoilla. Eurooppalaisen sosiaalisen mallin, työntekijöiden oikeuksien, ympäristön, tasa-arvon ja kansalaisyhteis-kunnan puolustaminen kehittävät Euroopan taloutta kestävällä tavalla. ª ª Maiden välinen epäterve yhteisö- ja yritysveroon liittyvä kilpailu on saatava loppumaan määrittelemällä yhteisöverolle minimiverokanta. EU:n alueella ja globaalisti on torjuttava veroparatiisien käyttöä ja EU:n alueella toimivissa yrityksissä tulee ottaa käyttöön maakohtainen tilinpito. ª ª Työelämään ja työmarkkinoihin liittyvää EU-sääntelyä on kehitettävä palkansaajien asemaa vahvistaen. Siirtyvien työntekijöiden oikeudet on taattava turvaamalla heille vähintään työntekopaikan mukaiset työehdot. ª ª Rajat ylittävää sopimista on kehitettävä yhdessä eri maiden työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelemalla ja sopimalla, ei yrityskohtaisissa yritysneuvostoissa. ª ª EU-maissa on taattava kaikille työstä säällisen toimeentulon takaava palkka. Minimipalkkatasoa turvaava järjestelmä voidaan toteuttaa valtiosta riippuen lainsäädännöllisesti tai työehtosopimusjärjestelmän kautta, mutta sen on joka tapauksessa turvattava Euroopan laajuisesti kohtuullisena pidettävä minimitaso. ª ª EU:lla tulee olla korkealla poliittisella tasolla hyväksytty työsuojelustrategia, joka sitoo EU:n ja sen jäsenvaltiot toteuttamaan korkeatasoista ja tasalaatuista työsuojelu- ja työhyvinvointipolitiikkaa. ª ª EU:n digitaalisia sisämarkkinoita kehitetään niin, että työllisyys Suomessa turvataan. Lehtien arvonlisävero tulee säilyttää alhaisimmalla tasolla ja sähköisten lehtien arvonlisävero tulee alentaa samalle tasolle. ª ª Suomen tulee johdonmukaisella ohjelmalla edetä kohti YK-sitoumusten mukaista kehitysyhteistyön 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuutta. - 22 - - 23 -
ª ª TEAM Finland -yhteistyössä on huomioitava kansallisten kauppapoliittisten ja suomalaisten yritysten intressien lisäksi Suomen kehitys- ja ihmisoikeuspoliittiset tavoitteet. Yritysten velvoitetta kantaa yhteiskuntavastuutaan täysimääräisesti myös kolmansissa maissa on korostettava kattavasti ja suomalaisten yrityksien on pyrittävä yhteiskuntavastuun edelläkävijyyteen. Valtion on huomioitava sen vaateet kaikessa yritysten kanssa tekemässään yhteistyössä. - 24 -
Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1 A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin ma pe 8.30 16.00 (09) 172 731, Faksi (09) 1727 3330 www.proliitto.fi Ammattiliitto Pro, 2/2015