Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011
Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa 190 000 ha/v 1. Ennätysmäisiin ensiharvennuspinta-aloihin (256 000 ha) yllettiin vuonna 2008. Alimmillaan ensiharvennukset (156 000 ha) olivat vuonna 2009. Ensiharvennustavoite on 250 000 ha/v 2. Metsäntutkimuslaitoksen VMI-laskelmien mukaan ensiharvennuksia olisi tehtävä yli 3 milj. ha seuraavan 10 vuoden aikana 3. Ensiharvennustarve on yli 300 000 ha/v. 2
Ensiharvennuspinta-alat 1995 2009 300 Pinta-ala, 1 000 ha 250 200 150 100 50 0 Tavoite Toteutunut 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2/2011 25.1.2011 Lähteet: KMO 1999, Juntunen & Herrala-Ylinen 2010 Kärhä & Keskinen 3
Ensiharvennusehdotukset seuraavalle 10-vuotiskaudelle 3,5 3,0 Pinta-ala, milj. ha 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Toinen 5-vuotiskausi Ensimmäinen 5-vuotiskausi, muut Ensimmäinen 5-vuotiskausi, myöhässä 0,0 Taimikon perkaus ja/tai harvennus Ensiharvennus Muu harvennus Ylispuiden poisto Uudistushakkuu/keinollinen Uudistushakkuu/luontainen Muut hakkuut Lähde: Korhonen ym. 2007 4
Ensiharvennukset 2000-luvulla II 2000-luvulla ensiharvennuksilta on korjattu ainespuuta metsäteollisuuden käyttöön keskimäärin runsaat 7 milj. m 3 /v. Osa on tullut metsäteollisuuden ja Metsähallituksen organisoimasta korjuusta. Osa metsänhoitoyhdistyksien korjuupalvelusta sekä metsänomistajien hankintahakkuista. 2000-luvulla ensiharvennuspuun osuus on ollut keskimäärin 14 % metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä. Vuonna 2008 ensiharvennuspuun osuus oli jopa viidenneksen metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä 4. 5
Ensiharvennuspuun hakkuut 2000 2009 Ensiharvennuspuun hakkuut, milj. m 3 12 10 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 45 m³/ha 40 m³/ha 35 m³/ha Ensiharvennuspuun vuosittaisia hakkuumääriä haarukoidaan kolmella eri hakkuukertymätasolla: 35 m 3 /ha, 40 m 3 /ha ja 45 m 3 /ha. Taustalla toteutuneet ensiharvennuspinta-alat (ks. dia 3). 6
Ensiharvennuspuun osuus metsäteollisuuden raakapuun käytöstä 2000 2009 60 25 Kot. raakapuun käyttö, milj. m 3 50 40 30 20 10 0 Kotimaisen raakapuun käyttö Ensiharvennuspuun osuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20 15 10 5 0 Ensiharvennuspuun osuus, % Laskettaessa ensiharvennuspuun osuutta metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä ensiharvennusten keskihakkuukertymä oli 40 m 3 /ha (ks. dia 6). Lähde: Ylitalo 2010 (kotimaisen raakapuun käyttö) 7
Ensiharvennusten haasteelliset korjuuolot Vuonna 2009 ensiharvennuspuun korjuukustannukset olivat keskimäärin 16,5 /m 3 5. Ensiharvennuspuun korkeiden korjuukustannuksien taustalla ovat haasteelliset korjuuolosuhteet 6 : Poistettavien puiden pieni koko Matala hehtaari- ja leimikkokohtainen hakkuukertymä Korjuuta haittaava, tiheä alikasvos Turvemailla maaston heikko kantavuus. Edellä olevaa listausta tarkemmin ensiharvennusten korjuuoloja on laajasti kartoitettu suhteellisen vähän. Vuonna 2007 Metsäteho Oy raportoi ensiharvennusten korjuuoloista vuosilta 2000 2005 (Metsätehon tuloskalvosarja 17/2007) 7. 8
Ensiharvennuspuun korjuukustannukset 2000 2009 Reaaliset korjuukustannukset, /m 3 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ensiharvennus Muu harvennus Uudistushakkuu Reaaliset korjuukustannukset on deflatoitu Metsäalan konekustannusindeksillä (2009=100). Lähde: Kariniemi 2010 9
-kartoituksessa yli 40 000 leimikkoa Tässä tuloskalvosarjassa kuvataan Metsäteho Oy:n isoimpien osakkaiden (Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Metsähallitus) tekemien ensiharvennusten korjuuoloja vuosilta 2000 2007. Aineistona tarkastelussa oli yhteensä 43 990 ensiharvennusleimikkoa (Kokonaisaineisto). Metsäkeskuskohtaiset korjuuolotarkastelut tehtiin suppeammalla aineistolla, mikä koostui vain vuosien 2006 ja 2007 hakkuista (22 873 ensiharvennusleimikkoa) (2006 & 2007 aineisto). Vanhemmassa (vuosien 2000 2005 ensiharvennukset) aineistossa ei ollut paikkatietoa. 10
Valtaosa ensiharvennusleimikoista mäntyvaltaisia Osuus leimikoista, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kokonaisaineisto (n=43 990) 2006 & 2007 aineisto (n=22 873) Sekapuustoinen Lehtipuuvaltainen Kuusivaltainen Mäntyvaltainen Leimikko määriteltiin mänty-/kuusi-/lehtipuuvaltaiseksi, kun männyn/kuusen/lehtipuun osuus oli yli 60 % leimikon ainespuukertymästä. Leimikko, jossa minkään puulajin osuus ei ylittänyt 60 % kokonaisainespuukertymästä, oli sekapuustoinen. 11
Poistuman keskikoon ja hakkuukertymän yhteys Ainespuukertymä, m 3 /ha 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Poistuman keskikoko, dm 3 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen 12
Poistuman keskikoon ja hakkuukertymän yhteys Käyrät: 70 Mäntyvaltainen Ainespuukertymä, m 3 /ha 60 50 40 30 20 10 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä y = 5,2086x 0,5 Kuusivaltainen y = 5,6566x 0,5 Lehtipuuvaltainen y = 4,6742x 0,5 Sekapuustoinen y = 5,6174x 0,5 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Yhteensä y = 5,3094x 0,5 Poistuman keskikoko, dm 3 y = ainespuukertymä, m 3 /ha x = poistuman keskikoko, dm 3 13
keskimäärin Leimikkotunnus Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Poistuman keskikoko, dm 3 77 103 80 87 82 Ainespuukertymä, m 3 /ha 45 57 42 52 47 Yhteensä Poistuman tiheys, r/ha 600 570 556 623 599 Ainespuukertymä, m 3 /leimikko 290 207 142 281 270 Leimikon pinta-ala, ha 6,8 3,7 3,7 5,5 6,0 Metsäkuljetusmatka, m 293 284 281 307 295 14
Poistuman keskikoko (dm 3 ) 25 20 15 10 5 0 <40 40 49 50 59 60 69 70 79 80 89 90 99 100 109 110 119 120 129 130 139 140 149 >149 Osuus leimikoista, % Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä Poistuman keskikoko, dm 3 15
Poistuman keskikoko (dm 3 ) Metsäkeskuksittain parhaimmat ensiharvennuspuun korjuuolot ovat Häme- Uudellamaalla, jossa poistuman keskikoko ja hakkuukertymä ovat olleet korkeimmat (keskimäärin 91 dm 3 ; 55 m 3 /ha) ja metsäkuljetusmatkat lyhimmät (keskimäärin 267 m). Hyviä korjuuoloja selittää ensiharvennuskuusikoiden suhteellisen korkea määrä ja turvemaahakkuiden vähyys. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 16
Ainespuukertymä (m 3 /ha) 30 25 20 15 10 5 0 <10 10 19 20 29 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80 89 90 99 >100 Osuus leimikoista, % Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä Ainespuukertymä, m 3 /ha 17
Ainespuukertymä (m 3 /ha) Vastaavasti heikoimmat ensiharvennuspuun korjuuolot ovat Pohjois- Pohjanmaalla, jossa poistuman keskikoko ja hakkuukertymä ovat olleet matalat (keskimäärin 69 dm 3 ; 42 m 3 /ha) ja metsäkuljetusmatkat pisimmät (keskimäärin 341 m). Heikkojen korjuuolojen taustalla on turvemaahakkuiden runsaus ja ensiharvennusmänniköiden korkea määrä. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 18
Poistuman tiheys (r/ha) 25 20 15 10 5 0 <200 200 299 300 399 400 499 500 599 600 699 700 799 800 899 900 999 1000 1099 1100 1199 1200 1299 1300 1399 >1399 Osuus leimikoista, % Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä Poistuman tiheys, r/ha 19
Poistuman tiheys (r/ha) Korkeimmat poistuman tiheydet ovat olleet Kaakkois- Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla. Pienimmät poistuman tiheydet ovat vastaavasti olleet Lapissa. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 20
Ainespuukertymä (m 3 /leimikko) 30 25 20 15 10 5 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä 0 <50 50 99 100 149 150 199 200 249 250 299 300 349 350 399 400 449 450 499 500 549 550 599 600 649 650 699 700 749 750 799 >799 Osuus leimikoista, % Ainespuukertymä, m 3 /leimikko 21
Ainespuukertymä (m 3 /leimikko) Lapissa ja Kainuussa ensiharvennusleimikot ovat olleet isoimpia, keskimäärin lähes 500 m 3 /leimikko. Pohjois- ja Itä-Suomen korkeaa leimikkokohtaista hakkuukertymää selittää Metsähallituksen ja yritysten (esim. Tornator Oy, UPM Metsä) metsien hakkuut. Kertymältään pienimmät ensiharvennusleimikot ovat olleet Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 22
Leimikon pinta-ala (ha) 30 25 20 15 10 5 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä 0 <1,0 1,0 1,9 2,0 2,9 3,0 3,9 4,0 4,9 5,0 5,9 6,0 6,9 7,0 7,9 8,0 8,9 9,0 9,9 10,0 10,9 11,0 11,9 12,0 12,9 13,0 13,9 14,0 14,9 >14,9 Osuus leimikoista, % Leimikon pinta-ala, ha 23
Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. Leimikon pinta-ala (ha) Lapissa ja Kainuussa ensiharvennusleimikot ovat olleet pinta-alaltaan laajimpia, keskimäärin yli 10 ha. Pohjois-Pohjanmaalla leimikoiden pinta-alat ovat olleet myös isoja, keskimäärin hieman yli 9 ha. Myös leimikkokokoa selittää Metsähallituksen ja yritysten metsien alueellinen jakauma ja niiden hakkuut. Pinta-alaltaan vastaavasti pienimmät ensiharvennusleimikot ovat olleet Kaakkois- Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjanmaan rannikolla. 24
Metsäkuljetusmatka (m) 20 15 10 5 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä 0 <50 50 99 100 149 150 199 200 249 250 299 300 349 350 399 400 449 450 499 500 549 550 599 600 649 650 699 700 749 750 799 >799 Osuus leimikoista, % Metsäkuljetusmatka, m 25
Metsäkuljetusmatka (m) Pisimmät metsäkuljetusmatkat ovat olleet Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla runsaat turvemaaensiharvennukset nostavat metsäkuljetusmatkaa. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 26
Tarkastelu ovat haasteelliset: Pieni rungon koko Matalat hakkuukertymät (m 3 /ha ja m 3 /leimikko) Pitkähköt metsäkuljetusmatkat. Korjuuolot vaihtelevat runsaasti alueittain. Pelkistäen voidaan sanoa, että parhaimmat ensiharvennuspuun korjuuolot ovat Etelä-Suomessa ja heikoimmat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Leimikon pinta-alaa kasvattamalla myös pohjois- ja itäsuomalainen ensiharvennuspuu on saatu liikkeelle. 27
Tarkastelu Ensiharvennuspuun merkitys Ensiharvennuspuu on ollut merkittävä raakaainelähde metsäteollisuudelle 2000-luvulla. Jatkossakaan ensiharvennuspuun roolia metsäteollisuuden puuhuollossa ei saa väheksyä. Jotta ensiharvennuspuuta kyetään korjaamaan ja käyttämään jatkossakin, on ensiharvennuspuun korjuuta tehostettava; keinoja tähän ovat mm. korjuuolojen parantaminen ja korjuun rationalisointi: Oikein suoritettu taimikonhoito, Hakkuuta haittaavan alikasvoksen ennakkoraivaus, Kuitupuukokoisten puiden joukkokäsittely, Integroitu puunkorjuu, Korjattavien puutavaralajien vähentäminen, Kuormainvaakamittaus, Ensiharvennuksen hallittu viivyttäminen ja Voimakas laatuharvennus 6, 8. 28
www.metsateho.fi Viitekirjallisuus 1 Juntunen, M-L. & Herrala-Ylinen, H. 2010. Metsien hoito. Teoksessa: Ylitalo, E. (toim.). Metsätilastollinen vuosikirja 2010. Suomen virallinen tilasto, Maa-, metsä- ja kalatalous 2010. Metsäntutkimuslaitos. s. 121 166. 2 Kansallinen metsäohjelma 2010. 1999. Maa- ja metsätalousministeriö, Julkaisuja 2/1999. 3 Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Heikkinen, J., Henttonen, H. & Pitkänen, J. 2007. Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 2004 2006 ja metsävarojen kehitys 1996 2006. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: 149 213. 4 Ylitalo, E. 2010. Puun käyttö. Teoksessa: Ylitalo, E. (toim.). Metsätilastollinen vuosikirja 2010. Suomen virallinen tilasto, Maa-, metsä- ja kalatalous 2010. Metsäntutkimuslaitos. s. 263 287. 5 Kariniemi, A. 2010. Puunkorjuu ja kaukokuljetus 2009. Metsäteho, Katsaus 43. 6 Oikari, M., Kärhä, K., Palander, T., Pajuoja, H. & Ovaskainen, H. 2008. Puun korjuun tehostaminen nuorissa metsissä. Metsäteho, Katsaus 36. 7 Kärhä, K. 2007. vuosina 2000 2006. Metsäteho, Tuloskalvosarja 17/2007. 8 Kärhä, K. 2007. Towards More Cost-Efficient Harvesting of Energy Wood and Pulpwood in Early Thinnings. Teoksessa: Savolainen, M. (toim.). Book of Proceedings. Bioenergy 2007, 3rd International Bioenergy Conference and Exhibition, 3rd 6th September 2007, Jyväskylä Paviljonki, Finland. Finbio, Publications 36: 367 374. 2/2011 25.1.2011 Kärhä & Keskinen 29