Jussi Hyöty 10.11.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi QE2 Muuttuiko pelin henki? Yhdysvallat ilmoitti odotetusti viime viikolla uudesta $ 600 miljardin elvytyksestä, QE2, jonka markkinat ottivat positiivisesti vastaan. Kvantitatiivisen elvytyksen, setelirahoituksen, hyödyt ovat epäselvät, koska markkinoiden tuottovaatimus on jo valmiiksi alhaalla eikä velkaantunut kuluttaja halua ottaa lisää velkaa. Kun markkinoiden suurin huoli on protektionismin kasvu, QE2 tuskin oli askel oikeaan suuntaan. QE2 tulkitaan Yhdysvaltain pyrkimyksenä heikentää dollaria, mitä muut tulevat seuraamaan joko omilla QE -ohjelmillaan, suorilla valuuttainterventioillaan tai pääomavirtojen kontrolleilla. Valuuttakurin vaatiminen on asetta vaikeampaa ja tie protektionismiin avoimempi. Kun markkinoilla on kilpailevia keinoja valuutan heikentämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi, jokaisen hallituksen on varmistettava omilla toimillaan pysymisensä kilpailussa mukana. Riippumatta käynnistetystä uudesta setelielvytyksestä, Yhdysvaltain talous näyttää toipuvan hiljalleen. Ostopäällikköjen luottamus (PMI) nousi yllättäen 56,9 pisteeseen syyskuun 54,4 pisteestä. Tuotantovetoinen kasvu on hidastunut jonkin verran, mutta on uudelleen osoittanut vahvistumisen merkkejä. Myös työllisyysraportti oli odotuksia parempi, kun työpaikkoja syntyi lokakuussa 151t odotuksen ollessa 60t. Työttömyys pysyi 9,6 %:ssa, mutta raportti viittaa siihen, että työttömyys ei kasva enää. Rahan määrän lisääminen kasvattaa riskiä valuuttamarkkinoilla ja kiihdyttää inflaatiota, mikä ohjaa sijoittajia hyödykkeisiin. Kun raaka-aineiden hinnat ovat jo valmiiksi korkealla, tulee QE entisestään nostamaan niiden hintoja. Kehittyneissä talouksissa kohoavat raaka-aineiden hinnat eivät ole vielä ongelma, mutta kehittyvissä talouksissa kohonneet hinnat alkavat pian heikentämään kuluttajan luottamusta, joten kehittyvät taloudet ovat liikkumassa yhä selkeämmin kiristävän rahapolitiikan suuntaan. QE:n lisääntynyt käyttö vie taloutta raaka-aineinflaation tai stagflaation suuntaan. Itse asiassa Yhdysvaltain korkomarkkinoilta on luettavissa enemminkin stagflaatiota kuin deflaatiota, kun viiden vuoden inflaatioodotus on jo korkeammalla kuin viiden vuoden valtion lainan korko. Osakeindeksit Spot 1vko OMX Helsinki 7,331.1 1.4 % STOXX 600 272.0 2.3 % S&P 500 1,225.9 3.6 % Nikkei 225 9,626.0 2.8 % Shanghai 20,936.5 6.6 % Hang Seng 3,129.5 5.1 % Yrityslainat Spot 1vko itraxx CDS Europe 96.8-1 itraxx CDS X-over 430.0-28 Senior financials 132.0 9 Valtionlainat Spot 1vko Germany 2y 0.92 % -0.08% Germany 10y 2.42 % -0.10% USA 2y 0.37 % 0.03% USA 10y 2.53 % -0.07% Raaka-aineet Spot 1vko Brent oil 88.1 6. Gold 1,393.7 2. Lähde: Bloomberg markkinadata 5.11.2010 2900 2.7 480 610 2.6 460 595 580 2.5 440 565 2.4 420 550 535 2800 2.3 400 520 Stoxx 50 (v) Saksa 10v (o) Yrityslainat, HY (v) S&P GSCI hyödyke (o)
www.front.fi - 2 - Muuttuiko pelin henki QE2-elvytyksessä? Jos $ 600 miljardin elvytys viedään loppuun, se vastaa puolta valtionvarainministeriön ensi vuoden lainatarpeesta (1 200mrd) ja FED omistaa sen jälkeen suurin piirtein yhtä paljon Yhdysvaltain valtion lainojan kuin Kiina ja Japani. QE2:n jälkeen setelirahoituksesta on tullut tavanomainen elvytyksen keino, joten sitä ollaan ilmeisesti valmiita käyttämään jatkossakin talouskehityksen ollessa heikkoa. En tiedä, pitäisikö QE2:n jälkeen olla vähemmän vai enemmän huolissaan markkinoiden tasapainosta. Yhdysvallat on jo käyttänyt muut elvytyksen keinot, joten sen on turvauduttava elvytyksessä setelirahoitukseen. Bernanke on todennut tekevänsä kaiken mahdollisen käynnistääkseen talouden. Päättäväinen what ever it takes politiikka ja yhden työkalun yhdistelmä joko toimii, tai sitten vie markkinan kuilun partaalle. QE kahden velkahuipun taloudessa Yhdysvalloissa on ensimmäistä kertaa kahden velkahuipun ongelma. Jos kuluttajat korjaavat taseitaan, muutamia kymmeniä pisteitä alempi korkotaso tuskin saa kuluttajia ottamaan lisää velkaa. Kuluttajien lisävelkaantuminen lisäisi kasvua lyhyellä aikavälillä, mutta kasvattaisi riskejä pidemmällä aikavälillä, joten se ei olisi edes suotavaa. Julkisen velan suuri määrä muuttuu ongelmalliseksi, jos talous ei kasva. Toisen maailman sodan jälkeinen julkinen velka hoitui vahvan nimelliskasvun ansiosta. Kasvun vauhdittajina toimivat jälleenrakennus, Baby Boomerit ja yksityisen sektorin velkakapasiteetti. Tällä kertaa taloutta vaivaa deflatorinen ylikapasiteetti, ikääntymisestä johtuvat kasvavat terveydenhuollon kulut ja yksityisen sektorin haluttomuus ottaa lisää velkaa. Jos talouskasvu jää heikoksi, QE kääntyy keinoksi inflatoida kasvava velkataakka. Yhdysvaltain kahden velan huippu, Twin Peaks 40 30 20 10 1914 1924 1934 1944 1954 1964 1974 1984 1994 2004 Kokonaisvelka / BKT Julkinen velka / BKT Diskonttokorko Ohjauskorko 2 18 % 16 % 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 %
www.front.fi - 3 - Yhdysvaltain nimelliskasvu hoitaa velat, This Time is Different 2 2 1 1 - -1-1 1918 1928 1938 1948 1958 1968 1978 1988 1998 2008 5v BKT:n muutos (liukuva) 5v inflaatio (liukuva) QE taloudessa ja markkinoilla FED on sanonut taistelevansa deflaatiota vastaan, vaikka inflaatio-odotukset ovat kohtuullisen korkealla tasolla. Todellinen ongelma näyttää olevan rakenteelliseksi muuttuva työttömyys, josta on muodostumassa vakava poliittinen rasite presidentin vaalien lähestyessä. Jos QE1 ei laskenut työttömyyttä, niin more of the same tuskin tekee sitä myöskään paitsi, jos dollari heikkenee riittävästi. QE1 laski korkoja ja tuottovaatimusta epälikvideillä markkinoilla, mutta korkojen ollessa jo epätavallisen alhaalla ja riskipreemioiden ollessa normaalilla tasolla, on vaikea nähdä, miten QE2 nostaisi osakkeiden arvostuksia. Tuottovaatimuksen lasku jää väkisinkin pieneksi ja alhaiselta tasolta hieman laskevan tuottovaatimuksen hinnoittelu on tunnetusti vähäistä. QE1:lle oli markkinoiden näkökulmasta selvä tilaus, mutta QE2:lle vastaavaa tilausta ei ole. QE2 ei ole toinen QE1 21 % 19 % QE1 17 % 1 13 % 11 % 9 % 7 % QE2? 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Tuottovaatimus (USA) Tuottovaatimus (Eurooppa)
www.front.fi - 4 - QE valuuttamarkkinoilla Vienti on vain 1 Yhdysvaltain taloudesta, mutta siitä huolimatta maan talous seuraa hyvin 500 suurimman (SP500) kansainvälisen yrityksen tuloskehitystä. Näiden yritysten liikevaihdosta yli puolet syntyy kansainvälisiltä markkinoilta, joten heikko dollari on Yhdysvaltain talouden edun mukaista, vaikka Geithner puhuu vahvan dollarin politiikan puolesta. Kiina hyväksyy vain hitaan ja asteittaisen valuuttansa heikkenemisen, jolloin dollari renminbi pari pyrkii heikkenemään muita valuuttoja vastaan. Suurista talouksista Japani, Brasilia, Intia ja Etelä-Korea ovat jo joutuneet puolustautumaan QE2:n haitallisia vaikutuksia vastaan. Valuuttakytkennän takia Yhdysvaltain päätös QE2:sta sopii huonosti moninapaiseen maailmaan, jossa kaikilla hallituksilla on paineita lisätä työpaikkoja viennin avulla. QE2 päätöksen jälkeen Yhdysvaltain on vaikeampi vaatia Kiinalta kaupan tasapainottamista ja Kiinan on helpompi puolustaa valuuttansa hintaa. Yhdysvallat on arvostellut kärkkäästi Kiinan valuuttapolitiikka ja on sanonut Kiinan keinotekoisen halvan valuutan vievän Yhdysvalloista työpaikkoja. Yhdysvallat on ehdottanut yli- ja alijäämien rajoittamista 4 %:iin talouden koosta. G20 kokouksen alla retoriikka on kuitenkin tehnyt täyden käännöksen, ja Yhdysvallat ja Kiina haluavat tyynnytellä toisiaan. Yhdysvallat ei enää aja vaihtotaseiden rajoittamista jollekin vaihteluvälille, vaan Geithner toteaakin: We do not see re-emerge the kind of excess imbalances on the trade balance side, either surpluses or deficits, that could threaten future growth and future financial stability. Vastaavasti Kiinan rahoitusministeri Wang toteaa QE2:sta: Quantitative easing policy that s aimed at boosting the US economy will help the revival of the global economy tremendously. QE tuo tullessaan raaka-aineinflaatiota Raaka-aineiden hinnat ovat jo muutenkin korkealla, ja setelirahoituksen lisääminen entuudestaan nostaa raaka-aineiden hintoja, mikä luo talouteen inflatorisia paineita. Raakaaineiden hintojen nousu ei perustu vain kehittyvien markkinoiden kasvavaan kysyntään, vaan myös kasvaneeseen riskiin valuuttamarkkinoilla. FAO:n ruokaindeksi kävi 2008 inflaatiopiikissä 210 pisteessä, ja on nyt noussut velkakriisin pohjilta 140 pisteestä 200 pisteeseen. Ruokaraaka-aineiden hintojen nousu näkyy kehittyvillä markkinoilla kuluttajan luottamuksen heikkenemisenä ja teollisuusraaka-aineiden hintojen nousu yritysten kannattavuudessa. Yhdysvaltain korkomarkkinoilta on vaikea lukea muuta kuin pakoa turvasatamiin, mutta jos riski ei selitä kaikkea, niin Yhdysvalloissa reaalikasvu on kääntynyt negatiiviseksi ja inflaatio-odotukset ovat 2 %:n tuntumassa viiden vuoden lainojen hinnoittelun perusteella. Hinnoittelu muistuttaa siis enemmän stagflaatiota kuin deflaatiota.
www.front.fi - 5 - Raaka-aineinflaatio, vuosimuutos lokakuu Vehnä Kaura Puuvilla Sika Sokeri Rypsiöljy Kahvi Nauta Maissi Lämmitysöljy Bensiini Maakaasu Öljy Kupari Hopea Kulta Nikkeli Sinkki USA:n inflaatio -1 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhdysvaltain markkinat hinnoittelevat pakoa turvasatamiin tai stagflaatiota? 4 % 3 % 2 % 1 % -1 % -2 % 2007 2008 2009 2010 Korko 5v Inflaatio-odotus 5v
www.front.fi - 6 - Osakeindeksit Saksa Kiina Ranska Intia Espanja Brasilia USA Venäjä Japani - Hong Kong - 22 24 26 28 30 01 03 Toimialaindeksit (Eurooppa) Öljy ja kaasu 1 Kotitaloustav. 6 % Materiaalit Terveydenh. 3 % Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia - Sähkö -3 % Toimialaindeksit (Eurooppa - Yhdysvallat) Öljy ja kaasu 1 Kotitaloustav. 6 % Materiaalit Terveydenh. 3 % Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia - Sähkö -3 % Luottoriski (CDS) EA, IG (v) 110 550 Teollisuus (v) 60 140 USA, IG (v) EA, HY (o) USA, HY (o) 100 90 80 500 450 Kuluttaja (v) Energia (v) Teknologia (v) Rahoitus (o) 40 130 120 70 400 20 110 Raaka-aineet Rahti Ruoka 1 Metallit Vehnä Kupari - Maissi Nikkeli -1 Soijapapu -
www.front.fi - 7 - Osakkeiden volatiliteetti Korkoerot (10v) Saksa USA 25 20 Espanja- Saksa (v) Portugali- Saksa (v) Kreikka- Saksa (o) 5. 4. 2. 9. 8. 7. 15 1. 6. 22 24 26 28 30 01 03 Kulta ja inflaatio-odotukset Öljy ja dollari Kulta 1,420 4 % Öljy (v) 90 1.45 USA, 5/5 1,380 3 % EUR/USD (o) Saksa, 5/5 1,340 2 % 85 1.40 1,300 1 % 80 1.35 Valtionlainojen korot 10v Valtionlainojen korot 2v Saksa 3. Saksa 1. USA USA 1. UK Ranska 2. UK Ranska 0. 2. 0. Valtioiden luottoriski 5v (CDS) Markkinakorot (Euribor) Irlanti (v) 700 900 1.1 Euribor 3kk 0.9 Espanja (v) 550 800 Euribor 1kk Kreikka (o) 400 700 1.0 0.8 250 600 100 500 1.0 0.8 Valuuttakurssit Punta (v) 0.93 82 Rupla (v) 31.0 6.72 Jeni (o) 0.89 Yuan (o) 6.69 80 30.5 0.85 6.66 0.81 78 30.0 6.63
www.front.fi - 8 - Myynnissä - Front Polaris Eurooppa 12.11.2010 saakka 2900 2850 2800 Eurostoxx 50 Front Polaris Eurooppa Sertifikaatin kohde-etuutena toimivat Euroopan suurimmat yritykset (Eurostoxx50- indeksi). Globaalisti toimivat suuryritykset ovat vahvoilla nykyisessä suhdanteessa. Suuryritysten vahva kassavirta ja tase yhdessä hajautetun liiketoiminnan kanssa tarjoavat puskuria lyhytaikaisiin suhdannevaihteluihin. Epävarmuustekijöitä lyhyellä aikavälillä lisäävät valtiotalouksien säätötoimien vaikutukset sekä talouskasvun kehitys. Polaris Eurooppa sertifikaatti hyödyntää nykyisen markkinatilanteen tarjoamalla tuottopotentiaalia sekä nousevassa että laskevassa markkinassa. Sijoitusaika tuotteessa on 2,5 vuotta. Tämän viikkoraportin kuvaajien tiedot Tässä Frontin viikkoraportissa seurataan viikoittain tärkeimpien sijoittamiseen vaikuttavien markkinoiden liikkeitä ja talousindikaattoreita. Mittava määrä tietoja esitetään havainnollisuuden parantamiseksi graafisina kuvaajina. Tarkastelujakso on viimeiset kaksi viikkoa niin, että viimeinen havaintopäivä on edellisen viikon perjantai ja ensimmäinen perjantaista 10 työpäivää taaksepäin. Tarkemmat selosteet ja käytetyt lähteet kuvaajissa käytetyistä tiedoista on esitelty erillisellä liitesivulla, joka löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta www.front.fi/tarkeaa/viikkokatsaus. Tässä viikkoraportissa kuvaajat on jaettu kahdelle sivulle, joista ensimmäinen kuvaa eri keskeisten omaisuuslajien osakkeet, luottoriski, raaka-aineet - kehittymistä. Osakeindeksien kehitystä tutkitaan maantieteellisesti ja toimialoittain sekä verrataan Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä kehitystä toisiinsa. Toisen kuvaajasivun tarkoituksena on antaa yleiskuvaa markkinoista tai sellaisista muuttujista joissa voidaan nähdä markkinasuuntaa tai esimerkiksi hermostuneisuutta. Tällä sivulla esitetään tärkeimmät korot ja korkoerot, valuutat ja valtioiden luottoriskien suojauskustannukset, kulta ja inflaatio-odotukset sekä keskeisten osakemarkkinoiden kurssivaihteluja kuvaavat volatiliteettitasot. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan asiakkaan yksityiseen käyttöön. Esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita Front Capital Oy pitää luotettavina. Front Capital Oy ei takaa tietojen oikeellisuutta eikä vastaa esitetyn aineiston virheellisyydestä, puutteellisuudesta tai soveltumattomuudesta. Mikään julkaisussa esitetty aineisto ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Tehdessään sijoituspäätöksiä sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan tutkimuksensa ja arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Tätä julkaisua tai sen osaa ei saa kopioida, jakaa tai julkaista ilman Front Capital Oy:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Front Capital Oy Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Finland Puh: (09) 6829 800 Faksi: (09) 6829 8010 etunimi.sukunimi@front.fi www.front.fi Front Capital Oy on sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta, Snellmaninkatu 6 ja Mikonkatu 8, PL 103, 00101 Helsinki, puhelin 010 831 51, www.finanssivalvonta.fi. Front Capital Oy on Sijoittajien Korvausrahaston jäsen. Lisää tietoa Front Capital Oy palveluntarjoajana löytyy Internet-sivuilta www.front.fi.