Keskuspankit inflaatioansassa

Transkriptio

1 Jussi Hyöty gsm Keskuspankit inflaatioansassa Markkinoiden puheenaihe tällä hetkellä on hintojen nousu. Hyvä uutinen on se, että kiihtyvää inflaatiota on jo hinnoiteltu markkinoilla, joten hintojen nousu ei tule yllätyksenä kenellekään. Huono uutinen on se, että reflaation loppu lähestyy ja läntiset maat ovat siirtymässä kiristyvään rahapolitiikkaan. Euroopan ongelman voi tiivistää Saksan ja Espanjan talouksien epäsymmetriaan. Saksan työttömyys on lähes 20 vuoden pohjissa, kun taas Espanjan työttömyys on 2. Niin kasvun kuin inflaationkin perusteella rahapolitiikan kiristäminen pitäisi aloittaa Saksassa, mutta Espanjan asuntomarkkinoille, ja siis pankeille, korkojen nostaminen on huono idea. Yhdysvalloissa työttömyyttä hoidetaan nollakoroilla ja QE:llä. Jos Yhdysvaltain työmarkkinoilla on rakenteellisia ongelmia, kuten näyttää olevan, ja nykyistä hoitoa jatketaan, niin myös siellä elvytys menee liian pitkäksi. Kreikan ongelmat ovat omaa luokkaansa nykyisessä ympäristössä. Kreikan valtion velka on Euroopan korkein, 13, kymmenen vuoden korko yli 1, talous supistuu kuluvana vuonna :n tahtia ja kaiken kukkuraksi inflaatio on Euro-alueen korkein,. Korkea inflaatio näyttää liittyvän niihin maihin, joiden kasvu on vaatimattominta. Tällaisia stagflatoorisia maita ovat Kreikan lisäksi UK ja Portugali. Osakemarkkinat usein nousevat, kun ohjauskorkoa nostetaan, koska kasvunäkymät paranevat tuottovaatimuksen nousua nopeammin. Jotta sama toistuisi tälläkin kertaa, kasvunäkymien pitäisi nousta nykyiseltä huipputasolta vielä korkeammalle, muuten osakemarkkinat hinnoittelevat korkojen noston kasvua hidastavan vaikutuksen. Ennen rahapolitiikan kiristämisen pohdintaa, haluan näyttää miten ohjauskorot ovat aikaisemmin reagoineet talouden aktiviteettiin, inflaatioon ja osakkeiden hintoihin Yhdysvalloissa, Euro-alueella ja UK:ssa. QE:n vaikutusta ei voi eristää raaka-aineiden hintojen noususta, mutta vaikuttaa siltä, että raaka-ainetuotannossa on vakavia pullonkauloja globaalin kasvun tiellä. Osakeindeksit Spot 1vko OMX Helsinki 7 608,1-0,9 % STOXX ,0 1, S&P ,0 1, Nikkei ,8 2, Shanghai ,5 4, Hang Seng 2 899,8 2, Yrityslainat Spot 1vko itraxx CDS Europe 96,3 0 itraxx CDS X-over 381,7-18 Senior financials 161,3-1 Valtionlainat Spot 1vko Germany 2y 1,4-0,0 Germany 10y 3,2-0,0 USA 2y 0,7-0,09 % USA 10y 3,58 % -0,0 Raaka-aineet Spot 1vko Brent oil 102,5 1, Gold 1 389,5 2, Lähde: Bloomberg markkinadata , , Stoxx 50 (v) Saksa 10v (o) Yrityslainat, HY (v) S&P GSCI hyödyke (o)

2 Ostopäällikköjen indeksi ja ohjauskorko, Yhdysvallat 9 % 8 % 7 % Ohjauskorko Ostopäällikköindeksi Ostopäällikköjen indeksi ja ohjauskorko, Saksa Ohjauskorko Ostopäällikköindeksi Ostopäällikköjen indeksi ja ohjauskorko, Iso-Britannia 7 % Ohjauskorko Ostopäällikköindeksi

3 Inflaatio ja ohjauskorko, Yhdysvallat 7 % Inflaatio Ydininflaatio Ohjauskorko 9 % 8 % 7 % Inflaatio ja ohjauskorko, Saksa Inflaatio Ydininflaatio Ohjauskorko Inflaatio ja ohjauskorko, Iso-Britannia Inflaatio Ydininflaatio Ohjauskorko

4 Osakkeet, pitkät korot ja ohjauskorko, Yhdysvallat 1 9 % 8 % 7 % Valtionlainan korko 10v Ohjauskorko Osakeindeksi, S&P Osakkeet, pitkät korot ja ohjauskorko, Saksa Valtionlainan korko 10v Ohjauskorko Osakeindeksi, DAX Osakkeet, pitkät korot ja ohjauskorko, Iso-Britannia % Valtionlainan korko 10v Ohjauskorko Osakeindeksi, FTSE

5 Elvytys - meneekö pitkäksi? Kuvien perusteella näyttäsi siltä, että elvytys menee pitkäksi niin Euro-alueella, UK:ssa kuin Yhdysvalloissakin. Kaikkien muiden paitsi Yhdysvaltain inflaatio-kuvan perusteella vaikuttaa siltä, että koron nostot ovat väistämättä edessä nopeahkoon tahtiin, muuten ylikuumenee. Ohjauskorko liian alhaalla suhteessa talouden aktiviteettiin Kaikissa suurissa läntisissä talouksissa talouden aktiviteetti on poikkeuksellisen korkealla suhteessa ohjauskoroon. Kasvunäkymien perusteella korkojen nostot pitäisi jo aloittaa, mutta läntisten maiden kapasiteetin käyttöasteen perusteella koron nostoilla ei olisi kiire. Teollisuudessa putket käyvät kuumana. Ostopäällikköjen indeksit suurimmissa läntisissä teollisuusmaissa ovat suhdanteen huipussaan: Yhdysvallat 60,8, Saksa 60,5, UK 62,0 ja Ranska 54,9. Ostopäällikköjen luottamuksen perusteella alkuvuoden kasvu tulee olemaa vahvaa. Talouden epätasapainoista kertoo puolestaan Euroopan reunavaltioiden kasvun hidastuminen säästöjen seurauksena, mikä näkyy viimeisen neljänneksen BKT:n neljännesmuutoksissa: Espanja 0,, Italia 0,, Portugali -0, ja Kreikka 1,4. Myös UK:n talous supistui 0, vahvasta ostopäällikköjen luottamuksesta huolimatta. Ohjauskorko liian alhaalla suhteessa inflaatioon Inflaation kiihtyminen viittaa samaan kuin talouden aktiviteetti Saksassa ja UK:ssa muttei Yhdysvalloissa. Saksassa ohjauskoron pitäisi olla noin -yksikköä ja UK:ssa noin - yksikköä korkeammalla tasolla kuin tällä hetkellä. Inflaatiota ruokkii pitkälti raaka-aineiden hinnannousut. FAO:n ruokaindeksi ja MSCIraaka-aineindeksi ovat jo korkeammalla tasolla kuin 2008-inflaatiopiikissä. Edellisellä kerralla inflaatiopiikkiä edelsi viiden vuoden erittäin vahva maailmantalouden kasvu, mutta nyt raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ennen kuin talouden kasvu on monissa kehittyneissä maissa kunnolla edes käynnistynyt. Yleensä raaka-aineiden hintojen nousu on jälkisyklinen ilmiö, mutta ei siis tällä kertaa. Suurien maatalous raaka-aineiden, kuten vehnän hinnalla, on kuitenkin edelleen 59 % matkaa edelliseen 3 kuukauden liukuvaan huippuun, vaikka pohjilta on noustu 14. Lähimpänä huipputasoja ovat metallien hinnat, kun taas öljyn hinta on noussut pohjalta 11 ja huippuun on matkaa 4. Kun Yhdysvaltain talouden kasvu jatkuu vahvana alkuvuonna, niin öljyn kysyntä kasvaa entuudestaan. Öljyn hinnan nousu siirtyy automaatin lailla maatalousraaka-aineisiin, jolloin myös niiden hinnat jatkavat nousuaan. Ohjauskorko liian alhaalla suhteessa omaisuusarvojen hintoihin Osakkeet puolestaan ovat tasolla, joka on tyypillinen ohjauskorkojen huipulle. Yritysten tulosten kasvu näyttäisi siis tapahtuvan ilman inflaation kiihtymistä, vaikka raakaaineteollisuuden pullonkaulojen kautta tilanne näyttäisi olevan juuri päinvastoin. Usein osakkeiden hinnat voivat jatkaa nousuaan, kun korkoja nostetaan, mikä perustuu siihen, että kasvunäkymät paranevat koronnostosta huolimatta. Tällä kertaa kasvun täytyisi olla poikkeuksellisen vahvaa, jotta sama dynamiikka toimisi.

6 Keskuspankit jäävät jälkeen? EKP jäljessä - ongelma reunavaltioiden riskit? Euroopan ongelma on talouden epäsymmetria. Kun Saksassa työttömyys on 18 vuoden pohjissa 7,:ssa ja talous kasvaa reippaasti, niin Espanjan työttömyys on 2 ja talouskasvu on aneemista. Saksalla on selvät syyt aloittaa koronnostot, kun taas Espanja on vielä kaukana siitä. Korkojen nostaminen olisi myrkkyä Espanjan asuntomarkkinoille ja Espanjan pankeille, jolloin Espanjan pankkien ongelmat palautuisivat Euroopan suuren pankkisektorin kautta takaisin kaikkien ongelmaksi. Merkelin huoli rahaliitosta ilman talousliittoa on siten hyvin ymmärrettävää. Ilman yhteisiä sitovia talouden sääntöjä rahaliitto houkuttelee vapaamatkustajia, joiden matka tulee lopulta koko liiton maksettavaksi. Jos ongelmamaat eivät olisi olleet rahaliitossa, ylivelkaantuminen ei olisi ollut mahdollista, koska markkinat olisivat hinnoitelleet riskin tehokkaammin. Olen aikaisemmin sanonut suhdannekäänteen olevan kestävällä pohjalla vasta, kun talous kasvaa ja riskit markkinoilla ovat normalisoituneet. EKP:n ongelma syntyy juuri siitä, että markkinoiden riskit ovat korkealla, mutta samaan aikaan talous kasvaa vahvasti kilpailukykyisissä maissa. Markkinoiden riskit eivät siis konkretisoidu äkkinäisinä tapahtumina, riskeille ominaiseen tyyliin, vaan vaikuttavat keskuspankkien päätöksenteon kautta nykyiseen rahapolitiikkaan ja siis talouteen juuri nyt. FED jäljessä ongelma rakenteellinen työttömyys? Yhdysvallat on käynyt työttömyyden kimppuun määrällisellä elvytyksellä, QE:llä. FED:n selkeä pyrkimys on parantaa talouden tilaa elvyttämällä markkinoita ja nostamalla omaisuusarvoja. Markkinat ja yritysten tulokset ovat kyllä nousseet, mutta työttömyys on pysynyt sitkeästi korkealla. Yleensä työllisyys paranee tulosten parantuessa, mutta ei tällä kertaa. Viimeisen työllisyysraportin mukaan Yhdysvaltain työttömyys laski 9,:sta 9,:iin, mikä voidaan kuitenkin selittää tilastoidun työvoiman laskulla. Työhön osallistumisaste kääntyi laskuun 2000-luvun alussa, ja on laskenut 67 %:sta 6:iin. Asuntomarkkinoiden huono tila ja globalisaation ajamat tuotannon rakenteen muutokset, ovat tuoneet mukanaan työttömyyteen rakenteellisia piirteitä, jolloin elvytys ja varsinkin QE-elvytys tehoavat huonosti. QE-elvytyksen sivuvaikutuksena, eikä niin vähäisenä, sijoituksia pakenee raaka-aineisiin, mikä nostaa raaka-aineiden hintoja, mutta FED seuraa ydininflaatiota, jossa ei ole mukana ruuan ja energian hinnan muutosta. Ruuan ja energian hinnannousu päätyy kuitenkin lopulta kuluttajan ostoskoriin, jolloin yhä suurempi osa tuloista menee näihin välttämättömyyksiin, mikä hidastaa talouskasvua ja pitää FED:in QE-elvytyksen käynnissä. QE-elvytyksen haitallisista sivuvaikutuksista kärsivät eniten alhaisimpien tuloluokkien kuluttajat riippumatta siitä, missä päin maailmaa he asuvat.

7 Taloudessa on outo yhdistelmä, kun ruokaindeksit ovat kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla, mutta niin on maailman suurimman talouden työttömyyskin. Viimeisin Yhdysvaltain ostopäällikköjen luku viittaa jo :n talouskasvuun, mutta samalla massiivista $ 0,6 biljoonan QE-ohjelmaa jatketaan. Epätavanomaisen elvytyksen jälkeen tulee tavanomainen suhdanne - tuskin Molemmin puolin Atlanttia keskuspankit ovat puun ja kuoren välissä siten, että niillä on motiivi viivyttää korkojen nostamisen aloittamista, jolloin kevyt korkopolitiikka ja QE jatkuvat helposti liian pitkään. Tällaisessa ympäristössä säästäjät kärsivät, mutta sijoittajat ja velalliset hyötyvät. Markkinoilla ennustetaan ohjauskorkoja nostettavan siten, että: EKP nostaa ohjauskorkoa ensimmäisen kerran lokakuussa ja toisen kerran ensi vuoden tammikuussa, Englannin keskuspankki tekee ensimmäisen noston välittömästi ja toisen kesäkuussa ja FED nostaa ensimmäisen kerran joulukuussa (Bloomberg). Talousympäristö on tällä hetkellä otollinen lyhyen aikavälin stagflaatiolle. Seuraavassa kuviossa olen katsonut, miten talouskasvu ja inflaatio suhteutuvat toisiinsa. Olen ottanut viimeisen saatavilla olevan inflaatiolukeman ja viimeisen saatavilla olevan neljänneksen kasvun suhteessa edelliseen neljännekseen. Raaka-aineiden hintojen nousu on jälkisyklinen ilmiö, mutta inflaatio ei näytä olevan. Inflaatio näyttää olevan erityisesti kilpailukyvyttömien, kuten Kreikan ja Portugalin, talouksien ongelma, mutta UK on myös ajautunut stagflatooriseen tilaan. Italian ja Irlannin kasvu on pysähtymässä, mutta inflaatio tavoitetasolla. Espanjan ja Belgian inflaatiot ovat jo karkaamassa ja kasvu hidasta. Yhdysvaltojen kehitys näyttää poikkeuksellisen hyvältä epätavanomaisista elvytyksen keinoista huolimatta, kun inflaatio on hallinnassa ja kasvu ripeää. Inflaatio ja talouskasvu Inflaatio YoY (Viimeisin havainto) Korkea inflaatio Stagflaatio Deflaatio Nollakasvu Reaalinen BKT QoQ (Annualisoitu viimeisin havainto) United States Germany France United Kingdom Portugal Italy Ireland Greece Spain Finland Belgium Japan

8 Osakeindeksit Saksa Kiina Ranska Espanja USA Intia Brasilia Venäjä Hong Kong Japani Toimialaindeksit (Eurooppa) Öljy ja kaasu Kotitaloustav. Materiaalit Terveydenh. Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia - Sähkö - Toimialaindeksit (Eurooppa - Yhdysvallat) Öljy ja kaasu Kotitaloustav. Materiaalit Terveydenh. Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia - Sähkö Luottoriski (CDS) EA, IG (v) Teollisuus (v) USA, IG (v) EA, HY (o) USA, HY (o) Kuluttaja (v) Energia (v) Teknologia (v) Rahoitus (o) Raaka-aineet Rahti 2 2 Ruoka Metallit 1 Vehnä Kupari 1 Maissi Nikkeli - Soijapapu -

9 Osakkeiden volatiliteetti Korkoerot (10v) Saksa USA Espanja- Saksa (v) Portugali- Saksa (v) Kreikka- Saksa (o) 5, 4, 2, 9, 8, 7, 12 1, 6, Kulta ja inflaatio-odotukset Öljy ja dollari Kulta Öljy (v) 105 1,40 USA, 5/ EUR/USD (o) Saksa, 5/ , ,30 Valtionlainojen korot 10v Valtionlainojen korot 2v Saksa 4, Saksa 2, USA USA UK 3, UK 1, Ranska Ranska 3, 0, Valtioiden luottoriski 5v (CDS) Markkinakorot (Euribor) Irlanti (v) ,1 Euribor 3kk 1,0 Espanja (v) 550 Euribor 1kk Kreikka (o) , ,0 0,8 Valuuttakurssit Punta (v) 0,86 84 Rupla (v) 29,5 6,60 Jeni (o) 83 Yuan (o) 0,84 6, , ,0 6,54

10 Myynnissä - Front Sargas Energia saakka STOXX Oil & Gas Front Sargas Energia Sertifikaatin kohde-etuutena toimivat energia- ja öljysektorin yritykset. Globaali talouskasvu yhdessä öljyn rajallisen tuotantokapasiteetin ja alhaisten varastotasojen kanssa tuovat nousupainetta öljyn ja energian hinnoille. Hintojen nousu yhdessä kasvavien tuotantokapasiteetti-investointien kanssa tukevat sektorilla toimivien yritysten arvostustasoja. Sertifikaatti tarjoaa 17 kohdeetuutena toimivan STOXX 600 Oil & Gas indeksin noususta ja siten suoraviivaisen ja tehokkaan tavan toteuttaa positiivinen sijoitusnäkemys energia-sektorin osakkeisiin. Tämän viikkoraportin kuvaajien tiedot Tässä Frontin viikkoraportissa seurataan viikoittain tärkeimpien sijoittamiseen vaikuttavien markkinoiden liikkeitä ja talousindikaattoreita. Mittava määrä tietoja esitetään havainnollisuuden parantamiseksi graafisina kuvaajina. Tarkastelujakso on viimeiset kaksi viikkoa niin, että viimeinen havaintopäivä on edellisen viikon perjantai ja ensimmäinen perjantaista 10 työpäivää taaksepäin. Tarkemmat selosteet ja käytetyt lähteet kuvaajissa käytetyistä tiedoista on esitelty erillisellä liitesivulla, joka löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta Tässä viikkoraportissa kuvaajat on jaettu kahdelle sivulle, joista ensimmäinen kuvaa eri keskeisten omaisuuslajien osakkeet, luottoriski, raaka-aineet - kehittymistä. Osakeindeksien kehitystä tutkitaan maantieteellisesti ja toimialoittain sekä verrataan Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä kehitystä toisiinsa. Toisen kuvaajasivun tarkoituksena on antaa yleiskuvaa markkinoista tai sellaisista muuttujista joissa voidaan nähdä markkinasuuntaa tai esimerkiksi hermostuneisuutta. Tällä sivulla esitetään tärkeimmät korot ja korkoerot, valuutat ja valtioiden luottoriskien suojauskustannukset, kulta ja inflaatio-odotukset sekä keskeisten osakemarkkinoiden kurssivaihteluja kuvaavat volatiliteettitasot. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan asiakkaan yksityiseen käyttöön. Esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita Front Capital Oy pitää luotettavina. Front Capital Oy ei takaa tietojen oikeellisuutta eikä vastaa esitetyn aineiston virheellisyydestä, puutteellisuudesta tai soveltumattomuudesta. Mikään julkaisussa esitetty aineisto ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Tehdessään sijoituspäätöksiä sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan tutkimuksensa ja arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Tätä julkaisua tai sen osaa ei saa kopioida, jakaa tai julkaista ilman Front Capital Oy:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Front Capital Oy Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Finland Puh: (09) Faksi: (09) [email protected] Front Capital Oy on sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta, Snellmaninkatu 6 ja Mikonkatu 8, PL 103, Helsinki, puhelin , Front Capital Oy on Sijoittajien Korvausrahaston jäsen. Lisää tietoa Front Capital Oy palveluntarjoajana löytyy Internet-sivuilta