F.003 Koetun elämänlaadun yhteys ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla Suomessa.

Samankaltaiset tiedostot
D6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY

D6. KUNTOUTUSPALVELUT JA TOIMINTAKYKY

B. TERVEYDENTILA, SAIRAUDET JA OIREET

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

D.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Sisällys D3. MIELENTERVEYS

D3. MIELENTERVEYS Sisällys

B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

G. SOSIAALINEN HYVINVOINTI

Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Expression of interest

D.001 Maahanmuuttajien terveyspalvelujen käyttö

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students.

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Efficiency change over time

Suomessa asuvien venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten ruokatottumukset

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Sisällys D3. MIELENTERVEYS

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Capacity Utilization

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

1. Liikkuvat määreet

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU

B3 LISÄÄNTYMISTERVEYS

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

G. SOSIAALINEN HYVINVOINTI

E.001 Maahanmuuttajien suunterveys ja suun terveydenhuollon palvelujen käyttö Suomessa

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Kuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta

E.001 Maahanmuuttajien suunterveys ja suun terveydenhuollon palvelujen käyttö Suomessa

H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)

Information on preparing Presentation

Statistical design. Tuomas Selander

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

OP1. PreDP StudyPlan

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

1. Gender - Sukupuoli N = Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies

G. SOSIAALINEN HYVINVOINTI

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

16. Allocation Models

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

ETELÄESPLANADI HELSINKI

B. TERVEYDENTILA, SAIRAUDET JA OIREET

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

LUONNOS RT EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May (10)

Pricing policy: The Finnish experience

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Aallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Sisällysluettelo Table of contents

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

Kansantautien kanssa työelämässä

The CCR Model and Production Correspondence

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

anna minun kertoa let me tell you

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

AYYE 9/ HOUSING POLICY

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

Kielen opintopolut/ Language study paths

Lataa Legislating the blind spot - Nikolas Sellheim. Lataa

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Transkriptio:

F ELINTAVAT F.003 Koetun elämänlaadun yhteys ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla Suomessa... 2 F.004 Akkulturaation, sosioekonomisten ja muiden taustatekijöiden tekijöiden yhteys maahanmuuttajaryhmien liikuntatottumuksiin... 3 F.005 Päihteidenkäytön yhteys koettuun elämänlaatuun ja sosiaaliseen hyvinvointiin kurdi-, somalialais ja venäläistaustaisten maahanmuuttajien keskuudessa.... 4 F.006 Päihdekäytön (alkoholi, tupakka, kannabis) prevalenssi Suomessa asuvien venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisen maahanmuuttajien keskuudessa ja päihdekäyttöä selittävät tekijät.... 5 F.007 Disentangling the independent predictors of daily smoking, use of alcohol and obesity among Somalis and Kurdish immigrants living in Finland... 6 F. 008 The dietary quality among Finnish immigrants... 7 F. 009 Suomessa asuvien maahanmuuttajien lihavuus ja ylipaino... 8 F.010 Lifestyle, sociodemographic factors and body mass index among hypertensive and normotensive immigrants of Russian, Kurdish and Somali origin residing in Finland... 9

F.003 Koetun elämänlaadun yhteys ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla Suomessa. Tutkimuskysymys(-kset) 1. Onko koetulla elämänlaadulla yhteyttä ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla, jotka ovat kotoisin Venäjältä, Somaliasta ja Kurdistanista? A Taustatiedot A1. (A101- A102, A104, A106-A107) A2. Siviilisääty ja parisuhde (A201) A6. Koulutus (A601,A604, A608) A7. Pääasiallinen toiminta (A701) A8. Tulot (A801-A802) B Terveydentila, sairaudet ja oireet B1. Koettu terveydentila (B101-B107) C. Syrjintä- ja väkivaltakokemukset C3. Traumaoireet (C301-C301I) C4. Syrjintäkokemukset (C401A-C401D) F. Elintavat F1 Ruokailu (F101-F109) F3. Alkoholi (F301-F305) F5. Liikunta (F501-F505,F001) G Sosiaalinen hyvinvointi G1. Sosiaalinen toimintakyky (G101A-G101D) G2. Elämänlaatu (G201, G202A-G202G, G203-G205, G206) G3. Ystävyyssuhteet (G301A-G301F, G306-G307, G309) + Paino, pituus, painoindeksi Tekijät Nina Haukirauma Ravitsemustieteen opiskelija, Itä-Suomen yliopisto Kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma-seminaari syksyllä 2012, aineiston analysointi, tulokset sekä tulosseminaari keväällä 2013. Julkaisumuoto ja- kieli Pro gradu-työ (ravitsemustiede), Itä-Suomen yliopisto. Julkaisukieli suomi. Yhteistyötahot Ohjaajat Dosentti Arja Erkkilä, Itä-Suomen yliopisto ja ETM Laura Paalanen, THL Rahoitus/resurssit Opinnäytetyö, ei erillistä rahoitusta.

F.004 Akkulturaation, sosioekonomisten ja muiden taustatekijöiden tekijöiden yhteys maahanmuuttajaryhmien liikuntatottumuksiin Tomi Mäki-Opas, Johanna Mäki-Opas, Katja Borodulin, Heli Valkeinen, Ritva Prättälä, Teppo Juntunen, TTL:n edustaja (MAAMU ammattiluokitusosaaja?) ja muut kiinnostuneet MAAMU-ryhmästä Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Kansainvälisestä tutkimuksesta Euroopassa ja Yhdysvalloissa tiedetään että maahanmuuttajataustaiset liikkuvat vähemmän ja harvemmin täyttävät terveysliikuntasuositukset verrattuna kantaväestöön (Lindström ym. 2003; Marshall ym. 2007; Zaninotto ym. 2007). Suomessa asuvista vuonna 200x kerättyjen tietojen mukaan vapaa-ajan liikunta oli melko yleistä niin venäläisillä, virolaisilla, somalialaisilla kuin vietnamilaisillakin eikä liikunnan harrastaminen ollut sen vähäisempää kuin koko väestössä (Pohjanpää ym. 2002). Aikaisempien ulkomaisten tutkimusten mukaan tiedämme että maahanmuuttajien siirtymisellä matalan tulotason maista korkeamman tulotason maihin on usein positiivisia terveysvaikutuksia (Delavari ym. 2013). Merkittävässä roolissa on hyvä sopeutuminen kohdemaan kulttuuriin (akkulturaatio). Muutamat suomalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myönteisillä liikuntatottumuksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia maahanmuuttajien kotoutumiseen ja maahanmuuttajien identiteetille uudessa kotimaassa (Myrén 1999; Myrén 2003; OKM 2010). Maahanmuuttajien liikuntakokemuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa, sillä emme tarpeeksi tiedä mikä rooli kohdemaan myönteisellä liikuntakulttuurilla (esim. korkea liikunta-aktiivisuus) on sopeutumisessa ja miten sosioekonomiset tekijät tai muut sopeutumiseen liittyvät tekijät vaikuttavat maahanmuuttajien liikuntatottumuksiin. ja muuttujat MAAMU-aineisto, T2011-aineisto (referenssi) ja mahdollisesti rekisterit, joista muuttujat vapaa-ajan liikunta, työmatkaliikunta, työn ruumiillinen rasittavuus, koulutus, tulot (jos saatavilla?), ammattiasema, ikä, sukupuoli, pakolaistausta, kotikieli, kotimaa, oleskelulupa (ja peruste), uskonto, asumisaika Suomessa, ja asuinpaikka. Tutkimuskysymykset a) Miten koulutus, tulot ja ammattiasema ovat yhteydessä liikuntatottumuksiin eri maahanmuuttajaryhmissä b) Mitkä muut sopeutumiseen liittyvät tekijät (esim. asumisaika Suomessa, asuinpaikka, pakolaisstatus, kieli ja kulttuuritausta, uskonto) selittävät eroja liikuntatottumuksissa Hypoteesi Kulttuurisesti lähellä olevat kieliryhmät (esim. venäläiset) ovat paremmin sopeutuneet suomalaisiin liikuntatottumuksiin. Pakolaistausta hidastaa merkittävästi liikuntatottumusten omaksumisesta, kuten myös matala sosioekonominen asema. Julkaisumuoto Englanninkielinen vertaisarvioituartikkeli Voimavarat ja aikataulu Työ tehdään pääosin virkatyön ohessa ja osittain ulkopuolisella rahalla. Submittointi lehteen vuoden 2014 alussa.

F.005 Päihteidenkäytön yhteys koettuun elämänlaatuun ja sosiaaliseen hyvinvointiin kurdi-, somalialais ja venäläistaustaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Tutkimuskysymys(-kset) - Heikentääkö päihteidenkäyttö koettua elämänlaatua? - Lisääkö huonoksi koettu elämänlaatu päihteidenkäytön todennäköisyyttä tai muuttaako se päihteidenkäytön tapaa? - Vaikuttaako päihteidenkäyttö sosiaaliseen toimintakykyyn ja työkykyyn? - Miten usein ja kuinka suurina annoksina tapahtuva päihteidenkäyttö heikentää sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua? - Minkä päihteidenkäyttö vaikuttaa elämänlaatuun? Maamu-esihaastattelun osiot - Tupakointi F201-9 - Alkoholi F301-7 - Kotikieli ja kielet A501-10 - Pääasiallinen toiminta A707, A706 - Sosiaalinen toimintakyky G1 - Elämänlaatu G2 - Ystävyyssuhteet G3 - Osallistuminen ja harrastukset G5 - Työnsaannin esteet H401K, H601K - Työkyky H428-32, H604-6 Tekijät LL Essi Salama toimii pääasiallisena kirjoittajana ja tutkijana. Väitöskirjatyön ohjaajana toimivat LT Solja Niemelä ja PsT Anu Castaneda. Asiantuntijaohjausryhmään kuuluvat LT Jaana Suvisaari ja PsT Raija-Leena Punamäki. Päätoiminen tutkimustyö alkaa vuonna 2014 (aineiston analysointi ja ensimmäisen artikkelin kirjoittaminen). Julkaisumuoto ja- kieli Englanniksi kirjoitettu tutkimusartikkeli. Yhteistyötahot Yhteistyötahona Turun yliopisto, psykiatrian oppiaine.

F.006 Päihdekäytön (alkoholi, tupakka, kannabis) prevalenssi Suomessa asuvien venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisen maahanmuuttajien keskuudessa ja päihdekäyttöä selittävät tekijät. Tutkimuskysymys(-kset) - Kuinka yleistä on Suomessa asuvien venäläis-, somalialais ja kurditaustaisten maahanmuuttajien päihteidenkäyttö tupakoinnin, alkoholinkäytön, kannabiksen käyttö, huumeiden pistoskäyttö? - Mitkä soiodemografiset taustatekijät em. maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien henkilöiden päihteidenkäyttöön? Vaikuttaako ikä, suomessa vietetty aika, uskonto, kielitaito, sopeutuminen Suomeen (akkulturalisaatio), koulutustausta, työllistyminen, tulotaso, maahanmuuton syy (pakolaisuus, perhe, työ, paluumuutto), Suomen kansalaisuus, siviilisääty päihteidenkäyttöön? - Vaikuttaako koettu terveys päihteidenkäyttöön? Vaikuttaako somaattinen oireilu päihteidenkäyttöön? - Maamu-esihaastattelun osiot - taustatiedot A101-7, A201, - kotikieli ja kielet A501-10 - koulutus A601, 603-8 - pääasiallinen toiminta A701 - tulot A801 - koettu terveydentila B101 - tupakka F201-9 - alkoholi F301-7 - työskentely Suomessa H201 - Maamu-tutkimuslomakkeen osiot - tuki ja liikuntaelimistön sairaudet ja kivut osiosta TT_801 Tekijät LL Essi Salama toimii pääasiallisena kirjoittajana ja tutkijana. Väitöskirjatyön ohjaajana toimivat LT Solja Niemelä ja PsT Anu Castaneda. Asiantuntijaohjausryhmään kuuluvat LT Jaana Suvisaari ja PsT Raija-Leena Punamäki. Päätoiminen tutkimustyö alkaa vuonna 2014 (aineiston analysointi ja ensimmäisen artikkelin kirjoittaminen). Julkaisumuoto ja- kieli Englanniksi kirjoitettu prevalenssiraportti. Yhteistyötahot Yhteistyötahona Turun yliopisto, psykiatrian oppiaine.

F.007 Disentangling the independent predictors of daily smoking, use of alcohol and obesity among Somalis and Kurdish immigrants living in Finland Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -The number of people with foreign origin living in Finland has increased immensely in the last couple of decades (Statistics Finland. 2013), and this is predicted to continue to increase by half a million by the year 2030 (Yle 2014). These immigrants come with their own cultural traits and culture and ethnicity are well known determinants of health behavior (Gedrich 2003, Kreuter et al., 2004). Disparities in the health among and within ethnic groups in western societies have also been documented (Hunt et al., 2004). However, there seems to be fewer studies, to establish the socio-demographic factors associated with the health behavior of migrants in Finland. The current study is therefore design to disentangle the independent predictors of smoking, alcohol use and obesity among Somalis and Kurdish people living Finland? The following research questions will be explored in achieving the above mentioned aims: Research questions for article 1 What are the socio-demographic factors that contribute to daily smoking among Somalis and Kurdish people in Finland? Which socio-demographic factors is an independent predictor of daily smoking among Somalis and Kurdish people in Finland? Research questions for article 2 What are the socio-demographic factors that contribute to alcohol use among Somalis and Kurdish people in Finland? Which socio-demographic factors is an independent predictor of alcohol use among Somalis and Kurdish people in Finland? Research questions for article 3 What are the socio-demographic factors that contribute to obesity among Somalis and Kurdish people in Finland? Which socio-demographic factors is an independent predictor of obesity among Somalis and Kurdish people in Finland? Maamu (lisätietoja) Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen hyvinvointi Toiminta- ja työkyky Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Lihavuus ja kehon koostumus Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus

Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio William Garbrah JAMK University of Applied Sciences, School of Health and Social Studies Muut tekijä(t) -I am currently working as a Senior Lecturer at School of Health and Social Studies, of JAMK University of Applied Sciences. I did my master thesis on a similar topic and I will like to study more on the subject. I also have plans to proceed for doctoral studies on the same subject. I may need statistical advice and if any of your experts will like to offer an advice, it would be appreciated. Aloitusajankohta: Valmistumisajankohta: Theoretical part May 2014, first article April 2015 second and third articles June 2016 Julkaisumuoto muu tieteellinen artikkeli F. 008 The dietary quality among Finnish immigrants (hyväksytty 3.6.2015) Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet The aim of the study is to describe the dietary habits; consumption frequency of vegetables, fruits and berries, rye, and milk and their relation to sociodemographic background variables among the groups in the Maamu study. The study will be done in cooperation with Päivikki Koponen and Annamari Lundquist at THL. The study will be a part of Folasade Adebayon doctoral thesis. We ( Christel Lamberg-Allardt) has already got permission to analyze the vitamin D intake and the main sources based on the same data. Maamu Sosiodemografiset tekijät ja elinolot, Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni) Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio Maijaliisa Erkkola Helsingin Yliopisto Muut tekijä(t) Christel Lamberg-Allardt, Folasade Adebayo, Suvi Itkonen, Päivikki Koponen(THL) and Annamari Lundquist(THL) 1.6.2015-31.8.2015

Julkaisumuoto väitöskirjan osatyö Lisätietoja Sunnitelma on hyväksytty oppilaitoksessa F. 009 Suomessa asuvien maahanmuuttajien lihavuus ja ylipaino hyv. 27.1.2016 Tutkimussuunnitelma 1. Tutkimussuunnitelman numero: Ei vastauksia. 2. Tutkimuksen otsikko: Suomessa asuvien maahanmuuttajien lihavuus ja ylipaino 3. Tutkimuksen tarkoitus/tavoitteet -Useat lihavuus-tutkimukset ovat indikoineet yhteyttä ympäristön vaikutuksista painon kertymiseen. Muutamassa kansainvälisessä maahanmuuttaja tutkimuksessa on koitettu selittää maahanmuuttajien painon nousun olevan myös ympäristön aikaan saama prosessi. On viitteitä, joiden mukaan ympäristöllä on positiivisia vaikutuksia maahanmuuttajien ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen. Maamu-tutkimuksen tulokset osoittivat selkeästi ylipainon ja lihavuuden esiintyvän maahanmuuttajataustaisilla jopa enemmän kantaväestöön verrattuna. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella maahanmuuttajien ylipainoa ja lihavuutta sekä lisätä tutkimustietoa tästä aihe alueesta. Tutkimuksen on tavoitteena tutkia somalialais-, kurdi ja venäläistaustaisisten maahanmuuttajien ylipainoa ja lihavuutta ja selvittää, että ilmeneekö ylipaino ja lihavuus samalla lailla kolmen eri maahanmuuttajaryhmän välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös maahanmuuttajien ylipainon ja lihavuuden taustalla olevia tekijöitä, vakioimalla tietyt tausta tekijät. Kun maahanmuuttajien lihavuuden taustatekijät tiedostetaan, on helpompi tarjota ja kehittää maahanmuuttajille suunnattuja lihavuuden ehkäisy ohjelmia ja koulutuksia. Mainittuja palvelujen tarjoaminen auttavat ennaltaehkäisemään ja hidastamaan lihavuuden kehitystä maahanmuuttajaväestössä. Kysyntä ja tarve maahanmuuttajaryhmille suunnatusta lihavuuden ehkäisy-ohjelmasta tulee olemaan suuri, koska maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä Suomen maahanmuuttaja väestön ylipainosta ja lihavuudesta ei ole paljon tutkimustietoa. Lihavuuden riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan myös välttää lihavuudesta johtuvat sairaudet. Maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia edistäminen on erittäin ajankohtainen. Panostamalla siihen voidaan mm. kotouttaa ja integroida maahanmuuttajat nopeammin ja paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Hyvin vähän tiedetään maassaoloajan positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin. Vähän tiedetään myös siitä, onko maassaoloaika yhteydessä maahanmuuttajien painon lisääntymiseen Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää kyseisen yhteyden voimakkuutta, käyttäen Maamu-aineistoa. Tutkimuksessa tarkastellaan Somalialais-, kurdi- ja venäläistaustaisten maahanmuuttajien asumisajan pituutta ja painoindeksiä (BMI). Tutkimuksessa selvitetään, onko maahanmuuttajien korkea painoindeksi yhteydessä maassaoloaikaan tarkastelemalla sekä vertailemalla maahanmuuttaja ryhmien sisäisiä ja välisiä eroja.

Tutkimuskysymykset: 1. Onko maassa-asuttuaika yhteydessä ylipainon ja lihavuuden esiintyvyyteen Suomessa asuvilla somali-, kurdi- ja venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla? 2. Mitkä tausta tekijät selittävät ylipainon ja lihavuuden esiintyvyyttä eri maahanmuuttajaryhmillä? Maamu Sosiodemografiset tekijät ja elinolot, Lisääntymisterveys, Elintavat (ravitsemus, liikunta, päihteet ja uni), Lihavuus ja kehon koostumus Tutkimusasetelma Poikkileikkaustutkimus, Referenssiaineisto (Asetelma, jossa väestöaineisto toimii viiteaineistona varsinaiselle tutkimusaineistolle) Tutkimussuunnitelmasta vastuussa oleva henkilö Nimi Yritys / Organisaatio Adam Adam Tampereen yliopisto Muut tekijä(t) -Tutkimusryhmä; Tarja Kinnunen, Anu Castaneda, Päivikki Koponen, Natalia Skogberg, Annamari Lunqvist 20.12.2015-01.06.2016 Julkaisumuoto opinnäytetyön raportti (esim. pro gradu) F.010 Lifestyle, sociodemographic factors and body mass index among hypertensive and normotensive immigrants of Russian, Kurdish and Somali origin residing in Finland (Hyväksytty 18.5.) Aims/objectives The overall aim is to find out plausible explanations for different blood pressure levels between Russian, Kurdish and Somali immigrants residing in Finland. Research question: What are the differences in lifestyle, sociodemographic factors and BMI between migrants with or without hypertension? The main objectives of the study are: - Analyse lifestyle factors among normotensive, (pre-hypertensive) and hypertensive participants within each immigrant group and between groups (alcohol consumption, physical activity, diet, smoking)

- Compare sociodemographic factors between normotensive and hypertensive persons within each immigrant group and between groups (length of residence in Finland, age of migration, level of education, household income, main occupation) - Analyse mean BMI among Russian, Somali and Kurdish groups and association between hypertension - Compare lifestyle, sociodemographic factors and hypertension prevalence between immigrants and general population, where possible For the purpose of this study hypertension will be defined as measured blood pressure, self-reported hypertension diagnosis or hypertension medication. Threshold for hypertension will be 140/90 mm Hg, prehypertension 120-139/80-89 mm Hg, normotensive BP as <120/79 mm Hg (normotensive and prehypertensive individuals might be combined into one group normotensive, if not enough cases). Sociodemographic factors will include length of residence in Finland, age of migration, level of education, household income, and main occupation. Lifestyle factors will be diet, physical activity, smoking habits, alcohol consumption. Among other variables of interest are anthropometric parameters and BMI. Data Health 2011 -study, Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu) Socio-demographic factors and living conditions, Lifestyle (nutrition, physical exercise, intoxicants, sleep), Obesity and body composition, Cardiovascular diseases and diabetes Design Cross-sectional study Contact information of the person in charge of the study proposal Name Enterprise/organization Alena Agafonova University of Tampere The names of other researchers involved Primary supervisor is Tarja Kinnunen (University of Tampere), THL supervisor is Natalia Skogberg. We will also ask if Päivikki Koponen and Tiina Laatikainen from THL are interested in joining the research group. Timetable 1.6.2016-1.6.2017 Type of publication Thesis report (for example Master s thesis) Further information The study proposal has already been presented at the university and has been approved by the supervisors. Currently I am working on refinement of the objectives. This study is planned as an article-based thesis.