Parametrisen EQ:n siirtofunktio. Analysoitava kytkentä. restart. Perinteinen parametrinen EQ voidaan toteuttaa vaikkapa seuraavasti:

Samankaltaiset tiedostot
RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 5: Navat ja nollat, systeemin nopeus, stabiilisuus ja värähtelyt, Routh-Hurwitz-kriteeri

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

Piiriteoria II Laskuharjoitukset - syksy 2015

S Piirianalyysi 2 Tentti

PD-säädin PID PID-säädin

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

HARJOITUS. KYSYMYKSET U 2 U 1 U 3 F 2A Laske kuvan 1 verkon portissa a-b näkyvä impedanssi.

S if b then S else S S s. (b) Muodosta (a)-kohdan kieliopin kanssa ekvivalentti, so. saman kielen tuottava yksiselitteinen.

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

S Piirianalyysi 2 Tentti

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Piiriteoria II Laskuharjoitukset - Kevät 2015

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

BH60A0900 Ympäristömittaukset

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Fibox AL Pumppukeskus asennus- ja käyttöohjeet

LCL-suodattimella varustetun verkkosuuntaajan virtasäätö tilasäädintä ja havaitsijaa käyttäen

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 4

10 Suoran vektorimuotoinen yhtälö

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

Osatentti

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 4: Lohkokaaviomuunnokset, PID-säädin ja kompensaattorit,

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

YDINSPEKTROMETRIA TENTTI mallivastaukset ja arvostelu max 30 p, pisterajat 15p 1, 18p 2, 21p 3, 24p 4, 27p - 5

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Jakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1

Piiriteoria II Laskuharjoitukset - syksy 2016

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

= 0, = 0, = 0, = 0, = 0, = 0,

1 Magneetin ympärillä on magneettikenttä Perustehtävät

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento

Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A A Suunnittelija Mikko Esala.

LUKION FYSIIKKAKILPAILU avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

Luku 16 Markkinatasapaino

7.lk matematiikka. Geometria 1. Janne Koponen versio 2.0

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit. z n = z

4.3 Liikemäärän säilyminen

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö




SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

MATEMATIIKKAKILPAILU

CHEVROLET JA FORD OSIEN

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Matematiikan pohjatietokurssi

Elektroniikka, kierros 3

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

C B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.

MP069 alueen sähköteknisten reunaehtojen laskeminen.

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 17 EI] VIRALLISTEN LAJI KEKOKEIDEN TuLOSYHDISTELMIA 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

6.2. AVR_rauta. Analogia-komparaattori-ohjelmointia , pva

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Kahdeksansolmuinen levyelementti

Caring kuormanvarmistuslaskurissa käytetyt yhtälöt

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

Kahdeksansolmuinen levyelementti

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT Materiaalien ominaisuudet Maanpaine 3 4.

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 10: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu

S Suuntaajatekniikka Tentti

Transkriptio:

retart Parametrien E:n iirtofunktio Analyoitava kytkentä Perinteinen parametrinen E voidaan toteuttaa vaikkapa euraavati: R3 ja R4 korvataan yleenä potikalla, iten että pite G tulee potikan liukuun. Taajuuominaiuudet määräävä impedani Zg toteutetaan yleenä käytännön yitä gyraattorin ja konkan arjaankytkennällä. Tämä iki, että tarvittavien iojen kelojen käyttäminen on hankalaa.

Alkuhommelit Aluki määritellään pari apufunktiota, vatuten rinnankytkennälle ekä jännitteenjaolle lauekkeenmuodotuta helpottamaan. Rpar2 d R, R2 / R C R2 Udiv d Ru, Rd / Rd Ru CRd R, R2 / R C R2 Ru, Rd / Rd Ru CRd (2.) (2.2) Poitiivien inputin jänniteyhtälö Ug tää tarkateltuna outputita katottuna: Ug d Uo$Udiv, Zg tkaitaan Up uperponoimalla. Uo Zg CZg (3.) Up d Ui$ Udiv R, R3 CRpar2 Zg, R4 CR2 CUg$Udiv Rpar2 R4 CR2, Zg CR3, R Ui R3 C Zg C Uo Zg R C R CR3 C Zg C CZg R CR3 C Zg C (3.2) Negatiivien inputin jänniteyhtälö Tää ama juttu muuten kuin poitiivien inputin kana, mutta Ug on nyt inputita päin katottuna. Ug d Ui$Udiv R CR3, Zg Ui Zg R CR3 CZg Un d Ug$Udiv R4 CRpar2 Zg, R CR3, R2 CUo$Udiv R2, R4 CRpar2 Zg, R CR3 Ui Zg R2 R CR3 CZg R4 C Zg C R CR3 CR2 C Uo R4 C R4 C Zg C Zg C R CR3 R CR3 CR2 (4.) (4.2) Supitetaan vaturepertuaaria

Merkataan R ja R2 amaki arvoki. Tämä tarkoittaa itä, että vaimennu ja vahvitu ovat deibeleinä ilmaituna iteiarvoltaan amanuuruiet. R d R2 d Merkataan R3 ja R4 yhden arvon Rw ja dimeniomattoman luvun w avulla, w on väliltä 0 ja : (5.) (5.2) R3 d w$rw R4 d Kw $Rw w Rw Kw Rw (5.3) (5.4) Muuttuja w aa arvon, kun kytkentä antaa makimivahvituken ja arvon 0 makimivaimennukella. w kuvaa ii potikan aentoa lineaarieti. Taajuuominaiuudet määräävä RLC-reonaattori Ilmaitaan kondenaattorin arvo reonanitaajuuden ωn ja -arvon ekä -arvon määräävän vatuken avulla: C d ωn$$ ωn (6.) Kela voidaan lakea reonanitaajuuden ja kondenaattorin avulla: L d ωn 2 C ωn Taajuuominaiuudet määräävä impedani Zg on ii: (6.2) Zg d C $C C$L C ωn C ωn (6.3) Siirtofunktio Operaatiovahvitin vahvitaa tulonapojen välien jännitteen avoimen ilmukan vahvitukella G, tämän peruteella voidaan ratkaita lähtöjännite: olve Uo = UpKUn $G, Uo Ui Rw w ωn C ωn w Rw K ωn w 2 Rw C ωn Cωn 2 C 2 G ωn 2 C ωn Rw C2 ωn C2 ωn 2 C2 2 Cw Rw 2 ωn Kw 2 Rw 2 ωn C ωn Rw C ωn 2 Rw C 2 Rw CRw G ωn CRw 2 G ωn w (7.)

CRw G ωn CRw G ωn 2 CRw G 2 KRw G w ωn KRw 2 G ωn w 2 Idealioidaan ottamalla lähtöjännitteen raja-arvo kun G lähetyy ääretöntä: limit (7.), G =N w ωn C ωn w Rw K ωn w 2 Rw C ωn Cωn 2 C 2 Ui ωn C ωn w Rw C ωn Cωn 2 C 2 Kw ωn K ωn w 2 Rw (7.2) collect implify, Ui 2 C ωn w Rw Kωn w 2 Rw C ωn Cw ωn Cωn 2 2 C ωn Cωn w Rw C ωn Kw ωn Kωn w 2 Rw Cωn 2 H d /(7.3) / 2 C ωn w Rw Kωn w 2 Rw C ωn Cw ωn Cωn 2 2 C ωn Cωn w Rw C ωn Kw ωn Kωn w 2 Rw Cωn 2 (7.2) (7.3) (7.4) Siirtofunktio joiain erikoitapaukia Vahvitu ominaitaajuudella (=jωn) kun potikka poitiiviea äärilaidaa (w=): implify ub = I$ωn, w =,H C Vahvitu ominaitaajuudella (=jωn) kun potikka negatiiviea äärilaidaa (w=0): implify ub = I$ωn, w =0,H C Vahvitu ominaitaajuudella (=jωn) kun potikka kekiaennoaan (w=/2): (8.) (8.2) implify ub = I$ωn, w = 2, H Ykinkertaitettu iirtofunktio kun w=0 tai w=: (8.3) collect ub w =0,H collect ub w =,H, 2 C ωn Cωn 2 2 C ωn C ωn Cωn 2, 2 C ωn C ωn Cωn 2 2 C ωn Cωn 2 (8.4) (8.5) Havaitaan iirtofunktion ooittajan ja nimittäjän vaihtavan paikkaana kun w muuttuu nollata yhteen tai toiinpäin.tämä on helppo mieltää iten, että amanlaiet vatakkaiet korjauket kumoavat toiena, jolloin iirtofunktio on. Siirtofunktio vahvituken avulla

Jaetaan iirtofunktion ooittaja ja nimittäjä :lla: numer (8.4) denom (8.4) Merkitään uhdetta / = G-: ωn Cωn 2 C 2 2 C ωn C ωn Cωn 2 (9.) algub = GK, (9.) algub numer (8.5) denom (8.5) = GK, (9.3) ωn Cωn 2 C 2 2 C ωn GCωn 2 2 ωn C ωn C Cωn 2 ωn Cωn 2 C 2 (9.2) (9.3) 2 C ωn GCωn 2 ωn Cωn 2 C 2 (9.4) Navat ja nollat olve denom (9.2) =0, KGC G 2 K4 2 ωn, K 2 2 olve numer (9.2) =0, 2 K C K4 2 ωn, K 2 GC G 2 K4 2 ωn C K4 2 ωn (0.) (0.2)