Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Samankaltaiset tiedostot
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Kankaistenjärven tila ja haasteet

Alajärven tila ja haasteet

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Tuuloksen Pannujärven tila ja haasteet

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pintavesien laatu. Olli Varis

Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2010

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Näytteenottokerran tulokset

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Östersundomin pienvesien kartoitus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, PANNUJÄRVI päivitys

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L


Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018

Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa

17VV VV 01021

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Linikkalanlammin lastenallas 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Linikkalan lastenallas

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU

2.4 Osoitetiedot Leppäkärjentie 23, Savijoki

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Kangasalan kaupunki, Kunnantie 1, Kangasala

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Transkriptio:

Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila Heli Jutila ympäristöasiantuntija 26.8.2011

Kastanajärven valuma-alue Pienehkö (2,85 km 2 ), metsäinen ja järvinen 30.7.2011 Pohjakartan Heli copyright Jutila Maanmittauslaitos/PiSa lupa 17/4033/1999

Kastanajärven tutkimukset Kastanajärvestä Hertta-ympäristötietojärjestelmän mukaan otettu kahtena (2) päivänä näytteitä: 15.12.1992 ja 8.2.2000. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut otti näytteitä (kahdesta syvyydestä, happi- ja lämpötilamittaus neljästä syvyydestä) Kastanajärveltä 18.8.2009. Lammin biologinen asema tutki Kastanajärven veden laatua, kalastoa ja kasvillisuutta sekä eläinplanktonia vuosina 1997 ja 1998 yleisluokaltaan hyvä ja virkistyskäyttöominaisuuksiltaan erinomainen sekä raaka- ja kalavesi-luokituksessa tyydyttävä. Kasviplankton pii-, nielu- ja viherlevävaltainen, mutta talvella myös sinileviä runsaasti. Eläinplanktonissa rataseläimet, alkueläimet ja hankajalkaiset olivat suurimmat ryhmät. nuottaruohotyypin järvi, jossa 18 vesikasvilajia, yksikään ei rehevyyden ilmentäjä. Kesällä 1998 toteutetussa koekalastuksessa ahven oli runsain laji sekä paino- että yksikkösaaliissa.

Kastanajärven tila Humuspitoisuus lisääntynyt ajan myötä: 1992 ja 2000 vähähumuksinen (15-25 Pt/l), mutta kesällä 2009 humusvetinen (40 Pt/l). ph on neutraali ja alkaliteetti tyydyttävä (0,15 mmol/l). Veden sameus on vain lievää ja sähkönjohtavuus on alhainen (4,4 ms/m). Kesällä ei happiongelmia; melko matala järvi (5,2 m) sekoittuu pohjaa myöden. Kemiallinen hapenkulutus oli alhainen (6,6 mg/l pintavesi 2009). Kokonaisfosfori- että typpipitoisuus (7 μg/l; 330-370 μg/l) ovat olleet alhaisia ja karuudesta kertovia, eikä liukoisia ravinteita juurikaan ole. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat alhaisia. Klorofylli-a-pitoisuus (3,3 μg/l) kertoi karuudesta. Näkösyvyys oli 3,1 m kesällä 2009, jopa 6,1 m (15.12.1992). Vesienhoito-ohjelmien mukaisen järviluokittelun mukaan Kastanajärvi lienee pieni vähähumuksinen järvi, jonka kasvukauden aikaiset pintaveden kokonaisfosfori- ja -typpi- sekä klorofylli-a-pitoisuus osoittavat erinomaista ekologista tilaa.

Kastanajärvi pähkinänkuoressa Pieni, alkujaan vähähumuksinen järvi, jonka tila erinomainen - hyvä Karu (P tot 7 μg/l; N tot 330-370 μg/l; Chl-a 3,3 μg/l) nuottaruohotyypin järvi Puskurikyky on hyvä ja ph lievästi hapan; Sähkönjohtokyky on varsin alhainen Takasen ja Leheen valuma-alue -> Kopsjoki, Pyhäjärvi, Iso-Roine jne... edelleen Kokemäenjoki Valuma-alueella sijaitsee Kalijärvi (17,3 ha) 1.Numerotietoa Kastanajärvestä. Pinta-ala Tilavuus 32,5 ha 1,2 milj. m 3 Keskisyvyys Suurin syvyys Valuma-alueen pinta-ala Veden viipymä Rantaviivan pituus Kiinteistöjä Korkeus merenpinnan yläp. n. 3,5 m n. 6 m 2,85 km 2 n. 1,5 v 3,1 km n. kpl N60+118 m mpy

Pintavesien yleinen käyttökelpoisuus Kastanajärvellä eri muuttujien pohjalta korjaamatta Klorofylli-a µg/l (sisävesi) Kokonaisfosfori µg/l (sisävesi) Näkösyvyys m Sameus FTU Väriluku Happipitoisuus, % päällysvedessä Alusveden hapettomuus Hygienian indikaattori-bakteerit kpl /100ml Petokalojen Hg-pitoisuus, mg/kg As, Cr, Pb, µg/l Hg µg/l Cd µg/l Kokonaissyanidi µg/l Levähaitat Kalojen makuvirheet I Erinomainen < 4 < 12 > 2,5 < 1,5 < 50 80 110 ei < 10 ei II Hyvä < 10 < 30 1-2,5 > 1,5 50 100 (<200) 80 110 ei < 50 satunnaisesti III Tyydyttävä < 20 < 50 > 1 < 150 70 120 satunnaista < 100 toistuvasti IV Välttävä 20 50 50 100 > 150 40 150 esiintyy < 1000 < 50 < 2 < 5 < 50 yleisiä yleisiä V Huono > 50 > 100 vakavia O 2 ongelmia yleistä > 1000 < 1 > 50 > 2 > 5 > 50 runsaita yleisiä

Kuormitus Peruskartan mukaan Kastanajärveen laskee yksi Kalijärvestä tuleva oja, johon yhtyy vesiä myös suoalueelta Tietoja ojan vedestä ei ole, mutta Kalijärveä on tutkittu kerran (kesällä 2009) ja karun veden laatu oli erinomainen valuma-alue on metsävaltainen ja järvisyyskin muodostuu kohtuullisen suureksi pienellä valuma-alueella Metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormitus luonnonkuorman lisäksi Lammin biologisen aseman raportin (1999) mukaan valumaalueelta tuleva kuormitus on ollut pientä, mutta siinä ennakoidaan jo lähivuosien muuttavan järven vettä sameammaksi ja rehevöitymistä. Tarvitaan lisää tutkimustietoa ja kuormituslaskelmien tekemistä Kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimet

Näin suojelet Kastanajärveä Jätevesien käsittelystä ei saa aiheutua pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Toimi vastuullisesti! Kysy neuvoa ja hanki tietoa! Saunankaan pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Älä pese mattoja, autoa tai pyykkiä järvessä. Pyykki on pestävä riittävän kaukana vesirajasta. Huolehdi siitä, että pesuvedet eivät valu vesistöön vaan imeytyvät maahan. Myös auton huoltopaikka on muualla kuin järven rannalla. Muistathan, että synteettiset pesuaineet sisältävät runsaasti vettä rehevöittäviä aineita. Käytä kaikessa pesussa luonnonmukaisia aineita: mäntysuopaa, etikkaa ja aitoa saippuaa sekä fosfaatittomia ja nopeasti hajoavia tensidejä sisältäviä tuotteita. Järjestä kiinteistösi jätehuolto asianmukaisesti. Estä jätteiden, kalanperkeiden yms. joutuminen järveen. Käytä kompostia maatuville jätteille. Voit leikata rantasi ruokoa, kaisloja, ilmaversois- tai kellulehtikasveja. Huolehdi, ettei laiturirakennelmasi estä veden kulkua rannassasi. Muista noudattaa niitto- ja ruoppausohjeita. Säästä ojien suussa ravinteita suodattava vesikasvillisuus! Jätä rannalle vähintään viiden metrin levyinen kasvistoinen suojakaista! Liiku järvellä luontoa ja ihmisiä kunnioittaen! Anna lintujen pesiä rauhassa! Ripusta lintupönttöjä ja huolla ne vuosittain! Tee havaintoja järvien tilasta. Osallistu Kastanajärven seuranta- ja hoitotoimiin.

Kastanajärven ja ympäristön haasteet Kastanajärven tilan säilyttäminen hyvänä Vesistökuormituksen vähentäminen Järven tilasta ja kuormituksesta tarvitaan lisätietoa Alueen luontoarvojen säilyttäminen: metsähoito, rantarakentaminen, talkoot

Kastanajärven suojelijoiden mahdollisia toimia Seurantatietoa järven tilasta Tiedon keruu Omatoimisesti mm. näkösyvyysseurannat Yhteistyö järven tilaa tutkivien tahojen kanssa mm. Ymp.toimi, HAM, Kokemäenjoen vvy: vesistöseurannat, näytteenottoihin osallistuminen Linnustoselvitys Kuormitusselvitys Pohjasedimenttitutkimus järven ympäristöhistoriasta Ojavesitutkimukset Järven ravinnetaseen laskeminen Tiedon levittäminen järvestä ja seudun luonnosta Haja-asutuksen jätevesiasetuksen täytäntöönpanon edistäminen