Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa Case Lieksa Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa 18.-19.8.2011 Työryhmä 6 Maija Halonen, jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto maijaha@student.uef.fi
Maantieteellinen sijainti
Maaseutukaupungin määritelmä Lieksan kaupunki Taajaan asuttu kunta (Tilastokeskus 2010) Harvaan asutun maaseudun kunta (Malinen ym. 2006) Pinta-ala 4068 km 2 maa 3420 km 2 vesi 648 km 2 Asukasluku 12687 hlö keskusta-alue 9452 hlö haja-asutusalue 3235 hlö (Lieksa 2010)
Maaseudun kehittämisstrategiat asumisen näkökulmasta 1) Laissez-faire politiikka vapaiden markkinoiden ehdoilla: Asumismahdollisuus on vain kyvykkäillä ja varakkailla. 2) Oma-avun ja yhteisön aktiivisuuden tukeminen ja edistäminen: Asumismahdollisuudet kasvavat aktiivisissa yhteisöissä. 3) Julkisen hallinnon tuet ja suora toiminta hyvinvoinnin lisäämiseksi alhaisten kustannusten sijaan: Asumismahdollisuudet kasvavat yhteisöjen tai niissä asuvien yksilöiden aktiivisuudesta riippumatta. 4) Kaikkien toimijoiden näkökulmien ja toimintakeinojen yhdistäminen: Asumismahdollisuudet kasvavat ja kehittyvät. (Cloke & Little 1990)
Suunnittelun ja päätöksenteon keinot 1) Rationaalinen suunnittelu on: johdonmukainen kokonaisvaltaisesti hallittu tietoon perustuva prosessi, jossa on selkeä alku ja loppu. 2) Ekstrarationaalinen suunnittelu on: johdonmukainen kokonaisvaltaisesti hallittu tietoon, intuitioon ja oivalluksiin perustuva prosessi, jossa on selkeä alku ja loppu. 3) Inkrementaalinen suunnittelu on: useiden vastaan tulevien ongelmien ratkaisuprosessien muodostelma, jossa on päällekkäin ja limittäin etenevien prosessien alkuja ja loppuja sekä jatkuvia prosesseja. 4) Iteratiivinen suunnittelu on: jatkuvasti täydentyvä kokonaisvaltainen tietoon perustuva prosessi, jossa ei ole lainkaan selkeää loppua. (Dror 1968; ks. Harisalo ym. 2007; Viitala 1979)
Maaseudun kolme tietä 1) Ensimmäinen tie: Maaseutu kulkee rinnakkain maatalouden kehityksen kanssa. 2) Toinen tie: Kaupunkeja kehitetään ja maaseutu näivetetään. 3) Kolmas tie: Maaseutua kehitetään monimuotoisten toimintojen kokonaisuutena. (Katajamäki & Kaikkonen 1991)
Taloudellinen keskittäminen ohjausnuorana 1) Smith (1776): Hajautunut aluerakenne perustuu samaan tuotantoon ja tuottavuuteen ilman erikoistumista. 2) Marshall (1890): Kasautumisedut ovat keskittämisen taustalla: erikoistumisen, monipuolistumisen, työmarkkinoiden, kommunikaation ja informaation mahdollisuudet kasvavat. (ks. Esim. Laakso & Loikkanen 2004)
Keskittämisen aiheuttama harveneminen Molemmissa esimerkeissä on sama keskimääräinen asukastiheys. A: Yksi keskus - suurin osa muusta alueesta on harvaan asuttua. B: Monta pienempää keskusta - vain osa alueista on harvaan asuttua. (Gløersen ym. 2006)
Ensisilmäyksellä kaupungin rooli olematon Maaseudun ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen pysähtynyttä Inkrementaalisen suunnittelun avulla toteutettua Keskittämiseen alistunutta Vuorovaikutuksetonta Haja-asutusalueen osalta laissez-faire kehittämispolitiikkaa
Perustelut Valtion ohjaus keskittämiseen: kaupunki toteuttajana Kaupungilla ei haja-asutusalueeseen liittyviä suunnitelmia: Kehitys omalla painollaan Kaupungin varojen niukkuus hajauttamisen esteenä Kaupunkisuunnitelmille tyypilliset kehittämismahdollisuudet kaavoittamisen avulla usein olemattomat Vuorovaikutus kyliin vähäistä ja yhteistyöpyrkimykset ympäristökuntien kanssa tuloksettomia
Perustelut Palvelukylien perustamisesta huonot kokemukset 1980- luvulta Maaseutusihteerin pääasiallinen työ edelleen maataloustukien hallinnointi ei suinkaan maaseudun kokonaisvaltainen kehittäminen Näkökulmat: Kyllä tietynlainen tiivistyminen olisi hyvä, mutta ei nimenomaan maatalouden osalta toivoisi. Asenteet: Suoraan sanoen en keksi yhtään syytä, miksi asutuksen pitäisi pysyä haja-asutusalueella. Maa- tai metsätalous ei kannata eikä palveluita ole.
Tarkemmin katsottuna Maaseudun kolmatta tietä tavoittelevaa Suunnittelun eri keinoja hyödyntävää Haja-asutusalueenkin havaitsevaa Vuorovaikutusavauksiin pyrkivää maaseudun kehittämispolitiikkaa
Perustelut Matkailun edistäminen erikoistuneissa kylissä: Koli-Ruunaa hanke Lieksa brändäys: Lieksa Kolin kaupunki, Vaskiviikot, Moderni maaseutukoti hanke, erämaakaupunki teollisuuskaupunki Strateginen suunnittelu ja hankkeet: inkrementaalisesta kohti rationaalista ja iteratiivista suunnittelua Kaupungin haja-asutusaluetta hyödyttävät avaukset: Kimppakyyti, Ikäihmisten verkkopalvelut, Kuhmo-Nurmijärvi tien peruskorjaus, moderni rantarakentaminen, kuituverkon rakentaminen
Perustelut Vuorovaikutusta edistävät toimet: PIKES, Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto, Hyvää palvelua arjessa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke, keskustelukokoukset, kommunikointi Lieksasta ulospäin Rahallinen tuki kylille: toiminta-avustukset ja väliaikaislainat hankkeille
Pohdintoja tulevaisuuteen Kaupunkisuunnittelu maaseudun kehittäminen: tietoista tulevaisuuden suunnittelua jatkuvaa nykypäivän korjaamista? Identtisistä hiipuvista palvelukylistä erikoistuneiksi kaupungin osa-alueiksi? Haja-asutusaluetietoisuuden lisääminen hallintoorganisaatiossa? Toimeksiannoltaan maataloussihteeristä maaseutusihteeriksi?
Kiitos mielenkiinnostanne