Hallitus 16.9.2013, liite 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 SISÄLLYS Sivu I Monipuolisesti vapaaehtoisen asialla 2 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2014 2 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua 2 1.1 Vaikuttamistyö ja edunvalvonta 2 1.2 Viestintä ja imagotyö, tapahtumat ja kampanjat 4 2. Kansalaisareena tekee verkostotyötä 6 2.1 Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien verkostot 6 2.2 Vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien verkostot 7 2.3 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 8 3. Kansalaisareena kehittää ja levittää vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia hyviä käytäntöjä 3.1 Uudet hankkeet 9 3.1.1 Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 9 3.1.2 Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan resurssikeskus (Helsinki) 10 3.2. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan laadun kehittäminen ja koulutus 11 3.3 Tiedonkeruu, tutkimus ja tilastointi 11 3.4 Vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuus ja kansalaistoiminnan uudet osallistumismuodot 3.4.1 Omaehtoisten toimijoiden ja yhdistysten yhteistyö 12 3.4.2 Työyhteisöjen, oppilaitosten ja opiskelijoiden vapaaehtoistoiminta 13 3.4.3 Maahanmuuttajat vapaaehtoisina 13 3.4.4 Vapaaehtoiskorttiin ja vapaaehtoispolkuun liittyvä kehitystyö 13 3.4.5 Verkkovapaaehtoistoiminta 13 3.4.6 Aikapankkitoiminta 14 III Resurssit 1 Verkostot ja jäsenistö 14 2 Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset 14 3 Hallitus 15 4 Henkilöstö 15 5 Talous 16 1
I Monipuolisesti vapaaehtoisen asialla Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on keskeinen osa kansalaisyhteiskunnan edistämistä, yhteiskunnallisen luottamuksen ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä, itseluottamusta, itsearvostusta ja minäkuvaa. Näin se edistää myös tekijöidensä työllistymistä (vrt. esim. http://www.washingtonpost.com/business/economy/volunteering-lifts-job-prospects-of-thejobless/2013/06/17/02547208-d769-11e2-a9f2-42ee3912ae0e_story.html; Kortteinen, M & Tuomikoski, H: Työtön Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä; Lovio (s.51): http://ominvoimin.com/wpcontent/uploads/2012/02/ominvoimin%e2%80%93mutta_yhdessa2.pdf). Euroopassa on menossa vaikuttamisliike sen puolesta, että vapaaehtoistoiminta on jokaisen kansalaisoikeus, ei vain joidenkin etuoikeus. Vapaaehtoistoiminnasta on muodostunut yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareista. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimenpidesuosituksissa (P.A.V.E= Policy Agenda for Volunteering in Europe) painotetaan, että laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii vahvaa ja avointa monenvälistä yhteiskunnallista kumppanuutta. Laadukkaalle vapaaehtoistyölle asetettujen odotusten ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan hyvää sektorirajat ylittävää kansallisen tason kehittämistyötä. Jotta vapaaehtoisten oikeudet ja vastuut voidaan määritellä sekä toimintaa tukeva lainsäädäntö laatia, tarvitaan myös yhdenmukaisia tukimekanismeja ja sektorirajat ylittäen toimivia organisaatiorakenteita. Tämä sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan vaikuttamis- ja kehittämistyö on Kansalaisareenan ydintoimintaa eikä sitä tee mikään muu taho Suomessa. Tämän työn laajuus ja merkitys täyttävät Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksen myöntämisen kriteerit. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2014 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua 1.1. Vaikuttamistyö ja edunvalvonta Suomalaisille järjestöille ja yhdistyksille on ominaista edunvalvontatyyppinen toiminta. Erilaisten elämäntilanteiden yhdistämille ihmisille on yhdistyksiä, joissa vertaistukea, kokemuksia, tietoja ja taitoja voidaan jakaa, ja joiden avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja ylipäätään monenlaisiin kyseistä ihmisryhmää koskeviin asioihin. Potilasjärjestöt voivat ajaa lääkkeiden kela-korvauksia tai sairauksien tutkimustoimintaa, vammaisjärjestöt esteettömyyttä tai oikeutta avustajaan, yksinhuoltajien järjestö näiden perheiden elämään liittyviä asioita jne. Jokaisella järjestöllä on omaan kohderyhmäänsä liittyvä missio. Erityisesti paikallis/aluetasolla järjestöt toimivat pääosin tai pitkälti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan voimavara, joka mahdollistaa vapaaehtoisten ja vertaisten tuen ja avun toisille ihmisille, tarjoaa merkityksellisiä tehtäviä meistä jokaiselle sekä lisää ihmisten välistä luottamusta ja välittämisen eetosta. Sosiaali- ja terveysalalla vapaaehtoistoiminnalla on suuri merkitys. Laadukkaasti järjestetty vapaaehtoistoiminta vaikuttaa tutkitusti sekä avunantajan (vapaaehtoisen) että avunsaajan 2
hyvinvointiin. Väestön ikääntyessä vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa todennäköisesti entisestään. Tarvitaan taho, joka valvoo vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisten etua koko yhteiskunnan tasolla. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot kohtaavat monia verotukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä haasteita. Myös vapaaehtoiset kohtaavat työssään epäkohtia. Sosiaali- ja terveyssektorilla vapaaehtoisten vastuulle voidaan yrittää antaa tehtäviä, jotka kuuluisivat hoitohenkilökunnalle. Myös muualla vastuuta tai tehtäviä voi saada liikaa tai liian vähän. Aina vapaaehtoinen ei saa riittävää tukea tehtäväänsä ja uupuu tehtävätaakan alla. Usein myös vapaaehtoistyöhön on kohtuuttoman vaikeaa päästä, vapaaehtoisen osaamista ei osata valjastaa oikealla tavalla käyttöön tai tehtävät ovatkin jotain aivan muuta kuin vapaehtoinen olisi halunnut tehdä jne. Näihin asioihin vaikuttamiseen ja puuttumiseen ei ole viranomaistahoa. Ei ole valtakunnallista vapaaehtoisasiainvaltuutettua tai virastoa, jonne voisi ottaa yhteyttä missä tahansa vapaaehtoistoimintaan liittyvässä asiassa. Isoilla valtakunnallisilla kattojärjestöillä ja yksittäisillä muilla järjestöillä ja toimijoilla kuten esimerkiksi opintokeskuksilla on usein osaamista ja resursseja tehdä vapaaehtoistoiminnan edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä omalla sektorillaan. Myös erilaiset työryhmät ja neuvottelukunnat pohtivat vapaaehtoistyön kysymyksiä poliittisen päätöksenteon osana. Kansalaisareena kansalaisjärjestönä on kuitenkin ainoa suomalainen kaikkien vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen ja yksittäisten vapaaehtoisten keskitetty edunvalvoja. Kansalaisareenan tehtävänä on tämä vapaaehtoistoiminnan kentän, yksittäisten järjestöjen ja yksittäisten vapaaehtoisten asian ajaminen, epäkohtiin puuttuminen ja vaikuttaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoisen toiminnan kenttä voisi mahdollisimman hyvin. Kansalaisareena toimii tässä tehtävässään yhdessä ennen kaikkea vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivien, järjestökentän ja vuonna 2009 Kansalaisareenan aloitteesta Eduskuntaan perustetun vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Tukiryhmässä on edustajia kaikista puolueista. Yhdessä on puututtu mm. työttömien oikeuteen osallistua vapaaehtoistoimintaan, kun asiaan liittyvää lakia on työ- ja elinkeinotoimistoissa tulkittu eri tavoin jopa vapaaehtoistoimintaa estäen. Kesäkuussa 2013 jätettiin Eduskunnan puhemiehelle Keskustelualoite vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä (117 edustajaa allekirjoittajina). Aloitteessa kosketellaan niitä moninaisia epäkohtia, joita työttömyysturvalain, henkilötuloverolain ym. lakien nykyisiin kirjauksiin ja niiden tulkintoihin liittyy vapaaehtoistoiminnan kannalta. Keskustelualoite löytyy osoitteesta http://www.kansalaisareena.fi/tiedote07062013.pdf. Vuonna 2011 käynnistyneelle Kataisen hallitusohjelmakaudelle on sekä Kansalaisareenassa että Eduskunnan tukiryhmässä asetettu seuraavanlaiset tavoitteet: On aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi 3
turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla face to face kohtaaminen kehittämällä valtakunnallista vapaaehtoiskeskusten toimintamallia luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 1. Toimitaan Eduskunnan tukiryhmän sihteerinä ja huolehditaan siitä, että edellä mainittuja hallitusohjelmakaudelle asetettuja tavoitteita viedään tukiryhmän toiminnassa systemaattisesti eteenpäin tukiryhmän tekemien valintojen ja aikataulujen mukaan. Tukiryhmän kokousten valmistelussa ja toimeenpanossa hyödynnetään Kansalaisareenan kumppanuusverkoston laajaa asiantuntemusta ja vaikuttamistyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston kanssa. 2. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa kotimaisissa ja kansainvälisissä työryhmissä (esim. CEV, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Kirkkohallitus, VALA Awards, Self-help Experts -verkosto). Tavoitteena on verkostotuntemus, eli välitämme tietoa siitä mitä muualla verkostossa tapahtuu juuri nyt, jolloin ymmärrys vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä ja tarpeista lisääntyy näissä ryhmissä. Toiseksi Kansalaisareenan oma verkostotuntemus laajenee ja syvenee sekä käsitys oman organisaation roolista kokonaisuudessa pysyy tuoreena. 3. Tehdään tunnetuksi ja levitetään toimenpideohjelman P:A:V:E = Policy Agenda for Volunteering in Europe konkreettisia tavoitteita ja käydään vuoropuhelua eri tahojen kanssa toimenpideohjelmassa esitettyjen suositusten eteenpäin viemiseksi. Tärkeimmät suosituksista on huomioitu yllä mainituissa hallitusohjelmakaudelle asetetuissa Kansalaisareenan ja Eduskunnan tukiryhmän tavoitteissa. 4. Vaikuttamistyössä toimitaan tiiviissä yhteistyössä Kansalaisareenan valtakunnallisen verkoston ja paikallisten verkostojen sekä kansainvälisten verkostojen kanssa. 5. Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen toimii Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANE:n Vapaaehtoistoiminnan raportoijana ja jäsenenä KANE:n työryhmässä Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset. 1.2. Viestintä, imagotyö, tapahtumat ja kampanjat Vapaaehtoistoiminnasta viestiminen kansallisella ja paikallisella tasolla on keskeistä vapaaehtoistoiminnan edunvalvonnan kannalta. Jotta vapaaehtoistoiminta voisi kukoistaa, on 4
tärkeätä vahvistaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä julkisessa keskustelussa. Arkipäivän viestinnän, kuten kannanottojen ja hankkeisiin liittyvän viestinnän ohella erilaiset vapaaehtoistoimintaan liittyvät tapahtumat ja kampanjat vievät eteenpäin vapaaehtoistoiminnan imagoa. Niiden järjestäminen itse sekä yhteistyökumppanina järjestelyihin osallistuminen on Kansalaisareenan toiminnan keskeistä sisältöä. Kansalaisareena rakentaa vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan imagoa yhdessä kumppanuusverkoston, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan aktiivien, vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Viestintää tehdään sekä verkossa että perinteisissä viestintäkanavissa. Vapaaehtoistoiminnan suureen yleisöön suuntautuvista tapahtumista ja kampanjoista merkittävimpiä ovat Vapaaehtoistoiminnan Menu-messut ja Vuoden vapaaehtoinen -palkinto sekä kansainvälinen vapaaehtoisten päivä 4/5 joulukuuta. Lisäksi kampanjoidaan Vapaaehtoistoiminnan johtajien päivä 5.11. ja Kukanpäivän Liikuta minua -kampanja 13.5. Vuonna 2014 viestintää kehitetään yhtenäisempään suuntaan. Syksyn 2013 aikana luotujen Kansalaisareenan ydinviestien pohjalta tehdään viestintäsuunnitelma, joka toimii joustavana ohjeistuksena Kansalaisareenan viestintätoimenpiteille eri yhteyksissä. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Vapaaehtoistoiminnan MENU-messut Vuoden Vapaaehtoinen -palkinto Verkkoviestintä (blogit, facebook, kotisivut, VerkkoAreena) Kannanotot Kansalaisareenan vapaaehtois- ja vertaistoiminnan verkostotiedotteet Järjestetään SOSTEn, Allianssin, Metsähallituksen ja VALO:n kanssa Vapaaehtoisten päivä 4.12. -kampanja Valtakunnallinen Liikuta minua -kampanja Kukanpäivänä 13.5. toukokuussa yhdessä verkoston kanssa Arviointi ja -kriteerit MENU-messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyiden tulostavoite = 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopiva vapaehtoisia. MENU -messujen kävijämäärä kasvaa 10 prosenttia. Sosiaalisen mediaan liittyvät kriteerit: Kansalaisareenan näkyvyys Facebookissa on kasvanut 50 % (mitataan statuspäivitysten näkijämäärällä); vähintään 1000 seuraajaa Vapaaehtoisten päivän tapahtumien onnistumisesta tehdään seurantaa kumppanuusverkostolle tehdyllä kyselyllä Vuoden Vapaaehtoinen -mediaseuranta Liikuta minua -kampanjan tapahtumat kootaan Kansalaisareenan kotisivuille ja tehdään seurantaa tapahtumien onnistumisesta kumppanuusverkostolle tehdyllä kyselyllä www.-sivut näkyvät hakupalveluissa miljoonaa kertaa ja eri kävijöitä sivuilla on lähes 200 000 www.kansalaisareena.blogspot.com sivuilla kuukausittain vähintään yksi uusi juttu ja keskimäärin kommentteja vähintään 1/juttu 5
Materiaali- ja osaajapankkia kotisivuilla kehitetään Kouluttajapankissa vähintään 30 kouluttajaa 2-4 VerkkoAreenaa ilmestyy 2. Kansalaisareena tekee verkostotyötä Kansalaisareena edistää alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja uusia kehittämiskumppanuuksia vapaaehtoistoiminnan, vertaistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan alueilla. Kansalaisareena tukee yhteistyön käynnistymistä edistämällä sektorirajat ylittäviä kohtaamisia. Parhaimmillaan uudet toimintamallit syntyvät julkisen sektorin (kuntien ja valtio), yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin aitona yhteistyönä. Kansalaisareena jakaa tietoa ja ylläpitää verkostotuntemusta toimimalla vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana, kokoamalla verkostoja ja olemalla aloitteellinen verkostojen kehittämisessä ja kuulemisessa. Verkostoa palvelevan informaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaa kehitetään vapaaehtois- ja oma-aputoiminnan korkeatasoisena, valtakunnallisena osaamiskeskuksena, ajatushautomona ja yhteisöpajana: osana kansallista vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tukirakennetta. 2.1. Vapaaehtoistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien verkostot Konkreettiset tavoitteet vuonna 2014 1. Kansalaisareena järjestää kumppanuusverkoston kanssa yhdessä vuosittain toistuvan Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen Tulevaisuusfoorumin, jota kehitetään valtakunnallisena, sektorirajat ylittävänä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan verkostoitumis- ja tulevaisuustyöpajana ja ajatushautomona. 2. Kansalaisareenan kotisivuja, kuukausitiedotetta, Facebookia ja blogia ylläpidetään ja kehitetään vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen verkostoa valtakunnallisesti palvelevana vuorovaikutteisena keskustelu- ja tietokanavana. 3. Kehitetään vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kotisivuilla olevia materiaali- ja osaajapankkeja (Vapaaehtoistoiminnan työkalupakki, kouluttajapankki, tutkimuspankki, kyselyt, mittarit, tutkimusaiheet) Kansalaisareenan palveleville internet-sivuille sekä linkitetään jo olemassa olevia infopankkeja Kansalaisareenan sivuille. 4. Ylläpidetään ja päivitetään Matalan kynnyksen kohtaamispaikkarekisteriä 5. Osallistutaan Kohtaamispaikkojen valtakunnalliseen seminaarin 2014 toteutukseen ja seminaarin 2015 suunnitteluun 6. Yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn ja Kansalaisten Eurooppa ohjelman kanssa jatkuu tiiviinä. CIMOn ja Kansalaisten Eurooppa-, Nordplus- ja Grundtvig-ohjelmien kautta hakuun tulevista vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueella toimivista hankkeista ja rahoituksista informoidaan vapaaehtoistoiminnan verkostoa ja kannustetaan osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön. Osallistutaan proaktiivisesti uusien hankkeiden valmisteluun. 7. Selvitetään webropol-kyselyllä verkostossa vapaaehtoisten rekrytoinnissa käytössä olevat menetelmät (hakukoneet, kotisivut, koulutukset, markkinointi jne) ja niiden toimivuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus yhteisöjen toiminnan kannalta. 6
Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Valtakunnalliset ja alueelliset vapaaehtois- ja vertaistuen sähköpostiverkostot ajan tasalla Valtakunnallisessa verkostossa yli 1400 toimijaa, avainhenkilöä ja aktiivia Paikallisia/alueellisia verkostoja päivitetään ja järjestetään paikallisia/alueellisia tapahtumia yhdessä hankehenkilöstön kanssa Vuosittainen verkostoitumistapahtuma: Tulevaisuusfoorumi Vapaaehtoistoiminnan kuukausitiedote 5-7 kertaa vuodessa Matalan kynnyksen kohtaamispaikkarekisteri Matalan kynnyksen kohtaamispaikka -seminaari Espoossa 11.-12.3.2014 www.kansalaisareena.fi -sivusto Materiaali- ja osaajapankki 2-4 VerkkoAreenaa mm. CEV-tiedon ja CIMO:n ohjelmien tuottaman tiedon välittäminen verkostolle www.kansalaisareena.blogspot.com www.facebook.com/kansalaisareena Kansalaisareena Sharewoodissa webropol-kysely rekrytointimenetelmistä verkostolle 2.2. Vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien verkostot Konkreettiset tavoitteet vuonna 2014 1. Ylläpidetään valtakunnallista vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien verkostoa 2. Seurataan ja kartoitetaan vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien kehittymisen ja yhteistyön paikallisia ja valtakunnallisia tarpeita (ml. verkostoa yhdistävän viestinnän tarpeet) 3. Vastataan vertaistuen ammattilaisten ja aktiivien valtakunnallisiin tiedon ja koulutuksen tarpeisiin ja paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin resurssien mukaan Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Valtakunnallinen vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien sähköpostilista Vuonna 2012 toteutettu tarvekysely + yhteenveto tuloksista toistetaan pienempimuotoisena vuonna 2014/2015 Toimiva vertaistukikoulutus -kouluttajakoulutus tai jokin muu uuden tarvekyselyn pohjalta tarpeellinen koulutus/mahdollisiin hankkeisiin liittyvät vertaistuen koulutukset Vertaistuen ammattilaisten ja aktiivien tuen tarpeisiin vastaava viestintäsuunnitelma 2014/2015 Vertaistuen ammattilaisia ja aktiiveja kiinnostavien tilaisuuksien ja tapahtumien tietojen kerääminen ja välittäminen Suunnitelma valtakunnallisesta Kansalaisareenan vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien ammattitaidon/johtamistaidon/ohjaamis- ja organisointitaitojen kehittymistä tukevasta toiminnasta (2014-2015) ja erityisesti pienten omaehtoisesti toimivien ruohonjuuritason vertaisryhmien tuen tarpeista Osallistutaan vertaistutkimuksen verkoston toimintaan ja fasilitoidaan verkoston toimintaa. Verkostossa on mukana tutkijoita muun muassa oppilaitoksista ja järjestöistä. 7
Arviointi ja -kriteerit Valtakunnallinen vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien sähköpostilista on päivitetty Valtakunnallinen seuranta/tarvekysely on tehty Suunnitelma vertaistuen ammattilaisten ja aktiivien ammattitaidon/johtamistaidon/ohjaamisja organisointitaitojen kehittymistä tukevasta toiminnasta on valmisteilla Viestintäsuunnitelma on valmisteilla 2.3 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostot Alueelliset VALIKKO-ryhmät toimivat aktiivisesti yli 20 paikkakunnalla. Vapaaehtoistoimintaa ammatillisena työnä kehitetään yhteistyössä VALIKKO -ryhmien kanssa. Marika Aron tutkimuksen mukaan (2012) koordinaattoreiden osaamisen heikkoudet liittyvät muutosprosesseihin, talousosaamiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, osallistaviin ja yhteisöllisiin työmenetelmiin sekä monikulttuurisuuteen ja kielitaitoon. Johtamisosaamisen tarvealueiksi nousivat vapaaehtoisten rekrytointi, osaamisen sekä kehittymisen tukeminen, viestintä- ja vaikuttamistoiminta, kehittämistyö ja muutosten johtaminen, verkosto- ja toimintaympäristöosaaminen, palveluiden tuottaminen sekä talousosaaminen. Työtehtävien laajuus suhteessa olemassa oleviin resursseihin selitti tämän hetken osaamisen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden välistä jännitettä. Koordinaattoreiden keskinäiset vertaisryhmät ja kumppanuudet tukivat omaa työtä, osaamista ja jaksamista erityisesti silloin, kun oman organisaation tuki ja resurssit eivät olleet riittäviä. Osaamista tukivat myös kokemukset vapaaehtoistoiminnan arvostuksen lisääntymisestä päättäjien taholla. Tärkeäksi nähtiin, että vapaaehtoistoiminnan johtamisesta tulisi strateginen linjaus. Johtamisosaamista mahdollistaviksi tekijöiksi koettiin räätälöityjen koulutusten ohella myös erilaiset yhteisölliset ja organisaation sisäiset oppimis- ja kehittämisprosessit. Tärkeinä osaamista mahdollistavina tekijöinä nähtiin vertaistuen ja verkostoitumisen ja erilaiset toimialan resurssiverkostojen luomat foorumit kohtaamiselle sekä tiedon ja taidon jakamiselle. Osaamista vahvistavana tekijänä mainittiin myös toimialaan kohdistuva kiinnostus tutkimustyön kautta. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit korostivat, että johtamisella luodaan rakenteita ja järjestelmällisyyttä ja siten uskottavuutta koko kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kentälle. Konkreettiset tavoitteet 1. Päivitetään VALIKKO-verkostojen (n. 27) yhteystiedot sekä sähköpostilistaan että www-sivujen valtakunnalliseen ja alueellisiin VALIKKO-portaaleihin 2. Valtakunnallinen Valikko-verkoston toimintasuunnitelma 2014-2016 valmistuu 3. Vapaaehtoistoiminnan johtamiseen kansallinen strateginen linjaus 4. Valikko-nettiportaalien päivittäminen ja uudistaminen 5. Järjestetään 2-päiväiset koordinaattoreiden koulutuspäivät syksyllä 2014 yhdessä Valikkoverkoston kanssa 6. Lanseerataan Vapaaehtoistoiminnan johtamisen päivä 5.11. (International Volunteer Managers Day) 7. Tiedotetaan proaktiivisesti vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille soveltuvasta perus- ja täydennyskoulutuksesta 8. Kehitetään VALIKKO-verkoston valtakunnallista yhteistyötä 8
9. Tuetaan paikallisia VALIKKO-ryhmiä Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Valtakunnalliset ja paikalliset VALIKKO-sähköpostiosoitteistot VALIKKO-portaali www.kansalaisareena.fi -sivustolla: Alueellisten VALIKKOjen yhteystiedot sekä tietoa Valikko-toiminnasta. Kaksitasoinen tarvekartoitus a) alueellinen taso b) valtakunnallinen taso, joiden tulokset kootaan yhteistyössä Valikkojen sekä alueellisiksi että valtakunnallisiksi toimintasuunnitelmiksi on valmis 2014. Koordinaattoreiden koulutus- ja työseminaari syksyllä 2014 Viestintäsuunnitelma VALIKKO-toiminnan valtakunnallisiin tarpeisiin (mm. VALIKKO-portaali, paikallisten sivujen tarve) Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari Arviointi ja -kriteerit Osoitteistot (s-posti ja www) ovat ajan tasalla kultakin (n. 27) paikkakunnalta Valtakunnallinen toimintasuunnitelma 2014-2016 on valmis ja sen toteuttamiseen on suunniteltu resurssit Viestintäsuunnitelma on valmis Vapaaehtoistoiminnan johtamisen strateginen linjaus valmisteilla 50 % alueellisista VALIKKO-verkostoista on saanut valmiiksi alueellisen toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle Valtakunnallinen Valikko-työ on tehostunut Tyytyväisyys- ja verkostoitumiskyselyssä seminaariin osallistuneille on tulostavoite >=4. Verkostoitumistavoite = vähintään 30 % osallistujista löysi tilaisuudesta uuden yhteistyötahon ja 55 % osallistujista tekee yhteistyötä jonkun muun tilaisuuteen osallistuneen henkilön/yhteisön kanssa 1 kk seminaarin jälkeen. 3. Kansalaisareena kehittää ja levittää vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia hyviä käytäntöjä 3.1. Uudet hankkeet 3.1.1 Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 2014 2016 (Ck) Kansalaisareenalla on laaja kokemus vertaisohjaajien paikallisen koulutuksen ja valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi - hanke perustuu Kansalaisareenan keväällä 2012 tekemään kyselyyn vertaistuen kehittämisen tarpeista. Kysely lähetettiin Kansalaisareenan ylläpitämälle laajalle vapaaehtois- ja vertaistoiminnan verkostolle. Kyselyyn vastasi 58 vertaistuen asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten Kansalaisareenalta toivotaan yhteisiä vertaisohjaajakoulutuksia vapaaehtoisille eri puolilla Suomea. Toiseksi eniten toivotaan paikallista yhteismarkkinointia vertaistoiminnasta ja omaehtoisesta toiminnasta suurelle yleisölle. Kolmanneksi eniten toivotaan paikallisia yhteisiä työnohjauksia vapaaehtoisille vertaistuen ohjaajille ja neljänneksi eniten alueellista yhteismarkkinointia. Tällä hankkeella vastataan näihin tarpeisiin ja odotuksiin. 9
Hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden aikana käynnistää yhteensä 21 alueella yhdessä paikallisen järjestö- ja vapaaehtoiskumppanuusverkoston kanssa vapaaehtoisten vertaisohjaajien paikallinen koulutus, työnohjaus ja yhteinen markkinointi. Mikäli vapaaehtoistoiminnan yhteistyöverkostoa ei paikkakunnalla ennestään ole, se luodaan. Jokaisessa koulutettavien vertaisohjaajien ryhmässä voi olla 8-18 vertaisohjaajaa, ja kolmen vuoden aikana tuetaan 170-380 vertaisohjaajan toimintaa ja uusien ryhmien käynnistymistä eri puolilla Suomea. Ryhmät voivat parhaimmillaan tavoittaa 3000 4000 vertaistoimijaa. Hankkeeseen liittyy mediakampanja Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi, joka on vapaaehtoisten rekrytointikampanja sekä Kohta sitä tekevät kaikki!, asenne- ja varainhankintakampanja. Mediakampanjalla haetaan vertaisohjaajia koulutukseen, tiedotetaan ryhmistä paikallisesti ja vaikutetaan suuren yleisön asenteisiin ja tuetaan näin paikallista yhteisöllisyyttä ja paikallisia toimijoita. Hankkeelle haetaan rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä. 3.1.2 Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan resurssikeskus (Helsinki) 2014-2017 (RAY Ci) - Merkityksellisen tekemisen areena - Ovi uusiin elämänpolkuihin Useille paikkakunnille on viime vuosina syntynyt vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostoja ja kansalaisia vapaaehtoistoiminnan asioissa palvelevia pisteitä tai keskuksia. Keskuksen kautta verkosto mm. opastaa kuntalaisia löytämään itselleen sopivaa toimintaa eri yhteisöistä, järjestää organisaatiorajat ylittäviä yhteisiä koulutustilaisuuksia, tiedottaa vapaaehtoistoimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista; toimii koordinaattorina, jonka kautta kehitetyt hyvät käytännöt leviävät ja sektorirajat ylittävästä kehittämisestä kiinnostuneet tahot löytävät toisensa sekä toimii tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden alueellisen verkostotyön kotipesänä. Helsingin resurssikeskus keskittyy erityisesti vapaaehtoistoiminnan koulutusjärjestelmän ja vapaaehtoiskortin kehittämiseen sekä siihen liittyvään systematisointiin ja sertifiointiin. Joissakin Euroopan maissa ja USA:ssa vapaaehtoistoiminnan verkosto alueellisine ja kansallisine keskuksineen on vakiintunut osallistumista ja yhteistyötä tukevaksi rakenteeksi. Keskukset tuovat vapaaehtoislähtöisesti suunnitellun vapaaehtoistoiminnan lähelle kansalaisia. Yhden luukun periaatteella toimivat, helposti saavutettavat keskukset tehostavat vapaaehtoistoiminnan rekrytointia, koulutusta ja vaikuttamista. Yhteistyöstä syntyvät hyödyt ovat sekä taloudellisia, toiminnallisia että strategisia. Säästöjä syntyy toimintojen päällekkäisyyksien ja keskinäisen kilpailun vähenemisestä. Keskuksen yhteistoiminnot vapauttavat vapaaehtoistoimintaa organisoivat yhteisöt keskittymään ydintoimintojensa kehittämiseen. Tulevaisuuteen suuntaava yhteiskehittäminen mahdollistaa strategisen kumppanuuden, jossa toimijat keskittyvät yhdessä sovittuihin teemoihin ja jakavat osaamistaan avoimessa kumppanuusverkostossa. Hankkeen päätavoite: Resurssikeskus auttaa kuntalaisia löytämään merkityksellistä tekemistä sekä avaa uusia uria ja mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan elämän eri vaiheissa. Päätavoitetta tukevat osa- ja vaihetavoitteet: 10
Tavoite 1: Rakentaa ja vakiinnuttaa sektorirajat ylittävä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan resurssikeskus Helsinkiin ja laajentaa sen vaikutus yhteistyökumppanuuksien avulla koko pääkaupunkiseudulle Tavoite 2: Kehittää Helsingin resurssikeskuksen yhteistoiminnot Tavoite 3: Kehittää ja vakiinnuttaa Helsingin resurssikeskuksen organisointi- ja toimintamalli Tavoite 4: Käynnistää ja vakiinnuttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan sektorirajat ylittävä resurssikeskustoiminta Helsingissä Tavoite 5: Liittää Helsingin resurssiverkosto ja -keskus osaksi valtakunnallista resurssiverkostojen ja keskusten laadun kehittämisen yhteistyöverkostoa Tavoite 6: Kehittää vapaaehtoistyöhön yhtenäisiä koulutusmalleja ja sertifioida vapaaehtoiskortti, jonka avulla vapaaehtoinen voi osoittaa pätevyyttään oppilaitoksissa ja työmarkkinoilla Tavoite 7: Kytketään vapaaehtoistoiminnassa saavutettu koulutus ja osaaminen osaksi oppilaitoksissa ja työmarkkinoilla tarvittavia kvalifikaatioita Aiesopimuksen ovat 30.6.2013 mennessä allekirjoittaneet seuraavat yhteisöt: Autismi- ja Aspergerliitto, Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry, Espoon vapaaehtoisverkosto, Helsingin kehitysvammatuki 57, Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen yhdistys, Helsingin vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkosto, Miessakit ry, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Suomen Nivelyhdistys ry, Enter ry, Etelän Syli ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset, Impact House ry, Kuurojen liitto, Sininauhaliitto, Suomen Akateemisten Naisten liitto sekä Helsingin vapaaehtoistyön neuvottelukunta. Hankkeelle haetaan RAY-rahoitusta vuosille 2014-2017. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on myöntänyt vuodelle 2013 hankkeelle rahoitusta 7300 euroa. Vuodelle 2014 hankkeelle haetaan sosiaali- ja terveyslautakunnalta rahoitusta 20 000 40 000 euroa. Hankkeessa tehdään tilojen, Helsingin hakukoneen ym. osalta yhteistyötä muun muassa Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen kanssa. 3.2 Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan laadun kehittäminen ja koulutus Tavoitteena on tehostaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan laadun kehittämiseen liittyvää asiantuntemusta, mikä tukee niin resurssikeskusten laatuyhteistyön kehittämistä kuin vertaistuen arviointia ja vapaaehtois- ja vertaistoiminnan vaikuttavuuden kehittämistäkin. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan laadun kehittämisessä keskeisessä roolissa on systemaattinen oppilaitosyhteistyön ja vapaaehtois- ja vertaistoiminnan koulutuksen ja arvioinnin kehittäminen. Kansalaisareena hakee Raha-automaattiyhdistykseltä korotusta A-avustukseen arvioinnin ja laadun asiantuntijan palkkaamiseksi täydentämään nykyisen henkilöstön (toiminnanjohtaja ja kaksi suunnittelijaa) osaamista. 3.3. Tiedonkeruu, tutkimus ja tilastointi Kansalaisareena on mukana yhdessä Tilastokeskuksen kanssa CEV:in kampanjassa, jossa pyritään saamaan vapaaehtoistoiminnan mittaaminen osaksi eri maiden työvoimatilastoja. Hanke käynnistyi, kun ILO julkaisi käsikirjan Manual on the Measurement on Volunteer Work 2011. http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@integration/@stat/documents/meeting document/wcms_100574.pdf 11
Kansallisiin ja kansainvälisiin vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tutkimus- ja selvityshankkeisiin osallistutaan resurssien mukaan. Konkreettiset tavoitteet vuodelle 2014 1. ILO:n vapaaehtoistoiminnan tilastoinnin käynnistyminen Eurostatin toimesta P.A.V.E:n toimenpidesuositusten mukaisesti 2. Huolehditaan siitä, että vapaaehtoistoimintaan osallistumisen laajuutta mittaavien valtakunnallisten seurantatutkimusten tekeminen jatkuu (Vuonna 2010 Kansalaisareena ja Taloustutkimus; vuonna 2011 RAY, Otantatutkimus ja Kane; Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimus 2009). 3. Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuustutkimuksen jatkuvuudesta huolehtiminen (Tehdään mm. Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisena otostutkimuksena (Omnibus) vuoden 2010 tulosten kanssa vertailukelpoinen selvitys vapaaehtoistoiminnasta ja vertaistuesta. Selvityksessä otetaan huomioon uutena taustamuuttujana vapaaehtoistoimijoiden äidinkieli ja kansalaisuus. Noin 3-7 prosenttia vapaaehtoistyöntekijöistä on maahanmuuttajia, joiden osallistumista vapaaehtoistyöhön päästään näin valtakunnallisesti selvittämään. Arviointi ja -kriteerit Vapaaehtoistoiminnan tilastointityö täsmentyy Suomessa Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan laajuutta mittaava seurantaselvitys valmistuu 3.4. Vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuus ja kansalaistoiminnan uudet osallistumismuodot 3.4.1 Omaehtoisten toimijoiden ja yhdistysten yhteistyö Vuonna 2014 valmistellaan yhdistyksille suunnattu iltapäivän kestävä workshop, jota voidaan tarjota sekä osana laajempaa kokonaisuutta että itsenäisenä työpajana. Workshopin tarkoituksena on tukea yhdistyksiä ymmärtämään meneillään olevaa omaehtoisen tekemisen trendiä ja löytämään keinoja aktivoida yhteistyötä omaehtoisesta toiminnasta kiinnostuneiden potentiaalisten uusien vapaaehtoisten kanssa. Puoli päivää kestävän työpajan tarkoituksena on luoda konsepti, jolla yhdistys voi osallistua omaehtoisesti järjestettyihin tapahtumiin, kuten ravintola- ja kirppispäiviin mielenkiintoisella omalla uudella toimintatavalla. Työpaja jakaantuu kahteen osioon: johdantoon, jossa selvitetään, mistä omaehtoisen tekemisen trendissä on kyse, miksi ihmiset tuottavat omaehtoisesti tapahtumia ja miten nämä tapahtumat eroavat perinteisestä talkookulttuurista. Jälkimmäisessä osiossa luodaan konsepti, jolla yhdistys voi osallistua omaehtoisesti tuotettuihin tapahtumiin kiinnostavalla idealla. Tavoitteena on saada potentiaaliset vapaaehtoiset kiinnostumaan yhdistyksen toiminnasta. 12
3.4.2 Työyhteisöjen, oppilaitosten ja opiskelijoiden vapaaehtoistoiminta Sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat voivat monin tavoin mahdollistaa työntekijöidensä vapaaehtoistoimintaa. Parhaimmillaan vapaaehtoisohjelma on huolellisesti suunniteltu osa työyhteisön yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun ohjelmaa. Kansalaisareena seuraa ja tukee resursseillaan työyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan leviämistä Suomessa. Toimintavuonna valmistuu muun muassa Arcadan terveyden edistämisen opiskelijan Nora Aholan opinnäytetyö siitä, millaisia vaikutuksia työyhteisön vapaaehtoistoiminnalla on työntekijän työhyvinvointiin. Kansalaisareena tekee valtakunnallista välitystyötä vapaaehtoispaikkoja etsivien työyhteisöjen ja kumppanuusverkoston tarjoamien vapaaehtoispaikkojen välillä yhteistyössä muiden toimijoiden kuten esimerkiksi FIBS:in kanssa. Kansalaisareena toimii sen puolesta, että opiskelijoiden ja oppilaiden vapaaehtoistyö yleistyy niin peruskoulussa, lukiossa kuin ammattikouluissa ja korkea-asteen koulutuksessakin. 3.4.3 Maahanmuuttajat vapaaehtoisina Vapaaehtoistyö voi olla ensimmäinen askel kohti työelämää Suomessa. Jos maahanmuuttajalla on oikeus kototutumistukeen, voi vapaaehtoistyö olla osa kotoutumissuunnitelmaa, jolloin se voidaan laskea osaksi omaehtoista koulutusta ja se oikeuttaa kotoutumistukeen. Kansalaisareena jatkaa maahanmuuttajien vapaaehtoistoimintaan liittyvää kotisivuilla olevan tietopankin kokoamista. Selvitetään webropol-kyselyllä verkostossa olevien yhteisöjen maahanmuuttajavapaaehtoisten määrää ja siinä tapahtuvia trendejä. 3.4.4 Vapaaehtoiskorttiin ja vapaaehtoisen polkuun liittyvä kehitystyö Kansalaisareenassa käynnistetään vuonna 2014 Eurooppalaiseen vapaaehtoiskorttiin/vapaaehtoistoiminnan portfolioon liittyvä kehitystyö yhteistyössä mm VAU:n, NMKY:n, SAMK:n ja VALOn kanssa. 3.4.5 Verkkovapaaehtoistoiminta Kansalaisareenan suunnittelija Tero Ipatti kehittää 2013 perustetulla Verkkovapaaehtoisuusblogilla verkkovapaaehtoisuuden muotoja järjestökentän käyttöön. Blogilla testataan erilaisia verkkoalustoja rajoja rikkoen ja luodaan uusia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä verkkoa hyödyntäen. Tavoitteena on panna alulle ideoita verkkovapaaehtoistoiminnasta, joita kuka tahansa voi kopioida ja kehittää omaan käyttöönsä. Tämä työ on osa Kansalaisareenan pyrkimystä kehittää toimintaansa ajatushautomona ja yhteisöpajana. Vuonna 2014 osaa Kansalaisareenan omien vapaaehtoisten toimintaa pyritään kehittämään erityisesti verkossa tapahtuvaksi. Verkon ilmaisia työkaluja käyttäen esimerkiksi selvityksiä pyritään tekemään myös parityöskentelynä verkon välityksellä. 13
3.4.6 Aikapankkitoiminta Toimitaan osaamiskeskus Soccan kumppanina hankkeessa Aikapankkitoiminta avuksi terveyden edistämiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen julkisen ja kolmannen sektorin toiminnassa, jolle Socca on hakenut rahoitusta Terveyden edistämisen määrärahoista. Kyseessä on erityisesti kohtaamispaikoissa toteutettava uusi työote yhteisöjen voimautumisen tukemisessa ja vapaaehtoisten rekrytoinnin kehittämisessä. III. Resurssit 1. Verkostot ja jäsenistö Kansalaisareenan toimii verkostomaisesti. Yhteistyökumppaneita ovat vapaaehtoistoiminnan ammattilaiset, aktiiviset vapaaehtoiset, järjestöt, seurakunnat, erilaiset toimintaryhmät ja kohtaamispaikat, tutkijat, oppilaitokset ja viranomaistahot, asukastoiminnassa ja asiakasliikkeissä mukana olevat, yritykset ja kansainväliset kumppanit sekä vaikuttajat, kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja rahoittajat. Kansalaisareenan toiminta suuntautuu vahvasti ulospäin. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä jäsenyyttä. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan yhteistoiminta ja verkosto laajenee edelleen erityisesti liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektoreilla sekä yritysten yhteiskuntavastuun alueella. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Kansalaisareenan jäsenpohja laajenee tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa ja suurelle yleisölle eri tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen ja resurssien mukaisesti. 2. Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset Kansalaisareenassa on kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä ja vaikuttamisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Kansalaisareena pyrkii tarjoamaan vapaaehtoistehtäviä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille. Vapaaehtoistehtävät sovitetaan henkilön omaan osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Vuonna 2014 vakiinnutetaan 2013 kehitetyt Kansalaisareenan toiminnan sisäiseen vapaaehtoisprosessiin liittyvät ideat osaksi Kansalaisareenan toimiston toimintaa. Perehdytyskansion kehittelyn aikana vapaaehtoisilta itseltään saadut ideat on arvioitu, ja niistä toimiviksi havaitut otetaan käyttöön. Toiminnassa panostetaan edelleen vapaaehtoisten ideoiden keräämiseen ja heidän toimintansa näkyväksi tekemiseen. Loppukeväästä järjestetään iltapäivän kestävä tilaisuus, jonka tarkoituksena on kiittää vapaaehtoisia, antaa heille mahdollisuus ideoida vapaasti Kansalaisareenaan liittyen, tukea heitä ja arvioida vapaaehtoistehtävistä suoriutumista (esim. osana Liikuta minua -kampanjaa). Lisäksi kehitetään vapaaehtoistehtävien suorittamista aiempaa enemmän parityöskentelynä ja verkossa. Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on omia sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia 30-40 14
2) Vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit ovat käytössä (rekrytoinnissa vakiintunut webropol-pohjainen kysely, jolla selvitetään vapaaehtoisten tausta ja mielenkiinnon kohteet); perehdyttämisopas valmistunut vuonna 2013 3) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy 10-15 selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua, blogikirjoitusta ym. 4) Vapaaehtoistoiminnassa hyödynnetään verkon ilmaisia työkaluja 5) Markkinoidaan Kansalaisareenan vapaaehtoistehtäviä omilla mm kotisivuilla, Sharewoodissa, ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi hakukoneessa, VerkkoAreenassa ja Vapaaehtoistoiminnan MENU-messuilla Arviointi ja -kriteerit Vapaaehtoisten määrän tavoitetaso toteutuu vähintään 90 prosenttisesti Vapaaehtoisten rekrytointi ja ohjausprosessit on luotu ja käytössä Tuotostavoitteesta on toteutunut vähintään 70 prosenttia Kansalaisareenalla on jatkuvasti tarjolla myös pelkästään verkon välityksellä toteutettavia vapaaehtoistehtäviä 3. Hallitus Vuosien 2008-2013 aikana toteutettu hallituksen strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2014 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Hallitus kokoontuu 5-7 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monipuolisin tavoin. 4. Henkilöstö Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä perusresursseja Kansalaisareenan ydintehtävien (vaikuttamistoiminta, verkostotyö, kehittämistoiminta) ja myös hallinnon hoitamiseen. Johtaminen, vaikuttamistoiminta, verkostotyö ja hallinto ovat toiminnanjohtajan vastuulla. Valikko-verkostot, vertaistukitoiminta ja kansainvälinen yhteistyö ovat suunnittelija Pinja Niemisen toimenkuvassa. Suunnittelija Tero Ipatin toimenkuvassa painottuu viestintä, verkkovapaaehtoistoiminta ja Kansalaisareenan oman vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Uusien hankkeiden hankevalmistelu kuuluu kaikkien toimenkuvaan. Tasokorotusta haetaan hallinnon, arvioinnin ja laadun asiantuntijan palkkaamiseksi ja tällä hetkellä määräaikaisen ja osavuotisen suunnittelijan tehtävän vakinaistamiseksi kokovuotiseksi. Avita kaveria -hankkeeseen (RAY Ck) palkataan 1,6 työntekijää (projektisuunnittelija ja kouluttaja). Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan resurssikeskus hankkeeseen (RAY Ci) palkataan 2,5-3 työntekijää (verkostokehittäjä, 1,5-2 toimintokehittäjää). 15
5. Talous Vuonna 1993 perustettu Kansalaisareena hakee toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen strategian mukaisena toimintana yleisavustuksen piiriin. Yleisavustuksen piiriin haetaan järjestön ydintehtäviä (vaikuttamistoiminta, verkostotyö ja kehittämistoiminta). Kansalaisareena katsoo, että toiminta on valtakunnallisesti vakiintunutta ja mittavaa ja täyttää RAY:n avustusstrategian mukaiset yleisavustuksen myöntämiskriteerit. Mikäli yleisavustusta ei kuitenkaan myönnetä, haetaan valtakunnallisen kehittämiskeskuksen ydintehtävien toteuttamiseen edelleen Ak-avustusta ja siihen tasokorotusta(180 000 eurosta 300 000 euroon). Kansalaisareena laajentaa toimintaansa ja tukeaan järjestöille ja yhteisöille erityisesti paikallisella ja alueellisilla tasoilla pyrkien vastaamaan niihin suuriin odotuksiin, joita sieltä Kansalaisareenan kohdistuu. Tasokorotuksella palkataan tähän työhön erityisesti vapaaehtois- ja vertaistoiminnan laadun ja arvioinnin erityisasiantuntemusta Kansalaisareenaan kerryttävä työntekijä sekä vakinaistetaan määräaikaisen suunnittelijan toimi. Avita kaveria -hankkeeseen haetaan 120 000 euroa Ck-avustusta. Helsingin vapaaehtois- ja vertaistoiminnan resurssikeskukselle haetaan Ci-avustusta 120 000 euroa. Helsingin kaupungilta haetaan sosiaali- ja terveyslautakunnalta avustusta Vapaaehtois- ja vertaistuen resurssikeskustoimintaan 20 000 40 000 euroa. Hyödynnetään kaupungin virastojen mahdollisesti työtunneissa ja työtiloissa tarjoama tuki. Pienempiin kampanjoihin ja vierailuihin ja vaihtoihin haetaan rahoitusta asianomaisista ohjelmista (erityisesti Elinikäinen oppiminen ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmat; Nordplus). Vapaaehtoiskortin kehittelytyötä tullaan tekemään yhdessä muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa, ja siihen tullaan hakemaan EU-rahoitusta sekä mahdollisesti ELY-keskuksen /Maakuntaliiton, OKMn tms. rahoitusta. Kartoitetaan myös muut ministeriöiden rahoitusmahdollisuudet tapahtumakohtaisesti. Kansalaisareena on vuonna 2010 liittynyt Sherwood.org -sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat osoittaa mainostuottoja Kansalaisareenan toimintaan ja Smartumin lahjoitus.fi -palveluun, jossa yritykset voivat lahjoittaa henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen lahjakortteja, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille. Toimintavuonna kehitetään varainhankintaa sosiaalisessa mediassa ja netissä. Poliisin rahankeräyslupa on myönnetty ajalle 15.5.2012-31.3.2014. Toimintavuonna uudistetaan rahankeräyslupahakemus. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi kehitetään uusien jäsenten hankintaa. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä suuria palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua. 16