Ympäristöterveyslautakunta 49 24.09.2015 Siikajoen vesistö-, kalatalous-, käyttö- ja päästötarkkailun ja Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun yhteenvedot vuodelta 2014 sekä Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n ja Paavolan Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoiden ja Pohjolan Peruna Oy:n kuormitustarkkailut vuonna 2014 Ympteltk 24.09.2015 49 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233 Vuosi 2014 oli Siikajoen yhteistarkkailussa laaja vuosi, jolloin ve denlaa tua tarkkailtiin vuosittaisen tarkkailun lisäksi myös alueellisen tarkkai lun näytepisteillä. Lisäksi toteutettiin virtavesien pii le vä tark kai lu sekä sähkökalastusten yhteydessä tehtävä koskialueiden ha bi taat titark kai lu. Kalataloustarkkailuun kuului normaalin ka las tus kir jan pi don lisäksi nahkiaistoukkatutkimus ja sähkökoekalastus. Lisäksi to teu tettiin pohjaeläintarkkailu 12 virtavesikohteesta ja Iso-La mu jär ven litoraalialueelta. Siikajoen vesistö- ja kalataloustarkkailun, pohjaeläintarkkailun sekä käyt tö- ja pääs tö tark kai lun toteutti Ahma Ympäristö Oy ja tur ve tuotan to aluei den käyttö-, pääs tö- ja vesistötarkkailun Pöyry Finland Oy. Yh teis tark kai luis sa ovat mukana: Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot: -Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy, purkuvesistö Kä räh tä mänoja/siika jo ki -Paavolan Vesi Oy, Ruukki, purkuvesistö Siikajoki -Paavolan Vesi Oy, Siikajoki, purkuvesistö Siikajoki Teollisuuslaitokset: Pohjolan Peruna Oy, Vihannin tehdas, purkuvesistö Oh tu anoja/vuolunoja/sii ka jo ki Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueet ja niiden purkuvesistöt: Vuonna 2014 päästötarkkailun toteutus K=kyllä, E=ei, Y=ym pä ri vuoti ses ti, S=suppea, jh=jälkihoitovaiheen tarkkailu TOIMIJA/SUO PURKUVESISTÖ Vapo Oy Piipsanneva, osa K/Y Piipsanoja-Ristisenoja-Lamujoki-Siikajoki Parkkisenrimpi K Kotioja-Veneoja-Neittävänjoki-Siikajoki Joutenneva jh Käärmeoja-Lamujoki-Siikajoki Jousineva K Jousioja-Siikajoki Navettarimpi K Kotioja-Veneoja-Neittävänjoki-Siikajoki Kurenluijanneva K Haaraoja-Ruonasenoja-Lamujoki-S-joki Jyletneva K Jyletoja-Naarastenoja-Lamujoki-Siikajoki
Kivineva K Myllyoja-Luanjärvi-Leuanoja-Siikajoki Kärjenrimpi- Puron Y/K laskuoja-veneoja-neittävänjoki-siikajoki rä me Paskoneva Y laskuoja-pasko-oja-ristisenoja-lamujoki- Siikajoki Saarineva Y laskuoja-pahkapuro-siikajoki Sauvasuo Y laskuoja-siikajoki Mankisenneva Y Mankisenoja-Kurranjärvi-Kurranoja- Siika jo ki Hangasneva (Pyhän tä) K Huhmarpuro-Iso-Lamujärvi-Lamuoja- Siika jo ki Korteneva Y Lamujoki-Siikajoki Turveruukki Oy Hourunneva pvk1 K laskuoja-pakkulanoja-kurranoja-siikajoki Hourunneva la1 K laskuoja-selkämaanoja-kärähtämänoja- Sii ka jo ki Kupukkaneva K Purasimenoja-Kärsämänjoki- Man ki lanjär vi-iso-oja-sii ka jo ki Rahvaanneva E Savaloneva K/jh Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Lahnasneva K Naarastenoja-Lamujoki-Siikajoki Peuraneva S laskuoja-savaloja-kurunkanava-siikajoki Tervasneva K laskuoja-hanhioja-siikajoki Hevoskorpi Y Luhtaanoja-Lamujoki-Siikajoki Hangasneva K laskuoja-ohtuanjoki-siikajoki Hukanneva Y Hukanoja-Luohuanjoki-Siikajoki Paloneva Y laskuoja-peuraoja-luohuanjoki-siikajoki Järvineva Y laskuoja-siikajoki Tahkoneva K Kurunkanava-Siikajoki Huhanneva E Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Huhtineva K laskuoja-pesuanoja-siikajoki Iso-Manninen K Uljuanoja-Uljuankanava-Uljuan te ko allas-la mu jo ki-sii ka jo ki Jylenneva K Ristisenoja-Lamujoki-Siikajoki Pikarineva K laskuoja-pesuanoja-siikajoki Honkaneva jh Honkaoja-Kipsuanoja-Luohuanjoki-S-joki Vesiläisenneva K. Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Pullinneva Y Vesioja-Iso-oja-Siikajoki Matti Suni/ Turve ruuk ki Oy Vesiläisenneva K Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Paavolan Turve Ky Isoneva E Harakkakanava-Siikajoki
Turvetuotantoalueiden pinta-alat/ha 2003-2014: Vuosi Kuntoonpano Tuotanto Tuotantokunto Poistunut 2003 420 3 033 135 731 2004 413 3 077 0 915 2005 323 3 022 0 477 2006 420 2 782 0 559 2007 519 2 434 10 895 2008 361 2 386 64 838 2009 681 2 705 0 803 2010 737 2 948 0 960 2011 413 3 025 24 884 2012 308 3 246 48 868 2013 198 3 171 172 745 2014 162 2 986 100 1 096 Vesistötarkkailu ja kuormitus Vuodenvaihteessa 2013-2014 Sii kajoen alueelle muodostui poikkeuksellinen talvitulva ja virtaamahuiput oli vat niin Lamujoella kuin Siikajoellakin kevättulvaa suurempia. Tämä vaikutti osaltaan vedenlaatuun ja ainevirtaamien ajoittumiseen. Ke sä kau den virtaamat olivat pieniä ja loppuvuoden virtaamahuippu oli alkuvuoden tulvan tapaan kevättulvaa suurempi. Siikajoen valuma-alue on hyvin soista, voimakkaasti ojitettua ja ve det hyvin humuspitoisia. Jokivedet olivat vuonna 2014 totutusti hyvin tum mia, humuksisia ja runsaasti rautaa ja ravinteita sisältäviä. La mujo el la ravinnepitoisuudet kasvoivat alavirran suuntaan ja joen ala osa luokiteltiin reheväksi, kun taas Kortteisen yläpuolella ja Piip po las sa pitoisuudet viittasivat vain lievästi rehevään ja jopa karuun ve den laatuun. Lamujoella veden väriarvot ja rautapitoisuudet ovat nousseet viime vuosina samoin kuin ravinnepitoisuudet, joiden osal ta nousu on kuitenkin ollut lievä. Siikajoen pääuomalla kaikki vuonna 2014 mitatut väriarvot osoittivat erit täin humuspitoista vedenlaatua ja myös rautapitoisuudet olivat kor kei ta. Ylimmällä tarkastelluista pisteistä Pyhännällä sijaitsevalla pis teel lä (Si155) veden ph-arvot laskivat keväällä hyvin alas (huh tikuun puolivälissä ph 3,3). Näytepiste sijaitsee melko etäällä jo kisuus ta ja happamat sulfaattimaat esiintyvät tyypillisesti selvästi lähem pä nä rannikkoa. Pääuomalta mitatut ravinnepitoisuudet ku vas tivat pääosin rehevää vedenlaatua, joskin Pyhännän näytepisteen typpi pi toi suu det ilmensivät vain lievää rehevyyttä. Pääuoman ala osal la väriarvot ovat olleet lievässä nousussa, kuten ko ko nais typ pi pi toi suudet kin. Kokonaisfosforin osalta kehityssuunta on sen sijaan las ke va. Uljuan syvännepisteessä ei havaittu vuoden 2014 tarkkailuissa hap-
pi on gel mia. Uljuan ja sen kanavien vesi oli tummaa, rautapitoista sekä humusvesille tyypillisen hapanta. Ravinteet viittasivat rehevään ve den laa tuun. Laskennallisen arvion mukaan tekoallas nostaa alapuo li ses sä vesistössä vain kokonaistyppipitoisuuksia. Siikajoen vuoden 2012 kokonaisvirtaama oli hyvin runsas ja tästä syys tä myös sen vuoden arvioidut ainevirtaamat olivat selvästi ta vanomais ta suurempia. Vuosien 2013 ja 2014 ainevirtaamat olivat jälleen jokseenkin tavanomaisia. Vuoden 2014 osalta voidaan ha vai ta kevättulvan aikaiset tavanomaista pienemmät ainevirtaamat, jotka voi vat johtua vuodenvaihteen 2013-2014 tulvasta, jolloin osa normaa lis ti vasta keväällä huuhtoutuvasta aineksesta kulkeutui ala virtaan jo talvella. Sivu-uomien tuomien ainevirtaamien osuudet koko Sii ka joen ainevirtaamista ovat tyypillisesti olleet korkeita, niin myös vuon na 2014. Piilevätarkkailun mukaan Siikajoen tila oli pääosin hyvä. Jätevesien pur ku paik ko jen alapuolisissa joen osissa näkyi vain lieviä merkkejä ti lan heikkenemisestä. Piileväyhteisön rakenne ilmentää osaltaan vesis tön ekologista laatua ja rehevyyttä sekä vesistöön kohdistuvaa kuor mi tus ta. Sähkökalastuskoealojen habitaattitarkkailun tulosten mu kaan pohjasammalten peittävyys on Siikajoen vesistöalueella monin paikoin lisääntynyt. Tämä on osin seurausta kunnostusten jäl keises tä tilanteen vähittäisestä palautumisesta ennalleen. Koe ka las tusten yhteydessä koekalastusalustoilta määritettiin ha bi taat ti tut ki mus ta varten koealan mitat, vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kas vil lisuus ja makrolevät peittävyysarvioin sekä levä- ja lie te ker ros tu mat. Turvetuotannon tarkkailu Vuonna 2014 Siikajoen alueella tur ve soiden päästötarkkailua tehtiin kesäaikana 37 tuotantoalueella, joista suu rin osa oli tuotantovaiheessa, yksi oli suppean, kaksi kun toon panon ja kolme jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Tur ve soil ta kulkeutui vesis töön valumavesiä enemmän (keskivaluma 8,5 l/s km2) kuin edellis vuon na (8,0 l/s km2). Siikajoen alueen tuotantosoiden kes ki määräi nen kesäaikainen vedenlaatu oli nitraatti-nitriittityppeä lukuun ot tamat ta huonompaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuo tan to vai heen päästötarkkailusoilla. Siikajoen soiden valumaveden ph-kes ki ar vo oli 6,1, kun koko Pohjois-Pohjanmaan vastaava arvo oli ph 6,2. Al hai sin keskiarvo ph 4,8 mitattiin happamilla sulfaattimailla si jait se val ta Hangasnevalta. Kesäaikaiset päästöt (happea ku lut ta va aines, fos fori, typpi ja kiintoaine) olivat alhaisemmat kuin kahtena edel li se nä vuon na. Vesienkäsittelyt laskivat ke säl lä veden ph:ta lähes kai kil la kohteilla ja vain kosteikko- ja kasvillisuuskenttäkäsittelyt eivät las keneet ph:ta. Pintavalutuskentät poistivat melko hyvin typpeä, fos fo ria, rautaa ja kiintoainetta. Happea kuluttavaa ainesta ja epä or gaa nis ta typpeä huuhtoutui kuitenkin useimmilta pintavalutuskentiltä. Hapen kyllästysaste sekä fosfori-, typpi- ja rautapitoisuudet ovat py-
sy neet koko 2000-luvun samalla tasolla Siikajoen vuosittaisen ve sistö tark kai lun pisteillä, mutta kemiallinen hapenkulutus on noussut. Suo men sisävedet ovat tummuneet 1990-luvun puolivälin jälkeen ja tum mu mi nen vaikuttaa kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) ar vojen nousuun. Siikajoen ja sen sivu-uomien vedessä on paljon happea kuluttavaa ai nes ta ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella joki on varsin rehe vä, mihin alueen turvetuotannon päästöt myös vaikuttavat. Pää uoman ja sivujokien vesi on myös tummaa ja rautapitoista. Tur ve tuotan to voi paikoin ylläpitää vesistön kiintoaine-, rauta- tai ra vin ne pi toisuuk sia. Runsas maa- ja metsätalouden hajakuormitus vai kut taa Siikajoen valuma-alueella voimakkaasti etenkin sivu-uomien ve den laatuun. Tur ve soi den kuormituksen osuus Siikajoen koko ve sis tö alueen pin ta ve sien ravinnekuormituksesta on pieni ja ve sis tö alu eel la merkittävin ravinnekuormittaja on luonnonhuuhtouman lisäksi maa talous. Kalataloustarkkailu Laajaan tarkkailuun kuului kir jan pi to ka las tus, säh kö koe ka las tus ja nahkiaistoukkatutkimukset. Iso-Lamujärvellä kilo mää räi ses ti tärkein saalislaji on muik ku ja saaliit olivat edelleen koh tuul li sia. Järvellä on jatkettu hoitokalastuksia jo pitkään. Myös kuha saa liit olivat varsin hyviä. Kortteisella päälajit ovat hauki ja ah ven. Kortteisen ainoan kirjanpitokalastajan kalastus ajoittui pääosin kevään kutuaikaan. Uljulalla verkkopyynnin yksikkösaaliit kääntyivät vuon na 2014 nousuun, joskin tulokset perustuivat vain yhden yk sittäi sen kalastajan suhteellisen vähäisiin kalastusmääriin ja saaliisiin. Ul ju al la myös kulloinenkin jäätilanne vaikuttaa merkittävästi ka las tuksen onnistumiseen. Sii ka jo ki suul la nahkiaisaaliit riippuvat voi makkaas ti loppukesän ja syksyn pyyntiajan virtaamatilanteesta, joka oli vuon na 2014 pitkään varsin heikko ja yksikkösaaliit jäivät varsin vähäi sik si, vaikka hieman edellisvuodesta paranivatkin. Nahkiaistoukkatutkimusten mukaiset toukkatiheydet paranivat osalla alueis ta merkittävästi aiempiin tutkimusvuosiin nähden. Touk ka määrät riippuvat merkittävästi seurantapaikkojen pohjan laadusta ja sijain nis ta suhteessa nahkiaisten kutualueisiin ja osaltaan myös muuta man vuoden viiveellä myös kudulle nousevan nahkiaiskannan koos ta ja edelleen kutunousun aikaisista virtaamista. Toukkien ko koja kau ma painottui suhteellisen iäkkäisiin ja suurikokoisiin toukkiin, jot ka ovat arviolta peräisin hieman paremmista nousuvuosista 2008-2012. Toisaalta osalta toukkatutkimuslinjoista ei löydetty lainkaan toukkia. Sähkökoekalastusten aikaan Lamujoen ja Siikajoen virtaamat olivat vä häi siä ja vedet lämpimiä, mikä saattoi vaikuttaa ainakin kos ki kutuis ten kalalajien viihtymiseen koealoilla. Lamujoen viiden koealan ka las tuk sis sa havaittiin kaikkiaan viisi harjusta ja yksittäinen van-
hem pi taimen. Pyhännän ja Piippolan koealoilta saatiin lisäksi ra puha vain to ja. Lamujoen koealat ovat yleistäen tyydyttävässä laa tu luokas sa. Siikajoen pääuoman sähkökoekalastuksissa saatiin harjuksia Hyt ti kos kel ta sekä Pöyryn voimalaitoksen yläpuoliselta ja kolmelta tä män alapuoliselta koealalta. Istutuksista peräisin olevia lohia saatiin Hyttikoskelta ja Nivankoskelta. Jokikalaindeksiarvojen mukaan Hyt ti kos ki on Siikajoella hieman alempia koealoja paremmassa kunnos sa (tyydyttävä). Siikalatvan keskuspuhdistamon kuormitustarkkailu Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2007 ja puhdis ta mol le johdetaan jätevesiä siirtoviemäriä pitkin Kestilästä, Piip polas ta, Pulkkilasta, Pyhännältä ja Rantsilasta. Kestilässä, Piip po las sa ja Pulkkilassa jätevedet ovat normaalia asumisjätevettä ja Py hän nällä ja Rantsilassa viemäriverkkoon johdetaan myös elin tar vi ke teol lisuu den jätevesiä. Viemäröinnin piirissä on noin 5 600 asukasta. Siika lat val la ja Pyhännällä on asukkaita noin 7 550. Puh dis ta mo pro sessis sa on bioroottori, jälkisaostus, jälkiselkeytys ja kos teik ko puh dis tus. Käsitellyn jäteveden määrä oli 444 614 m3 (noin 10 000 m3 suu rempi kuin 2013) ja keskimäärin 1 218 m3/vrk. Puh dis ta mo on mi toi tet tu keskimääräiselle jätevesimäärälle 1 575 m3/vrk ja suurin vrk-vir taama mitattiin marraskuussa, 2 904 m3, ja pie nin syys kuus sa, 601 m3. Orgaanisen aineksen lupaehto (BOD7A TU<17 mg/l, puhd.teho >95 %), kokonaisfosforin lupaehto (kok.fosfori<0,7 mg/l, puhd.teho >95 %), kiintoaineen lupaehto (kiin to aine<35 mg/l, puhd.teho>90 %) ja kemiallisen hapenkulutuksen lu pa eh to (CODCr<125 mg/l, puhd.teho >75 %) saavutettiin mo lem mil la vuo si puo lis koil la. Kiintoaineen keskimääräinen tulokuormitus oli 103 %, BOD:n 125 % ja fosforin 74% mitoituksesta. Tulokuormitus kasvoi hie man lähes kaikkien kuormitteiden suhteen vuoteen 2013 ver rat tu na ja kokonaisfosforin tulokuormitus pysyi vuoden 2013 tasolla. Puh dis tus pro ses sin ohituksia ei ollut koko vuonna. Paavolan Vesi Oy:n Ruukin ja Siikajoen sekä Pohjolan Peruna Oy:n jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailut Paavolan Vesi Oy:n Ruukin ja Siikajoen jätevedenpuhdistamot saavut ti vat niille asetetut puhdistusvaatimukset molemmilla puo li vuo sijak soil la. Ruukin jätevesiviemärin pituus on noin 82 km ja käsitellyn jä te ve den määrä oli 144 423 m3. Siikajoen puhdistamon viemärin pituus on noin 43 km ja käsitellyn jäteveden määrä 31 795 m3. Myös Poh jo lan Peruna Oy:n Vihannin tehdas saavutti sille asetetut puh distus vaa ti muk set kaikilla vuosineljäksillä ja jätevesiä käsiteltiin yh teensä 284 697 m3. Oheismateriaali: -Siikajoen yhteistarkkailu. Osa I. Vesistötarkkailu 2014, Ahma Ym päris tö Oy, Projektinro10642, 2.6.2015, käsittelykansiossa -Siikajoen yhteistarkkailu. Osa II. Kalataloustarkkailu 2014, Ahma
Ym pä ris tö Oy, Projektinro 10577, 8.6.2015, käsittelykansiossa -Siikajoen yhteistarkkailu. Pohjaeläintarkkailu 2014, Ahma Ym pä ris tö Oy, Projektinro10642, 8.6.2015, käsittelykansiossa -Siikajoen yhteistarkkailu 2014, Osa I. Käyttö- ja päästötarkkailu, Ahma Ympäristö Oy, Projektinro 10642, 4.5.2015, käsittelykansiossa -Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014/Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky. Pöyry Fin land Oy, 16UEC0112, 27.5.2015, käsittelykansiossa Ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin. MERK. Ympäristösihteeri Eeva Heiska oli kokouksessa läsnä tämän pykälän käsittelyn aikana.