Tuntimittauksesta aiheutuvien operatiivisten kustannusten huomioiminen valvontamallissa

ENERGIAMARKKINAVIRASTON SELVITYS Tuntimittauksesta aiheutuvien operatiivisten kustannusten huomioiminen valvontamallissa Loppuraportti 30.11.2010 52K30042.20-Q070-002

Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

1 ESIPUHE Pöyry on tehnyt Energiamarkkinaviraston toimeksiannosta selvityksen tuntimittauksesta aiheutuvien operatiivisten kustannusten huomioimisesta valvontamallissa. Selvityksen toteutuksesta vastanneena projektipäällikkönä toimi Heli Antila. Haastattelu- ja kyselytutkimuksen toteutuksesta sekä kustannusanalyysistä vastasivat Mikko Huumo ja Juha Leinonen. Lisäksi asiantuntijoina selvityksessä toimivat Päivi Aaltonen (toimintaympäristön kehitys ja lainsäädäntö), Sami Mäkinen (valvontamallin huomioiminen ja loppuraportin katselmointi), Ossi Porri (tuntimittauksen toteutustavat), Kaj Saarnio (käytön ja ylläpidon kustannukset) ja Joni Tefke (kustannusmallit). Energiamarkkinaviraston puolelta työtä ohjasivat Martti Hänninen ja Suvi Lehtinen. Yhteystiedot: Pöyry Management Consulting Oy Jaakonkatu 3 FI-01620 VANTAA Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 2302276-3 Puh. +358 10 3311 http://www.poyry.com

2 SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 SISÄLTÖ... 2 1 TAUSTA JA TAVOITE... 3 2 MÄÄRITELMÄT JA RAJAUKSET... 4 3 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 5 3.1 Puhelinhaastattelut... 5 3.1.1 Toteutus... 5 3.1.2 Tulokset... 6 3.2 Sähköinen kysely... 6 3.2.1 Toteutus... 6 3.2.2 Tulokset... 7 3.3 Taustatietoja kyselyyn vastanneista verkkoyhtiöistä... 7 4 SELVITYKSEN TULOKSET... 9 4.1... 9 4.1.1 Suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottovaiheen operatiiviset kustannukset... 10 4.1.2 Luentapalvelun ja oman järjestelmän operatiiviset kustannukset... 11 4.2 Verkkoyhtiön mittapisteiden vaikutus tuntimittauksen operatiivisiin kustannuksiin... 12 4.3 Manuaaliluennan operatiiviset kustannukset... 12 5 YHTEENVETO... 14 5.1 Yhteenveto ja johtopäätökset... 14 5.2 Tulosten luotettavuuden arviointi... 14

1 TAUSTA JA TAVOITE Energiamarkkinavirastossa (jatkossa Virasto) on käynnissä Tiekartta 2020 -hanke, jonka puitteissa määritetään sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioimisessa käytettävän valvontamallin kehityslinjat noin vuoteen 2020 saakka. Tiekartta-hankkeen yhtenä osaprojektina Virasto selvittää valvontamallin kehitystarpeita seuraavalle valvontajaksolle vuosille 2012 2015. Tähän osaprojektiin liittyen Virasto teetti konsultilla selvityksen tuntimittauksen vaikutuksista operatiivisiin kustannuksiin valvontamallissa. Selvityksen tavoitteena on analysoida ja arvioida tuntimittaukseen siirtymisen vaikutuksia verkkoyhtiöiden operatiivisiin kustannuksiin ja määrittää tuntimittauksesta aiheutuva keskimääräinen mittapistekohtainen operatiivinen kustannus, joka kuvaa mahdollisimman hyvin jakeluverkonhaltijoille tuntimittauksesta ja siihen siirtymisestä aiheutuvia operatiivisia kustannuksia yhtä mittauspistettä kohti. Operatiivisissa kustannuksissa huomioidaan sekä tuntimittaukseen siirtymistä aiheutuvat kustannukset että tuntimittauksen kustannukset siirtymisen jälkeen, jolloin kustannusten oletetaan vakiintuvan. Selvityksessä arvioidaan lisäksi operatiivisia kustannuksia ja niiden aiheutumisperustetta toteutustapakohtaisesti (mittauspalvelu/oma luentajärjestelmä) ja yhtiön koko huomioon ottaen (pieni/suuri verkkovolyymi). Selvityksessä määritellään tuntimittauksen operatiivinen kustannus, joka kuvaa koko valvontajakson 2012 2015 keskimääräistä operatiivista kustannusta tuntimittauspistettä kohti. Keskimääräisen kustannuksen tulee edustaa yhtäältä tuntimittauksesta aiheutuvaa tehokkaaseen tuntimittauksen toteutustapaan ohjaavaa kustannustasoa, jolla jokaisen yhtiön voidaan olettaa kykenevän toimimaan. Toisaalta operatiivisten kustannusten tavoitetason tulee kohdella mahdollisimman tasapuolisesti myös niitä yhtiötä, jotka eivät ole kilpailuttamallakaan kyenneet saavuttamaan parasta mahdollista hintatasoa. Virasto teetti selvitystyön konsulttiyhtiö Pöyry Management Consulting Oy:llä.

2 MÄÄRITELMÄT JA RAJAUKSET Tässä selvityksessä tuntimittauksella tarkoitetaan tunneittain tapahtuvaa sähkön määrän mittausta ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä etäluettavan mittauslaitteiston muistiin sekä sen lukemista päivittäin tiedonsiirtoverkon välityksellä luentajärjestelmään. Tuntimittaukseen sisällytetään tässä selvityksessä myös mittaustiedon siirtäminen päivittäin tai siirtymävaiheessa vähintään kerran kuukaudessa mittaustiedonhallintajärjestelmään sekä siihen tehtävät oikeellisuuden tarkastukset ja statusten korjaukset. Sen sijaan tuntimittaukseen ei kuulu mittaustietojen välitys eteenpäin mittaustietojenhallintajärjestelmästä ja mittaustiedon hyödyntäminen muissa järjestelmissä eikä esimerkiksi taseselvitys tai sähkömarkkinaosapuolen välinen sanoma- ja tiedonvaihto. Selvityksessä käytetty tuntimittauksen määritys ei edellyttänyt sitä, että tuntitietoa hyödynnetään heti esimerkiksi taseselvityksessä vaan tuntitiedon hyödyntäminen voidaan toteuttaa asetuksen mukaisessa määräajassa. Tuntimittauksen operatiivisilla kustannuksilla tarkoitetaan a) tuntimittaukseen siirtymisen operatiivisia kustannuksia, jotka liittyvät välittömästi siihen, että käyttöpaikasta on mahdollista saada järjestelmiin etäluentana päivittäin tuntitason mittaustietoa ja b) tuntimittauksen operatiivisia kustannuksia mittaustiedon lukemiseksi ja siirtämiseksi luentajärjestelmään ja mittaustiedonhallintajärjestelmään sekä sen oikeellisuuden tarkistamiseksi. Tuntimittauksen operatiivisissa kustannuksissa ei huomioida investointeja tai muita investointeina käsiteltäviä kustannuksia. Kustannuksissa ei huomioida myöskään manuaaliluennan kustannuksia tai niitä kustannuksia, jotka eivät välittömästi liity tuntimittauksen, kuten tasehallinta ja sanomaliikenne. Kenttälaitteiden huollon ja ylläpidon kustannuksia ei ole sisällytetty analyysiin, sillä uusien etäluettavien mittalaitteiden ei arvioida vaikuttavan oleellisesti huollon ja ylläpidon kustannuksiin ainakaan kustannuksia lisäävästi lähivuosina. Tuntimittauksen operatiivisia kustannuksia arvioidaan suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottosekä operointi- tai palveluvaiheen osalta. 1) Suunnitteluvaiheella tarkoitetaan tuntimittauksen hankintaa edeltävää vaihetta (mm. tuntimittaukseen siirtymisen esisuunnitelman laatiminen, kehittämisen kustannukset, pilotointi). 2) Hankintavaihe alkaa hankintailmoituksen laatimisesta ja päättyy hankintasopimuksen allekirjoitukseen (mm. tarjouspyynnön laatiminen, tarjousneuvottelut, sopimusneuvottelut). 3) Käyttöönottovaihe on ajanjakso hankintasopimuksen allekirjoituksesta siihen, kun massaasennukset on tehty ja massa-asennuksiin toimitusprojekti on hyväksytysti päätetty (mm. massa-asennuksiin liittyvä projektinhallinta ja asiantuntijatyö, tietojärjestelmien kehittäminen). 4) Luentajärjestelmän operointivaihe tai mittauspalveluvaihe alkaa, kun ensimmäiset käyttöpaikat on siirretty tuntimittaukseen joko omaan luentajärjestelmään tai ostettuun

luentapalveluun. Operointi- tai mittauspalveluvaihe on massa-asennusvaiheen osalta päällekkäinen käyttöönottovaiheen kanssa. 3 SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvityksen toteutuksessa tarvittavat tiedot kerättiin verkkoyhtiöiltä kahdessa vaiheessa: puhelinhaastattelulla ja sähköisellä kyselyllä. Kustannusanalyysissä tarvittavat lähtötiedot kerättiin verkkoyhtiöiltä sähköisellä kyselyllä, joka perustui verkkoyhtiöiden haastatteluihin. Ennen haastattelujen toteutusta konsultti määritteli selvityksen keskeiset käsitteet ja teki alustavan rajauksen tuntimittauksen operatiivisille kustannuksille. Näiden pohjalta konsultti laati haastattelurungon verkkoyhtiöiden haastattelemiseksi. Haastattelurungon ja haastatteluiden tulosten perusteella konsultti laati sähköisen kyselyn, jolla selvitettiin yksityiskohtaisesti tuntimittauksen operatiivisia kustannuksia kaikissa suomalaisissa verkkoyhtiöissä. 3.1 Puhelinhaastattelut 3.1.1 Toteutus Haastattelujen tavoitteena oli tukea myöhemmin tehtävää sähköistä kyselyä siten, että konsultti sai vahvistusta käsitykselleen tuntimittauksesta aiheutuvien operatiivisten kustannusten aiheutumisperiaatteesta, niiden määrittelystä ja rajaamisesta sekä kustannusten kohdentumisesta tuntimittauksen suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönotto- sekä operointi- tai palveluvaiheille. Haastatteluilla haluttiin myös saada varmistus siitä, että kysely on laadittu sellaisella tasolla, että verkkoyhtiöiden on mahdollista vastata siihen realistisesti ja luotettavasti kirjanpidon ja muiden kustannusseurantajärjestelmien perusteella. Puhelinhaastattelut tehtiin seitsemälle verkkoyhtiölle siten 1, että näille annettiin noin viikko aikaa valmistautua haastatteluun selvittämällä toimitetun haastattelurungon mukaisia tuntimittauksen operatiivisia kustannuskomponentteja. Konsultti haastatteli seitsemää verkkoyhtiötä, jotka edustivat tuntimittauksen toteutustavan ja käyttöpaikkojen määrän osalta erilaisia yhtiöitä (ks. kuva 1). 1 Yksi haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisena haastatteluna.

Pieni yhtiö Luentapalvelu Yhtiö1 Oma luentajärjestelmä Yhtiö5 Suuri yhtiö Yhtiö2 Yhtiö3 Yhtiö4 Yhtiö6 Yhtiö7 Kuva 1. Haastattelut verkkoyhtiöt. 3.1.2 Tulokset Puhelinhaastatteluiden tärkeimpinä tuloksina voitiin pitää verkkoyhtiöiden näkemyksiä tuntimittauksen operatiivisten kustannusten rajauksesta sekä näkemyksiä siitä, millä tarkkuudella yhtiöiden on mahdollista selvittää operatiivisia kustannuksia selvityksen ajankohtaan asti sekä arvioida kustannuksia eteenpäin aina vuoteen 2015 asti. Tuntimittauksen operatiivisten kustannusten osalta keskustelua herätti erityisesti se, kuinka jakeluverkkoyhtiöiden toimintaan on kohdistunut kasvavia vaatimuksia sähkömarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi. Tällaisiksi koettiin muun muassa kasvaneet vaatimukset taseselvitykselle ja sanomaliikenteelle. Haastateltavat olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että esimerkiksi taseselvityksestä ja sanomaliikenteestä aiheutuvia kustannuksia ei voida luokitella välittömiksi tuntimittauksen operatiivisiksi kustannuksiksi. Puhelinhaastatteluissa saatuja kustannustietoja ei huomioitu kustannusanalyysissa, koska haastatellut yhtiöt täyttivät saman sähköisen kyselyn kuin muutkin verkkoyhtiöt ja yhtiöiden kustannukset tulivat tätä kautta huomioiduksi. Kaikki haastatellut verkkoyhtiöt eivät kuitenkaan vastanneet sähköiseen kyselyyn. 3.2 Sähköinen kysely 3.2.1 Toteutus Sähköisessä kyselyssä selvitettiin yksityiskohtaisesti tuntimittauksen operatiivisia kustannuksia sekä luentapalvelun että oman etäluentajärjestelmän operoinnin osalta. Kyselyssä selvitettiin lisäksi manuaalisten kausiluentojen aiheuttamia operatiivisia kustannuksia, jotta selvityksessä voitaisiin verrata manuaaliluennan ja etäluennan operatiivisia kustannuksia. Verkkoyhtiöiden tuli vastata kysymyksiin vain siltä osin, kuin tuntimittauksen toteutusmalli (luentapalvelu vs. oma luentajärjestelmä) kosketti kyseistä yhtiötä. Niiltä osin kuin yhtiöllä ei ollut tietoa toteutuneista kustannuksista, pyydettiin esittämään paras mahdollinen arvio esimerkiksi budjettitietoihin perustuen. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol-kyselynä ja se lähetettiin Viraston toimittaman yhteystietolistan perusteella sähkön jakeluverkkoyhtiöiden toimitusjohtajille.

Sähköinen kysely lähetettiin 87 yhtiön toimitusjohtajalle. Kyselyyn vastasi 35 yhtiötä. Kyselyn oli vastannut tyypillisesti toimitusjohtajat sekä mittauspalveluiden ja etäluentaprojektien päälliköt. Kyselyn vastausprosentti oli 40, mikä on hyvä ottaen huomioon, että vastausaikaa kyselyyn oli alle kaksi viikkoa (29.10 9.11.2010). 3.2.2 Tulokset Sähköisen kyselyn vastaukset mahdollistivat tuntimittauksen operatiivisten kustannusten määrittämisen erikseen sekä luentapalvelun että oman luentajärjestelmän valinneille yhtiöille. Vastauksista oli myös mahdollista arvioida suurten ja pienten verkkoyhtiöiden eroa operatiivisten kustannusten osalta. Konsultti joutui muokkaamaan vähäisiltä osin omaan asiantuntemukseen perustuen kyselyllä saatuja tietoja, koska muutama yhtiö oli vastoin ohjeita sisällyttänyt tuntimittauksen operatiivisiin kustannuksiin muun muassa asennuksiin, asiakastietojärjestelmään ja tasehallintaan liittyviä kustannuksia. määriteltiin suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönotto sekä palvelu- tai operointivaiheille erikseen. Analyysivaiheessa kuitenkin todettiin, että suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottovaiheen kustannuksia ei voitu pitää täysin erillään, sillä kaikki yhtiöt eivät olleet eritelleet kustannuksia ko. vaiheille yhdenmukaisesti, vaan kustannuksia oli kohdennettu myös yksittäiselle vaiheelle kokonaiskustannuksena. Kyselyllä saaduista vastauksista konsultti määritti yhtiöittäin tuntimittauksen mittapistekohtaisen operatiivisen kuukausikustannuksen. Selvityksessä kustannustarkastelu tehtiin operointi- ja palveluvaiheen osalta ajanjaksolla 2012 2015. Suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottovaiheen operatiiviset kustannukset on kohdennettu vastaavalle 48 kuukauden ajanjaksolle (2012 2015) riippumatta siitä, milloin kustannukset ovat ajallisesti syntyneet tai tulevat syntymään. Sähköiseen kyselyyn vastanneista yhtiöistä kahden yhtiön tulokset jätettiin analyysissä huomioimatta, koska toisen yhtiön vastaukset eivät noudattaneet annettuja vastausohjeita ja toisen yhtiön vastaukset olivat käyttöönotto- ja palveluvaiheen osalta hyvin puutteelliset. Luvussa 4 esitetty kustannusanalyysi perustuu näin ollen 33 yhtiön tietoihin. 3.3 Taustatietoja kyselyyn vastanneista verkkoyhtiöistä Selvityksessä analysoidusta 33 yhtiöstä yksi ilmoitti olevansa tuntimittauksen siirtymisessä suunnitteluvaiheessa, kolme yhtiötä hankintavaiheessa, 23 käyttöönottovaiheessa ja loput kuusi yhtiötä olivat jo siirtäneet yli 95 % mittapisteistä etäluentaan. Käyttöönottovaiheessa olevista yhtiöistä yhdellätoista yhtiöllä oli yli 5 % mittapisteistä etäluennassa. Tuntimittaukseen siirtymisen suunnitteluvaiheen kestoksi ilmoitettiin keskimäärin 13 kuukautta ja hankintavaiheen noin 11 kuukautta. Käyttöönottovaihe arvioitiin kestävän yhtiöissä keskimäärin 37 kuukautta. Selvitystä tehtäessä yhtiöt arvioivat, että vuoden 2010 lopussa yhtiöillä on yhteensä noin 850 000 mittapistettä etäluennassa, mikä on 37 % tähän kyselyyn osallistuneiden yhtiöiden mittapisteistä. Vuoden 2013 loppuun mennessä 97 % mittapisteistä arvioitiin olevan tuntimittauksen piirissä. Kyselyyn vastanneista yhtiöistä 11 oli valinnut pääasialliseksi tuntimittaustoteutukseksi oman luentajärjestelmän ja loput 22 yhtiötä luentapalvelun. Luentapalvelun valinneista yhtiöstä

seitsemällä yhtiöllä on käytössä palvelun rinnalla myös oma luentajärjestelmä, josta oli kuitenkin tarkoitus luopua tulevaisuudessa.

4 SELVITYKSEN TULOKSET 4.1 Kuvassa 1 on esitetty analyysissä mukana olleiden 33 yhtiön tuntimittauksen mittapistekohtainen operatiivinen kuukausikustannus. 4,50 4,00 3,50 / mittapiste / kuukausi 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Sähköverkkoyhtiöt Kuva 2. vuosina 2012-2015. Operatiivisen kustannuksen mediaaniarvo on 1,13 /mittapiste/kuukausi (13,61 /mittapiste/vuosi). Mediaani eli keskiluku on jakauman keskimmäinen havaintoarvo, kun havainnot on järjestetty suuruusjärjestykseen. Verkkoyhtiöiden keskiarvo on 1,37 /mittapiste/kuukausi (16,46 /mittapiste/vuosi). Mediaani on kuitenkin tässä tapauksessa keskiarvoa parempi luku kuvaamaan jakauman keskikohtaa, koska otoksessa muutama poikkeuksellisen suuri arvo vaikuttaa keskiarvoon huomattavasti. Konsultin arvion mukaan neljän suurimman operatiivisen kustannuksen omaavan yhtiön kohdalla ei voida korkeiden kustannusten syynä pitää esimerkiksi epäonnistunutta kilpailua, vaan yhtiöiden ilmoittamissa kustannuksissa on tutkimustuloksia vääristäviä elementtejä. Tuntimittauksen operatiivinen kustannus on laskettu vuosille 2012 2015 ja siinä huomioidaan suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottovaiheen sekä operointi- ja palveluvaiheen kustannukset. Taulukossa 1 on esitetty verkkoyhtiöiltä kerättyjen tietojen perusteella tuntimittauksen kustannustaso, jolla yhtiöt pystyvät tai arvioivat pystyvänsä toimimaan. Esimerkiksi 80 prosenttia verkkoyhtiöistä pystyy tai arvioi pystyvänsä toimimaan tuntimittauksen kustannustasolla 1,76 /mittapiste/kuukausi (21,14 /mittapiste/vuosi).

Taulukko 1. Tuntimittauksen kustannustasot 33 verkkoyhtiössä. Tuntimittauksen kustannustaso, jolla /mp/kk /mp/vuosi verkkoyhtiöistä pystyy toimimaan 1 100 % 4,21 50,57 90 % 2,38 28,53 80 % 1,76 21,14 70 % 1,35 16,19 60 % 1,18 14,15 50 % 1,10 13,16 40 % 0,88 10,62 30 % 0,80 9,58 20 % 0,73 8,78 10 % 0,54 6,54 1) Prosenttiosuuksissa on tehty pyöristyksiä. 4.1.1 Suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottovaiheen operatiiviset kustannukset Kuvassa 2 on esitetty verkkoyhtiöiden tuntimittauksen suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottovaiheen operatiiviset mittauspistekohtaiset kuukausikustannukset. Kustannusten mediaaniarvo on 0,24 /mittapiste/kuukausi kohdennettuna 48 kuukauden tarkastelujaksolle (2012 2015) eli 2,85 /vuosi. Kustannusten keskiarvo on 0,30 /mittapiste/kuukausi eli 3,65 /mittapiste/vuosi. 1,60 1,40 1,20 / mittapiste / kuukausi 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Sähköverkkoyhtiöt Kuva 3. Sähköverkkoyhtiöiden tuntimittaukseen siirtymisen operatiiviset kustannukset (suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottovaihe). Suunnittelu- ja hankintavaiheen kustannuksiksi yhtiöt ilmoittivat oman työn lisäksi muun muassa konsultin käytön erilaisiin teknisiin ja taloudellisiin selvityksiin. Lisäksi hankintavaiheessa yhtiöt olivat käyttäneet lakipalveluita julkiseen hankintaan ja hankitasopimukseen laadintaan. Käyttöönottovaiheessa yhtiöiden ilmoittamat operatiiviset

kustannukset muodostuivat pääasiassa asennussuunnittelusta, työn ja projektin valvonnasta sekä tietojärjestelmien kehitystyöstä. 4.1.2 Luentapalvelun ja oman järjestelmän operatiiviset kustannukset Luentapalvelun ja oman järjestelmän valinneiden yhtiöiden operatiiviset tuntimittauksen kustannukset on esitetty kuvassa 3. Tuloksissa näkyvän pienen eron perusteella ei voida luotettavasti arvioida, onko toteutusvaihtoehtojen välillä eroja operatiivisissa kustannuksissa. Erityisesti kun huomioidaan se, että yhtiöt ovat joutuneet arvioimaan kustannuksiaan vuoteen 2015 asti ja yhtiöiden kokemus laajamittaisesta tuntimittauksesta on vielä hyvin vähäistä. Lisäksi tulee muistaa, että luentapalvelussa yhtiöiden pitkät palvelusopimukset antavat paremman ennustettavuuden merkittäville operatiivisille kustannuksille kuin oma luentajärjestelmä, jossa merkittävät operatiiviset kustannukset syntyvät omasta työstä. 4,50 4,00 / mittapiste / kuukausi 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Luentapalvelu Oma järjestelmä 0,50 0,00 Sähköverkkoyhtiöt Kuva 4. Luentapalvelun ja oman luentajärjestelmän operatiiviset kustannukset. Luentapalvelun valinneiden yhtiöiden operatiiviset kustannukset muodostuivat pääasiassa omasta työstä sekä kuukausittaisista luentapalvelumaksuista. Joillakin luentapalvelun valinneilla yhtiöillä on lisäksi omia etäluentajärjestelmiä, joista aiheutuu operatiivisia kustannuksia ainakin vielä lähivuosina. Oman luentajärjestelmän valinneiden yhtiöiden operatiiviset kustannukset muodostuivat pääasiassa omasta työstä, luentajärjestelmän tuki- ja ylläpitomaksuista sekä tietoliikennemaksuista. Operatiivisia kustannuksia syntyi lisäksi sekä luentapalvelun että oman järjestelmän valinneissa yhtiöissä mittaustiedon validoinnista puuttuvien ja virheellisten tietojen osalta sekä tuntimittaukseen liittyvien tietojärjestelmien ja rajapintojen ylläpidosta.

4.2 Verkkoyhtiön mittapisteiden vaikutus tuntimittauksen operatiivisiin kustannuksiin Selvityksen perusteella verkkoyhtiön mittapistemäärällä ei ole havaittavaa korrelaatiota tuntimittauksen mittapistekohtaiseen operatiivisen kustannukseen. Toisin sanoen yhtiöiden suuri mittapistemäärä ei näy alhaisempina operatiivisina kustannuksina, vaan konsultin arvion mukaan suuruuden ekonomia näkyy alhaisempina mittapistekohtaisina investointikustannuksina esimerkiksi laitekustannuksissa. Kuvassa yhtiöt on esitetty mittapisteiden lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä pienin vasemmalla ja suurin oikealla. 4,50 4,00 3,50 / mittapiste / kuukausi 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Sähköverkkoyhtiöiden mittapistemäärä Kuva 5. Verkkoyhtiön mittapisteiden vaikutus tuntimittauksen operatiivisiin kustannuksiin (kuvassa trendi merkitty punaisella). 4.3 Manuaaliluennan operatiiviset kustannukset Kausittaisen manuaaliluennan operatiivisten kustannusten mediaaniarvo on 4,45 /mittapiste/kausiluenta ja keskiarvo 5,38 /mittapiste/kausiluenta. Etäluentana toteutettuun tuntimittaukseen verrattuna kausittaisen kerran tehtävän manuaaliluennan kustannus on luonnollisesti merkittävästi edullisempi. Kausittaisen manuaaliluennan operatiiviset kustannukset muodostuvat pääasiassa mittarinlukijoiden palkkakustannuksista, ajoneuvojen käytöstä, tiedon siirtämisestä verkkoyhtiön järjestelmiin ja lukemien oikeellisuuden tarkastamisesta. Manuaali- ja etäluennan kustannusten keskinäinen vertaaminen ei ole järkevää jo pelkästään yksittäisen käyttöpaikan luentakertojen määrästä johtuen. Manuaaliluennassa verkkoyhtiö saa kerran vuodessa kerättyä yhden mittaustiedon, kun tuntimittauksessa tiedot kerätään päivittäin tunnin tarkkuudella. Kustannusvertailu ei myöskään huomioi etäluennan hyviä puolia, kuten muuttoluentojen ja kytkentöjen ja katkaisujen tekemistä sekä vianselvitystä etäyhteyden avulla, jolloin etäluennasta syntyy merkittäviä operatiivisten kustannusten säästöjä.

Esimerkiksi yhden etäkytkennän tai katkaisun tai muuttoluennan kustannussäästö voi olla 20 30 euroa. 25,00 20,00 / mittapiste 15,00 10,00 5,00 0,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Verkkoyhtiöt Kuva 6. Manuaalisen kausiluennan operatiiviset kustannukset per mittapiste.

5 YHTEENVETO 5.1 Yhteenveto ja johtopäätökset Selvityksessä määritettävän tuntimittauksen keskimääräisen operatiivisen kustannustason tuli kuvata koko valvontajakson 2012 2015 aikana keskimääräinen tuntimittaukseen siirtymisestä ja tuntimittauksesta aiheutuva operatiivinen kustannus tuntimittauspistettä kohti. Konsultin analysoiman tutkimusaineiston perusteella saatiin tuntimittauksen keskimääräiseksi operatiiviseksi kuukausikustannukseksi 1,13 /mittapiste 48 kuukauden ajanjaksolla 2012 2015. Saatu lukuarvo on yhtiökohtaisten arvojen mediaaniarvo. Selvityksen perusteella yhtiöiden mittapistemäärällä ei ollut havaittavissa korrelaatiota tuntimittauksen operatiivisiin kustannuksiin. Konsultin oman arvion mukaan mittakaavaedut tulevat selkeämmin esille investointikustannuksena eikä operatiivisissa kustannuksissa. Suurissa ja keskisuurissa yhtiöissä perusteellisemmin toteutettu julkinen hankinta voi nostaa suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottovaiheen kustannuksia. Tuntimittauksen toteutusvaihtoehtojen, luentapalvelun tai oman luentajärjestelmän, välillä operatiiviset kustannukset ovat niin lähellä toisiaan, että tämän selvityksen perusteella ei voida sanoa toista toteutusvaihtoehtoa toista edullisemmaksi. Manuaaliluennan vuosittaisen kausiluennan osalta selvityksessä saatiin määritettyä yhtiöiden operatiiviset kustannukset, mutta saatujen lukujen vertaaminen suoraan tuntimittauksen operatiivisiin kustannuksiin ei ole mielekästä, koska esimerkiksi etäluennan operatiivisten kustannusten säästöt eivät näy laskelmissa. Tällaisia ovat muun muassa etäkytkennät ja - katkot sekä muuttoluennat. Toinen tulosten vertailemista vaikeuttava seikka on se, että osa sähkön mittaamisen kustannusten muutoksista ei liity suoraan tuntimittaukseen vaan muihin sähkömarkkinoiden sääntelyyn liittyviin muutoksiin (esim. taseselvitys). 5.2 Tulosten luotettavuuden arviointi Sähköisen kyselyn täyttäneiden yhtiöiden yhteenlaskettu mittapistemäärä edustaa yli 70 prosenttia Suomessa olevista mittapisteistä, minkä vuoksi tutkimusaineiston kattavuutta voidaan pitää hyvänä. Kyselyyn vastanneiden 35 yhtiön joukosta yksitoista yhtiötä oli valinnut pääasialliseksi tuntimittauksen toteutustavaksi oman etäluentajärjestelmän. Näiden yhtiöiden mittapistemäärä vastasi 14 prosenttia kyselyyn vastanneiden yhtiöiden mittapistemäärästä. Vastaavasti 24 yhtiötä oli valinnut luentapalvelun. Näiden yhtiöiden yhteenlaskettu mittapistemäärä oli 86 prosenttia tähän kyselyyn vastanneiden yhtiöiden mittapisteistä. Konsultin arvion perusteella Suomessa tuntimitattavista mittapisteistä noin 90 prosenttia tulee olemaan luentapalvelun piirissä vuoteen 2015 mennessä. Tämän vuoksi kyselyyn vastanneiden yhtiöiden mittapistejakauma luentapalvelun ja oman järjestelmän välillä kuvastaa hyvin tunti- ja etämittauksen toteutustapaa Suomessa ja tältä osin kyselyn vastaukset vastaavat todellista markkinatilannetta. Analyysin tulosten oikeellisuuden kannalta suurimman epävarmuuden aiheuttavat verkkoyhtiöiden vastauksissa operatiivisten kustannusten tulkinnallisuus sekä yhtiöiden kyky arvioida tulevia operatiivisia kustannuksia vuoteen 2015 asti. Lisäksi useimmat yhtiöt ovat parasta aikaan siirtymävaiheessa manuaaliluennasta tuntimittaukseen, minkä vuoksi yhtiöiden

on vaikea kohdistaa henkilöresurssien kustannuksia tarkasti eri toiminnoille tai käyttöönottoja operointivaiheille; erityisesti niin kauan kuin yhtiöillä on päällekkäin manuaalista ja etäluentana tehtävää mittaustietojen luentaa. Kustannuksien tarkkaa arviointia vaikeuttaa myös yhtiöiden olemassa olevat etäluentajärjestelmät ja niissä olevat mittapisteet, jotka säilyvät hankittavien ratkaisujen rinnalla tai ne siirretään lähivuosina hankittavan tuntimittausratkaisun piiriin. Selvityksen tuloksia hyödynnettäessä on huomioitava, että verkkoyhtiöiden investointien ja kustannusten kirjaamisen käytännön ovat erilaisia. Osa yhtiöistä pyrkii kirjaamaan kaikki tuntimittaukseen siirtymisestä aiheutuvat kustannukset investoinneiksi. Toista ääripäätä edustavat yhtiöt, jotka kirjaavat tuntimittaukseen siirtymisen kustannukset varsinaisia laiteinvestointeja lukuun ottamatta operatiivisiksi kustannuksiksi.