Koneturvallisuus Koneen vaarojen arvioinnista CE-merkintään Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 16
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 16 Koneturvallisuus Koneen vaarojen arvioinnista CE-merkintään SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2000 3
LUKIJALLE K oneita koskevat tekniset vaatimukset sekä koneen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on yhdenmukaistettu Euroopan talousalueella. Tämän esitteen tavoitteena on auttaa koneiden valmistajia ja muita markkinoille saattajia soveltamaan valtioneuvoston päätöstä koneiden turvallisuudesta (1314/1994), ns. konepäätöstä. Esitteessä on esitetty tärkeimmät tehtävät, joilla kone saadaan määräysten mukaiseksi. Kun kone on suunniteltu ja rakennettu olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti, laadittu tekninen tiedosto, tehty vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitetty CE-merkintä, voidaan kone saattaa markkinoille. ISBN 952 00 0689 3 ISSN 1456 257X Pk-Paino Oy Tampere 2000 4 5
VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS KONEIDEN TURVALLISUUDESTA (1314/1994, KONEPÄÄTÖS) Konepäätös tuli voimaan vuoden 1994 alusta. Päätös perustui EY:n direktiiveihin 89/392/EY ja 91/368/EY. Päätös uudistettiin ottaen huomioon myös direktiivit 93/44/EY ja 93/68/EY. Direktiiviin 98/37/EY on koottu yhteen edellä mainitut direktiivit. Sisällöllisiä muutoksia ei ole tullut. Vuoden 1995 alusta alkaen uuden koneen on täytettävä konepäätöksen vaatimukset. Lisäksi Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuotavien uusien ja käytettyjen koneiden on täytettävä nämä vaatimukset. Konepäätöksessä on määritelty valmistajan velvollisuudet ennen koneen saattamista markkinoille sekä koneita koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Kenen tulee huolehtia konepäätöksen velvoitteista? vastuun. Jos koneen käyttäjä itse rakentaa konelinjan eri valmistajien koneista tai koneenosista, vastaa hän kokonaisuudesta. Konepäätöksessä on lueteltu erikseen ne kone- ja laiteryhmät, joita päätös ei koske. Näistä koneista saattaa olla oma erityinen yhdenmukaistettu lainsäädäntö tai niihin sovelletaan kansallisia vaatimuksia. Mitkä muut säädökset voivat koskea koneita? Koneelle tehtävästä riskien arvioinnista riippuu, mitä direktiivejä on tarpeen soveltaa. Konepäätöksen lisäksi konetta voi koskea pienjännitedirektiivi EMC -direktiivi ATEX -direktiivi paineastiadirektiivi kaasulaitedirektiivi ajoneuvodirektiivit. Konepäätös koskee sitä osapuolta, joka saattaa koneen markkinoille. Yleensä tämä on koneen valmistaja tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautunut edustaja, esim. maahantuoja tai jälleenmyyjä. Mitä koneita konepäätös koskee? Päätöstä sovelletaan jokaiseen uuteen koneeseen. Päätös koskee niin Euroopan talousalueelle vietäviä, kotimarkkinoille kuin omaan käyttöön valmistettuja koneita. Päätös koskee sekä sarjavalmisteisia että yksittäin valmistettuja koneita ja lähes kaikkia koneita olkoonpa kysymys pienestä käsikäyttöisestä koneesta tai suuresta konelinjasta. Esimerkiksi suunniteltaessa ja rakennettaessa konelinja eri koneista tai koneenosista konelinjan toimittaja vastaa koko konelinjan vaatimustenmukaisuudesta. Silloin kun konelinjalla on useita toimittajia on tarkoituksenmukaista sopia siitä kuka ottaa kokonais- 6 7
KONEEN VALMISTAJAN TEHTÄVÄT KONEEN RISKIEN ARVIOINTI Arvioidaan riskit. Selvitetään konetta koskevat turvallisuusvaatimukset. Suunnitellaan ja rakennetaan kone olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Laaditaan käyttöohjeet ja tehdään koneeseen tarvittavat merkinnät. Laaditaan tekninen tiedosto. Tehdään vaatimustenmukaisuusvakuutus. Kiinnitetään CE-merkintä. Teetetään tarvittaessa tyyppitarkastus. Koneen suunnittelu aloitetaan määrittelemällä koneen tarkoitettu käyttö koneen toimintatapa, asennuksen edellyttämä tila, liitännät koneen elinkaari Vaaratekijät ja tilanteet tunnistetaan järjestelmällisesti Koneen suunnittelija laatii vaaratekijäluettelon ottamalla huomioon koneen tarkoitetun käytön vaaravyöhykkeet ja käyttötavat/-olosuhteet muut ennakoitavissa olevat tilanteet, joissa voi esiintyä vaaratekijöitä. Koneen vaaratekijät ja riskit arvioidaan Koneen vaaratekijät arvioidaan ja ne poistetaan tai niiden aiheuttamaa riskiä vähennetään niin paljon kuin mahdollista ottamalla huomioon konepäätöksen olennaiset turvallisuusvaatimukset ja käyttämällä apuna yhdenmukaistettuja standardeja. Vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi voidaan tehdä käyttäen apuna standardeja SFS-EN 414, SFS-EN 292 osat 1 ja 2 sekä konekohtaisia standardeja. Riskin arviointi tehdään jokaiselle vaaratekijälle esim. standardien SFS-EN 292-1 kohta 6 tai SFS-EN 1050 avulla. 8 9
Riskit arvioidaan ottamalla huomioon vamman tai terveyshaitan esiintymistodennäköisyys ja ennakoitavissa oleva vamman tai terveyshaitan vakavuus. Riskeihin vaikuttavat tekniset ja inhimilliset tekijät tunnistetaan ja analysoidaan. Riskin arvioinnin perusteella suunnitellaan turvallisuustoimenpiteet. Tavoitteena on saada kone turvalliseksi ottaen koneen suunnittelussa, rakenteessa ja käyttöohjeissa huomioon koneen ennakoitu käyttö koko sen elinkaaren aikana. VAIHE 1 Vaarat poistetaan tai vähennetään suunnittelemalla ja rakentamalla kone turvalliseksi valitaan sellaisenaan turvallista teknologiaa tai prosesseja koneet suunnitellaan luontaisesti turvalliseksi esim. rakentamalla voimansiirtolaitteet koneen rungon sisään noudatetaan koneen suunnitteluun ja koneenrakennukseen kuuluvia ammattisääntöjä (esim. laskentamenetelmät) otetaan huomioon ergonomiset periaatteet KONEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN OLENNAISTEN TURVALLISUUSVAATIMUSTEN MUKAAN sovelletaan turvallisuusperiaatteita ohjausjärjestelmiä suunniteltaessa mekanisoidaan tai automatisoidaan käsin tehtäviä työvaiheita. katso myös SFS-EN 292-2 kohta 3 Olennaiset turvallisuusvaatimukset on esitetty konepäätöksen liitteessä 1. Yhdenmukaistettuja standardeja voidaan käyttää apuna turvallisuusvaatimuksia tulkittaessa. Miksi on tärkeää soveltaa yhdenmukaistettuja standardeja? Jos koneen suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan kaikilta osin yhdenmukaistettuja standardeja, oletetaan koneen täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset. Jos valmistaja poikkeaa yhdenmukaistettujen standardien vaatimuksesta, valmistaja joutuu osoittamaan, että vastaava turvallisuustaso on saavutettu. Yhdenmukaistettuja konekohtaisia standardeja on valmiina muutamista konetyypeistä. Näiden puuttuessa voi apuna käyttää 31.12.1993 voimassa olleita kansallisia normeja, jotka auttavat olennaisten turvallisuusvaatimusten arvioinnissa. 10 VAIHE 2 Vaarat poistetaan turvallisuustekniikan avulla Turvallisuustekniikkaa eli suojuksia ja turvalaitteita on käytettävä suojaamaan henkilöitä sellaisilta vaaratekijöiltä, joita ei voida poistaa tai riittävästi rajoittaa suunnittelun avulla. Suojusten ja turvalaitteiden valinta perustuu koneelle tehtyyn riskin arviointiin. Suojusten ja turvalaitteiden yleiset rakennevaatimukset on esitetty standardin SFS-EN 292-2 kohdassa 4. Jos konetyypistä on yhdenmukaistettu standardi olemassa, on siinä kuvattu yksityiskohtaisesti käytettävissä oleva turvallisuustekniikka. 11
VAIHE 3 KONEEN OHJEET Käyttö- ja huolto-ohjeet, merkinnät sekä muut varotoimenpiteet Jos suojaustoimenpiteistä huolimatta jäljelle jää vaaratekijöitä, niistä on ilmoitettava koneen vastaanottajalle. Tarpeen vaatiessa on ilmoitettava erikoiskoulutuksen tarve ja määriteltävä henkilönsuojainten tarve. Ohjeissa on myös riittävästi varoitettava mahdollisista vaaroista, jos konetta käytetään muulla kuin ohjeissa kuvatulla tavalla. Katso myös standardin SFS-EN 292-2 kohta 5. Suunnittelijan on selvitettävä myös lisävarotoimenpiteiden tarve: varotoimenpiteet hätätilanteiden varalle, esim. loukkuunjääneiden henkilöiden poistuminen ja pelastaminen koneen huollettavuuden varmistaminen Koneen mukana on toimitettava ohjeet, joiden vähimmäissisältö on esitetty konepäätöksessä. Ohjeiden sisältöä suunniteltaessa on otettava huomioon, onko kone tarkoitettu pääosin ammattikäyttöön vai kuluttajien käyttöön. Koneen valmistajan on jo suunnittelun alkuvaiheessa ratkaistava ohjeiden sisältö arvioitaessa koneeseen liittyviä vaaroja sekä pohdittaessa koneen käyttötarkoitusta ja ennakoitavissa olevia vääriä käyttötapoja. Standardin SFS-EN 292-2 kohdassa 5 sekä konekohtaisissa standardeissa on ohjeita koneen mukana toimitettavien asiakirjojen laadintaa varten. Koneen mukana on oltava ohjeet suomen- ja ruotsinkielellä ja muualle Euroopan talousalueelle vietäessä ko. maan virallisella kielellä. Koneen valmistajan palveluksessa olevien asiantuntijoiden tarvitsemat ohjeet, esim. asennus- ja huolto-ohjeet voivat olla ko. asiantuntijoiden ymmärtämällä kielellä. luotettava erottaminen energiansyötöstä ja energian purkaminen turvallinen luoksepääsy käyttö- ja huoltokohteisiin koneen ja koneen osien vakavuuden varmistaminen vianetsintä- ja korjausjärjestelmät. 12 13
Mitä koneen turvallisuusohjeiden tulee sisältää? MERKINNÄT koneen asentaminen käyttökuntoon koneen turvallinen käyttö tarkastusohjeet käsittely- ja kuljetusohjeet koneen paikalleen asentaminen kokoonpano, purkaminen kunnossapito (säätö, huolto, korjaukset) perehdyttämisohjeet tarpeen vaatiessa olennaiset tiedot sellaista työkaluista, jotka voidaan asettaa koneeseen. tarvittaessa koneen kielletyt käyttötavat Valmistajan tulee antaa tiedot koneen melupäästöstä. Pääasialliset melupäästösuureet ovat äänitehotaso ja äänenpaineen huippuarvo työskentelypaikalla. Käsikäyttöisistä koneista ja liikkuvista työkoneista on annettava tiedot myös tärinästä. Tarvittaessa ohjeissa tulee olla varoitus koneen väärinkäytöstä. Koneen kaupallisessa esitteessä ei saa olla tietoja, jotka ovat ristiriidassa ohjeiden turvallisuusasioiden kanssa. Käyttöä koskevilla tiedoilla, esim. varoituksilla, käyttörajoituksilla, ei saa korvata suunnittelusta johtuvia puutteita. Jokaisessa koneessa on oltava näkyvällä ja pysyvällä tavalla seuraavat vähimmäistiedot: valmistajan nimi ja osoite CE-merkintä sarja- tai tyyppimerkintä mahdollinen sarjanumero valmistusvuosi Koneen tyypistä riippuen seuraavat lisämerkinnät saattavat olla tarpeen: varoitustekstit ja -merkinnät. koneen paino liikkuvien tai pyörivien koneenosien suurimmat sallitut nopeudet opastus henkilönsuojainten käytöstä opastus huoltoon tai tarkastuksiin. Koneen liikkumisesta aiheutuvat vaarat edellyttävät myös lisämerkintöjen tekoa: nimellisteho kilowatteina tavallisimman kokoonpanon paino suurin sallittu valmistajan ilmoittama kiinnityskoukun vetokuormitus suurin sallittu valmistajan ilmoittama pystysuora kuormitus kiinnityskoukussa. 14 15
Lisäksi ketjujen ja köysien, nostoapuvälineiden sekä nostolaitteiden merkinnöille on asetettu lisävaatimuksia. Konekohtaisissa ns. C-tyypin standardeissa on tarkempia ohjeita tarvittavista merkinnöistä. mistaja käyttää alihankkijoita, on alihankkijoiden osuus tiedoston ylläpidossa tarvittaessa otettava huomioon. Maahantuojan on tiedettävä, missä tekninen rakennetiedosto sijaitsee ja hänen on pystyttävä hankkimaan se kohtuullisessa ajassa valvontaviranomaisen sitä vaatiessa. Mitä teknisen rakennetiedoston tulee sisältää? Teknisen rakennetiedoston tulee sisältää mm. seuraavat tiedot: KONEEN TEKNINEN RAKENNETIEDOSTO Valmistajan on laadittava tekninen rakennetiedosto. Teknisen rakennetiedoston avulla valmistaja voi tarvittaessa osoittaa koneen vaatimustenmukaisuuden. Tekninen rakennetiedosto on säilytettävä ja sen on oltava kansallisen viranomaisen saatavissa vähintään 10 vuoden ajan koneen valmistuspäivästä tai jos on kyse sarjavalmistuksesta, viimeksi valmistetun koneyksilön valmistuspäivästä. Valvontaviranomaiset yksilöivät sen osuuden tiedostosta, jonka he haluavat tarkastaa. Rakennetiedosto on laadittava vähintään yhdellä Euroopan talousalueen valtion virallisella kielellä. Sarjavalmisteisten koneiden osalta on valmistajan ilmoitettava ne toimenpiteet, joiden avulla on varmistettu, että kaikki koneet ovat turvallisuustasoltaan samanlaisia. Missä muodossa rakennetiedoston on oltava? Teknisen rakennetiedoston ei tarvitse jatkuvasti olla kirjallisessa muodossa. Valmistajan on kuitenkin kohtuullisessa määräajassa kyettävä kokoamaan aineisto, kun toimivaltainen viranomainen sitä pyytää. Asiakirjojen puuttuminen sinällään on jo riittävä syy epäillä, että kone ei täytä lainsäädännön vaatimuksia. Jos val- yleispiirustuksen sekä ohjauspiirikaavion täydelliset piirustukset sekä laskelmat ja testaustulokset jne. kuvauksen menetelmistä koneen aiheuttamien vaarojen estämiseksi tarvittaessa pätevän laitoksen antaman raportin tai sertifikaatinyhdenmukaistettujen standardien edellyttämien testausten tulokset käyttöohjeen kopion selvityksen laadun tasaisuudesta (sarjavalmisteiset koneet). VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS Valmistajan tai tämän valtuuttaman ETA-alueella toimipaikkaansa pitävän edustajan on laadittava koneesta vaatimustenmukaisuusvakuutus, jonka avulla valmistaja allekirjoituksellaan vakuuttaa, että kone täyttää kaikki sitä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Tarvittaessa siinä luetellaan ne asiakirjat, joita on käytetty koneen suunnittelussa. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen allekirjoittamisen jälkeen koneeseen tehdään CEmerkintä ja kone voidaan saattaa markkinoille. Jokaisen koneen mukana on toimitettava vaatimustenmukaisuusvakuutus esim. käyttöohjeen liitteenä. 16 17
Kuka laatii? Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatija on se, joka on vastuussa markkinoille saatetusta koneesta. Mikäli valmistaja tai tämän valtuuttama Euroopan talousalueelle sijoittautunut edustaja ei ole laatinut vaatimustenmukaisuusvakuutusta, on velvoitteiden täyttäminen jokaisen sellaisen henkilön vastuulla, joka saattaa koneen Euroopan talousalueen markkinoille (maahantuoja, jälleenmyyjä). Näitä velvoitteita sovelletaan myös jokaiseen, joka kokoaa koneen eri alkuperää olevista kappaleista tai koneen osista. Sama pätee myös henkilöön, joka rakentaa koneen omaan käyttöönsä. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen avulla käyttäjät tai viranomaiset saavat tiedon niistä määräyksistä ja standardeista, joita on käytetty koneen suunnittelussa. Vaatimustenmukaisuusvakuutus on laadittava samalla kielellä kuin konetta koskevat ohjeet. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen sisältö Koneesta laadittavassa vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa (konepäätöksen liite 2A) on oltava seuraavat tiedot: valmistajan tai Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite koneen kuvaus luettelo määräyksistä, jotka kone täyttää tarvittaessa ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite sekä EY-tyyppitarkastustodistuksen numero tarvittaessa viittaus yhdenmukaistettuihin standardeihin tarvittaessa kansalliset standardit ja ohjeet, joita on sovellettu vastuuhenkilön yksilöinti (esim. allekirjoitus ja nimenselvennys) Koneesta, joka ei voi toimia itsenäisesti ja joka on tarkoitettu toisen koneen rakenteelliseksi osaksi tai liitettäväksi toiseen koneeseen, laaditaan valmistajan vakuutus (konepäätöksen liite 2B). Lisäksi tällaisen koneen valmistaja ilmoittaa vakuutuksessa käyt- töönottokiellosta siihen saakka kunnes varsinainen kone, johon toimitettu kone liittyy, on konepäätöksen määräysten mukainen. Tämä vakuutus poikkeaa varsinaisesta koneesta annetusta vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta siten, että siinä valmistaja vakuuttaa, että kone on tarkoitettu toisen koneen rakenteelliseksi osaksi eikä voi toimia itsenäisesti. Tällainen kone ei välttämättä täytä konepäätöksen vaatimuksia eikä siihen saa tehdä CE-merkintää. Myös turvakomponenteista on tehtävä vaatimustenmukaisuusvakuutus (konepäätöksen liite 2C). CE-MERKINTÄ Laadittuaan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen valmistajan on itse kiinnitettävä koneeseen CE-merkintä. Merkinnällä valmistaja osoittaa koneen täyttävän konepäätöksen olennaiset turvallisuusvaatimukset ja myös muut konetta mahdollisesti koskevat ja CE-merkintää edellyttävät määräykset. Vain CE-merkinnällä varustettu kone voidaan saattaa markkinoille. Konetta voi koskea konepäätöksen lisäksi muut direktiivit, esim. pienjännitedirektiivi tai sähkölaitteiden magneettista yhteensopivuutta (EMC) koskeva direktiivi. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on käytävä ilmi, minkä direktiivin tai direktiivien perusteella CE-merkintä on tehty. Mitkä koneet merkitään? CE-merkintä on tehtävä jokaiseen konepäätöksen soveltamisalueeseen kuuluvaan koneeseen ennen sen markkinoille saattamista. Puolivalmisteisiin tai turvakomponentteihin ei tehdä CE-merkintää konepäätöksen perusteella. 18 19
Kuka saa tehdä merkinnän? Merkinnän tekee koneen markkinoille saattaja, joka voi olla valmistaja tai tämän Euroopan talousalueelle sijoittautunut edustaja. Miltä merkintä näyttää? CE-merkinnän tulee olla oheisen kuvan mittasuhteiden mukainen. Merkintä on tehtävä pysyvällä tavalla. EY-TYYPPITARKASTUS Konepäätöksen liitteessä 4 on mainittu ne koneet ja turvakomponentit, joille on tehtävä tyyppitarkastus. Tyyppitarkastus on pakollinen, jos tällaista konetta ei ole valmistettu kaikilta osiltaan yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti. Yhdenmukaistettujen standardien mukaisille liitteen 4 koneille riittää teknisen rakennetiedoston lähettäminen ilmoitettuun laitokseen, joka antaa todistuksen tiedoston vastaanottamisesta ja tallettaa tiedoston. Valmistaja voi myös pyytää, että ilmoitettu laitos tarkastaa teknisen tiedoston. Ilmoitetulla laitoksella tarkoitetaan laitosta, jonka Mittatekniikan keskus on todennut päteväksi tekemään EY-tyyppitarkastuksia ja jonka jäsenvaltio on ilmoittanut tähän tehtävään. CE-merkintä. Koneen esittely näyttelyissä Kone, joka ei täytä konepäätöksen olennaisia turvallisuusvaatimuksia ja jossa ei ole CE-merkintää, saadaan asettaa näytteille vain, jos selvällä merkinnällä on osoitettu, ettei kone ole vaatimusten mukainen ja konetta ei luovuteta toisen käyttöön, ennenkuin se on saatettu vaatimustenmukaiseksi on huolehdittu turvallisuudesta esittelyn aikana. Yhdenmukaistettuja standardeja ei ole riittävästi valmiina vielä lähivuosina, joten toistaiseksi valmistajan on haettava liitteeseen 4 kuuluville koneille tyyppitarkastusta ilmoitetulta laitokselta. Valmistaja voi teettää tarkastuksen missä tahansa Euroopan talousalueella sijaitsevassa ilmoitetussa laitoksessa. Suomessa ilmoitettuja laitoksia ovat koneturvallisuuden alueella FIMKO OY, Sähkötarkastus FIMTEKNO OY, VTT/Valmistustekniikka, Inspecta Oy ja MTT/VAKOLA. Tyyppitarkastuksen jälkeen valmistaja laatii ja allekirjoittaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja tekee CE-merkinnän koneeseen. 20 21
Menettelytavat vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi VALMIS- TAJA Ei mainita liitteessä IV KONE Mainitaan liitteessä IV ja on EN-stand. mukainen Mainitaan liitteessä IV ja ei ole EN-stand. mukainen Valmistaja voi valita Tekninen tiedosto EY-tyyppitarkastus ilmoitetussa laitoksessa Tekninen tiedosto lähetetään ilmoitettuun laitokseen säilytettäväksi Tekninen tiedosto lähetetään ilmoitettuun laitokseen tarkastettavaksi VAATI- MUS- TEN- MUKAI- SUUS- VAKUU- TUS YHDENMUKAISTETTUJEN STANDARDIEN A, B, C Koneturvallisuuteen liittyvät eurooppalaiset standardit on luokiteltu kolmeen päätyyppiin: A B C kaikille koneille sovellettavissa olevat turvallisuuden perusstandardit standardit, jotka käsittelevät yhtä turvallisuusnäkökohtaa tai turvallisuuteen liittyvää laitetyyppiä, esim. melu, pöly, suojukset, turvalaitteet konetyyppikohtaiset standardit. Lisätietoja koneturvallisuuden standardisoinnista saa Metalliteollisuuden Standardisoimiskeskuksesta, (http://www.met.fi), Suomen sähköteknillisestä standardisoimisyhdistys SESKO ry:stä (http://www.sesko.fi) sekä Työsuojelun tietopankista internetissä (http://fi.osha.eu.int). Koneturvallisuusstandardeja laaditaan eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen CENin ja CENELECin teknisissä komiteoissa. Näitä standardeja on valmisteilla useita satoja. Liitteenä on luettelo keskeisimmistä valmiina olevista koneturvallisuuden standardeista. Suomi vahvistaa kansallisina SFS-EN-standardeina valmistuvat eurooppalaiset standardit. Yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit on laadittu siten, että suunniteltaessa ja rakennettaessa kone niiden mukaisesti lainsäädännön edellyttämät olennaiset turvallisuusvaatimukset saavutetaan. Konepäätös Olennaiset turvallisuusvaatimukset Tekninen tiedosto Vaatimustenmukaisuusvakuutus CE-merkki SFS-EN 292-1 292-2 A- ja B- tyypin standardit C-tyypin konekohtaiset standardit Standardien soveltaminen on kuitenkin vapaaehtoista. Valmistaja voi valita keinot, joilla olennaiset turvallisuusvaatimukset toteutetaan. Usein on helpointa noudattaa näitä standardeja. Jos yhdenmukaistettuja standardeja ei ole valmiina, viranomaiset ja ilmoitetut laitokset voivat antaa ohjeita olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämisessä. Yhdenmukaistettujen standardien puuttuessa voidaan käyttää apuna kaikkia sellaisia kansallisia tai muita standardeja tai muita ohjeita, jotka auttavat olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämisessä. A-tyyppi: B-tyyppi: C-tyyppi: turvallisuuden perusstandardit turvallisuusominaisuuksia tai turvalaitteita koskevat standardit konekohtaiset standardit 22 23
KESKEISIMPIÄ SFS EN KONETURVALLISUUSSTANDARDEJA A. SFS-Käsikirjat SFS-Käsikirja 93-1 Safety of machinery. Part 1: Basic consept,safety distances, explosion protection, hygiene Koneiden turvallisuus. Osa1: Suunnittelun perusteet, turvaetäisyydet, räjähdyssuojaus, hygienia 1999-05-01, 5p., 580 s. SFS-KÄSIKIRJA 93-2 Safety of machinery. Part 2: Safeguarding, control systems, fluid power systems Koneiden turvallisuus. Osa 2: Suojaustekniikka, ohjausjärjestelmät, hydrauliikka ja pneumatiikka. 1999-05-01, 5. p., 482 s. SFS-Käsikirja 93-3 (tulossa) SFS-Käsikirja 93-4 Safety of machinery. Part 4: Ergonomic principles, surface temperatures, displays, actuators and signalling devices, dimensioning Koneiden turvallisuus. Osa 4: Ergonomiset periaatteet, pintalämpötilat, näytöt, ohjaimet ja merkinantolaitteet, mitoitussuunnittelu 1999-05-01, 1. p., 414 s. SFS-Käsikirja 135-1 Machines and machinery. Electrical equipment and systems. Part 1: General safety standards Koneiden sähkölaitteet ja järjestelmät. Osa 1: Yleiset turvallisuusstandardit 1999-04-01, 1. p., 584 s. SFS-Käsikirja 135-2 (tulossa) 24 B. Yleiset standardit SFS-EN 292-1 PERUSTEET JA YLEISET SUUNNITTELUPERIAATTEET. OSA 1: PERUSKÄSITTEET JA MENETELMÄT Safety of machinery. Basic concepts, general principles for design. Part 1: Basic terminology, methodology f/e, 1992-10-12, 1.p., 39 s., korj./corr. 1995-01-04 Yhdenmukaistettu OJ No C 157, 24.6.92 SFS-EN 292-2 + A1 PERUSTEET JA YLEISET SUUNNITTELUPERIAATTEET. OSA 2: TEKNISET PERIAATTEET JA SPESIFIKAATIOT Safety of machinery. Basic concepts, general principles for design. Part 2: Technical principles and specifications f/e, 1995-06-19, 2.p., 117 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 42, 14.2.96 SFS-EN 414 TURVALLISUUSSTANDARDIEN LAADINTAA JA ESITYSTAPAA KOSKEVAT SÄÄNNÖT Safety of machinery. Rules for the drafting and presentation of safety standards f/e, 1992-12-07, 1.p., 30 s. SFS-EN 1050 RISKIN ARVIOINNIN PERIAATTEET (de en fi fr) Safety of machinery. Principles for risk assessment f/e 1997-03-10, 1 p., 42 s., korjaus/corrig. 1 1997-09-01 Yhdenmukaistettu OJ No C 322, 23.10.97 SFS-ENV 1070 TERMINOLOGIA (de en fi fr) Safety of machinery. Terminology 1993-08-23, 1.p., 30 s. SFS-EN 45014 YLEISET VAATIMUKSET TOIMITTAJAN VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUSTA VARTEN General criteria for suppliers declaration of conformity f/e, 1990-03-19, 2.p., 10 s., julk./publ. 1993-01-15 C. Aihekohtaiset standardit SFS-EN 294 TURVAETÄISYYDET, JOILLA ESTETÄÄN YLÄRAAJOJEN ULOTTUMINEN VAARAVYÖHYKKEELLE Safety of machinery. Safety distances to prevent danger zones being reached by the upper limbs f/e, 1993-01-25, 1.p., 16 s., korj./corr. 1995-01-09 Yhdenmukaistettu OJ No C 229, 25.8.93 SFS-EN 349 VÄHIMMÄISETÄISYYDET KEHONOSIEN PURISTUMISVAARAN VÄLTTÄMISEKSI Safety of machinery. Minimum gaps to avoid crushing of parts of the human body f/e, 1993-08-23, 1.p., 9 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 229, 25.8.93 SFS-EN 418 HÄTÄPYSÄYTYSLAITTEISTO, TOIMINNALLISET NÄKÖKOHDAT. SUUNNITELUPERIAATTEET Safety of machinery. Emergency stop equipment, functional aspects. Principles for design f/e, 1993-08-23, 1.p., 14 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 229, 25.8.93 SFS-EN 457 KUULOON PERUSTUVAT VAARASIGNAALIT. YLEISET VAATIMUKSET, SUUNNITTELU JA TESTAUS Safety of machinery. Auditory danger signals. General requirements, design and testing f/e, 1993-01-25, 2.p., 25 s. julk./publ. 1994-05-30 Yhdenmukaistettu OJ No C 229, 25.8.93 SFS-EN 547-1 IHMISEN MITAT. OSA 1: KONEIDEN KULKUAUKKOJEN MITTOJEN MÄÄRITTÄMISPERIAATTEET Safety of machinery. Human body measurements. Part 1: Principles for determining the dimensions required for openings for whole body access into machinery f/e 1997-06-02, 1 p., 23 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 93, 22.3.97 SFS-EN 547-2 IHMISEN MITAT. OSA 2: TYÖSKENTELYAUKKOJEN MITTOJEN MÄÄRITTÄMISPERIAATTEET Safety of machinery. Human body measurements. Part 2: Principles for determining the dimensions required for access openings f/e 1997-06-02, 1 p., 39 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 93, 22.3.97 SFS-EN 547-3 IHMISEN MITAT. OSA 3: ANTROPOMETRISET TIEDOT Safety of machinery. Human body measurements. Part 3: Anthropometric data f/e 1997-06-02, 1 p., 10 s. korjaus/corrig. 1 1997-09-01 Yhdenmukaistettu OJ No C 93, 22.3.97 SFS-EN 563 KOSKETETTAVISSA OLEVIEN PINTOJEN LÄMPÖTILAT. ERGONOMISET PERUSTEET KUUMIEN PINTOJEN LÄMPÖTILAN RAJA-ARVOJEN MÄÄRITTÄMISEKSI Safety of machinery. Temperatures of touchable surfaces. Ergonomics data to establish temperature limit values for hot surfaces f/e, 1994-11-07, 1.p., 31 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 377, 31.12.94 25
SFS-EN 574 KAKSINKÄSINHALLINTALAITTEET. TOIMINNALLISET NÄKÖKOHDAT. SUUNNITTELUPERIAATTEET Safety of machinery. Two-hand control devices. Functional aspects. Principles for design f/e 1997-04-07, 1 p., 71 s. Yhdenmukaistettu OJ No C93, 22.3.97 SFS-EN 811 TURVAETÄISYYDET, JOILLA ESTETÄÄN ALARAAJOJEN ULOTTUMINEN VAARAVYÖHYKKEELLE Safety of machinery. Safety distances to prevent danger zones being reached by the lower limbs f/e 1997-01-07, 1 p., 15 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 141, 8.5.97 SFS-EN 954-1 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT OHJAUSJÄRJESTELMIEN OSAT. OSA 1: YLEISET SUUNNITTELUPERIAATTEET Safety of machinery. Safety-related parts of control systems. Part 1: General principles for design f/e 1997-08-25, 1 p., 65 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 141, 8.5.97 SFS-EN 1088 SUOJUSTEN KYTKENTÄ KONEEN TOIMINTAAN. SUUNNITTELU JA VALINTA Safety of machinery. Interlocking devices associated with guards. Principles for design and selection f/e 1996-08-26, 1 p., 61 s. korjaus/corrig. 1 1997-01-31 Yhdenmukaistettu OJ No C 306, 15.10.96 SFS-EN 614-1 ERGONOMISET SUUNNITTELUPERIAATTEET. OSA 1: TERMINOLOGIA JA YLEISET PERIAATTEET Safety of machinery. Ergonomic design principles. Part 1: Terminology and general principles f/e, 1995-08-28, 1.p., 28 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 42, 14.2.96 SFS-EN 626-1 KONEIDEN PÄÄSTÄMIEN VAARAA AIHEUTTAVIEN AINEIDEN TERVEYSRISKIEN VÄHENTÄMINEN. OSA 1: PERIAATTEITA JA SPESIFIKAATIOITA KONEIDEN VALMISTAJILLE Safety of machinery. Reduction of risks to health from hazardous substances emitted by machinery. Part 1: Principles and specifications for machinery manufacturers f/e, 1995-02-13, 1.p., 16 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 42, 14.2.96 SFS-EN 626-2 KONEIDEN PÄÄSTÄMIEN VAARAA AIHEUTTAVIEN AINEIDEN TERVEYSRISKIEN VÄHENTÄMINEN. OSA 2: TODENTAMISEEN JOHTAVA MENETELMÄ Safety of machinery. Reduction of risk to health from hazardous substances emitted by machinery. Part 2: Methodology leading to verification procedures f/e, 1996-10-14, 1.p., 14 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 359, 28.11.96 SFS-EN 842 NÄKÖÖN PERUSTUVAT VAARASIGNAALIT. YLEISET VAATIMUKSET, SUUNNITTELU JA TESTAUS Safety of machinery. Visual danger signals. General requirements, design and testing f/e 1997-03-10, 1 p., 17 s. korjaus/corrig. 1 1997-11-05 Yhdenmukaistettu OJ No C 359, 28.11.96 SFS-EN 894-1 MERKINANTOLAITTEIDEN JA OHJAIMIEN SUUNNITTELUN ERGONIMISET VAATIMUKSET. OSA 1: YLEISET PERIAATTEET KOSKIEN IHMISEN JA MERKINANTOLAITTEIDEN SEKÄ OHJAIMIEN VUOROVAIKUTUSTA Safety of machinery. Ergonomics requirements for the design of displays and control actuators. Part 1: General principles for human interactions with displays and control actuators 2) ex 1997-09-22, p., 0+18 s. SFS-EN 894-2 MERKINANTOLAITTEIDEN JA OHJAIMIEN SUUNNITTELUN ERGONOMISET VAATIMUKSET. OSA 2: MERKINANTOLAITTEET Safety of machinery. Ergonomics requirements for the design of displays and control actuators. Part 2: Displays 2) ex 1997-09-22, p., 0+22 s. SFS-EN 981 KUULOON JA NÄKÖÖN PERUSTUVIEN VAARA- JA MERKINANTOSIGNAALIEN JÄRJESTELMÄ Safety of machinery. System of auditory and visual danger and information signals f/e 1997-04-07, 1 p., 23 s. korjaus/corrig. 1 1997-11-05 Yhdenmukaistettu OJ No C 141, 8.5.97 SFS-EN 982 HYDRAULISTEN JA PNEUMAATTISTEN JÄRJESTELMIEN SEKÄ NIIDEN KOMPONENTTIEN TURVALLISUUSVAATIMUKSET. HYDRAULIIKKA. Safety of machinery. Safety requirements for fluid power systems and their components. Hydraulics f/e 1996-12-02, 1 p., 29 s. julk./publ. 1997-05-05 Yhdenmukaistettu OJ No C 306, 15.10.96 SFS-EN 983 HYDRAULISTEN JA PNEUMAATTISTEN JÄRJESTELMIEN SEKÄ NIIDEN KOMPONENTTIEN TURVALLISUUSVAATIMUKSET. PNEUMATIIKKA. Safety of machinery. Safety requirements for fluid power systems and their components. Pneumatics f/e 1996-12-02, 1 p., 41 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 306, 15.10.96 SFS-EN 1037 ODOTTAMATTOMAN KÄYNNISTYMISEN ESTÄMINEN Safety of machinery. Prevention of unexpected start-up f/e, 1996-05-06, 1.p., 33 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 306, 15.10.96 SFS-EN 1093-3 VAARAA AIHEUTTAVIEN ILMASSA KULKEUTUVIEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI. OSA 3: TUNNETUN ILMAN EPÄPUHTAUDEN PÄÄSTÖARVO. TODELLISTA ILMAN EPÄPUHTAUTTA KÄYTTÄVÄ TESTIPENKKIMENETELMÄ. Safety of machinery. Evaluation of the emission of airborne hazardous substances. Part 3: Emission rate of a specified pollutant. Bench test method using the real pollutant f/e 1996-12-02, 1 p., 10 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 306, 15.10.96 SFS-EN 1093-4 VAARAA AIHEUTTAVIEN ILMASSA KULKEUTUVIEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI. OSA 4: POISTOJÄRJESTELMÄN SIEPPAUSTEHOKKUUS. MERKKIAINEMENETELMÄ. Safety of machinery. Evaluation of the emission of airborne hazardous substances. Part 4: Capture efficiency of an exhaust system. Tracer method f/e 1996-12-02, 1 p., 16 s. Yhdenmukaistettu OJ No C 306, 15.10.96 EN 1127-1 Explosive atmospheres - Explosion prevention and protection - Part 1: Basic concepts and methodology 26 27
SFS-EN 1760-1 KOSKETUKSEN TUNNISTUKSEEN PERUSTUVAT TURVALAITTEET. OSA 1: TUNTOMATTOJEN JA TUNTOLATTIOIDEN SUUNNITTELUN JA TESTAUKSEN YLEISET PERIAATTEET Safety of machinery. Pressure sensitive protective devices. Part 1: General principles for the design and testing of pressure sensitive mats and pressure sensitive floors f/e 1998-01-05, 1 p., * s. SFS-EN 60073 IHMISEN JA KONEEN VÄLISEN RAJAPINNAN PERUS- JA TURVALLISUUSPERIAATTEET, TUNNISTAMISJÄRJESTELMÄT. MERKINANTOLAITTEIDEN JA OHJAIMIEN KOODAUS Basic and safety principles for manmachine interface, marking and identification. Coding principles for indicating devices and actuators 1997-08-25, 2 p., 29 s. SFS-EN 60204-1 KONEIDEN SÄHKÖLAITTEET OSA 1: YLEISET VAATIMUKSET Maskinsäkerhet. Elmateriel för maskiner Del 1: Allmänna krav Safety of machinery. Electrical equipment of machines Part 1: General requirements f/e, 1993-11-08, 1.p., 213 s., korj./corr. 1995-04-20 Yhdenmukaistettu OJ No C 207, 27.7.94 SFS-EN 60447 IHMISEN JA KONEEN VÄLINEN RAJAPINTA. OHJAUSPERIAATTEET Man-machine interface (MMI). Actuating principles 1995-11-06, 1.p., 20 s. EN 60947-5-5 Low-voltage switchgear and controlgear. Part 5-5: Control circuit devices and switching elements. Electrical emergency stop device with mechanical latching function (IEC 60947-5-5:1997) December 1997 SFS-EN 61310-1 MERKINANTAMINEN, MERKITSEMINEN JA VAIKUTTAMINEN. OSA 1: NÄKÖÖN, KUULOON JA TUNTOON PERUSTUVIA SIGNAALEJA KOSKEVAT VAATIMUKSET Safety of machinery. Indication, marking and actuating. Part 1: Requirements for visual, auditory and tactile signals f/e, 1995-09-25, 1.p., 65 s. SFS-EN 61310-2 MERKINANTAMINEN, MERKITSEMINEN JA VAIKUTTAMINEN. OSA 2: MERKINTÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET Safety of machinery. Indication, marking and actuating. Part 2: Requirements for marking f/e, 1995-09-25, 1.p., 35 s. EN 61496-1 KOSKETUKSETTOMAAN TUNNISTUKSEEN PERUSTUVAT TURVALAITTEET Safety of machinery - Electro-sensitive protective equipment Part 1: General requirements and tests Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Uimalankatu 1, PL 536 33101 TAMPERE puh. (03) 260 8111, fax (03) 260 8511 Turvatekniikan keskus PL 123 00181 HELSINKI puh. (09) 616 71, fax (09) 616 7566 Kuluttajavirasto Haapaniemenkatu 4 A, 7. krs, PL 5 00531 HELSINKI puh. (09) 77 261, fax (09) 7726 7557 Inspecta Oy PL 44 00811 HELSINKI puh. 010 521 600, fax 010 521 6211 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimuslaitos MTT/VAKOLA Vakolantie 55 03400 VIHTI Puh. (09) 224 251, fax (09) 224 6210 Osoitteita VTT Valmistustekniikka Tekniikankatu 1, PL 1701 33101 TAMPERE puh. (03) 316 3111, fax (03) 316 3499 Suomen Standardisoimisliitto SFS Maistraatinportti 2, PL 116 00241 HELSINKI puh. (09) 149 9331, fax (09) 146 4925 Suomen Metalliteollisuuden Keskusliitto Eteläranta 10, PL 10, 00101 HELSINKI puh. (09) 19 231, fax (09) 624 462 Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys SESKO ry Särkiniementie 3, PL 134 00211 HELSINKI Puh. (09) 696 391 fax (09) 677 059 FIMKO OY PL 30 00211 HELSINKI puh. (09) 696 361 fax. (09) 692 5474 Sähkötarkastus FIMTEKNO OY PL 38 00211 HELSINKI puh. 020 366 996 fax. 020 366 999
30 31
Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, 00531 HELSINKI puh. (09) 774 711 telefax (09) 730 798 Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU puh. (02) 271 5777 telefax (02) 271 5778 Hämeen työsuojelupiiri Uimalankatu 1 PL 272, 33101 TAMPERE puh. (03) 260 8800 telefax (03) 260 8899 Kymen työsuojelupiiri Pormestarinkatu 1 PL 145, 53101 LAPPEENRANTA puh. (05) 626 4100 telefax (05) 626 4145 Mikkelin työsuojelupiiri Raatihuoneenkatu 5 PL 180, 50101 MIKKELI puh. (015) 321 730 telefax (015) 321 7333 Kuopion työsuojelupiiri Tutkimuskeskus Neulanen Neulaniementie 4 PL 96, 70701 KUOPIO puh. (017) 201 211 telefax (017) 201 410 ISBN 952 00 0689 3 ISSN 1456 257X Pohjois-Karjalan työsuojelupiiri Kauppakatu 20 80100 JOENSUU puh.(013) 262 91 telefax (013) 262 9309 Vaasan työsuojelupiiri Kauppapuistikko 20 B PL 172, 65101 VAASA puh. (06) 323 6111 telefax (06) 323 6950 Keski-Suomen työsuojelupiiri Ailakinkatu 17 PL 119, 40101 JYVÄSKYLÄ puh. (014) 697 211 telefax (014) 697 341 Oulun työsuojelupiiri Albertinkatu 8 PL 229, 90101 OULU puh. (08) 315 9511 telefax (08) 315 9599 Lapin työsuojelupiiri Meripuistokatu 16 94100 KEMI puh. (016) 215 5300 telefax (016) 257 507 Julkaisumyynti PL 536, 33101 Tampere Puhelin (03) 260 8535 ja 260 8158 Telekopio (03) 260 8150 fin fin 32