RAE projekti vs. symbioosituotteet

Samankaltaiset tiedostot
Oulu Innovation Alliance

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Kommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

Suomalaisten menestyminen Horisontti2020-ohjelman Yhteiskunnalliset haasteetosion teemoissa erityistarkastelussa Ilmastotoimet-haaste

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Kiertotalous maataloudessa

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Kiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Tekes riskirahoittajana -

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

LIIKE- Seminaari, Sastamala Jaakko Taitonen

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

Kokemuksia EU-FP7 projekteista

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

Tekes on innovaatiorahoittaja

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kansainvälinen Pohjois Savo

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Tarvitseeko työelämä kansainvälistä osaajaa?

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

Tekesin tutkimushaut 2012

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

Eräitä kansainvälisiä

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä. Ilkka Nykänen Business Joensuu

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle

Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA ( )

Talousvaliokunta Kestävä rahoitus Taksonomia UJ 37/2018 vp (jatko U 56/2018 vp) Finanssiasiantuntija Milla Kouri

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Fintrip mahdollistajana ja vaikuttajana

Luonnonvarat ja kestävä talous

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Transkriptio:

Esityksen sisältö CEE:n toiminta Esimerkkinä RAE hanke ja sen ympärillä oleva kokonaisuus Euroopan tilanne ja toiminta Benchmarking materiaalitehokkuuden osalta Muutokseen tarvetta edelleen Yliopisto, suuryritykset ja tutkimuslaitosten yhteistyö Kunnallisten toimijoiden tärkeä rooli PK yritykset

RAE projekti vs. symbioosituotteet LISÄAINEET ILMAPÄÄSTÖT MELU Sellu RAAKA-AINE PROSESSI LOPPUTUOTE VESI JÄTEVESI KIINTEÄT JÄTTEET LISÄAINEET ILMAPÄÄSTÖT MELU Energia LISÄAINEET ILMAPÄÄSTÖT MELU Symbioosituote RAAKA-AINE PROSESSI LOPPUTUOTE RAAKA-AINE PROSESSI LOPPUTUOTE VESI JÄTEVESI KIINTEÄT JÄTTEET VESI JÄTEVESI KIINTEÄT JÄTTEET LISÄAINEET ILMAPÄÄSTÖT MELU Teräs RAAKA-AINE PROSESSI LOPPUTUOTE VESI JÄTEVESI KIINTEÄT JÄTTEET Lähde: Prof. Olli Dahl, Oulu 2012

http://www.oulu.fi/cirufi/rae RAE projekti Tavoitteena korkeamman jalostusarvon tuotteet: 1. Lannoitteet ja siihen liittyen muut toisen sukupolven tuhkapohjaiset tuotteet 2. Betonoidut tuotteet (geopolymeerit)

Tavoitteena RAE projektissa on: Edistää rakeistus- ja palveluliiketoimintaa ylipäätään Tuottaa uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotteita rakeisessa muodossa olevista sivutuotteista Sovellusalat: metsien lannoitus ekologisemmaksi, erilaisten vesien ravinteiden talteen ottaminen sekä tie- ja maarakennus Kehitetään symbioosituotteita, joilla säästetään ehtyviä luonnonvaroja, turvataan primääri ja/neitseelliset raaka-aineet. Pienennetään käytössä olevien tuotteiden hiilijalanjälkeä Luoda pohjaa uudelle liiketoiminnalle, joka synnyttää uusia liiketoimintoja eri aloille Tuoda luotettavalta taholta tutkimustuloksia lainsäädännön ja päätösten teon pohjaksi uusien tuotteiden hyväksyttämiseksi Edistää kansainvälistä yhteistyötä

Euroopan tilannekatsaus http://www.oulu.fi/sites/default/files /content/rae-info2_1.pdf

Euroopan tilanne Benchmarking erittäin vaikeaa, mutta jaottelun voisi tehdä neljään eurooppalaiseen toimintamalliin eri maissa: 1. Instituutioiden ja yritysten yhteistyön kautta (Saksan malli) 2. Platform tyyppinen toiminta yliopistot aktivaattoreina, yhteistyö aktiivista ja rahoitettua (Belgia ja Hollanti) 3. Yliopisto / TK -toimijat ja suuryritykset keskitetysti (Ruotsi) 4. Suomen malli yleisin eli pieniä projekteja ONKO NÄISTÄ HYVÄ EDETÄ JATKOSSA VAI MIKÄ OLISI TOIMINTAMALLI JATKOSSA? INTENSIIVISEMMÄN YHTEISTYÖN MALLI VOISI OLLA SE, MILLÄ SUOMESSA ETENISIMME JATKOSSA

CIRU Platform Coordinating Industrial Residual Utilisation http://www.oulu.fi/cirufi/

MANIFESTO FOR A RESOURCE-EFFICIENT EUROPE European Commission - MEMO/12/989 17/12/2012 Ehdotukset on tehty, jotta tavoitteet saavutetaan seuraavilta osilta: Luoda kasvua ja työtä; Luoda insentiivejä, jotta esteet selvitetään materiaalitehokkuuden tieltä; Laittaa materiaaleille oikea arvo; Luoda selvää tietoa ja mitata kehitystä; Aikaansaada uusia ansaintamalleja. JA TÄMÄ NÄKYY JO JAETTAVISSA OLEVASSA EU:N TUTKIMUSRAHOITUKSISSA

Ja miten saavutetaan EU:n tavoitteet 1. Asetettava tavoitteet, mitattava ja raportoitava kehitystä 2. Parantaa olemassa olevaa tietoa kehityksestä ympäristön ja materiaalitehokkuuden osalta päätöksen tekemisen pohjaksi 3. Vähitellen poistaa haitalliset tuet 4. Muuttaa taloutta kierrätyspohjaisemmaksi ja edistää korkeatasoista kierrätystä 5. Kehittää materiaalitehokkuutta yritysten välisessä toiminnassa 6. Saada aikaan voimakkaampaa ja ennustettavampaa ostamistoimintaa ja kysyntää vihreälle toiminnalle 7. Kehittää PK sektorin välineitä

Instituuttien malli (Saksa) Toimii hyvin, kun paljon yrityksiä maksamassa (eli ulkoistettua R&D toimintaa) Jatkuvuus ainutlaatuista ja pitkään toiminutta Saa hyvin ulkopuolista rahoitusta maan ulkopuolelta Esim. Euroslag, EU hakemukset, REACH selvitykset ja niiden tarpeisiin vastaaminen Visionäärinen johtaminen mahdollista Pitkän linjan osaajia paljon yhdessä paikassa TUKEE PÄÄASIASSA SAKSALAISTEN TARPEITA

Dr.-Ing. V. Feldrappe, Dr.-Ing. A. Ehrenberg Development of new CEM X cements based on GBS, fly ash and clinker

Dr.-Ing. V. Feldrappe, Dr.-Ing. A. Ehrenberg Development of new CEM X cements based on GBS, fly ash and clinker

RFCS tutkimukset EU rahoituksella (Research For Coal & Steel) Näitä ollut paljon ja on vaikeaa löytää aihetta jota ei olisi käsitelty (Saksalaiset instituutit vetäneet useita) Osittain samankaltaisia tarpeita kuin meillä, ja tukea näistä saa suomalaiseen tutkimukseen Näissä osassa Ruukin Raahen tehdas on ollut mukana 60 projektia viimeisimmän 20 vuoden aikana liittyen kuonien käyttöön, joista noin 20:ssä lähdetty parantamaan kuonan laatua Useissa lähdetty jo myös hakemaan korkeamman arvon tuotteita esim. lannoitus, veden puhdistus, sementtimäiset käytöt.

Platform (yhteistyön) malli (BE & NL) Toimii yliopistovetoisena, ja erittäin paljon yhteistyötä korostaen, jossa yritykset maksaneet osallistumismaksua platformille Jatkuvuus saavutettu ilman suuria valtiollisia rahoituksia ja pitkään tehtyä yhteistyötä Saa hyvin ulkopuolista rahoitusta maan ulkopuolelta myös Esim. EU hakemukset (mukana paljon SME osallistujia) Visionäärinen johtaminen mahdollista Pitkän linjan osaajia paljon yhdessä paikassa TUKEE YHTEISTYÖTÄ, KUN RAHOITUSTA ON JATKUVASTI HAETTAVA

SMARTPRO2 -platform esimerkkinä kokonaisvaltaisesta tutkimustoiminnasta eri osa-alueille tuotteistamisprojektissa

Suuryritykset ja yliopistot / TK - toimijat muutenkin Ruotsissa esim. toimii kohtuullisen hyvin Yritykset linjaa ja kerää rahoituskokonaisuuden Tutkimuslaitokset kilpailee rahasta Vastaa osittain suomalaisia SHOK ohjelmia Ongelmana ohjaus ja muutosnopeuden hidas reagointi PK sektori puuttuu, joka lopulta toteuttaa

Yleisin malli (Suomen malli) Ei koordinointia ja jatkuvuutta (ennen aivan viimeaikaista esitystämme CEE osalta) Projekteja kehitellään ja haetaan useilta tahoilta Päällekkäisyyttä ja toistetaan samoja tutkimuksia uudelleen, kun toimijat vaihtuneet Kallis menetelmä?? Tietohan on rahan arvoista Toki kilpailluin ja voisi olettaa, että näin synnyttää uusia ideoita tehokkaimmin?? Mutta olisiko jotain muuta tehtävissä

Belgia esimerkkinä meille Suuret loppusijoitusmaksut pitävät toiminnan aktiivisena ja tutkimukseen investoidaan runsaasti => muutos myös koko EU Tutkimuksessa ovat rahoittajina kaikki mahdolliset osapuolet => Näin turvattaisiin jatkuvuus myös meillä Merkittävä osa tutkimuksesta tukee alihankintasektoria ja uusien tuotteiden myyjiä ja tuottajia Erityisesti haetaan korkeamman jalostusarvon tuotteita Ovat keskittäneet kehitystä verkostoitumalla esim. SMaRT-Pro² hankkeeksi ja toimivat platform-periaatteella eli kaikki mukaan (mutta on kynnysraha?)

CIRU -platform Tavoitteena luoda pohja, joilla saadaan sitoutettua alan asiantuntijoita hankkeisiin pidemmäksi aikaa Synnyttää toimintamalli, jolla asiantuntijat eri osapuolilta keskustelevat ja synnyttävät uusia ideoita ja toimintamalleja sivutuotteiden hyödyntämiseen ja ei tehdä päällekkäin tai vanhaa liikaa toistavia Kasvattaa tieto-taito Suomessa uudelle tasolle sivutuotteiden käytössä ja saavuttaa menetetty taso Euroopan kärkimaana kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa Olla SE asiantuntijaverkosto jonka puoleen käännytään, kun ongelmat vaativat monitahoista ongelman ratkaisua Jakaa pitkäkestoisen tutkimuksen panostus kaikille tahoille, jotka siitä hyötyvät Olla synnyttämässä uusia innovaatioita ja projekteja niiden tiimoilta

PK yritykset / kunnalliset toimijat Muutostarve on fakta Epävarmuuden vähentäminen on ykköstavoite kaikille! http://www.slideshare.net/startuplessonslearned/ 2010-04-23-startup-lessons-learned-conferencewelcome-slides-by-eric-ries-sllconf?from_search=2

JOIN THE NETWORK!