Sisältö Työsuojelu ja turvallisuus 1. Työterveyshuolto 9 1.2. Laki nuorista työntekijöistä, 998/1993 9 1.3. Työturvallisuus 9 2. Henkilökohtaiset suojaimet 9 2.1. Suojainten käyttö 2.2. Henkilönsuojaimet 9 2.3. Suojakypärä 10 2.4. Kuulosuojain 11 2.5. Silmien suojaimet 12 2.6. Työilman epäpuhtauksia 12 2.7. Suodattimet, Scott Health & Safety Oy 13 2.8. Suojajalkineet 14 2.9. Käsien suojaimet 14 2.10. Putoamissuojaimet, suojavaljaat 14 3. Sähkön turvallinen käyttö 15 3.1. Sähköä kannattaa varoa 15 3.2. Sähkön turvallinen käyttö 15 3.3 Sähkölaitteiden tulipalot 16 3.4. Ihminen ja sähkövirta 17 3.5. Onnettomuuksia 17 4 Työtelineet, tikapuut ja nostimet 19 4.1. Työteline 19 4.2. Työpukit 20 4.3. Nojatikkaat 20 4.4. A-tikkaat 20 4.5. Henkilönostimet 21 5. Ensiapu sähkötapaturmassa 22 Kysymykset 23 Talonrakennus 6. Turvallisuusajattelua 28 6.1. Rakennusmateriaaleja 30 6.2. Talon perustus 30 6.3. Puu rakennusmateriaalina 32 6.5. Harkkoperustainen ja -rakenteinen talo 36 6.6. Rakennuksen märkätila 39 6.7. Vesikattorakenteita 40 6.8. Pelastustoimilaki 41 6.9. Ikkunat 42 7. Maalit 43 7.1. Maalin tehtävät 43 7.2. Maalin aineosia ja ominaisuuksia 43 7.3. Erilaisia maaleja 43 7.4. Maalauksen työvaiheita 44 7.5. Erilaisia maalausmenetelmiä 44 7.6. Siveltimiä ja maalausteloja 45 7.7. Välineiden puhdistus 45 Tehtäviä 46 Materiaaleja 8. Materiaalit yleisesti 50 8.1. Rauta (Fe) 51 8.2. Erilaisia teräsjalosteita 51 8.3. Karkaisu yleisesti 51 8.4. Terästen kauppamuodot 51 8.5. Metalleja teräksen seostukseen 52 8.6. Valurauta 52 8.7. Korroosio 53 8.8. Metallipinnoitus suojauksena 53 8.9. Maali metallipinnan suojana 53 8.10. Kupari (Cu) 54 8.11. Kuparin seoksia 54 8.12. Alumiini (Al) 54
8.13. Magnesium (Mg) 54 8.14. Kumituotteita 55 8.15. Muovit 55 8.16. Muita nykymateriaaleja 55 8.17. Öljyt ja rasvat 56 Kysymyksiä 56 Kiinnitys ja kannakointi 9. Kiinnitys ja kannakointi 60 9.1. Poraus ja piikkaus 60 9.2. Suorakiinnitystekniikka, naulaimet 61 9.3. Ruuvit ja tulpat 62 9.4. Kemialliset ankkurit 66 9.5. Putkien kannatus 67 9.6. Putken lämpölaajeneminen 68 9.7. Ilmanvaihtokanavien kannakkeet 69 Tehtäväviä 70 Metallityöt 10. Yleistä 73 10.1. Mittaustarkkuus, mittalaitteen valinta 73 10.2. Mittausvirheet 73 10.3. Rullamitta 74 10.4. Työntömitta 74 10.5. Mikrometri 75 10.6. Mittakello 75 10.7. Tulkit 75 10.8. Metallityövälineet 76 10.9. Piirroitus 77 10.10. Metallisahat ja sahaus 77 10.11. Hionta 79 10.12. Viilaus 81 10.13. Kierteen käyttö ja kierteen muotoja 82 10.14. Liitokset 83 10.15. Levytyöt 84 10.16. Lastuava työstö 89 10.17. Terämateriaalit 89 10.18. Poraus 89 10.19. Sorvaus yleisesti 93 Tehtäviä 95 Hitsaus ja juotto 11. Yleistä 101 11.1. Hitsausmerkkien tarve 101 11.2. Kaasuhitsaus 102 11.3. Polttoleikkaus 106 11.4. Juottaminen 109 11.5. MIG/MAG-hitsaus 110 11.7. Puikkohitsaus, metallikaarihitsaus 117 11.8. Plasmaleikkaus 120 11.9. Laser-leikkaus 120 11.10. Nestekaasu 121 Tehtäviä 122 Putket 12. Erilaisia putkia ja niiden käyttöjä 129 12.1. Keskiraskas teräsputki, saumalliset putket 129 12.2. Keskiraskas, sinkitty teräsputki 129 12.3. Saumattomat teräsputket 131 12.4. Kierteelliset takoteräsputkiyhteet 131 12.5. Ruostumattomat ja haponkestävät teräsputket 132 13. Teräsputken työstäminen 133 13.1. Teräsputkien kiinnitys 133 13.2. Teräsputken katkaisu ja jyrsintä 133 13.3. Teräsputken kierteitys 135 13.4. Teräsputken taipeet 138
13.5. Kierreliitoksen tiivistys 139 13.6. Putkipihdit ja niiden käyttö 140 13.7. Putkien asennus 141 13.8. Verkoston koepaine 142 14. Mapress-puristusliitostekniikka 143 14.1. Työkalut 143 14.2. Ohutseinäiset Mapress -putket 144 14.3. Liitoksen teko 144 14.4. Muuta asennukseen ja putkistoon liittyvää 145 15. Kupariputket 148 15.1. Kupariputkien käyttö 148 15.2. Erilaisia putkia 149 15.3. Cu-putkenosia 150 15.4. CU-putkien katkaisu 151 15.5. Kupariputken kuumennus, hehkutus 151 15.6. Putken pään laajennus 152 15.7. Putken taivutus 153 15.8. Kupariputken haaroitus 154 15.9. Cu-putken liitokset 156 15.10. Cu-Asennus 158 Tehtäviä 160 16. Uponor-komposiittijärjestelmä 169 16.1. Putken erilaisia ominaisuuksia 169 16.2. Suunnittelussa ja asennuksessa huomioitavaa 169 16.3. Komposttiiputken asennus 170 17. Uponor PEX-putket 173 17.1. Wirsbo-PEX-putkien ominaisuuksia 173 17.2. Putken työstäminen 174 17.3. Käyttövesiputkisto 175 17.4. Lattialämmitys, Wirsbo-PEX Q&E 178 17.5. Patteriputkitus 179 Tehtäviä 181 18. Kiinteistön ulkopuolisia putkia 185 18.1. Eristetyt lämmitys- ja käyttövesiputkistot 185 18.2. ProFuse on paineputkijärjestelmä 186 18.3. Muita putkia 187 19. Viemäreitä 188 19.1. Muhviton valurautaviemäri 188 Tehtäviä 191 19.2. Muoviset kiinteistöviemärit 194 19.3. Putken osia 194 19.4. Asentaminen 196 19.5. PE-HD-muoviviemäri, Geberit-putket 201 19.6. Liitosmenetelmät 201 20. Maaviemäri ja rumpuputket 203 20.1. Ultra Rib 2 -putket 203 20.2. Uponor Ultra Double- maaviemärijärjestelmä 203 20.3. Uponal PVC 20.4. Uponor Ultra Classic 160 mm -maaviemäriputki 204 20.5. Uponor IQ-hulevesijärjestelmä 204 Tehtäviä 205
4 Työturvallisuus Kuva, TUKES, kodin sähköturvallisuusopas Myös leijan lennätykseen kannattaa etsiä avoin paikka, jossa ei ole sähkölinjoja lähellä. Leijan lennätinnaruksi ei koskaan saa valita sähköä johtavaa materiaalia. Varusmies kiipesi asemalaiturilla seisoneen sähkömoottorijunan katolle. Jouduttuaan liian lähelle jännitteisiä osia, ilmeisesti junan virroitinta, hän sai sähköiskun aiheuttaen samalla sähkökatkon. Sähköratavalvomosta käsin tehty jälleenkytkentä ja vikapaikan rajaus täydensivät onnettomuutta ja aiheuttivat ilmeisesti uhrin kuoleman. Kuva, TUKES, kodin sähköturvallisuusopas Kolme nuorta oli oikaissut ratapihan poikki radan takana olevalla asuntoalueelle. Yksi pojista kiipesi jostain syystä raiteille pysäköidyn junavaunun katolle ja kosketti päällään 25 kv ajojohdinta. Syntyneen valokaaren vaikutuksesta uhri oli palanut pahoin ja pudonnut katolta maahan saaden välittömästi surmansa. Omat laittomat tai virheelliset viritelmät Koululainen oli avojaloin poimimassa marjoja kasvimaan ympäri rakennetun aidan vieressä, kun hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan aitaa. Aita oli omatekoinen sähköpaimen, jonka rautajohtimiin oli kytketty 220 V jännite. 16-vuotias nuori sai kuolemaan johtaneen sähköiskun kytkiessään kuivauskaappia verkkoon. Syynä onnettomuuteen oli kuivauskaapin pistotulpan sisäisessä kytkennässä sattunut virhe: kelta-vihreäraitainen suojajohdin oli kytketty pistotulpan kosketintappiin ja ruskea vaihejohdin maadoitusliittimeen. Käyttövirhe Mies oli kylpemässä ammeessa, kun pistorasiaan kytketty hiustenkuivaaja tippui veteen. Kuivattimen käyttökytkin oli 0-asennossa. Mies lienee saanut sähköiskun, joka johti kuolemaan elvytysyrityksistä huolimatta. Pistorasiassa oli teksti Käyttö kielletty kylvyn ja suihkun aikana. Valokaari-ilmiö Suurjännitteisen laitteen tai sähkölinjan lähellä voi saada sähköiskun koskematta ollenkaan johtoa tai laitetta. Sähkövirta nimittäin hyppää johtavaan aineeseen, kunhan se on riittävän lähellä virtapiirin sulkemiseen. Ulkona maa ja vesi muodostavat sähkölinjan johtimiin nähden toisen navan, maapotentiaalin. Sisätiloissa rakennuksen sementti, kivipinnat ja putkisto muodostavat maapotentiaalin. Sähkölinjan lähellä oleva ilma ionisoituu sitä voimakkaammin, mitä lähempänä johtoa ollaan. Ionisoitunut ilma johtaa hyvin sähköä. Kun maapotentiaalissa oleva esine tai ihminen tulee kyllin lähelle johdinta, syntyy näkyvä valokaari, jatkuva sähköpurkaus. Valokaaren lämpötila voi olla jopa 3000 C. Selviytyminen valokaarisähköiskusta on harvinaista, palovammat ovat vaikeita ja usein vielä tällaiseen onnettomuuteen liittyy putoaminen. 4 Talotekniikan perusteet
Talonrakennus 5 Mitä kaikkea kypärään on kiinnitetty? Mikä lakki on kuvassa ja missä sitä voidaan käyttää? Miten melu vaikuttaa työntekijään? Millainen on korvan melunsieto? Millainen nyrkkisääntö on kuulosuojainten käytön rajan (85dB) määrittämiseksi? Milloin kuulosuojain laitetaan paikalleen? Miten eri kuulosuojainten yhteiskäyttöä voidaan maksimoida? Millainen suojain on vasemmassa kuvassa? Mikä laite on viereisessä kuvassa? Kuulo vaurioituu yleensä hitaasti, entäpä näkö? Miten valaistus liittyy silmien suojaamiseen? Millaisia silmäsuojaimia on viereisissä kuvissa? Talotekniikan perusteet 5
6 Talonrakennus 6. Turvallisuusajattelua Sähkökoneiden, vaikkapa käsisirkkelin teränvaihto tehdään irrottamalla pistoke seinästä. Markkinoilla olevien akkukäyttöisten käsisirkkeleiden akku voidaan työn ajaksi irrottaa, ellei koneessa ole muuta varmuuslukitusta. Sama koskee kulmahiomakoneita. Jos laikka tai sirkkelin terä pyörähtää käsissä, jälki on pahaa. Kaikkien verkkovirtaa käyttävien koneiden verkkojohdon on oltava ehjä, eikä pistoketta saa irrottaa johdosta vetäen. Akkukoneiden markkinoille tulo vähentää hengenvaarallisten sähköiskujen vaaraa, varsinkin ulkotöissä ja kosteissa tiloissa. Henkilökohtaisia suojaimia on käytettävä mieluummin kerran liikaa kun kerran liian vähän. Talonrakennus Siisti työympäristö on turvallinen työympäristö. Henkilökohtaiset suojaimet tai koneiden turvalaitteet hankaloittavat hieman työskentelyä, mutta ne voivat auttaa sinua saavuttamaan täyden eläkeiän ja vieläpä terveempänä kuin ilman suojaimia. Kuvassa on akkuporakone. Ammattikäytössä kannattaa konetta kohti hankkia kaksi akkua, joista toinen on laturissa ja toinen koneessa. Ruuvauksessa ruuvin uppoamissyvyys säädetään momentinsäätimellä. Porakoneen iskun avulla porataan betoniin kovapalaterän avulla reikiä. Isku tuotetaan koneessa mekaanisesti. Metalliin porataan reikä siihen tarkoitetulla terällä ja ilman iskua. Käsikahvalla saat koneesta hyvän otteen, eikä terän mahdollinen jumittuminen satuta rannettasi. Koneen sähköjohto vaurioituu helposti kahvan tai pistotulpan liitoskohdasta huonon käsittelyn seurauksena. Poravasaran isku saadaan aikaan paineilmalla koneessa olevan kompressorin avulla. Poravasara on iskuporakonetta tehokkaampi työkalu. 6 Talotekniikan perusteet
Putket 11 Useampireikäinen suutinputki on kuparin kuumennuksessa turvallinen valinta. Vasen kuva. Jos käytät normaalia happi-asetyleenipoltinta, pidä sydänliekin kärki ainakin 40 mm päässä kuumennettavasta kohteesta. Näin estät raekoon liiallisen kasvun. 15.6. Putken pään laajennus Putkien liitokset voidaan tehdä juottamalla myös ilman tehdasvalmisteisia osia. Liitoksessa putken päähän tehdään laajennuspihtien tai lyöntituurnan avulla laajennus, jossa välys on korkeintaan 0,2 mm ja liitospituus vähintään 3 x ohuemman putken seinämävahvuus. Menetelmän etuna on liitosten lukumäärän väheneminen ja erillisten liitososien tarpeettomuus. Tämän takia asennustyöt nopeutuvat, osavalikoima ja kustannukset pienenevät. Putken pää täytyy aina hehkuttaa ennen muhvausta, koska kova kupariputki repeää. Oikein tehtynä tällaisten liitosten virtaus- ja lujuusominaisuudet vastaavat tehdastekoisten kapillaariosien ominaisuuksia. Lyöntituurnalla laajennetaan suuria kupariputkia. Lyöntituurna on myös viereisen kuvan kaltainen jousen koossa pitämä nippu teräspaloja, jotka niiden sisälle lyötävä tuurna levittää ulospäin. Lyöntiosassa voi olla olake merkkinä siitä, että tuurna on lyöty kyllin syvälle. L= ED A A I= = I D L= J F = E A = J = ODJA A 2 KJ A F JK AA = = A KFI = A J=L= IJA K = D L= JF = E A = J = L= ED A A I= I ODJA A = = A KL= I EI 2 ED @ A E L E@ = = = = A = J = L EEIEF K E = J Laajennuspihdeissä tuurna painetaan kahvojen avulla aksiaalisesti sisään, jolloin laajennuspalat liikkuvat säteittäisesti ulos ja muhvaus on valmis. Tässä pihtityypissä on vaihdettava jokaiselle putkikoolle oma laajennuspää. Yleensä laajennuspihdeillä saa muhvattua useita erikokoisia putkia ilman hehkutetun putken jäähdyttämistä. Pihdin laajennuspää laitetaan putken sisään olaketta vasten ja kahvat painetaan yhteen. Laajennus saatetaan tehdä kahdessa vaiheessa. Kun kahvat puristetaan yhteen, muhvaus on valmis. Kiinni juuttunut pihti saadaan irtoamaan takakahvaa taaksepäin tempaisemalla, ei kääntämällä tai kiertämällä. Näin pihdit saattavat rikkoontua. Talotekniikan perusteet 11
Putket 12 17.4. Lattialämmitys, Wirsbo-PEX Q&E Putkikeipissä kietävä lämmin vesi lämmittää lattian esim. betonilaatan, joka lämmittää huoneilman. Putket ovat happidiffuusiosuojattuja. Kieppipituus 60...1000 m. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Jakotukkikaappi Jakotukit ja säätöventtiilit Putket jakotukeille Vuotovesien viemäröinti Eriste Laatta ja pintamateriaali Valuun jäävät putket Reunanauha Huonelämpötila-anturi Betoniraudoitus Väliseinä Ulkoseinä Reunanauha tiivistää asennuslevyn ja seinän välin sekä tekee tilaa lämpölaajenemiselle. Putkipoika-kiinnike, jonka avulla lattialämmitysputket voidaan kiinnittää teräsbetoniverkkoon, kun ei käytetä viereisen kuvan asennuslevyä. Jakotukkiparit 3 kolmelle putkipiirille. UPON - ener huonetermostaatti huonetermostaat h Keskusyksikkö li pistotulpalla 2 sähköverkkoon. Kesk eteenpäin tehtävät jo toimivat 24 V jänn huonetermostaatti huonetermostaat h 9020 Kytkentäkaapeli kesk välillä huomioitava säh yhteydessä. Kaapel Uponorin toimit Kaapelisuositus 2 x 0, huonetermostaatti huonetermostaat h Käyttöpaneeli I-7 ohjaamaan enintää keskusyksikköa käyttöpäneelin 4-n tietoliikenekaapel toimituksee Liikuntasauman k lattialämmitysputki a suojaputkeen (28/23) asennetaan halka 600 Penan Tieto-Opus Ky L 12 6349 600 1757 14520 600 5214 Talotekniikan perusteet 1000 mm Asennusohje betonir tihennetyille ko D min. 3 Asennusväli 150 mm Wirsbo pepex 2 asennusväli 3 Kurasyöpöt ja wc-istuim työmaalla
Putket 13 Kytkentäviemärin liitos WC-laitteen tuulettamattomaan viemäriin. Kuvassa ovat WC-kulmayhde, WC-mansetti ja pätkä V 100 viemäriä. WC-kulmayhteen sisään tulee pätkä putkea ja putken sisään painetaan WC-mansetti. WC-laitetta ei saa asentaa suoraan kokoojaviemärin päälle. Pesualtaan viemärikytkentää varten kuvassa on muhvikulma V 50-90 ja vesilukon lattiaputken liitosyhde. Pullovesilukossa muodostuu pintojen A ja B korkeuserosta tulppa, vesilukko, joka estää viemärikaasujen pääsyn huoneeseen Oikein asennettuna tuuletusviemäri liitetään vaakaviemäriin ennen viimeistä viemäripistettä. Tällä tavalla estetään jätteen kerrostuminen tuuletusviemä rin kuivaan haaraan. Lisäksi on suositeltavaa kytkeä tuuletusviemäri vaakaviemärin keskilinjan yläpuolelle. 19.4. Asentaminen Uponor-viemärien suunnittelussa, asenta misessa ja paloteknisessä suojauksessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 viemäreitä koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä Uponor-käsikirjan sisältämiä ohjeita. Muhviton putki, pituus 3000 tai 4000 mm, ulkohalkaisijat 32, 50, 75, 110. Muhvillisen putken halkaisijat ovat samat, mutta pituudet ovat 250, 500, 1000, 2000, 3000, 4000 ja 6000 halkaisijasta riippuen. Viemärien käytössä huomioidaan asennuskohteen edellyttämät viemärin jäykkyysvaatimukset. Talotekniikan perusteet 13
14 Ilmanvaihto Kohdistusreikien niitit laitetaan paikoilleen ensin, sitten muut niitit. Kanavien ja osien sisäpinnoille ei saa jäädä likaa kerääviä tai puhdistusta vaikeuttavia epätasaisuuksia. Asennustyön päätteeksi kanaviston sisäpuolinen puhtaus tarkastetaan ja epäpuhtaudet poistetaan. Asentaja jättää jälkeensä valmiin kanavan, joka on oikein asennettu, kannakoitu ja sisältä puhdas. Kuvasarja todellisesta asennuksesta 14 Talotekniikan perusteet