1 (17) METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT 2007-2011 Sisällysluettelo: 1. Maa- ja metsätalousministeriön konsernistrategia 2 1.1 Tausta 2 1.2 Yhteisen strategiatyön hyödyntäminen 2 1.3 Konsernistrategia 2 1.4 Konserniohjelmat 3 2. Konserniohjelmien toteutus 3 2.1 Hankkeiden valintakriteerit 3 2.2 Hankkeiden käynnistyminen, rahoitus ja ohjaus 3 2.3 Organisointi 4 2.4 Hankkeiden käynnistyminen ja pituus 4 2.5 Tulosten käyttöönotto 5 2.6 Riskit 5 3. Vuonna 2007 käynnistettävät konserniohjelmat 6 3.1 Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma 6 2.1.1 Yleistä 6 3.1.2 Ohjelman tarkoitus 7 3.1.3 Ohjelman tavoitteet 7 3.1.4 Aihealueet 7 3.1.5 Liittymät 9 3.1.6 Valmisteluryhmä 10 3.2 Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelma 11 3.2.1 Yleistä 11 3.2.2 Tarkoitus 11 3.2.3 Tavoitteet 12 3.2.4 Aihealueet 12 3.2.5 Liittymät 15 3.2.6 Valmisteluryhmä 16
2 (17) METSÄTALOUDEN KONSERNIOHJELMAT 2007-2011 1. Maa- ja metsätalousministeriön konsernistrategia 1.1 Tausta Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on, osana valtioneuvostoa, johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Ministeriön metsäosaston tehtävänä on metsäpolitiikan johtaminen ja kehittäminen. Metsäpolitiikan ohjauskeinoja ovat lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus (tulosohjaus mukaan lukien) ja informaatio-ohjaus sekä ohjelmat, kuten kansallinen metsäohjelma 2010 (KMO). Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaamat tai ministeriön budjetista merkittävän osan rahoitustaan saavat organisaatiot muodostavat ministeriön näkökulmasta yhden kokonaisuuden, julkisen sektorin metsäkonsernin (jatkossa metsäkonserni), jonka toiminnan kautta ministeriö toteuttaa strategisia tavoitteitaan. Metsäkonserniin kuuluvat siten MMM:n metsäosasto, Metsähallitus, Metsäkeskukset, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos, Suomen Metsäyhdistys ry. ja Työtehoseura ry:n metsäosasto. 1.2 Yhteisen strategiatyön hyödyntäminen 1.3 Konsernistrategia Metsäkonsernin yhteinen strategiatyö ja sitä toteuttava ohjelmatoiminta on ministeriön strategisen johtamisen väline. Yhteisen strategiatyön tavoitteena on: koko konsernin vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen metsäorganisaatioiden yhteistyön tiivistäminen yhteisten tavoitteiden kirkastaminen ja sitoutuminen tutkimuksen ja kehitystyön lähentäminen ministeriön strategisten tavoitteiden toteuttaminen organisaatioiden ydintehtävien alueella. Yhteinen strategiatyö vahvistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista kahdella tasolla: - yhdensuuntaistamalla organisaatioiden omien strategioiden sisältöjä, ja - määrittelemällä sellaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan aihealueet, joilla parhaiten voidaan edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Metsäkonsernin osapuolet laativat v. 2006 alussa konsernistrategian, jonka toimintaajatuksena on lisätä yhteiskunnan metsistä saamaa hyvinvointia. Metsäkonsernin visioksi määriteltiin: Metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja metsien käyttö on kestävää. Suomi on johtava metsäalan osaaja ja kehittäjä Strategisiksi päämääriksi määriteltiin: Metsien käyttöaste on korkea, metsätalous on kannattavaa ja metsien käyttö on laajasti hyväksyttyä Metsien kasvun taso on korkea, metsät ovat terveitä ja monimuotoisia Metsäalalle syntyy uutta yrittäjyyttä ja palveluita Suomi on metsäalan koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminnan edelläkävijä Julkisen metsäkonsernin palvelu on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta.
3 (17) Strategisia päämääriä toteuttavien konserniohjelmien teemoiksi valittiin: - Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen - Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu. 1.4 Konserniohjelmat Konserniohjelmien tarkoituksena on konsernistrategian toteuttaminen luomalla puitteet ja varmistamalla resurssit strategian toteutuksen kannalta keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamiselle. Ministeriö toteuttaa konserniohjelmia tulosohjauksen kautta ja myöntämällä konserniohjelmia toteuttaville hankkeille harkinnan mukaan täydentävää tutkimusrahoitusta. 2. Konserniohjelmien toteutus 2.1 Hankkeiden valintakriteerit Konserniohjelmaan esitettävillä hankkeilla pitää suurella todennäköisyydellä saavuttaa merkittäviä tehostamis- ja/tai kustannushyötyjä aihealueen käytännön toiminnassa viiden vuoden kuluessa. Hyötyjä tarkastellaan kehitettävien toimintaketjujen kokonaisuuksien tasolla. Hankkeiden tulokset tulee olla sovellettavissa laajamittaisesti käytäntöön. Konserniohjelmiin hyväksyttävien hankkeiden kriteerit: toteuttavat konsernin ja konserniohjelmien keskeisimpiä päämääriä toteutetaan kahden tai useamman konsernin organisaation yhteistyönä (käytännön toimijoiden kytkeminen hankkeeseen on aina välttämätöntä) suuntaavat pääasiassa organisaatioiden normaalia toimintaa, jota ohjataan tulosohjauksen kautta lisärahoituksella tuetaan eri toimijoiden yhteistyötä ja konsernin ulkopuolisten toimijoiden kytkemistä hankkeisiin kytkevät kehitystoimintaa ja tutkimusosaamista toisiinsa ovat usean vuoden pituisia prosesseja. Konserniohjelmaan ei sisällytetä organisaatioiden normaaliin tuotantotoimintaan liittyviä tehtäviä ja palveluita eikä sisäistä kehittämistä. 2.2 Hankkeiden käynnistyminen, rahoitus ja ohjaus Konserniohjelmin osoitettavat hankehakemukset osoitetaan maa- ja metsätalousministeriölle tammikuun loppuun mennessä 2007. Maa- ja metsätalousministeriön metsäosasto tekee päätökset konserniohjelmiin hyväksyttävistä hankkeista ja niille osoitettavasta MMM:n lisärahoituksesta helmikuussa 2007. MMM:n lisärahoitus voi koskea esim. ulkopuolisten palveluiden ostoa ja kertaluonteisia ylimääräisiä kustannuksia ministeriön käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Konsernitahot osoittavat hankkeisiin henkilöstönsä työpanosta ja muuta resurssia hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet toteutetaan pääasiassa organisaatioiden omin voimavaroin.
4 (17) 2.3 Organisointi Ohjelmaa toteuttavan hankkeen lisärahoitushakemus osoitetaan maa- ja metsätalousministeriön metsäosastolle vuoden 2007 tammikuun loppuun mennessä. Ministeriö on vuodelle 2007 varannut momentilta 30.90.27 (yhteistutkimukset) konserniohjelmatoimintaa varten n. 200 000 euron määrärahan. Vuoden 2008 osalta ministeriön lisärahoitusta on mahdollista jonkin verran kasvattaa. Konserniohjelmatoiminnan lisärahoituksen kehityksestä päätetään myöhemmin, kun konsernihankkeiden käynnistymisestä ja toimintamallin toimivuudesta on saatu kokemuksia. Jatkossa hankevalmistelun aikataulua on tarkoitus tiivistetään niin, että vuosittaiset lisärahoitushakemukset käsitellään normaalisti MMM:n yhteistutkimushankkeiden käsittelyn aikataulussa (hakemukset MMM:lle lokakuun loppuun mennessä). Ministeriön tukena konsernihankkeiden seurannassa ja koordinoinnissa toimivat ohjausryhmät, joiden jäsenet ministeriö nimeää konsernin organisaatioiden esityksestä. 4.2.1 Ohjausryhmä Konserniohjelmille asetetaan ohjausryhmät, joiden tehtävänä on: - valvoa ja koordinoida konsernihankkeen toteuttamista (hankkeilla on raportointivelvollisuus ohjausryhmälle) - raportoida maa- ja metsätalousministeriölle sekä konsernikokoukselle hankkeiden etenemisestä - tehdä raportoinnin yhteydessä tarpeen mukaiset ehdotukset ohjelman hanketoiminnan suuntaamisesta tai täydentämisestä - tehdä tarpeen mukaan aloitteita organisaatioiden tulosohjausneuvotteluissa käsiteltävistä asioista - vastata konserniohjelman viestintäsuunnitelman teosta. 4.2.2 Hankeryhmät Kullakin ohjelmaan kuuluvalla hankkeella on oma toimeenpaneva hankeryhmä. 2.4 Hankkeiden käynnistyminen ja pituus Konserniohjelmat toteutetaan viisivuotisina (v. 2007-2011). Yksittäiset hankkeet suunnitellaan kuitenkin enintään kolmivuotisiksi, mikä mahdollistaa tarpeiden mukaisen reagoinnin ohjelmakauden aikana. Ensimmäiset hankkeet käynnistyvät maaliskuun alussa 2007. Uusia hankkeita voidaan käynnistää vuosittain tarpeen ja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan ohjelman ohjausryhmän valmistelun perusteella. Konsernitoiminnan aikataulu olisi siten seuraava: Konserniohjelmien suunnitelmat hyväksytään ja ohjelmien ohjausryhmät asetetaan konsernikokouksessa (marraskuu -06) MMM tekee konsernihankkeiden arvioinnin hyödyntäen ulkopuolista asiantuntijaosaamista (helmikuu -07)) MMM päättää rahoitettavat hankkeet (helmikuu -07) Hankkeet käynnistyvät (maaliskuu -07) Ohjausryhmät arvioivat ohjelmien käynnistymisen ja tekevät ehdotuksen ohjelmatoiminnan täydentämisestä (maaliskuu - toukokuu 07) Konsernikokous käsittelee ohjelmien tarkennukset, ja siihen liittyvän mahdollisen täydentävän MMM:n lisärahoituksen käynnistämisen (toukokuu - kesäkuu -07)
5 (17) 2.5 Tulosten käyttöönotto Konserniohjelmaan esitettäviin hankkeisiin pitää sisällyttää suunnitelma hankkeen tulosten siirtämisestä käytäntöön. 2.6 Riskit Konserniohjelmatoiminnan riskejä ovat mm. - konserniohjelmakonseptin epäselvyys - konsernihankkeiden projektijohtaminen - konserniorganisaatioiden heikko sitoutuminen - muiden toimijoiden haluttomuus yhteistyöhön - rahoituksen riittämättömyys - julkisen sektorin metsäkonsernistrategian prosessoinnissa on heikkouksina ja uhkina nähty muun muassa tutkimus- ja kehittämistyön irrallisuus käytännöstä ja toimijoiden kehittämistyön puute ja pinnallisuus. Myös käytännön organisaatioiden muutoshalun ja valmiuden puute on tunnistettu heikkoutena. - MMM:n konsernin organisaatioiden erilainen projektikulttuuri. Esimerkiksi terminologian erot; ohjelma <> hanke <> projekti. Edellyttää yhteistä projektikoulutusta ja terminologiasta sopimista.
6 (17) 3. Vuonna 2007 käynnistettävät konserniohjelmat 3.1 Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma 2.1.1 Yleistä Suomen puuntuotos lisääntyy useastakin eri syystä. Metsien ikäluokkarakenne on muuttunut ja puustopääoma kasvanut. Turvemaiden hakkuumahdollisuuksien on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan seuraavien 15 vuoden aikana (Niemi ym. 2000). Edelleen kasvihuoneilmiön ennustetaan lisäävän puuston kasvua. Metsänuudistamisen laadunseurantatutkimuksista (Saksa ym. 2005) ja metsänkasvatuslaskelmista (Hynynen ym. 2005) on pääteltävissä, että metsänhoidon tasoa nostamalla voidaan metsiemme tuotosta tulevaisuudessa lisätä ainakin 10 % ja tuottoa jopa yli 20 %. Pelkästään tämä nostaisi suurimman kestävän hakkuukertymän noin 69 milj. m 3 :stä n. 76 milj. m 3 :in. Vuosina 1995-2004 kestävien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisaste on ollut n. 80 % (Metsätilastollinen... 2005). Lisäksi on olemassa nopeavaikutteisempia keinoja niukkuuspuutavaralajien kysynnän tyydyttämiseksi. Jos esimerkiksi metsien kasvatuslannoitus nostettaisiin huippuvuosien tasolle noin 200 000 hehtaariin, niin puun tuotoksen lisäys olisi 3-4 milj. m 3 arvokkainta tukkipuuta. Muitakin tehokkaan puunkasvatuksen keinoja on. Eri yhteyksissä, muun muassa Metsäalan Tulevaisuusfoorumin analyyseissä (Kolström & Harstela 2005, Niskanen 2005), on puuntuotannon tulevaisuuteen vaikuttavina tekijöinä tuotu esiin seuraavat tekijät: Teollisuuden investointien ylläpito ja kehittyminen vaikuttavat puun kysyntään. Investointihalukkuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta metsätalouden tasolla ennen muuta puun markkinoille tulo kilpailukykyiseen hintaan. Lisääntyvä osa metsänomistajia on vieraantunut metsätaloudesta ja tehokkaasta puuntuotannosta tai painottaa muita metsän käyttömuotoja. Suorittavan tason työvoimapula realisoituu lähimmän viiden vuoden aikana. On paineita pienentää julkista panostusta metsätalouteen. Ainakin panostus joudutaan hyvin perustelemaan. Kantohintataso seuraa kansainvälistä kehitystä ja on todennäköisemmin laskeva kuin nouseva. Metsätalouden kannattavuus heikkenee, ellei kustannustasoa saada alenemaan tai tuotosta nousemaan. Kuusi on selvä niukkuus puutavaralaji. Puun laatu on yksi kilpailutekijä. Metsänhoidon yksikkökustannusten kehitys vaikuttaa suoraan metsätalouden ja metsänhoidon investointien kannattavuuteen ja pitää siten yllä investointihaluja. Suoraa tutkimusnäyttöä tästä ei ole, mutta taloudellisten kannustimien (esim. kantohintataso ja hintaodotus) on todettu vaikuttavan metsänhoidon tasoon (Hänninen ym. 2001, Aarnio 2004). Myös yksikkökustannusten kehityksellä lienee välillisesti vaikutusta puun markkinoille tuloon, koska metsätalouden kannattavuuden voidaan olettaa motivoivan tehokkaaseen puuntuotantoon. Metsänhoidon investointihalukkuus ja laatu vaikuttavat suoraan puuntuotannon volyymiin ja puun laatuun. Ensin mainittu lisää puun tarjontaa ja vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan lain kautta puun hinnan säilymiseen kilpailukyisenä. Metsien tuotolla on suurempi merkitys metsätalouden kannattavuuteen kuin kustannuksilla, mutta se edellyttää sitä, että puulle on riittävästi kysyntää.
7 (17) Työn tuottavuus ja kustannustehokkuus kehittyvät yleensä rinta rinnan. Kun kustannustehokkuus paranee tuottavuuden lisääntyessä on niillä yhdessä myös metsätalouteen tulossa olevaa työvoimapulaa torjuva vaikutus. Kustannustehokkuus voi vaikuttaa välillisesti myös työvoiman tarjontaan, koska se ylläpitää metsätalouden palkanmaksukykyä. 3.1.2 Ohjelman tarkoitus Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelman tarkoitus on saada metsänhoidon tutkimus ja soveltaminen välittömään vuorovaikutukseen organisoimalla käytännön toimijat mukaan konsernin yhteisten hankkeiden toteuttamiseen. Konserniohjelman tärkeänä tekijänä ovat tapaustutkimukset, jotka toimivat pilottihankkeina ja malleina laajemmalle soveltamiselle. Tällaista menettelyä käytetään laajasti liiketaloustieteessä ja siitä on hyviä kokemuksia myös yksityismetsätaloudessa (Harstela, P, Helenius, P., Rantala, J., Kanninen, K. & Kiljunen, N. 2006.Tehokkaan toimintakonseptin kehittäminen metsänhoitopalveluun. Hankkeen loppuraportti. Metlan työraportteja 23.). Tarkoituksena on jo käynnissä olevien tutkimushankkeiden tukemisen lisäksi rohkaista myös uusien tutkimus- ja kehittämishanke-esitysten tekemiseen konserniohjelman aihealueista. 3.1.3 Ohjelman tavoitteet Metsänhoidon kustannustehokkuus- ja laatu -konserniohjelman piiriin kuuluvilla aihealueilla pyritään saamaan aikaan merkittävää (20-30 %) toiminnallista ja taloudellista kokonaisketjujen tehokkuuden paranemista vuoteen 2012 mennessä. Suunnitelman piiriin kuuluvien hankkeiden tulokset tuotteistetaan mahdollisimman helposti käytännön toimintaan sovellettaviksi. Sovellettavuus käytäntöön on vaikuttanut myös ohjelman aihealueiden valintaan. MMM:n alaisen metsäkonsernin organisaatiot toimivat yhteistyössä näitä tavoitteita toteuttavissa hankkeissa. Tavoitteena on myös edistää hankkeita koskevaa viestintää ja informaation jakamista sekä organisaatioiden kesken että toimijoille, sidosryhmille ja metsänomistajille. 3.1.4 Aihealueet Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelman piiriin kuuluvilla hankkeilla on oltava suurella todennäköisyydellä saavutettavissa merkittäviä tehostamis- ja/tai kustannushyötyjä aihealueen käytännön toiminnassa viiden vuoden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Hyötyjä tarkastellaan koko työketjun osalta. Hyödyn saajana voivat olla eri tahot. Tutkimuksen tuloksiin on kuuluttava riittävä näyttö käytännön toteutuksesta (pilotti) sekä kuvaukset ja mahdolliset tietojärjestelmät, joiden avulla tuloksia voidaan soveltaa laajamittaisesti käytäntöön. Metsänhoidon kustannustehokkuus- ja laatu -konserniohjelman piirissä tuetaan seuraavien aihealueiden hankkeita: 1. suometsien hoidon kustannustehokkaat toimintamallit 2. vesiensuojelumenettelyt suometsien hoidossa ja maanmuokkauksessa 3. metsänhoidon uudet toimintamallit (konseptit) 4. metsänhoidon koneellistamisen ratkaisut/mallit 5. metsänhoitotöiden palveluyrittäjyyden mallit
8 (17) 6. metsänuudistamisen ja taimikonhoidon laadun hallintamenetelmät 7. metsänhoidon työvoiman saatavuus 8. puuntuotannon lisääminen lannoituksilla ja lannoitusten vesiensuojelu Ohjelman tuloksen käytännön toimijoiden kannalta muodostavat onnistuneet tuotantomittakaavan pilottitoteutukset sekä menetelmäkuvaukset ja ohjeet. Informaatio- ja kommunikaatiotekniikan sekä parhaiden käytäntöjen edistämisellä on keskeinen asema kehittämisessä. 1. Suometsien hoidon kustannustehokkaat toimintamallit Tavoitteena on kehittää toimintamalli(t), jo(i)lla suometsissä tehtävien toimenpiteiden toteutumista voidaan edistää ja samalla saavuttaa kokonaistaloudellisesti (kaikki työvaiheet ja eri toimijat yhteensä) vähintään 20 prosentin säästöt tai toiminnallinen tehokkuuden paraneminen. Aihealueen tarkastelun on oltava laaja-alaista ja kartoitettava vaihtoehtoisia toimintamalleja. Osa-alueina voi olla esimerkiksi metsäpolitiikan, toiminnan organisoinnin, kilpailun ja yrittäjyyden, yhteistoiminnan sekä tietotaidon kehittäminen. Esitettävien ratkaisujen on oltava ympäristönhoidollisesti kestäviä. 2. Vesiensuojelumenettelyt suometsien hoidossa ja maanmuokkauksessa Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tavoitteena on oltava parhaiden, taloudellisesti käytettävissä olevien, ratkaisujen löytäminen ja käyttöönotto vesiensuojelun tehostamiseksi suometsien hoidossa ja kangasmaiden maanmuokkauksissa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota eroosioriskin vähentämiseen ja vesiin joutuneen kiintoaineksen ja ravinteiden pysäyttämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarkastelun piiriin voi kuulua esimerkiksi suunnittelukäytännöt, käytettävissä olevat paikkatietoaineistot, kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen tekninen kehittäminen sekä toimijoiden toimintajärjestelmät ja omavalvontamenettelyt. Käyttöönotettavien menettelyjen tulee tukea vesi- ja ympäristölakien toteutumista. Vesiensuojelun tehostaminen ei saa aiheuttaa kunnostusojitusten ja maanmuokkausten kustannuksiin merkittävää kohoamista. 3. Metsänhoidon uudet toimintamallit Tavoitteena on saada käytäntöön toimintamalleja, joilla metsänhoidon yksikkökustannukset alenisivat vähintään 20 prosentilla. Ratkaisuja voidaan löytää esimerkiksi informaatio- ja kommunikaatiotekniikan hyödyntämisestä, yrittäjyyden ja kilpailun edistämisestä sekä metsävaratiedon käytön ja ylläpidon, operatiivisen suunnittelun ja toimintatapojen kehittämisestä. Aihealueisiin voi kuulua myös metsänhoidon menetelmien kehittäminen sekä metsänomistajien yhteistoiminnan ja metsänhoidon markkinoinnin edistäminen. 4.Metsänhoidon koneellistamisen ratkaisut ja mallit Tutkimus- ja kehittämistavoitteena on löytää metsänhoitotöiden koneellistamiseen ratkaisuja, jotka olisivat taloudellisesti kilpailukykyisiä yksityismetsätaloudenkin tehtävissä.
9 (17) Erityisesti haetaan ratkaisuja metsänistuttamisen ja taimikonhoidon koneellistamiseen. Tuottavuuden ja kustannusten lisäksi on huomiota kiinnitettävä työn hyvään laatuun. 5. Metsänhoitotöiden palveluyrittäjyyden mallit Aihealueen tutkimus- ja kehittämishankkeissa luodaan ratkaisuja metsänhoitotöiden kilpailukykyisten yrittäjäpalvelujen syntymiselle. Tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi yrittämisen toimintamallit, verkostoituminen, markkinointi, kustannustehokkuus, lisäarvopalvelut sekä toiminnan laatu. Tutkimusaiheina voivat olla myös metsänhoitopalvelujen ulkoistaminen, alihankintatyön käyttö, verotus ja juridiset kysymykset. 6. Metsänuudistamisen ja taimikoiden laadun hallintamenetelmät Tutkimus- ja kehittämiskohteena ovat toimijoiden omavalvontaan soveltuvat metsänuudistamisen ja taimikoiden laadun seurannan menetelmät. Tutkimuksen piiriin voivat kuulua esimerkiksi paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen, maastotarkastusmenetelmät ja kohdevalinnat sekä tulosten analysointi ja hyödyntäminen. Tavoitteena on onnistuneen uudistusalan (saavutettu metsänhoitosuositusten hoidettujen taimikoiden tiheys) osuuden nostaminen vuoteen 2012 mennessä 80 prosenttiin. Taimikoiden varhaishoito lisääntyy ja taimikonhoidon laatu tehostuu siten, että nuoren metsän kunnostushakkuiden tarve vähenee ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. 7. Metsänhoidon työvoima Aihealueen tutkimuksella ja kehittämishankkeilla pyritään torjumaan metsänhoitotöiden toteutusta uhkaava työvoimapula vuosikymmenen loppuun mennessä. Selvityksen kohteena voivat olla esimerkiksi metsä-, koulutus-, työvoima- ja veropoliittiset keinot sekä vierastyövoiman käyttö. Erityisesti tulisi selvittää keinoja metsäalan kiinnostavuuden lisäämiseksi nuorten parissa sekä metsänomistajien oman työpanoksen kasvattamiseksi. 3.1.5 Liittymät 8. Puuntuotannon lisääminen lannoituksilla ja lannoitusten vesiensuojelu Aihealueen osalta etsitään keinoja lisätä metsänomistajien omin varoin tehtävien lannoitusten määrää. Tutkimus- ja kehittämisaiheina voivat tulla kysymykseen esimerkiksi metsänomistajien yhteistoiminta, lannoitusten kannattavuuden osoittaminen ja markkinointi, metsävaratietojen hyödyntäminen suunnitelmien laadinnassa sekä tuhkan käyttö ja levitystekniikan kehittäminen. Erityisesti on otettava huomioon ympäristö- ja lannoitevalmistelakien vaatimukset. Vesilainsäädännön valmisteilla olevat muutokset tulevat vaikuttamaan metsätalouden toimintaedellytyksiin. Kokonaisuudistus tehostaa pienten vesitaloushankkeiden ja ojitustoiminnan valvontamahdollisuuksia sekä purojen suojelua. Lain voimaantuloon kulunee vielä pari vuotta. Työtehoseurassa on juuri valmistumassa tutkimus, jossa on selvitetty metsänomistajan ja metsurin tekemän metsänhoitotöiden tuottavuutta. TTS:ssa on meneillään tutkimukset
10 (17) 3.1.6 Valmisteluryhmä puukauppatulojen käytöstä ja metsänomistajien kokemasta metsätalouden kannattavuudesta. Tutkimuksilla tavoitellaan neuvonnassa hyödynnettävien tietojen kokoamista. Ohjelmalla on liittymiä myös metsäteollisuuden Technology Platformiin osana eurooppalaista innovaatio- ja tutkimusaluetta (ERA). Konsernin organisaatioilla on lisäksi sisäisiä kehittämishankkeita, jotka liittyvät tämän suunnitelman aihealueisiin. Metsäkeskuksilla tällainen hanke on esimerkiksi metsänomistajien ABC neuvontapalvelu. Ajantasaisella metsävaratiedolla on toiminnallisesti keskeinen asema kehitettäessä metsänhoidon kokonaisketjuja. Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -konserniohjelma on tehty MMM:n kutsumassa valmisteluryhmässä, johon kuuluivat: Jorma Vierula Matti Heikurainen Jouko Kostamo Pekka Ripatti Heikki Smolander Pauli Wallenius Risto Ranta Mk Etelä-Pohjanmaa, pj. MMM, varapj. Tapio Työtehoseura Metla Metsähallitus Tapio, siheeri Konserniohjelma perustuu osin professori Pertti Harstelan laatimaan selvitykseen Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma, Metla 2005, moniste).
11 (17) 3.2 Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelma 3.2.1 Yleistä 3.2.2 Tarkoitus Yksityismetsissä tehtävä nykymuotoinen 10-15 vuoden kierrolla alueellisesti toteutettu kuvioittainen metsävaratietojen keruu ja metsäsuunnittelu on luonut tärkeän metsätalouden infrastruktuurin. Sen tavoitteena on ollut hyvin voimakkaasti metsätalouden edistäminen ja metsänomistajan päätöksenteon tukeminen. Suurin käyttöarvo on kuviotasolle paikannetulla tiedolla toimenpidekohteista ja -tarpeista. Yhtenäinen tietosisältö mahdollistaa erilaiset edistämistoimenpiteet ja metsäkeskusten viranomaistoiminnan tehtävien hoidon vähemmillä maastokäynneillä. Nykyisellä toimintamallilla on kaikille metsänomistajille tarjottu määräajoin laadultaan vakioituja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia. Koska ns. välialueilta on kerätty vastaavat tiedot, on tilakohtaisia suunnitelmia voitu helposti koostaa myös jälkitoimituksina. Metsäsuunnitelmalla on mm. todettu olevan hakkuita lisäävä vaikutus. Metsävaratietoa kerätään vuosittain n. 1 milj. ha alueella ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia tuotetaan n. 12 000 kpl (n. 750 000 ha). Tiedon keruulle on asetettu korkeat tehostamistavoitteet lähivuosille ja uutta tiedonkeruumenetelmää ja järjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedon käytettävyydelle ja tiedosta tuotettaville palveluille on myös kehittämispaineita. Metsänomistajien ikääntyessä ja uusien kaupunkilaisten ikäluokkien tullessa metsänomistajiksi neuvonnan ja erilaisten suunnittelupalvelujen tarve kasvaa. Myös metsätalouden toimijoilla on tarve ja halu käyttää kuvioittaisia tietoja omassa toiminnassaan. Valtion metsien kuvioittainen perustieto on kerätty 15-20 v. sitten. Metsävarojen inventointeja ei ole sen jälkeen enää tehdä kattavina, vaan tietoa päivitetään jatkuvasti tehtyjen toimenpiteiden perusteella ja kasvulaskelmilla. Vuosittainen päivityspinta-ala on n. kaksi kertaa toimenpidepinta-ala. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vastuulla oleva valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa otantaan perustuvaa tietoa Suomen metsien tilasta, metsävaroista, puuston kasvusta, toimenpidetarpeista, tuhoista ja monimuotoisuudesta. Uusi VMI:n järjestelmä tuottaa tilastotiedot koko maan tasolla vuosittain tai kahden vuoden välein ja metsäkeskustasolla 3 vuoden välein. 1990-luvulta lähtien VMI on tuottanut satelliittikuvatulkinnan avulla myös pienaluetietoa ja jatkuvia metsävarakarttoja, jotka ovat käytettävissä mm. metsäkeskusten alueellista suunnittelua varten. Vuodesta 2005 alkaen metsäkeskukset ovat osallistuneen VMI:n maastotöihin. Valtakunnan metsien inventointien tuloksia käytetään laajasti metsiä koskevan päätöksenteon pohjana, metsätalouden suunnittelun perustietoina sekä erilaisten tutkimusten aineistona. Parhaillaan on selvitettävänä VMI-maastoaineiston soveltuvuus laserkeilausaineiston tulkintaan metsäsuunnittelun tarvitsemien puustotietojen tuottamiseksi. Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelman tarkoituksena on tukea konsernistrategian keskeisten päämäärien saavuttamista luomalla puitteet ja varmistamalla resurssit konsernin organisaatioiden metsävaratiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamiselle.
12 (17) 3.2.3 Tavoitteet Konserniohjelman tavoitteet: 1. Metsien käyttöaste pidetään pysyvästi Kansallinen metsäohjelma 2015:n tasolla tilaja metsikkötason informaatio-ohjauksen keinoin. 2. Ajantasaisen metsikkötason metsävaratiedon tuottamisen ja ylläpidon tehokkuus paranee merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. 3. Yksityismetsistä ja valtion metsistä on toiminnan ja päätöksenteon tueksi olemassa korkealaatuinen metsikkötason sijainti- ja ominaisuustieto. Tavoitteena on myös edistää tutkimushankkeita koskevaa viestintää ja informaation jakamista sekä organisaatioiden kesken että toimijoille, sidosryhmille ja metsänomistajille. MMM:n alaisen metsäkonsernin organisaatiot toteuttavat yhteistyönä konserniohjelman piiriin otettavat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Organisaatioiden työnjako ja vastuut sovitaan hanke/projektikohtaisesti. Suunnitelman piiriin kuuluvien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulokset tuotteistetaan käytännön toimintaan mahdollisimman helposti sovellettaviksi. 3.2.4 Aihealueet Konserniohjelman piiriin kuuluu alla ryhmiteltyjä tutkimuksen ja kehittämisen aihealueita. 1. Metsävaratietojen tuottaminen ja ylläpito 1.1 Konsernin hallinnoima metsävaratietoaineistokokonaisuus MMM:n konsernissa tuotetaan ja hallinnoidaan useita keskeisiä metsävaroihin liittyviä paikkatietoaineistoja. Näitä ovat mm. VMI-aineistot sekä hallinnonalan organisaatioiden tuottamat ja ylläpitämät kuvioittaiset metsävaratietoaineistot. Nämä aineistot luokitellaan kansallisen paikkatietostrategian mukaisiksi keskeisiksi toimialakohtaisiksi aineistoiksi. Strategian mukaan keskeisten paikkatietoaineistojen tulee olla hyvin hallittuja ja yleisesti saatavilla sekä muodostaa ehyt, kattava ja yhteiskäyttöinen kokonaisuus. Metsätietoaineiston osalta saatavuus ja yhteiskäyttöisyys määritellään aineistokohtaisesti. Tavoitteena on toiminnallisesti järkevä ja kustannustehokas aineistokokonaisuus, jossa ei ole turhia päällekkäisyyksiä ja jonka tuotannossa tehdään yhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. Aineistojen sisällön kuvaaminen yhtenäisellä standardoidulla tavalla (metatiedot). Tiedonsiirtojen standardointi (metsävaratiedon ja sen osien yhteinen standardien mukainen XML/GML-kuvaus). Tuotannossa tarvittavien tausta-aineistojen yhteiskäyttö. Lähes kaikki metsäalan toimijat käyttävät toiminnassaan maastotietoja, kiinteistötietoja sekä erilaisia metsän käytön rajoituksiin liittyviä tai maankäyttöä ohjaavia tietoja. 1.2 Alueelliset kuvioittaiset metsävaratiedot
13 (17) Kansallinen metsäohjelma 2010 taustaraportissa ja metsäsektorin tulevaisuuskatsauksessa on todettu, että riittävän kattava ja ajan tasalla oleva kuviokohtainen metsätietokanta auttaa merkittävästi metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa, monimuotoisuuden seurannassa ja tukee osaltaan myös metsäpoliittista päätöksentekoa. Uuden yksityismetsien metsävaratietojärjestelmän keskeisin tekninen uudistus tulee olemaan kaukokartoitukseen perustuvan tiedonkeruun lisääntyminen. Vastaavia tavoitteita on myös valtion metsien suunnittelumenetelmien kehittämisessä. Uudessa järjestelmässä hyödynnetään laajemmin laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistojen automaattista tulkintaa, jonka mallinnuksen tueksi maastossa tehdään myös jonkin verran koealamittauksia. Kyseessä on merkittävä teknologinen ja toiminnallinen uudistus, jonka seurauksen maastosta saadaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa aiempaa edullisemmin. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla operatiivista toimintaa tukeva metsävaratieto saadaan tuotettua riittävän luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. kuvioinnin tuottaminen kaukokartoitusaineistosta saatavan pienpiirteisen mikrokuvioinnin/hilaverkon pohjalta tarkemman mikrokuvioaineiston hyödyntäminen operatiivisessa toiminnassa. toimenpidetarpeen selvittäminen ilman maastokäyntiä laskennallisesti puusto- ym. tietojen perusteella tai kaukokartoitusaineiston avulla. inventointialueen maastomallin tuottaminen laserkeilainaineistosta ja mallin laadunvarmistus laserkeilainaineistojen hankintaprosessin ohjeistus (kuvausspesifikaatiot, tilaussopimukset) ja hankintayhteistyön kehittäminen laserkeilainaineistojen, ilmakuvien ym. kaukokartoitusmateriaalin operatiivisten tulkintaprosessien kehittäminen. 1.3 Kuvioittaisten metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus Tavoitteena on, että kuvioittaista metsävaratietoa tuotetaan ja ylläpidetään ilman kattavaa maastoinventointia perustuen vanhaan kuvioaineistoon, kaukokartoitusmenetelmiin, laskennalliseen ajantasaistukseen sekä toimenpiteiden päivitykseen. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. tehtyjen toimenpiteiden (hakkuut, hoitotyöt) tietojen kokoaminen töiden toteuttajilta (periaatteet, tiedonsiirtostandardit) tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen kaukokartoituksella ajantasaistuksen laskentajärjestelmät. 1.4.VMI-mittaustiedot ja raportointi VMI:ssä on siirrytty v. 2004 alkaneessa 10. inventoinnissa uuteen tiedonkeruun organisointiin, jossa maastomittauksia tehdään joka vuosi koko maassa. Uusi järjestelmä takaa sen, että koko maan metsävaratiedot ovat samalta ajankohdalta. Tavoitteena on, että VMI-aineistoja voidaan hyödyntää tehokkaasti tiedon tuotannossa. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. VMI-koealatiedon hyödyntäminen laserkeilainaineiston tulkinnassa VMI-aineistoon perustuvat hakkuulaskelmat VMI-tietojen ajantasaistus toimenpidetietojen avulla.
14 (17) 1.5 Monimuotoisuus- ym. erityistietojen tuottaminen ja seuranta kaukokartoituksen avulla Kaukokartoituksen avulla on tarve tulevaisuudessa pystyä perusmetsävaratietojen ohella tuottamaan ja seuraamaan myös metsien monimuotoisuuteen liittyviä tekijöitä ja niiden muutoksia. Tulevaisuudessa korostuvat myös maaperän ja vesien suojeluun ja mahdollisesti myös metsätuhoihin liittyvät tietotarpeet. Tavoitteena on kehittää kaukokartoitukseen perustuvia menetelmiä talousmetsien luonnonhoidon ja monimuotoisuuden turvaamisen edistämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistarpeita ovat mm. monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden automaattinen tunnistaminen numeerisilta ilmakuvilta suurempien alueiden monimuotoisuutta kuvaavien aineiston analysointi ja maisematason suunnittelu historia- ja seurantatiedon keruun ja hallinnan välineet. 2. Metsävaratietojen hyödyntäminen 2.1 Tilakohtaiset tuotteet ja palvelut Tilakohtaiset metsänomistajapalvelut ovat tärkeitä välineitä yksityismetsien korkean käyttöasteen, metsänhoidon tason ja metsätalouden kannattavuuden ylläpitämisessä. Oikeiden metsäsuunnittelu- ja neuvontapalvelujen kohdistaminen eri metsänomistajaryhmille on eräs tulevaisuuden avaintekijöistä. Tavoitteena on lisätä metsänomistajien metsätaloudellista aktiivisuutta tehostamalla metsänomistajille tarjottavien palveluiden saatavuutta, laatua ja markkinointia. Tutkimusja kehittämisaiheita ovat mm. metsäsuunnittelun ja neuvonnan mallit ja menetelmät, erityisesti sähköiset palvelut metsävaratietoon perustuvat, yrittäjyyttä tukevat operatiivisten metsänhoitopalvelujen tuottamismallit. 2.2. Metsäalan toimijoiden palvelut Metsävaratiedosta tuotetaan tällä hetkellä kahteen eri tietoperustaan pohjautuvia tietopalveluja: 1) VMI-pohjaiset metsävaralaskelmat, kartat ja yhteenvedot sekä 2) Kuvioittaisiin metsävaratietoihin perustuvat yhteenvedot (yksityismetsät, valtion metsät). Tarvetta alueellisille tietopalveluille on mm. maakunnan metsäohjelmien ja luonnonvarasuunnitelmien laadinnassa, metsäsertifioinnissa sekä puunjalostuslaitosten ja puunhankinnan suunnittelussa. Lisäksi viime vuosina on siirrytty sähköiseen tiedonvälitykseen mm. metsänkäyttöilmoitusten toimittamisessa. Tavoitteena on nostaa metsävaratietoaineistojen hyödyntämisastetta käytännön toiminnan tehostamiseksi. Tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat mm. VMI:n ja alueellisen kuvioittaisen metsävaratiedon pohjalta tuotettavat yhdistetyt tietopalvelut. tietopalvelujen tarpeen selvittäminen toimijoiden välisen tiedonvaihdon toimintamallien kehittäminen ja testaus.
15 (17) 2.3 Organisaatioiden osaaminen Tavoitteena on parantaa metsäorganisaatioiden osaamista metsävaratietojen ja muiden paikkatietoaineistojen analysoinnissa sekä tietojärjestelmäkehityksessä. 3.2.5 Liittymät 3. Paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö 3.1 Metsävaratiedon standardit paikkatietoaineistojen yhteiskäyttöä varten Kansallisen paikkatietostrategian päämääränä on saada aikaan toimiva, tehokas ja laajasti yhteiskunnan toimintoja tukeva tietoinfrastruktuuri, joka varmistaa keskeisten paikkatietoaineistojen saatavuuden ja mahdollistaa niiden monipuolisen käytön. Strategian toteutuksen tueksi on laadittu JHS-suosituksia, esim. JHS 158 (paikkatiedon metatiedot) ja JHS160 (paikkatiedon laadunhallinta). Tavoitteena on parantaa metsävaratietojen saatavuutta ja käyttöastetta osallistumalla kansallisten suositusten mukaiseen standardointityöhön ja soveltamalla niitä metsäalalle. Kehittämisaiheita ovat mm. konsernin hallinnoimien metsävaratietoaineistojen metatietokuvaukset Yleinen XML/GML-muotoinen metsävaratiedon kuvaus eri käyttötilanteita varten. Kuvaus voidaan laatia esim. metsäkäyttöilmoituksen kuvauksen pohjalta. Laatusuosituksen soveltaminen konsernin metsävaratietoaineistojen tuotannossa ja ylläpidossa. 3.2 Metsäalan aineistoportaali ja yhteiset verkkopalvelut Kansalliseen tietoyhteiskuntastrategiaan 2007-15 sisältyy toimenpiteenä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittäminen ja paikkatietoportaalin käyttöönotto EU:n valmistelemien suuntaviivojen mukaisesti. Tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia ja luoda toimintamalleja metsäalan yhteisten verkkopalvelujen kehittämiseksi joko metsäalan omana kokonaisuutena tai osana kansallista paikkatietoportaalia. Kehittämisaiheita ovat mm. metsävaratietoaineistojen liittäminen osaksi kansallista paikkatietoportaalia hallinnonalan yhteinen ilmakuvaverkkopalvelu ja ilmakuvausyhteistyö. Kansallista metsäohjelmaa 2010 on toteutettu vuodesta 1999 lähtien. Ohjelman tarkistaminen on käynnissä vuosina 2005-2007. Tarkistettu ohjelma ulotetaan vuoteen 2015. MMM:n alainen metsäneuvosto on laatinut KMO:n päivitykseen liittyvän metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen v. 2006. Katsauksessa esitetään, että kotimaisen puun käytön lisäämiseksi ja metsätalouden kustannustehokkuuden parantamiseksi lisätään alueellisten metsävaratietojen ja muiden luonnonvaratietojen hyödyntämistä ja tilakohtaisten metsäsuunnitelmien peitto nostetaan 75 prosenttiin. Metsänomistajien metsätaloudellisen aktiivisuuden lisäämiseksi tehostetaan metsänomistajille tarjottavien palveluiden saatavuutta, laatua ja markkinointia. Maa- ja metsätalousministeriön päivitetty metsävaratieto- ja metsäsuunnittelustrategia valmistuu syksyllä 2006. Strategiassa painopisteena on koko hallinnonalan tuottamien metsävaratietojen monipuolinen käyttö ja toiminnallisen tehokkuuden edistäminen.
16 (17) 3.2.6 Valmisteluryhmä Kansallinen paikkatietostrategia on laadittu v. 2004 ja ulottuu vuosille 2005-2010. Strategian päämääränä on saada aikaan toimiva, tehokas ja laajasti yhteiskunnan toimintoja tukeva tietoinfrastruktuuri, joka varmistaa keskeisten paikkatietoaineistojen saatavuuden ja mahdollistaa niiden monipuolisen käytön. VMI-aineistot ja metsäkeskusten kuvioittaiset metsävaratiedot on strategian mukaan määritelty keskeisiksi toimialakohtaisiksi paikkatiedoiksi. Strategiaa toteuttamaan on asetettu paikkatietoasiain neuvottelukunta, jonka alaisena toimii 4 jaostoa. Metsäkeskusten strategia on uusittu ja ulottuu vuosille 2005-2010. Strategiassa on seuraavat metsävaratietojen tuotantoa ja käyttöä koskevat linjaukset: Metsävaratiedon hallinta uudistetaan: Tiedonkeruun nykyaikaistaminen parantaa tuottavuutta merkittävästi Metsävaratieto ylläpidetään kattavana ja mahdollisimman ajantasaisena Tilaaja-tuottajamallia hyödynnetään soveltuvin osin Tiedon laatuvaatimuksena on käyttökelpoisuus käytännön toiminnassa Metsävaratietoa hyödynnetään tehokkaasti ja monipuolisesti Metsäsuunnittelutuotteet uudistetaan asiakaslähtöisesti ja uudet tuotteet ovat saatavilla myös verkossa Metlan metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman 2007-2010 MSU tavoitteena on tukea metsäsuunnittelun toimija- ja tutkijaverkostoa kahdella painoalueella: 1) alueellisissa seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävissä sekä niissä tarvittavan alueellisen metsävaratiedon tuottamisessa ja 2) metsälötason operatiivisen suunnittelun päätöstuessa ja siinä tarvittavan metsiköittäisen metsävaratiedon ylläpidossa. Alueellisten seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävien kehittämisessä paino on VMItietoon perustuvien tietotuotteiden ja -palveluiden kehittämisessä, jotta vaikuttavuus alueellisissa suunnittelu-, seuranta- ja edistämistehtävissä paranee ja kustannustehokkuus niissä tarvittavien metsävaratietojen tuottamisessa nousee. Metlan ja metsäkeskusten välisen VMI10-sopimuksen mukaisesti kehittämistyö metsäkeskusten tarpeisiin on jo aloitettu. Kehittämistyötä voidaan suunnata myös esimerkiksi Metsähallituksen tarpeisiin (hakkuusuunnitteet VMI-tietojen avulla). Metsälötason operatiivisen suunnittelun kehittämisessä paino on metsänhoidon ja puukaupan suunnittelun sekä niissä tarvittavan metsävaratietojen jatkuvan ylläpidon kehittämisessä. Kehittämiskohteisiin kuuluvat toimintamallit ja niiden tueksi tarvittavat tietopalvelut sekä vaihtoehtolaskelmat kattaen metsän eri tuotteet ja palvelut. Konsernin organisaatioilla on lisäksi joukko sisäisiä kehittämishankkeita, jotka liittyvät keskeisesti tämän suunnitelman aihealueisiin. Metsäkeskuksilla tällaisia hankkeita on esimerkiksi uuden metsävaratietojärjestelmän rakentaminen ja metsävaratietoon pohjautuvat tuotteet ja palvelut. Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen -konserniohjelma on tehty MMM:n kutsumassa valmisteluryhmässä, johon kuuluivat: Anna Rakemaa, MMM, pj. Matti Heikurainen, MMM Tapani Mäkinen, Tapio
17 (17) Pekka Hyvönen, Metla Tapio Pouta, MH Raito Paananen, Tapio, siht. h:\konserniohjelmien hyväksytty suunnitelma.doc