Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 460/2004 vp Eläkkeensaajan hoitotuen määräytyminen Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien hoitotukea maksetaan henkilölle, joka on täyttänyt 65 vuotta tai saa työkyvyttömyyseläkettä ja jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut. Työkyvyn alentuman tulee jatkua yhdenjakoisesti vähintään vuoden. Hoitotukea maksetaan hoidon ja palvelusten tai erityiskustannusten korvaamiseksi. Esimerkkitapauksessa eläkkeensaajalla on mm. liikenneonnettomuudesta aiheutuvaa vaikeaa tuki- ja liikuntaelinten toimintakyvyn vajavaisuutta. Sen lisäksi hän sairastaa sydän- ja verisuonitauteja. Hän joutuu käyttämään jatkuvasti selän tukiliiviä ja polvitukia sekä liikkumaan kyynärsauvojen ja rollaattorin avulla. Omaehtoinen liikkuminen ei kodin ulkopuolella onnistu. Pukemisessa, peseytymisessä ja muissa arjen askareissa on turvauduttava toisen apuun. Eläkkeensaaja kärsii jatkuvista säryistä ja lihasjännityksestä, joita helpottavat merkittävästi akupunktio ja särkylääkkeet. Lähete akupunktiohoitoon tuli aikoinaan sairaalan fysiatrilta, joka oli todennut, että kuntoutuksesta ja fysikaalisesta hoidosta ei ollut tullut toivottua apua. Yleislääketieteen erikoislääkäri antaa eläkkeensaajalle joka viikko akupunktiohoitoa, ja se on osoittautunut ainoaksi merkittäväksi avuntuojaksi jo yhdeksän vuoden ajan. Akupunktiosta eläkkeensaaja saa sairausvakuutuslain mukaista korvausta, mutta siitä huolimatta vuosittaiset kustannukset potilaalle ovat n. 540 euroa. Hoitotuen määräytymisessä akupunktiohoidon kustannuksia ei huomioida. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ovatko eläkkeensaajien hoitotukea koskevat säännökset ja tulkintakäytännöt riittävän selkeitä ja oikeudenmukaisia, ollaanko hoitotukea koskevia säännöksiä uudistamassa ja miksi akupunktiohoidosta aiheutuvia kustannuksia ei oteta huomioon hoitotukea määrättäessä? Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2004 Mikko Elo /sd Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 460/2004 vp: Ovatko eläkkeensaajien hoitotukea koskevat säännökset ja tulkintakäytännöt riittävän selkeitä ja oikeudenmukaisia, ollaanko hoitotukea koskevia säännöksiä uudistamassa ja miksi akupunktiohoidosta aiheutuvia kustannuksia ei oteta huomioon hoitotukea määrättäessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansaneläkelain 30 a :n mukaan eläkkeellä olevalle henkilölle maksetaan tarvittavan hoidon ja palvelusten tai erityiskustannusten korvaamiseksi eläkkeensaajien hoitotukea. Tuki porrastetaan hoidon, valvonnan ja erityiskustannusten mukaisesti kolmeen eri luokkaan. Kun tuki on tarkoitettu jo eläkkeellä olevan henkilön toimintakyvyn tukemiseksi, on laissakin asetettu vaatimukset erityiskustannusten suuruudelle. Erityiskustannuksia arvioitaessa on eläkkeensaajien hoitotuella tarkoitus hyvittää vain niitä kustannuksia, joita ei muun lain perusteella korvata. Lääkärin antamasta akupunktiosta aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon erityiskustannuksina eläkkeensaajien hoitotukea määrättäessä, jos ne ovat toimintakykyä alentavaan sairauteen liittyviä, jatkuvia, tarpeellisia ja ylimääräisiä kustannuksia ja henkilö vastaa niistä itse. Myönnettäessä hoitotuki erityiskustannusten perusteella edellytyksenä on, että sairauden tai vamman aiheuttamien jatkuvien kustannusten voidaan arvioida nousevan vähintään maksettavan hoitotuen määrään. Vuonna 2004 hoitotuki on 51,79 euroa, korotettu hoitotuki 128,93 euroa ja erityishoitotuki 257,84 euroa kuukaudessa. Erityiskustannusten tulee nousta vuositasolla pienimmänkin hoitotuen saamiseksi noin 620 euroon vuodessa. Liikenneonnettomuudessa olleella henkilöllä voi olla oikeus saada sairaudesta tai vammasta aiheutuvan toimintakyvyn alenemisen tai erityiskustannusten perusteella muun muassa tapaturmavakuutuslain tai liikennevakuutuslain mukaista avuttomuus- tai haittalisää (liikennevakuutuksessa hoitotukea) tai vastaavaa korvausta ulkomailta. Tällöin hänellä ei ole oikeutta saada saman vamman perusteella eläkkeensaajan hoitotukea. Hoitotukiratkaisu perustuu aina arvioon hakijan kokonaistilanteesta. Ratkaisua tehtäessä otetaan huomioon hakijan lääketieteellinen ja sosiaalinen tila, yksilölliset ja paikalliset olosuhteet sekä toimintakykyä alentavasta vammasta tai sairaudesta johtuvat erityiskustannukset. Yhdenmukaisen käytännön ylläpitämiseksi Kansaneläkelaitos on ohjeistanut paikallistoimistojaan eläkkeensaajien hoitotukihakemuksien ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan vireillä kansaneläkelainsäädännön uudelleen kirjoittaminen nykyistä selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Tässä yhteydessä on tarkoitus tarkistaa myös perustuslain edellyttämät muutokset asetuksenantovaltuuksiin ja Kansaneläkelaitoksen ohjeistukseen. Tarkoitus on, että asiaa koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2004. 2

Ministerin vastaus KK 460/2004 vp Mikko Elo /sd Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 460/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Elo /sd: Är bestämmelserna och tolkningspraxis angående vårdbidrag för pensionstagare tillräckligt tydliga och rättvisa, håller man på att förnya bestämmelserna om vårdbidrag och varför beaktas inte kostnader för akupunkturbehandling vid fastställandet av vårdbidrag? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 30 a i folkpensionslagen betalas vårdbidrag för pensionstagare till en person som är pensionerad i ersättning för behövlig vård och service eller särskilda kostnader. Bidraget graderas i tre kategorier enligt vård, tillsyn och särskilda kostnader. Eftersom bidraget är avsett för att stöda funktionsförmågan hos en person som redan är pensionerad har man i lagen också ställt krav på storleken av de särskilda kostnaderna. Vid bedömningen av särskilda kostnader är avsikten med vårdbidraget för pensionstagare att endast ersätta de kostnader som inte ersätts med stöd av någon annan lag. Kostnader för akupunktur som ges av läkare kan beaktas såsom särskilda kostnader vid fastställandet av vårdbidrag för pensionstagare om de hänför sig till en sjukdom som försämrar funktionsförmågan och de är kontinuerliga, nödvändiga och extra kostnader och personen själv svarar för dem. Förutsättningen vid beviljande av vårdbidrag på basis av särskilda kostnader är att de kontinuerliga kostnaderna som orsakas av sjukdom eller skada kan uppskattas uppgå till minst beloppet av det vårdbidrag som betalas. År 2004 var vårdbidraget 51,79 euro, förhöjt vårdbidrag 128,93 euro och särskilt vårdbidrag 257,84 euro i månaden. De särskilda kostnaderna skall på årsnivå uppgå till ca 620 euro för att ens det lägsta vårdbidraget skall utbetalas. En person som varit med om en trafikolycka kan ha rätt att på grund av nedsatt funktionsförmåga orsakad av sjukdom eller skada eller på grund av särskilda kostnader få bl.a. mentillägg eller hjälplöshetstillägg enligt lagen om olycksfallsförsäkring eller trafikförsäkringslagen (vårdbidrag i trafikförsäkringen) eller motsvarande ersättning utomlands. Personen har i sådana fall inte rätt att få vårdbidrag för pensionstagare på grund av samma skada. Beslut om vårdbidrag grundar sig alltid på en bedömning av sökandens helhetssituation. När beslutet fattas beaktas sökandens medicinska och sociala situation, individuella och lokala förhållanden samt särskilda kostnader som föranleds av en skada eller sjukdom som försämrar funktionsförmågan. I syfte att upprätthålla enhetlig praxis har Folkpensionsanstalten gett sina lokalbyråer anvisningar om hur ansökningar om vårdbidrag för pensionstagare skall avgöras. Vid social- och hälsovårdsministeriet håller man som bäst på att skriva om folkpensionslagstiftningen så att den blir en tydligare helhet än nu. I detta sammanhang är avsikten att också se över de ändringar som grundlagen förutsätter i bemyndiganden att utfärda förordning och i Folkpensionsanstaltens anvisningar. Avsikten är att regeringens proposition om saken skall överlåtas till riksdagen under hösten 2004. 4

Ministerns svar KK 460/2004 vp Mikko Elo /sd Helsingfors den 21 juni 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5