Virpi Sahi Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa

Samankaltaiset tiedostot
Keskuspuisto on Espoon sydän -kampanjan viestit kuntavaaleihin. Virpi Sahi

Monimuotoinen metsäluonto

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Espoon kaupunki, Tekninen keskus, luonnonhoitoyksikkö Jakelu: Harri Tanska, Kati Tuura, Toni Korjus, Sini Miettinen, Juho Ikäheimo, Saija Räsänen

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Tooppikallio, Sastamala

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Koulumetsän turvaaminen ja hoitosuosituksia. Virpi Sahi joulukuu 2013

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsäohjelma

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Mielakan metsäilta

Asia: Lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaluonnoksesta sekä sen pohjana toimineesta metsäsuunnitelmasta

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Koulu- ja päiväkotimetsät Espoossa. Katri Luukkonen, suunnittelija Villa Elfvikin luontotalo Metsä on parasta lapselle!

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Metsäohjelma

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Toimenpiteet kuvioittain

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi

Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta T

Kuntametsät. asukkaiden ja luonnon keitaat

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Merkkikallion tuulivoimapuisto

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

LAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Storträsket-Furusbacken

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Lausunto Espoon metsätyöohjelmasta 2016

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki,

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Vaskiluodon kosteikko

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla

Lausunto Espoon kaupungin metsätyöohjelmasta

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

CASE BEMBÖLEN ULKOILUALUE (OITTAA)

Metsäohjelman seuranta

METSO-ohjelma

Metsäohjelman seuranta

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. METSO-vuosiseminaari, Hämeenlinna Virpi Sahi, SLL

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsäohjelman luonnos

Metsäohjelman seuranta

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Espoon kaupunki Pöytäkirja 225. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Ympäristöjärjestöjen näkemyksiä Espoon luonnonhoidon toimintamallin muutostarpeista

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Transkriptio:

Virpi Sahi 14.9.2016 Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa

Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta vain harvoilla on oikeus omiin faktoihin. Heitä kutsutaan nobelisteiksi.

a) Luonnontilaisen kaltainen metsä b) Talousmetsä (tasaikäiskasvatus) a) b)

Espoossa säilynyt paljon arvometsiä Etelä-Suomi. Metsistä 98% on talouskäytössä, 2% suojeltu. Suot (ml. korvet ja rämeet) pääosinnojitettu maaseudulla pääosin talousmetsiä (tasaikäisrakenne, hakkuut, taimikot, ojitusalueet) Espoo. Taajamien läheisyydessä ja kaupungin mailla säilynyt luonnontilaisen kaltaisia, eriikäisrakenteisia, biologisesti monimuotoisia metsiä.

Espoon keskuspuiston metsiä

Eri-ikäisrakeinteista kuusivaltaista tuoretta metsää Kerroksellisuus Elinvoimaisuus Uusiutuminen Liito-oravan elinympäristö Espoon keskuspuisto I, Malminmetsä 6/2013

Eri-ikäisrakenteista mäntyvaltaista kalliometsää Kerroksellisuus Elinvoimaisuus Uusiutuminen Espoon keskuspuisto II, Harmaakallio 8/2016

Tasaikäisrakenteista kasvatusmännikköä Espoon keskuspuisto II, Vantinkorpi 9/2016

Kuusikkoa, jossa tehty raivaus ja harvennus Espoon keskuspuisto II, Latokaski 8/2016. Kuva: Mikko Saarinen

Luonnonhoidon toimintamalli: mitä periaatteita, tavoitteita ja vuorovaikutustapaa kaupunki kertoo noudattavansa Luonnon- ja luonnonhoidossaan. maisemanhoitosuunnitelmat: alueittainen esim. 10 vuodeksi laadittava kokonaissuunnitelma. Vuotuinen metsätyöohjelma: mitä hakkuita yms. tänä talvena tehdään ympäri Espoota. Joka syksy. Espyyn lausunto, jossa yleinen osa ja tarvittaessa kuviokohtaiset kommentit maastokäynnit suunnitelmatietojen tarkistus, maastotiedon keruu aiemmat luontotiedot suositukset perusteluineen

Kolme pointtia + esimerkkejä 1. Ehjää ei tarvitse korjata. Hyvä metsä ei hoitoa kaipaa, useimmiten apua tarvitsee ihmisen vaikutuksesta muuttunut luonto. 2. Metsän terveys, elinvoimaisuus ja turvallisuus ovat yleisimpiä tekosyitä (hokemia), joilla turhaa metsänhoitoa perustellaan. 3. Turha metsänhoito vähentää monimuotoisuutta, poistaa metsäntunnun ja pilaa maisemaa.

Monimuotoisuudelle tärkeät puut, CASE Raita Kuvat: Virpi Sahi 12

Espoo, Karakallio. Kuva: Virpi Sahi 2012 13

Bodom 9/2013, kuvio 229

Bodom 6/2015, kuvio 229

Bodom 6/2015, kuvio 229

Träskända 10/2009, kuvio 51

Träskända 9/2016, kuvio 51

Vieraslajit Träskända, kuvio 47. Valkopajuangervoa (Spirea alba) 8/2016

Monimuotoisuudelle tärkeät puut CASE tuulenkaadot Maapuut ovat osa monimuotoista metsäluontoa. Uhanalaiset lajit tarvitsevat etenkin lisää järeää lahopuuta. Oittaan ulkoilualue, kuvio 648. Tuoretta kangasta ja korpea sisältävä metsäkuvio, METSO I luokan kohde. Kuviolle muodostui uusia järeitä tuulenkaatoja vuonna 2012. Kuva Virpi Sahi 1.8.2012

Oittaan ulkoilualue, kuvio 648 sama paikka vuonna 2015. Kolme vuotta vanhat tuulenkaadot on käyty korjaamassa ulkoilureitin ylläpidon nimissä. Pohjois-Espoon metsäsuunnitelmaa on valmisteltu ja siinä METSO Iluokan kuviot on linjattu jätettäväksi käsittelyn ulkopuolelle. Kuva Virpi Sahi syksy 2015.

Piirrokset: Jyri Mikkola

Punametsä 9/2013, kuvio 594

Punametsä 6/2015, kuvio 819 (ent.594)

Punametsä 9/2013, kuvio 895

Punametsä 6/2015, kuvio 895

Punametsä 9/2013 kuvio 893/894

Viherlaakso - Karakallio 2002-2032 luonnonja maisemanhoitosuunnitelma nähtävillä kaupunkitekniikan asiakaspalvelussa (ei Karakallio 4/2016 sähköistä versiota)

Viheri-Karakallio 4/2016

Viheri-Karakallio 4/2016

Viheri-Karakallio 4/2016

Viheri-Karakallio 4/2016

Viheri-Karakallio 4/2016

Viheri-Karakallio 4/2016

Luonnonhoitoyksikkö teki metsänhoitotöitä Hakkuutähteet Vaurioitunut pienpuusto Uusia taimia

Oittaan ulkoilualue, Bodom, kuvio 614. 5/2015

Matinkylä, kuvio 270 5/2015

Luonnonhoito luonnon hoitaminen Eri-ikäisrakenteisen metsän harvennus Monen puukerroksen jatkumosta karsitaan pois ikäluokkia/puulajeja kerroksellisuus vähenee, 2jaksoinen puutolpat ja pusikko -metsät Lahovikaisia ja kuolleita puita poistetaan lahopuuriippuvaiset lajit ja kolopesijät kärsivät Aluspuustoa ja pensaskerrosta karsitaan suojapaikat, metsäntuntu ja uudistusmispotentiaali vähenevät

Espoon luonnonhoidon toimintamalliin tarvitaan: Parempi luontotietopohja: METSO-elinypäristöt, uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypi ja lajit, myös kasvupaikkatyypit ja puustotiedot Arvometsien tunnistaminen osana suunnittelua (ks. edellä + ekologiset yhteydet ja ydinalueet, kehittyvät luontoarvot) ja hoitoluokan C5 Arvometsä uudelleenymmärrys. Konkreettinen, aluerajauksia sisältävä luonnonsuojeluohjelma Espoon LUMO-ohjelman toimeenpanona Liiasta metsien käsittellystä avoimien alueiden hoitoon ja vieraslajien torjuntaan Vanhakantaisesta harvenna ja kasvata -mallista älä korjaa ehjää ajatteluun (hallittu luonnontila) On hyväksyttävä metsänkäsittelyn volyymin vähennys, kun metsäala supistuu, virkistystarpeet korostuvat ja tyypillinenkin luonto on uhanalaistunut tai uhanalaistumassa.

Osallistaminen - tiedonhankintaa, äänestämistä, juoksuttamista, manipulaatiota? Mten palautetta pyydetään - aikataulun realistisuus, aineiston selkeys, menettelytavan kuvaus Miten palautteen käsittelyssä huomioidaan esille nostetut kaupungin sitoumukset ja fakta-aineisto, johon viitataan? (erotuksena eriasteisista mielipiteistä ja fiiliksistä, joita palauteaineistossa myös aina esiintyy) Miten palautteen käsittelyssä huomioidaan toimitettu luontotieto, ja minne tieto tallennetaan jatkokäyttöä varten? Minne ylipäänsä paikkaan sidottu palautetieto tallennetaan, ottaen huomioon että samat metsäkuviot ovat olemassa vuodesta toiseen, ettei samaa palautetta tarvitsisi toistaa eri suunnittelukierroksilla. Miten palautteen käsittelystä viestitään sen antajille: palautteen perillemenon varmistaminen, vastinekäytäntö Onko palautejärjestelmässä tapahtuva vuorovaikutus yksi- vai kaksisuuntaista?

Kiitos! virpi.sahi@sll.fi www.sll.fi/espoo Oittaan ulkoilualue, 9/2010

Tiedon lähteille Espoon ympäristöyhdistyksen metsäsivut www.sll.fi/espoo Metsät PIkaopas kaupunkimetsiin www.sll.fi/espoo Metsät Pikaopas kaupunkimetsiin linkit Espoon kaupungin keskeisiin sivuihin kuten luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmiin Suomen luonnonsuojeluliiton taajamametsäsivut: www.sll.fi/metsa Taajamametsät Kuntametsät, koulumetsät ja lahopuutarha Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi - opas ladattavissa (100s.) Koulumetsät arvoonsta - yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta www.sll.fi/koulumetsä Koulumetsäopas - käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen - opas ladattavissa (101s+liitteet) Selvityksiä ja raportteja mm. Tärkeät lähimetsät - Espoon koulu- ja päiväkotimetsäselvitys 2013 Träskändan luonnonsuojelualue kohtaa Espoon luonnonhoidon toimintamallin http://www.traskanda.net/