Kaarinan Pojat ry:n talousohjesääntö Kaarinan Pojat ry on urheiluseurana yleishyödyllinen yhdistys ja sen toimintaa säätelevät Suomen lait ja asetukset sekä yhdistyksen omat säännöt. Tuloverolain (1535/92) 22 mukaan urheiluseuraa voidaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä, mikäli se täyttää seuraavat kolme vaatimusta: 1. Yleishyödyllinen yhteisö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin eikä se toiminnallaan tuota siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena, kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä 2. Yleishyödyllisenä yhteisönä yhdistys ei tavoittele taloudellista voittoa kuten liike-yritykset. Taloudellista tulosta pitää olla kuitenkin sen verran, että taataan toiminnan jatkuvuus. 3. Yhdistyslain mukaan seura saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa ja ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä, joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen, tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Seuran kaikki rahaliikenne on kirjanpitolain mukaan kirjattava. Tilikausi on 12 kuukautta (1.11. 31.10.). Seuran Y-tunnus on 1006858-6 ja sitä käytetään seuran sekä joukkueiden kaikissa talousasiakirjoissa. Vastuunjako talousasioissa Seuran korkein päättävä elin on yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset, syyskokous syksyllä (loka-marraskuussa) ja vuosikokous keväällä (maaliskuun loppuun mennessä). Seuran täysi-ikäiset jäsenet ovat äänioikeutettuja vuosikokouksissa. Syyskokous mm. määrää varsinaisten ja kannattavien henkilö- ja yhteisöjäsenten jäsenmaksut, vahvistaa seuran toimintasuunnitelman ja talousarvion. Lisäksi syyskokous valitsee puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenet sekä tilintarkastajat varamiehineen. Vuosikokous käsittelee edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomuksen sekä vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden. Seuran johtokunnalla on vastuu seuran taloudesta ja talouden seurannasta mukaan lukien joukkueiden talouden seuranta. Johtokunta mm. valmistelee, toimeenpanee ja valvoo seuran kokouksien päätökset, suunnittelee ja kehittää seuran kokonaistoimintaa, vahvistaa pankkitilien käyttöoikeudet ja on vastuussa, että tilintarkastukseen on tarjolla tarvittava materiaali vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Lisäksi johtokunnan vastuulla on seuran veroilmoituksen jättäminen huhtikuun loppuun mennessä. Joukkueet ovat vastuussa oman taloutensa pyörittämisestä ja toiminnan pysymisestä suunniteltujen kehysten puitteissa kauden aikana. Lisäksi joukkueet valmistelevat johtokunnalle esitykset omasta toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja toimintakertomuksesta valmiiden pohjien mukaisesti. Joukkueet ovat velvollisia toimimaan seuran kokouksien ja johtokunnan päätösten mukaisesti. Pankkitilit ja käteiskassat Joukkueiden pankkitilit ovat osa seuran kirjanpitoa. Kaikki seuran ja sen joukkueiden rahaliikenne hoidetaan seuran nimiin ja seuran y-tunnuksella perustettujen erillisten pankkitilien kautta. Johtokunnan kokouksissa myönnetään joukkueiden tilinkäyttöoikeudet. Jokaisessa joukkueessa tulee olla kaksi (2) tilin käyttöoikeudet hallitsevaa henkilöä. Tiliasioissa yhteyshenkilönä on seuran toiminnanjohtaja. Kaikki rahaliikenne hoidetaan pääsääntöisesti pankkitilin kautta. Mikäli joudutaan perustamaan käteiskassa, tulee kaikista käteistuloista ja -menoista laatia käteistilityslomake ja se on säilytettävä tositteena osana kirjanpitoaineistoa. Käteiskassa tulee laskea, täsmätä ja tilittää aina tilikauden päätteeksi.
Jokaisen joukkueen pankkitilillä tulee olla joukkueen taustaryhmän valitsema vastuullinen hoitaja (rahastonhoitaja), jolle johtokunnan päätöksellä myönnetään tilinkäyttöoikeus. Joukkueen pankkitili on tarkoitettu joukkueen omaa toimintaa varten; joukkue kerää tilille kaikki joukkueelle tulevat varat, esim. talkoo-, sponsori- ym. tulot sekä pelaajien lisenssimaksut, joista tilitetään seuran osuudet. Tilinpäätös ja tilintarkastus Seuran tilikausi on 12 kuukautta (1.11.-31.10.). Seuran vuosikokous hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen johtokunnan esityksestä. Tilinpäätös, tilit ja muut tarpeelliset asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa johtokunnalle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta Tilikauden tositteet on säilytettävä vähintään 6 vuotta ja kirjanpitokirjat vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisen jälkeen. Pyydettäessä ne on esitettävä seuran tilintarkastajille. Joukkueiden kirjanpitoaineistot säilytetään tilintarkastuksen jälkeen seuran toimistolla. Joukkueen talouden perusteet Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on kerätty tai hankittu eri menetelmillä, ovat seuran omaisuutta. Joukkueelle kerätyt rahat ovat joukkuekohtaisia. Tietylle pelaajalle korvamerkittyjä varoja ei saa olla. Pelaajan siirtyessä seurasta toiseen tai harrastuksen loppuessa rahat eivät missään tapauksessa siirry pelaajan mukana. Joukkueen lopettaessa toimintansa kokonaan joukkueen tilillä olevat rahat siirretään seuran tilille. Joukkueet saavat hankkivat itselleen varoja kulujensa kattamiseksi. Suositeltavia tapoja varain-hankintaan ovat esimerkiksi: kausimaksut, jotka kerätään pelaajien vanhemmilta mainos/sponsoritulot otteluiden ja turnauksien buffetmyynnin tuotto, arpajaistuotto ja laukaisututkakilpailun tuotto Aina on etukäteen suunniteltava, mihin joukkue kerättäviä varoja käyttää, sillä yhdistystoiminnassa ei pyritä keräämään voittoa. Varainhankintaa ei siis saa harjoittaa ilman tarkoitusta. Seuraa kohdellaan esimerkiksi verottajan toimesta yhtenä yksikkönä riippumatta sen joukkueiden määrästä. Jokaisen joukkueen tilikauden tulos vaikuttaa seuran tilikauden tulokseen ja toistuvasti positiivinen tulos saattaa johtaa lisäselvityksiin. Vanhan toimintakauden päätyttyä, omaisuus siirtyy joukkueen seuraavan toimintakauden pohjakassaksi. Pelaajan maksut Joukkueen sisällä pelaajien maksamat kuukausi-, kausi- ja toimintamaksut ovat yhteneväiset (eli kaikki maksavat yhtä paljon). Poikkeuksena voidaan hyväksyä tapaukset, joissa osa pelaajista esim. harjoittelee enemmän (mm. tasojoukkueet), tällöin enemmän harjoittelevat voivat myös maksaa enemmän. Pelaajilta laskutettavat erilliset maksut (mm. varusteet, turnaukset) voivat perustua todelliseen kuluun ja näin ollen olla eriävät. Pelaajien tai vanhempien tekemä talkootyö tai muu varainhankinta (mainoshankinta, hyödykemyynti tms.) ei saa vaikuttaa pelaajan maksujen suuruuteen. Mikäli pelaaja kesken kauden pysyvästi siirtyy edustamaan toista seuran joukkuetta, maksaa hän maksunsa alkukaudesta vanhaan joukkueeseen ja siirtymisestä lähtien uuteen joukkueeseen. Pelaajan maksamat maksut eivät siirry hänen mukanaan joukkueiden välillä. Jos pelaaja päättää lopettaa pelaamisen kesken kauden, voidaan maksamatta jääneet loppukauden kausimaksut ja mahdolliset leiri- tai turnausmaksut jättää laskuttamatta.
Kauden aikana eri ikäluokkajoukkueiden välillä liikkuu pelaajia. Nämä pelaajat maksavat maksunsa ensisijaisesti omaan joukkueeseensa niin kauan, kunnes mahdollisesti pysyvästi siirtyvät toiseen joukkueeseen. Pelaajia vastaanottava joukkue on velvollinen hoitamaan myös joukkueessa vierailevasta pelaajasta aiheutuvat kulut riippumatta siitä, tuleeko pelaaja joukkueen tapahtumiin pyynnöstä (mm. omia pelaajia liian vähän) tai seuran ohjeistamana (oman kehityksensä vuoksi). Mikäli pelaaja siirtyy kauden aikana pysyvästi haastejoukkueesta kilpajoukkueeseen, on hän velvollinen maksamaan haaste- ja kilpajoukkuetoiminnan toimintamaksun erotuksen. Mikäli pelaaja siirtyy pois seurasta kesken kauden, ei maksettuja toimintamaksuja palauteta. Mikäli pelaaja siirtyy pois seurasta toimintamaksujen ensimmäisen ja toisen erän maksupäivien välillä, ei ensimmäisen erän maksua palauteta eikä toista erää laskuteta. Pelaajan siirtyessä kauden päätteeksi KaaPon joukkueesta toiseen (yli-ikäisyys, yhdistelmäjoukkueet), varojen siirtäminen joukkueesta toiseen mahdollista. Tällöin tulee laskea joukkueen varoista pelaajakohtainen summa, joka siirtyy pelaajan mukana uuteen joukkueeseen. Tämä pelaajan mukana siirtyvä raha ei saa vaikuttaa pelaajan maksamiin uuden joukkueen kuukausimaksuihin tai muihin vastaaviin maksuihin. Joukkueiden tulee ennen toiminnan aloittamista ensimmäisessä vanhempainpalaverissa sopia joukkueen kuukausi- tms. maksujen määrästä sekä maksujen maksamisesta tai palauttamisesta pelaajan lopettaessa tai siirtyessä toiseen seuraan kesken kauden. Seuran ohjeistus on, että pelaaja maksaa maksut siltä ajalta kun tämä on ollut mukana toiminnassa. Myös pitkäaikaisloukkaantuneiden (yli 2 kk) pelaajien maksuista ja mahdollisista helpotuksista tulee joukkueen keskustella ja sopia jo etukäteen. Kauden aikana varusmiespalvelukseen astuvilta pelaajilta peritään 50 % toimintamaksusta. Pelaaja on velvollinen maksamaan joukkueen omista maksuista 50 % siltä ajalta, kun hän on joukkueen toiminnassa mukana sekä mahdollisesti erikseen laskutettavat ottelukohtaiset kulut kokonaisuudessaan. Rahojen jako joukkueen toiminnan päättyessä tai yhdistelmäjoukkueissa yli-ikäisyyden kohdalla Pelaajan siirtyessä kauden päätteeksi KaaPon joukkueesta toiseen (yli-ikäisyys, yhdistelmäjoukkueet), on varojen siirtäminen joukkueesta toiseen mahdollista. Tällöin tulee laskea joukkueen varoista pelaajakohtainen summa, joka siirtyy pelaajan mukana uuteen joukkueeseen. Tämä pelaajan mukana siirtyvä raha ei saa vaikuttaa pelaajan maksamiin uuden joukkueen kuukausimaksuihin tai muihin vastaaviin maksuihin, vaan se tulkitaan ns. liittymismaksuksi uuteen joukkueeseen. Mikäli koko joukkue siirtyy seuraavaan ikäluokkaan, voidaan joukkueen varat siirtää kokonaisuudessaan uudelle joukkueelle. Lopettaville ja seurasta pois siirtyville tätä maksua ei makseta, vaan heidän osaltaan varat jäävät joukkueen käyttöön. Kerättyjen kuukausi- tai kausimaksujen palautus Mikäli joukkue on kerännyt yhteistä kuukausi- tai kausimaksua vuoden aikana ja saa budjetoimattomasti rahaa (uusi sponsori, yllättävä talkootyö jne.), on mahdollista palauttaa maksettuja kausimaksuja ylimääräisinä. Tällöin maksut pitää palauttaa saman suuruisina jokaiselle pelaajalle (koska ne on saman suuruisina maksettu joukkueelle) ja enintään saman suuruisena, kuin ne on maksettu. Esimerkkinä: jos kausimaksuna on kerätty 100 / pelaaja, voidaan palauttaa enintään 100 / pelaaja. Jos erillistä kausi/kuukausi/tms. maksua ei ole kerätty, ei voi mitään palauttaakaan. Kerättyjä lisenssi-, vakuutus- ja seuramaksuja ei voi palauttaa. Tästä syystä suositus on, että lisenssi-, vakuutus- ja seuramaksut laskutetaan pelaajilta erikseen eikä osana joukkueen muuta kausi- tai kuukausimaksua. Joukkueen talousarvio, toimintasuunnitelma, toimintakertomus ja tilinpäätös Joukkueet valmistelevat tulevan vuoden talousarvion, toimintasuunnitelman sekä tulevan kauden toimintakertomuksen seuran valmiiden pohjien mukaisesti ja toimittavat ne seuran johtokunnalle määräaikaan mennessä.
Joukkueet tekevät välitilinpäätöksen ajalta 1.11.-31.1. (palautus 15.2.), 1.11.-30.4. (palautus 15.5.) sekä 1.11.- 31.7. (palautus 15.8.) ja toimittavat sen seuran osoittamalle henkilölle seuran antamien ohjeiden mukaisesti. Joukkueiden tilinpäätös kirjallisine materiaaleineen ajalta 1.11.-31.10. on toimitettava 15.11. mennessä sähköisesti sekä kirjallisesti seuran osoittamalle henkilölle. Lisäksi palautetaan erillinen joukkueen varainhankinnan selvityslomake. Joukkueen kirjanpito, tositteet ja laskut Seuran omat lomakkeet (matkalasku, myyntilasku, käteistilityslomake) löytyvät materiaalipankista (ylläpidon puoli), ja näitä lomakkeita tulee käyttää myös joukkueiden toiminnassa. Joukkueen lähettämissä laskuissa on käytettävä seuran y-tunnusta. Kirjanpitotositteen on oltava alkuperäinen (voi olla myös skannattu), tilikausittain juoksevasti numeroitu ja aikajärjestyksessä arkistoitu. Lisäksi menotositteeseen on kirjattava asiasisältö ja tapahtuma-aika edellisten lisäksi. Kaikkia kuluja vastaan on oltava tosite; kirjanpidossa ei voi olla kuluja, joista ei ole kuittia. Kirjanpitoohjeet ja -lomakkeet toimitetaan joukkueille erikseen. Mikäli erotuomarin työkorvaus joudutaan maksamaan käteisellä, on maksusta saatava kuitti. Alle 20,00 euron palkkiosta ei tarvitse pidättää veroa mutta ylimenevistä työkorvauksista pitää vero maksaa, tuomarit ovat sen yleensä itse kuittiin valmiiksi laskeneet. Tarkistakaa, että kuitissa on tuomarin nimi ja henkilötunnus (koskee myös alle 20 euron suorituksia). Erotuomarien työkorvaustositteet on oltava mukana kirjanpitoaineistossa. Huom! Koskee myös harjoituspelien tuomarikuitteja. Valmentajien ja toimihenkilöiden kulukorvaukset Seura hoitaa kaikkien valmentajien kulukorvaukset ja laskuttaa erikseen sovitun summan joukkueelta sovitun aikataulun mukaisesti. Mikäli joukkue maksaa kulukorvauksia toimihenkilöille, tulee noudattaa seuran ohjeistusta kulukorvausten maksamisesta; matkalasku täytetään enintään 3 kuukauden välein ajopäiväkirjan perusteella, ja se palautetaan paperisena yhdessä ajopäiväkirjan kanssa matkalaskun ajanjaksoa seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Joukkueiden tulee käyttää seuran matkalaskua ja ajopäiväkirjaa. Tuloverolain 71.3 :n mukaan työnantajalta työmatkasta saatuun matkakustannusten korvaukseen rinnastetaan TVL:n 22 :ssä tarkoitetulta yleishyödylliseltä yhteisöltä saatu matkakustannusten korvaus yleishyödyllisen yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta tehdystä matkasta silloinkin, kun verovelvollinen ei ole työsuhteessa yleishyödylliseen yhteisöön tai ei muuten saa palkkaa työstä, johon matka liittyy. Verovapaasti voidaan korvata myös matka kotoa vakituiselle harjoitus- tai harrastuspaikalle. Tällaisesta matkakustannusten korvauksesta on kuitenkin verovapaata tuloa vain: päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa majoittumiskorvaus matkustamiskustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta Joukkueen varainhankinta Verottomia tulonlähteitä joukkueille ovat mm. kausi- ja kuukausimaksujen kerääminen, yhdistyksen (joukkueen) omissa tapahtumissa järjestetyt arpajaiset, myyjäiset ja kilpailut sekä näiden tapahtumien yhteydessä järjestetty tarjoilumyynti (buffet). Lisäksi esimerkiksi urheiluasuissa olevien mainosten tulot sekä jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista (mm. vuosijulkaisu, www-sivut) saadut mainos- ja myyntitulot ovat verottomia. Harmaalla alueella liikutaan, kun kyseessä on joukkueen tekemä talkootyö tai hyödykemyynti.
Yleishyödyllisten yhteisöjen toiminta pohjautuu suurelta osin vapaaehtoistoimintaan ja talkootyön käyttöön. Talkootyöllä tarkoitetaan toisen lukuun korvauksetta tehtävää työtä. Yhdistyksen jäsenet voivat tehdä talkootyötä yhdistykselle tai kolmannelle osapuolelle: 1. yhdistykselle tehtävä vastikkeeton työ (mm. joukkueiden vapaaehtoiset toimihenkilöt) 2. yhdistyksen nimissä kolmannen osapuolen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ (yhdistyksen tuloa, mm. joukkueen pelaajien tekemä talkootyö) 3. kolmannen osapuolen lukuun tehty työ, josta työntekijä lahjoittaa palkkion edelleen yhdistykselle (työn tehneen tuloa, ei mahdollista laskea talkootyöksi joukkueelle) Yhdistykselle korvauksetta tehty työ ei aiheuta veroseuraamuksia. Esimerkiksi juniorijoukkueiden käyttäminen edustusjoukkueen pallopoikina tai vanhempien toimiminen vapaaehtoisena toimihenkilönä joukkueessa on vastikkeetonta ja verotonta talkootyötä (kohta 1). Yhdistyksen jäsenten kolmannelle osapuolelle tehtävän talkootyön (eli vastikkeellinen talkootyö, kohta 2) osalta on ensimmäiseksi arvioitava, onko työstä saatu tulo yhdistyksen tuloa vai työtä tehneiden tuloa. Yhdistyksen tuloksi katsottavan talkootyön on oltava niin sanottua jokamiehen työtä. Tällainen työ on helppoa, eikä sen tekeminen vaadi erityistä ammattitaitoa. Yhdistys (joukkue) hankkii työn tai osallistuu sen tekemiseen muutoin. Talkootyötä ei tehdä työantajan johdon ja valvonnan alaisena. Toimeksiantaja ei esimerkiksi saa nimetä tai hyväksyä talkooväkeä. Talkootyö on tilapäistä. Saatu korvaus on käytettävä yleishyödylliseen toimintaan, eikä korvaus voi tulla vain niiden hyväksi, jotka työtä ovat tehneet. Rahoja ei siis saa korvamerkitä esimerkiksi niin, että niillä tuetaan vain talkootyöhön osallistuneiden jäsenten matkaa. Yleishyödyllisen yhteisön verovapaana varainhankinta voidaan siis pitää pienimuotoisten, satunnaisten tai kertaluonteisten talkoiden tekemistä yksityishenkilöille tai yrityksille. Jos työtä tehneiden katsotaan toimineen toimeksiantajan johdon ja valvonnan alaisena tai työ on vaatinut erityistä ammattitaitoa, saatu korvaus ei ole yhdistyksen tuloa vaan työtä tehneiden jäsenten tuloa (kohta 3.). KaaPon ohje joukkueille on, että talkootyöllä voidaan kerätä joukkueelle varoja seuraavin ehdoin: korvauksen saaja on rekisteröity yleishyödyllinen yhteisö, ei yksityishenkilö talkootyön hyöty kohdistetaan koko joukkueelle, ei työn suorittajalle, eikä korvaavaa summaa laskuteta niiltä, jotka eivät osallistu talkooseen talkootyöstä saadut varat laitetaan aina joukkueen pankkitilille ja joukkueen tukiryhmä päättää yhteisesti rahojen käytöstä työn on oltava niin sanottua jokamiehen työtä (helppoa, tekeminen ei vaadi erityistä ammattitaitoa) työ tehdään ilman työnjohtoa ja valvontaa työ on tilapäistä ja satunnaista työ ei kilpaile yritystoiminnan kanssa Yleishyödylliset yhteisöt harjoittavat usein varainhankintanaan tavanomaisten kulutustavaroiden myyntiä. Yleishyödyllisen yhteisön verovapaana varainhankinta voidaan pitää pienimuotoisten, satunnaisten tai kertaluonteisten talkoiden tekemistä yksityishenkilöille tai yrityksille. Hyödykemyynnin veronalaisuus arvioidaan kokonaisarviointina elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien perusteella, eikä sitä voida ratkaista euromääräisillä rajoilla. Hyödykemyynti suuntautuu yleensä rajoittamattomaan asiakaspiiriin ja myynti tapahtuu ansiotarkoituksessa. Toiminta on yleensä jatkuvaa ja tuotteet kilpailevat muiden markkinoilla olevien tuotteiden kanssa. Tällaisten tuotteiden myyntiä pidetään lähtökohtaisesti yhteisön elinkeinotoimintana, vaikka tuotteissa olisi yhteisön logo. Yleishyödyllisen yhteisön harjoittama pienimuotoinen ja palkattomalla työvoimalla toteutettu hyödykemyynti voi olla sen verovapaata varainhankintaa. Tällöin tuotteiden ostoon liittyy ostajan kannalta arvioituna tukemistarkoitus. Tukemistarkoitus ilmenee tavanomaisesti siten, että tuotteista peritään ylihintaa verrattuna normaaleihin markkinahintoihin, myynti tapahtuu talkootyönä eikä myyntiä toteuteta pysyvästä liikepaikasta. Toiminta on satunnaista eikä sitä harjoiteta suunnitelmallisesti. KaaPon ohje joukkueille on, että hyödykemyynnillä voidaan kerätä varoja joukkueelle seuraavin ehdoin: ulosmyyntihinta on "ylihintaa", eli voidaan tulkita niin, ettei myytävä tuote kilpaile kaupasta löytyvän vastaavan tavaran kanssa myynti tapahtuu talkootyönä joukkueen toimesta, ei palkattua henkilökuntaa myynti kohdistuu myyjän lähipiiriin (perhe, naapurit, tuttavat, työkaverit...) ei "pysyvää" myyntipaikkaa
saadut tulot käytetään yleishyödyllisesti koko joukkueen hyväksi myyntikampanjat järjestetään satunnaisesti ja ovat lyhytkestoisia Joukkueilla on mahdollisuus järjestää kaksi hyödykemyyntikampanjaa kaudessa, esimerkiksi kerran keväällä ja kerran syksyllä. Seura pidättää oikeuden kieltää hyödykemyynti, mikäli verottajan tulkinta yleishyödyllisen yhteisön harjoittaman hyödykemyynnin verottomuudesta yllä olevia ehtoja noudattamalla muuttuu. Varainhankinnassa on hyvä muistaa, että seuraa kohdellaan yhtenä yksikkönä riippumatta sen joukkueiden määrästä, ja jokaisen joukkueen varainhankintana saamat tulot lasketaan seuran kokonaisvarainhankinnan tuloihin. Mahdolliset veroseuraamukset jyvitetään tuotemyyntiä harjoittaneiden joukkueiden kesken. Talkootöillä ja hyödykemyynnillä joukkue kerää yhdessä rahaa joukkueelle. Talkootöillä kerättyjä varoja ei siis voi korvamerkitä talkootöitä tai myyntityötä tehneelle pelaajalle, vaan varat tulee käyttää koko joukkueen hyväksi. Samasta syystä ei ole mahdollista ostaa itseään ulos talkootöistä tai myyntikampanjoista rahalla; niitä pelaajia, jotka eivät tee talkootöitä/myyntityötä joukkueen hyväksi ei saa laittaa rahalliseen korvausvastuuseen. Joukkueella on mahdollisuus keskenään sopia, että esimerkiksi vastikkeetonta talkootyötä joukkueen toiminnan eteen tekevät vanhemmat (toimihenkilöt) ovat vapautettuja vastikkeellisen talkootyön tekemisestä. Lisäksi joukkue voi keskenään sopia, että osa pelaajista osallistuu kevään talkootöihin ja osa syksyn talkootöihin, mikäli useampia talkootöitä on tiedossa. Rahallista korvausta talkoo- tai myyntityöhön osallistumattomuudesta ei kuitenkaan voi vaatia eikä osallistuminen talkoisiin tai myyntityöhön eikä pelaajan myymä hyödykemäärä saa vaikuttaa pelaajan maksamiin kausi-, kuukausi- tai muihin maksuihin. Varainhankinta etupainotteisesti Varainhankinta etupainotteisesti on mahdollista, mikäli joukkue on vanhempainpalaverissa määrittänyt kerättäville varoille selkeän käyttökohteen (esim. isompi ulkomaanturnaus C-ikäluokassa, varoja voidaan kerätä useampi vuosi). Etupainotteisessa varainhankinnassa on kuitenkin huomioitava, että varainhankinnalla saatuja varoja ei voi jyvittää. Mikäli pelaaja lopettaa tai siirtyy toiseen seuraan, ei pelaajalle voi jyvittää osuutta kerätyistä varoista. Uusina mukaan liittyviltä pelaajilta ei myöskään voi vaatia osuutta lisättäväksi jo kerättyihin varoihin, vaan he osallistuvat vain tulevaisuudessa järjestettävänä varainhankintaan. Aikataulu 13.12. joukkueiden toimintakertomus, talousarvio ja toimintasuunnitelma toiminnanjohtajalle 15.2. joukkueiden välitilinpäätös ajalta 1.11.-31.1. rahastonhoitajalle 15.5. joukkueiden välitilinpäätös ajalta 1.11.-30.4. rahastonhoitajalle 15.8. joukkueiden välitilinpäätös ajalta 1.11.-31.7. rahastonhoitajalle 15.11. joukkueiden tilinpäätös (1.11.-31.10) rahastonhoitajalle luettelo kaikista kuluneen vuoden aikana maksetuista palkoista, palkkioista ja kulukorvauksista sekä joukkueen varainhankinnan selvityslomake rahastonhoitajalle 30.11. joukkueiden kirjanpidon tositteet ja mahdollinen käteiskassa laskettavaksi seuran toimistolle erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaisesti