Liikenneviraston ajankohtaiset Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto
25.8.2016 2
25.8.2016 3
25.8.2016 4
31.10.2016 5
31.10.2016 6
31.10.2016 7
31.10.2016 8
31.10.2016 9
31.10.2016 10
31.10.2016 11
31.10.2016 12
13
31.10.2016 14
31.10.2016 15
31.10.2016 16
Maakuntauudistus ja Ely-keskukset Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari 17
Liikenneverkon liiketaloudellista kehittämistä selvittävä hanke (LIVE) www.lvm.fi/live Selvitetään, voisiko valtion liikenneverkon (maantiet, radat, vesiväylät) ylläpidosta ja kehittämisestä vastata valtionyhtiö. Tavoite on, että valtionyhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa - jos vuonna 2017 niin päätetään. Tavoitteena on luoda taloudellisesti kestävä toimintamalli, joka tarjoaa keinot liikenneverkon pitkäjänteiseen ylläpitoon ja kehittämiseen sekä tuo uusia mahdollisuuksia liikenneinvestointien rahoittamiseen. 25.10.2016 18
Maakuntauudistus ja liikennehallinto 1/2 (alueuudistus.fi) ELY-keskusten toiminta päättyy vuoden 2018 lopussa ELY-keskusten Liikenne ja infrastuktuuri -vastuualueilla hoidettavat tehtävät ja tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyvät pääosin uusiin maakuntiin. Maakuntalain ja maakuntauudistuksen valmistelussa nyt tehtävät ratkaisut eivät vaikuta liikenneverkkoyhtiötä (LIVE) koskevan hankkeen jatkovalmistelun vaihtoehtoihin. Liikenneverkkoyhtiötä ja liikenneverkkojen kehittämistä koskevassa jatkovalmistelussa arvioidaan tarkemmin maakunnan roolia väylänpitoon liittyvissä asioissa ja mahdollista omistajuutta liikenneverkkoyhtiössä. 25.10.2016 19
Maakuntauudistus ja liikennehallinto 2/2 (alueuudistus.fi) Maakunnille siirtyvät tehtäväkokonaisuudet on kirjattu maakuntalain 6 :ään: Liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen Yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Lisäksi maakunta voi halutessaan: Suunnitella, kehittää ja järjestää liikennepalveluita ja julkista henkilöliikennettä (tie- ja lentoliikenne) Suunnitella ja järjestää saariston yhteysalusliikennettä. Maakuntien rahoituslaki on vielä keskeneräinen. Lakiesitystä täydennetään, kun maakuntien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtoa koskeva valmistelu etenee. Em. sisältyvät sote- ja maakuntalakipakettiin, joka on lausunnolla 9.11.2016 asti Erityislainsäädäntö muutetaan vastaamaan maakuntalain tehtäviä (liikennekaari, maantielaki, tieliikennelaki, yksityistielain kokonaisuudistus ); valmistelu on käynnistynyt LVM:ssä. 25.10.2016 20
Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne 25.8.2016 21
Hallituksen panostukset liikenneväyliin 22
2016 päällystetään teitä 3 500 km eli noin 500 km viime vuosia enemmän enemmän kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. 25.8.2016 23
Korjausvelkarahoitus ja perusväylänpidon lisärahoitus (364) Hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen 304 milj. euroa vuodelle 2017 sisältää 200 milj. euroa hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta ja 104 milj. euroa siirtona nimeämättömistä kehittämishankkeista perusväylänpitoon (perusväylänpidon lisärahoitus/364). TA 2016 TAE 2017 2018 2019 Yhteensä Korjausvelkarahoitus 95 200 300-595 Perusväylänpidon lisärahoitus (364) - 104 140 90 334 Yhteensä 95 304 440 90 929 24
Perusväylänpidon nettomenot 2015-2017 (M ) Milj. euroa 1 400 1 200 1 000 800 600 400 104 200 95 158 181 182 123 65 80 385 374 357 Perusväylänpidon lisärahoitus (364) Korjausvelkarahoitus Liikenteen palvelut Parantaminen Ylläpito Päivittäinen kunnossapito 200 375 397 406 0 2015 toteuma Yhteensä 971 M 2016 varsinainen talousarvio Yhteensä 1061 M 2017 esitys Yhteensä 1279 M 25
Perusväylänpidon määrärahat 2010-2019 1 600 000 000 1 400 000 000 1 200 000 000 Siirto väylähankkeista perusväylänpitoon 334 milj. eur hallituskaudella Korjausvelkaohjelma 595 milj. eur hallituskaudella 1 000 000 000 800 000 000 Perusväylänpidon kehys 2017: 965 milj. eur/vuosi Vesiväylänpito 600 000 000 400 000 000 200 000 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Radanpito Tienpito Ostovoimakorjattu, MAKU 2010 = 100 25.10.2016 Lähde: Valtion talousarviot, TAE 2017, hallitusohjelma, kehyspäätökset 26
Hallituskaudella painotetaan perusväylänpitoa Korjausvelkaohjelman 2016-2018 kohteet Liikenneväylien korjausvelkaohjelma 2016-2018 (600 M ) http://www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma Kehittämishankkeista siirretty perusväylänpidon lisärahoitus (334 M ) 2017-2019 http://www.liikennevirasto.fi/liikennejarjestelma/lisarahoituskohteet Tavoitteet: Asiakastarpeet (elinkeinoelämä, työmatkaliikenne, kaupunkiseutujen kasvu, liikenneturvallisuus), korjausvelan hallinta, digitalisaation ja uusien palvelujen edistäminen Yht. n. 300 kohdetta Toteutusaikataulua pidetään yllä sivustoilla Hankinta: Liikennevirasto ja ELY-keskukset Huom. Myös koko vuoden tietyöt: http://www.liikennevirasto.fi/tieverkko/kunnossapito/tietyot 25.10.2016 27
Tilanne 31.8.2016: Korjausvelkaohjelma, tiekohteet Yht. 188 kohdetta, 325 milj. eur Ohjelma etenee suunnitellusti Valmistuneet 28 kohdetta pääosin tienpäällystyskohteita V. 2016 päällystetään teitä 3 500 kilometriä eli noin 500 kilometriä viime vuosia enemmän enemmän kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden rakenteellisia kunnostuksia ja paksumpia päällysteitä, jotka pitävät tien kunnossa pidempään Kuljetusten tehokkuus, ajoneuvokustannukset, liikenneverkon käytettävyys, teiden kustannustehokas elinkaaren hallinta Tiekohteet 2016-2018 23.9.2016 28
Tilanne 31.8.2016: Korjausvelkaohjelma, ratakohteet Yht. 33 kohdetta, 223 milj. eur Ohjelma etenee suunnitellusti Työn alla 2016 mm. Raakapuuterminaaleja Pääradan vaihteiden uusimisia ja kiskonvaihtoja Siltakohteita ja siltojen suunnittelua Koko ohjelman suurimmista kohteista tehty yht. n. 60 M sopimukset 9/2016 (turvalaitteet Riihimäki-Tampere, Kotka/ Kotolahti ja Mussalo, Niirala, Vainikkala) 2017 edellisten lisäksi pääradan sähkönsyöttöasemat, kiskojen uusinta Hamina-Juurikorpi Liikenteen täsmällisyys ja turvallisuus, kuljetusten kustannustehokkuus Ratakohteet 2016-2018 23.9.2016 29
Korjausvelkaohjelma, vesiväyläkohteet Vesiväyläkohteet 2016-2018 Yht. 7 kohdetta, 12 milj. eur Ohjelma etenee suunnitellusti 2016 Oulun kiinteiden turvalaitteiden ja Tainion majakan korjaustyöt Kauppamerenkulun turvallisuus ja toimivuus 23.9.2016 30 9
Perusväylänpitoon panostetaan kehittämisinvestointien kustannuksella 2 000 1 800 1 600 1 400 milj. 1362 1442 1497 1329 1548 1568 1518 1582 1601 1748 1838 1409 1343 1 200 1 000 955 985 946 912 921 979 983 971 966 1079 1090 1030 1030 800 600 400 200 407 457 551 417 627 590 535 611 540 95 469 448 200 300 379 313 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Perusväylänpito Kehittämisinvestoinnit Yhteensä Korjausvelkapaketti 600M Lähde: TAE, Liikennevirasto 6.10.2016 Rakennusteollisuus RT 31
700 Kehittämisinvestoinnit 2015-2017 (M ) 600 500 400 89 21 106 102 56 23 83 107 Länsimetro (valtionavustus 30%) Elinkaari- rahoitushankkeet (79) 300 54 Eräät väylähankkeet (78) Väyläverkon kehittäminen (77) 200 351 343 273 Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 100 0 24 35 35 2015 toteuma Yhteensä 588 M 2016 varsinainen talousarvio Yhteensä 561 M 2017 esitys Yhteensä 552 M 32
Käynnissä olevat hankkeet 31.10.2016 33
2016 käynnissä olevat isot investointihankkeet (yhteisarvo n. 4 Mrd ; 12 näistä valmistuu v. 2016) Liikenteelle 2015 Liikenteelle 2014 Liikenteelle 2014 Liikenteelle 2015 Liikenteelle 2015 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2015 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2016-18 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2015 Liikenteelle 2015 3 4
Uudet käynnistyvät kehittämisinvestoinnit RATAHANKKEET 1. Luumäki - Imatra - Venäjän raja 165 M TIEHANKKEET 2. Valtatie 4 Oulu Kemi 155 M 3. Valtatie 5 Mikkeli-Juva 121 M 4. Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 275 M RAITIOTIE / RATAHANKKEET 5. Raidejokeri (valtionapu) 84 M 6. Tampereen raitiotie (valtionapu) 71 M 7. Turku Helsinki rata (suunnittelu) 40 M 25.10.2016 35
31.10.2016 36
Katse pidemmälle: 2030-2050 37
25.8.2016 38
25.8.2016 39
Päivitetty liikennejärjestelmä 2018 Liikennekaari Kevyempi sääntely ja markkinoillepääsy Palvelut Tieto Markkinaehtoiset liikennepalvelut Uudet liikkumispalvelut Uudet palveluoperaattorit Digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio Avoin tieto ja rajapinnat Tiedonhyödyntäminen Liikenneverkko Omistajuus, hinnoittelu ja rahoitus Yhteiskunnalliset tavoitteet Verkon kehittäminen, väylänpito 40
Liikennekaari Paremmat ja joustavammat palvelut Tiedon hyödyntäminen ja sääntely PALVELUT MaaS-operaattorit, sovellukset, kyydinvälitys yms. TIETO Digitaalisten palveluiden mahdollistaminen: ohjelmointirajapinnat, avoin data, tiedon yhteentoimivuus Kevyempi sääntely ja markkinoille pääsy Liikenne- ja viestintäverkot
25.8.2016 42
Valtakunnalliset ennusteskenaariot henkilöautoliikenteen kehitys eri skenaarioissa Suorite (miljoonaa henkilökilometriä vuodessa). Tieliikennesuorite kasvaa kaikissa skenaarioissa. Tieliikenteen kasvua voidaan hidastaa tehokkaimmin lisäämällä autoilun kustannuksia. Kehityksessä on eroja valtakunnan eri osissa, eri yhteysväleillä ja eri kaupunkiseuduilla. Ennuste perustuu tilastokeskuksen maankäyttöennusteisiin, nykyisenkaltaiseen käyttäytymiseen ja joukkoliikenteen nykyisiin hintasuhteisiin. Trendiskenaario (Polttoaineen hinta ja verot kasvavat 2001-2013 vallinneiden trendien mukaan vuodesta 1,45 /l vuoteen 2025 mennessä 2,05 euroon/l). Perusskenaario (Polttoaineveroa korotetaan siten, että se vastaa 1,5 sentin/km ajoneuvokustannuksen kasvua verrattuna trendiskenaarioon). Hinnoitteluskenaario (Polttoaineveroa korotetaan siten, että se vastaa 3 sentin/km ajoneuvokustannuksen kasvua verrattuna trendiskenaarioon). 31.10.2016 43
44
Tieliikenteen automatisaatio Tieliikenteen automatisaatio etenee nopeasti hyödyntäen olemassa ja kehitteillä olevien kuljettajien tukijärjestelmien ja autojen anturien toiminnallisuuksia Mitä automatisaatio edellyttää infrastruktuurilta, tien päällysrakenteelta ja varusteilta, ajoneuvon järjestelmiltä, palveluilta, kuljettajalta? Sohjoa.fi 45 When 2020 hits, you can bet it will start the decade of driverless cars (Business Insider Aug 18, 2016) 25.10.2016 Truck Platooning Challenge, 4/2016 Volvo 45
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja -toimet vuoteen 2030 Yli 90 % kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä, ja siitä 58 % henkilöautoista 37 % paketti- ja kuorma-autoista Rautatieliikenteen osuus on 1 %, lentoliikenteen 2 % ja vesiliikenteen 4 % Liikenteen päästövähennyskeinot: Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla 25.10.2016 Lähde: Liikenneviraston ympäristöpäivä 12.10.2016/ LVM Saara Jääskeläinen 46
23.9.2016 47
Tavoittelemme liikennejärjestelmää, joka on Ekotehokas Tasapainoista aluerakennetta tukeva Eheää yhdyskuntarakennetta tukeva Ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttava ja kuormittava 48
Katsaus suunnitteluohjelmaan 2016-2017 31.10.2016 49
Merkittävimmät suunnittelukohteet 2016-2017 TIEKOHTEET 1. Vt 4 välillä Kehä I - Vt 7, Helsinki 2. Kehä I pullonkaulat, Maarinsolmu Vt 1, Espoo 3. Keski-Uudenmaan poikittaisyhteys: Nurmijärvi-Järvenpää 4. Vt 12 Lahti-Kouvola 1. vaihe 5. Vt 15 Kotka-Kouvola 1. vaihe 6. E18 Turun kehätie, Kausela-Kirismäki 7. E18 Turun kehätie Raision keskustassa 8. Vt 9 Tampere-Orivesi 1. vaihe 9. Vt 4 Kirri-Tikkakoski 10. Vt 4 Äänekosken kohdalla 11. Vt 9 Kanavuori-Lievestuore 12. Hailuodon yhteys / silta 13. Vt 4 välillä Oulu-Kemi, puuttuvat suunnitelmat Vt 4 moottoriliikennetien muuttaminen moottoritieksi ja ohituskaistatieksi välillä Kello- Räinänperä Vt 4 Ohituskaistojen suunnittelu välille Kuivaniemi- Simo 14. Vt 4 Liikenteenhallinnan pilotti14 välillä Helsinki- Merkittävimmät yleissuunnittelukohteet Järvenpää Vt 4 Vehniä-Äänekoski Vt 12 Tampere-Kangasala Vt 5 Leppävirran kohdalla Vt 9 Lievestuoreen kohdalla Myöhemmin päätettävät kohteet Pääkaupunkiseudun pääväylien seuranta- ja ohjausjärjestelmien kehittäminen Vt 6 Kouvolan kohta, 1. vaihe Vt 4 ja vt 9 Jyväskylän kohdalla RATAKOHTEET 15. Pisara-rata 16. Pasila-Riihimäki II-vaihe 17. Luumäki-Imatra rataosan parantaminen 18. Joensuun ratapiha 19. Oulun ratapiha 20. Kokkola-Vartius toiminnallisuuden parantaminen Ylivieska-Iisalmi sähköistys ja Iisalmen kolmioraide Oulun kolmioraide Liikennepaikat välillä Ylivieska-Oulu-Vartius Välisuojastuspisteet välillä Oulu-Vartius Merkittävimmät yleissuunnittelukohteet Tampereen asemakeskus Helsinki-Turku nopean ratayhteyden kehittäminen Turun ratapiha FinEst Link: Helsinki-Tallinna tunneli Muut suunnittelukohteet Tarveselvitykset mm. Riihimäki-Tampere- Jyväskylä Ratapihaselvitykset (Kokkola, Seinäjoki, Jyväskylä, Imatra) Rataosien lakkauttamissuunnitelmat VESIVÄYLÄKOHTEET 21. Vuosaaren meriväylä 22. Kokkolan meriväylä 23. Oulun meriväylä
Pisara -hankkeen tilannekatsaus Asemakaava 7.8.2015 lainvoimainen, Ratasuunnitelma hyväksytty 3.6.2016 Rakentamissuunnitelmavaiheen suunnitelmien valmistuminen 31.3.2017 Laaditaan tarkkuudeltaan tarkoituksenmukaiset suunnitelmat huomioiden suunnittelun ja rakentamisen väliin tuleva tauko Suunnitelmat tarkentavat tilavarauksia sekä varmistavat toteutettavuuden Suunnitelmia ei viimeistellä valmiiksi rakentamissuunnitelmaksi Tekniikkaa kehittyy Ympäristö muuttuu Määräykset muuttuvat Suunnittelun päätyttyä täsmennetään kustannusarviota 03/2017 Kalliotekniset suunnitelmat laaditaan urakkalaskentavalmiuteen työtunneleiden louhintaan päästään nopeastikin rakentamispäätöksestä
Helsinki Turku nopea ratayhteys Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2017 (15.9.2016) on esitetty Helsinki-Turku välin nopean ratayhteyden jatkosuunnittelulle määrärahoja 10 M. Suunnittelun arvioidaan maksavan yhteensä 40 M. Kokonaisuus, jossa sekä olemassa olevaa, parannettavaa sekä uutta rataa Helsinki Leppävaara nykyisellään Espoonradan lisäraiteet, jotta nopea juna voisi ohittaa kaupunkiliikenteen -> RakSu vasta toteutusvaiheessa Espoo Salo oikorata -> laaditaan yleissuunnitelma Salo Turku paikallisia radan parantamistoimia nykylinjauksella Laadittu kaksoisraideselvitys 2010 (raiteen puolisuus, etäisyys) Yleissuunnitelma kaksoisraiteesta tai pitkistä kohtauspaikoista? Turun ratapihat Rantaradan toimenpiteet Hyvinkää-Hanko kehittäminen Toimenpiteiden vaiheistaminen Suunnitelmat tällä hetkellä eri jaksoilla eri tasoisia
Helsinki-Turku nopea ratayhteys: taustalla Helsinki Turku Tampere - kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ETELÄ- JA LOUNAIS-SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki- Turku-Tampere) - 30 minuuttia: 1 896 000 asukasta - 60 minuuttia: 2 588 000 asukasta - 90 minuuttia: 3 193 000 asukasta SUURALUEEN ALUETYYPIT: - Keskuskaupungit - Keskuskaupunkien ensimmäisen ja toisen asteen kehyskunnat - Satelliittikaupungit - Vaihealueet Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Helsinki Turku ratayhteys Oikorata Espoo-Salo
Saavutettavuus Pasilasta Lohjan kautta uuden nopean junayhteyden toteutuessa 55
Me rakennamme Suomea yhdessä! 11.8.2015 Anne Herneoja 56
Kiitos mielenkiinnosta! Yhdessä tuloksiin! 57