PÖYTÄKIRJA 1 KESTÄVÄ KEHITYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Keskiviikko 30.3.2016 klo 15:00-17:00 Paikka TV-studio, Valtuustotalo (Espoonkatu 5) Kutsutut jäsenet Nuorisovaltuutettu Ohjelmapäällikkö Pysyvät asiantuntijat Viestintävastaava Ympäristölautakunnan pj. Muut asiantuntijat Sirpa Hertell (puheenjohtaja) Markku Markkula (varapuheenjohtaja), saapui klo 15:17 Kristiina Erkkilä Olli Isotalo Jukka Kilpi Hanna Konttas Jukka Mäkelä, paikalla klo 15:21-16:16 Riikka Puusniekka Tarja Söderman Kristiina Vuorinen Paula Karhunen Emma Holsti (varajäsen) Pasi Laitala Päivi Ahlroos Niina Järvinen Helena Kyrki (sihteeri) Virpi Pakkala, saapui klo 15:06 Henna Partanen Katrin Aia, ympäristökeskus, saapui klo 16:16 Katri Luukkonen, ympäristökeskus, saapui klo 16:16 Tia Lähteenmäki, ympäristökeskus, saapui klo 16:16 Sini Miettinen, kaupunkitekniikan keskus, saapui klo 16:16 Niko Riepponen, kaupunkitekniikan keskus, saapui klo 16:16 Helena Tschokkinen, kaupunkitekniikan keskus, saapui klo 16:16 ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15:03. Hyväksyttiin esityslista sillä muutoksella, että päätettiin käsitellä tiedoksi tulevat asiat ennen esittelyjä.
PÖYTÄKIRJA 2 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin 16.3.2016 kokouksen pöytäkirja. TIEDOKSI TULEVAT ASIAT Asiat merkitään tiedoksi. 3 Rahoituspäätös Tekesiltä Metron kehittämisvyöhyke -hankkeelle (Pasi Laitala ja Niina Järvinen) Metron kehittämisvyöhyke -projekti tukee kaupungin innovaatiotyön johtamisen rakentumista ja kehitystyötä. Hankkeessa luodaan verkostoyhteistyön malli, jossa kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin markkinavuoropuhelua ja esikaupallisia hankintoja. Luotavia hyviä käytänteitä levitetään laajalle. Innovaatiorahoituskeskus Tekes on tehnyt rahoituspäätöksen projektin osarahoittamisesta. Avustusta on myönnetty enintään 162 600 euroa. Avustus on enintään 50 % kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannusarvio on 325 200. Projektin suunniteltu toteutusajankohta on 1.1.2016 31.12.2017. Kaupunginjohtajan ja ohjelman omistajan päätöksellä 16.3.2016 rahoitusosuus maksetaan erikseen päätettävissä erissä Kestävä kehitys -ohjelman kustannuspaikalta 10060 sekä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys - ohjelman kustannuspaikalta 10061. Kestävä kehitys -ohjelman osallistumisesta projektin rahoitukseen on päätetty ohjausryhmässä vuoden 2016 budjetin hyväksymisen yhteydessä 21.1.2016. 4 Poikkihallinnollisen ohjelmatyön arviointi syksyllä 2016 ja suunnitellut viestintätoimet (Helena Kyrki) Arviointi ja raportointi: Elo-syyskuun aikana on suunnitteilla teettää ohjelmajohtamisen toimintatavan arviointi yhteisesti kaikista viidestä kehitysohjelmasta. Yksittäisten kehitysohjelmien tulosten arviointi tehdään ohjelmakohtaisiin loppuraportteihin, alustavasti maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Vuodenvaihteen 31.12.2016 raportointia valtuustolle ei tehdä vaan loppuraportit korvaavat sen. Ohjelmatyön tulosten viestintä keväällä 2017: Kannatusta sai tarinamuotoinen, journalistisella otteella kirjoitettu julkaisu kehitysohjelmien tuloksista. Julkaisun kohderyhmänä olisivat kumppanit ja sidosryhmät sekä päätöksentekijät ja oma henkilöstö. Julkaisusta tehtäisiin paperinen ja sähköinen versio ja suunnitellut kieliversiot ovat suomi, ruotsi ja englanti. Lisäksi viestitään kaupungin omissa tiedotuskanavissa ja mediatiedotteilla. Kutsuseminaari: Julkaisun lisäksi keväälle 2017 on suunnitteilla kutsuseminaari, jossa kerrotaan kehitysohjelmien tuloksista, suunnataan katse tulevaan valtuustokauteen ja kiitetään ohjelmatyössä mukana olleita päättäjiä, henkilöstöä ja kumppaneita kuluneen ohjelmakauden työstä. Suunniteltu ajankohta on huhtikuun lopulla kunnallisvaalien jälkeen.
PÖYTÄKIRJA 3 Helena Kyrki kertoi kuulumiset kehitysohjelmien ohjelmapäälliköiden, viestintävastaavien ja asiantuntijoiden tapaamisesta 14.3.2016. Tapaamisessa keskusteltiin ohjelmatyön arvioinnista syksyllä 2016 ja ohjelmien yhteisestä lopetusvaiheen viestinnästä keväällä 2017. Markku Markkula piti tärkeänä, että ennen arviointia tehdään yhteenveto siitä, miten ohjelmissa on toimittu. Voisiko kutsua ydinryhmän - ohjelmien puheenjohtajat ja asiantuntijat - miettimään tätä? Sirpa Hertell tiedusteli ohjelmien lopetusvaiheen aikataulua. Jatkuuko ohjelmatyö vaaleihin asti? Mäkelä totesi, että kyllä jatkuu. Keväällä 2017 on tärkeä varmistaa, että ohjelmien tulokset siirtyvät linjaorganisaatioon. TILANNEKATSAUKSET JA ESITTELYT 5 Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -yhteistyö (Jukka Mäkelä ja Pasi Laitala) Pääkaupunkiseudulle rakennettaan kansainvälisen mittaluokan referenssialuetta älykkäille ja ekologisesti kestäville ratkaisuille. Kärkiteemat ovat liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, energia, jäte- ja vesihuolto sekä kuluttaja-cleantech. Digitalisaatio ja kiertotalous läpileikkaavat kaikkia sisältöjä. Säätiö kehittää kärkiteemojen sisältökokonaisuuksista 20 30 merkittävää vientikonseptia, hankekokonaisuutta ja toimintamallia vuosina 2016 2021. Säätiön toiminnassa ovat mukana pääkaupunkiseudun kunnat, Lahden kaupunki, puhtaan teknologian yrityksiä, tutkimus- ja koulutuslaitoksia, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä, Helsinki Business Hub sekä Uudenmaan liitto. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on säätiön hallituksessa ja toimii ensimmäisenä toimintavuonna hallituksen varapuheenjohtajana. Espoota hallintoneuvostossa edustaa Kestävän kehityksen ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esitteli Smart & Clean -kokonaisuuden käynnistämistä: Smart Clean Helsinki Metropolitan Area (pdf) Mäkelä korosti, että metropolialueen Smart & Clean -yhteistyössä ei ole kyse irrallisesta kehittämistoiminnasta, vaan yhteistyöllä tavoitellaan lisää vaikuttavuutta Espoon suurille liikenne-, rakennus- ja palveluhankkeille ja pyritään kohdentamaan valtion kasvusopimuksen rahoitusta Espoon isoihin hankkeisiin. Yhteistyön kautta edistetään elinvoimaisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteita sekä pyritään saamaan uusia yrityksiä, työpaikkoja ja investointeja alueelle. Mukana on alueen merkittävimmät isot yritykset, esimerkiksi Fortum, Neste, Kone ja Gasum. Yrityskiihdyttämön kautta myös start up ja kasvuyritykset pääsevät mukaan. Kestävä kehitys -ohjelma vastaa Smart & Clean -kokonaisuuden poikkihallinnollisesta seurannasta, ohjaa tavoitteiden saavuttamista ja raportoi niistä valtuustolle. Markku Markkula kertoi kokemuksensa Sitran vetämän Smart & Clean -valmisteluhankkeen työpajasta, johon osallistui paljon pieniä yrityksiä. Onko valmisteluja dokumentoitu diaaineistojen lisäksi perusteellisempaan esiselvitysraporttiin? Uudenmaan liitto on niin ikään mukana Smart & Clean -säätiössä, ja sen älykkään erikoistumisen kärkihankkeista löytyy
PÖYTÄKIRJA 4 varmasti synergiaa säätiön käynnistämiin hankkeisiin. Markkula tiedusteli myös rahoituksesta. Onko hankkeille tarkoitus kohdetaa rahoitusta esimerkiksi Tekesin kautta? Mäkelä totesi, että kuntien sijoittama raha on tarkoitus monistaa hankkeissa ja mm. Tekes on kiinnostunut rahoittamaan niitä. Mäkelä on mukana säätiön hallituksessa varmistaakseen, että käynnistettävät hankkeet ovat sellaisia, jotka Espoon linjaorganisaatio pystyy toteuttamaan ja niistä tulee konkreettisia, espoolaisten arkeen vaikuttavia tuloksia. Henna Partanen tiedusteli, miten toiminnassa varmistetaan tiedonkulku kaupungin sisällä, esimerkiksi ympäristökeskukseen. Tarja Södermann pohti, miten varmistetaan yritysten ja kaupunkien intressien kohtaaminen. Mäkelä totesi, että kaupunginjohtajan istuessa hallituksessa tulee tieto kulkemaan hänen kauttaa linjaorganisaatioon. Kaupunkien tehtävänä on tuoda säätiön kautta kehittämiskohteita yritysten ja tutkimuslaitosten ratkaistavaksi. Selvityksiä on tehty jo riittävästi, nyt tullaan etenemään konkreettisten ehdotusten kautta, joista parhaat projektoidaan ja toteutetaan. Markkula lisäsi, että yritykset ovat avainasemassa ja kaupungit voivat tarjota niille kasvualustan. Metron alueella on lukuisia kohteita, joihin Smart & Clean -tavoitteita voisi tuoda. Keskusteltiin lyhyesti ilmasto-ohjelman tilanteesta. Hertell kertoi, että sen viimeistelemiseksi tullaan pitämään ylimääräinen kokous, mahdollisesti maanantaina 11.4.2016. Ohjausryhmää tullaan tiedottamaan ajankohdasta tulevalla viikolla. Mäkelä totesi, että Kestävä kehitys -ohjausryhmässä tulisi käydä läpi kaksi asiaa. Yksi on se, miten ilmasto-ohjelma parantaa ajattelua siitä, mitä kaikilla toimialoilla pitää tehdä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Toiseksi, uuden Espoo-tarinan valmistelu seuraavaa valtustokautta silmällä pitäen tulee käynnistymään lähiaikoina. Kestävään kehitykseen tarvitaan hyvät tavoitteet, joiden tulee syntyä ohjelmaryhmältä sekä valmisteilla olevasta ilmasto-ohjelmasta. Yksi tulevan valtuustokauden haasteista on, että kaupungissa tulee parantaa tulostavoitteiden ja tavoitteiden johtamista Espoo-tarinasta. Ohjelman tehtävänä on varmistaa, että Espoo-tarinaan tulee hyvät kestävän kehityksen tavoitteet. Sitten toimialojen ja tulosyksiköiden kanssa käydään läpi, mitä ne heidän tavoitteissaan tarkoittavat. Tavoitteita ei voida asettaa sivusta käsin. Tarja Södermann totesi, että nyt on valmisteltu lyhyen tähtäimen ilmasto-ohjelma vuosille 2016-2020. Sen lisäksi tarvitaan tiekartta 60 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Henna Partanen korosti, että konkreettiset tavoitteet tuloskorteissa ovat luottamushenkilön näkökulmasta tärkeitä. Ohjelman toteutumisen seuranta on vaikempaa, jos tavoitteilla ei ole konkreettisia tavoitteita ja mittareita. Markkula totesi, että ohjelmassa tulee olla tiiviit tavoitteet, joihin kaikki sitoutuvat. Ohjelman toimenpiteissä ei ole vielä arvioitu tarvittavia resursseja ja takaisinmaksuaikoja. Näitä tullaan arvioimaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Mäkelä totesi, että yksi ilmasto-ohjelman tavoitteista on parantaa ajattelua. Päästövähennysten polku pitää ymmärtää, jotta voi vaatia toimialajohtajia ja tulosyksiköiden johtajia sitoutumaan siihen. Johtamisen ketju ei voi olla kovin pitkä. Ohjelmassa tulee olla
PÖYTÄKIRJA 5 sekä konkreettisia tavoitteita että niiden avaamista laajemmin. Siitä pitää entistä paremmin johtaa tavoitteet tuloskortteihin. 6 Luonnonhoidon toimintamalli ja koulumetsäyhteistyö (Sini Miettinen ja Katri Luukkonen) Espoon luonnonhoidon toimintamalli on linjaus siitä, miten kaupungin metsiä ja niittyjä hoidetaan. Valtuusto velvoitti keväällä 2015 teknisen keskuksen päivittämään Luonnonhoidon toimintamallin. Muutokset lainsäädännössä, toimintaympäristön muutos sekä Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman valmistelussa nousseet ristiriidat sidosryhmien kanssa ovat keskeisinä tekijöinä. Toimintamallin päivitys toteutetaan Vihervuosi 2016 osaprojektina. Projektin tavoitteena on espoolainen luonnonhoidon toimintamalli, jossa on aiempaa paremmin otettu huomioon luonnon monimuotoisuus, kaupunkirakenteen tiivistyminen sekä asukkaiden ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet. Luonnonhoidon toimintamallin päivityksestä vastaa luonnonhoitoyksikön metsänhoitaja yhdessä eri hallintokunnista kootun ohjausryhmän kanssa. Sini Miettinen kertoi metsien ja niittyjen hoidosta Espoossa sekä luonnonhoidon toimintamallin päivityksestä. Uusi toimintamalli on tulossa päätöksentekoon teknisen lautakunnan kautta loppukesän tai alkusyksyn aikana. Myös ympäristölautakunnalta tullaan pyytämään kommentit. Metsien ja niittyen hoito Espoossa (pptx) Markkula tiedusteli Espoon politiikasta hakkuujätteen jättämisestä metsään sekä näkymien avaamisessa esimerkiksi merelle tai järville. Lisäksi Markkula kysyi, koskeeko toimintamalli vain kaupungin metsiä, vai voisiko myös muita isoja maanomistajia kannustaa noudattamaan sitä? Miettinen kertoi, että politiikka riippuu kohteen sijainnista. Pääsääntönä on, että asutuksen keskellä ja vilkkaasti käytetyillä reiteillä hakkuujäte korjataan pois, mutta sivummalla ja metsän keskellä voidaan jättää metsään. Hakkuujätteestä metsä saa ravinteita ja sen korjaaminen pois tuottaa myös kustannuksia, joten syrjäisemmissä kohteissa sitä ei korjata pois. Rannoilla pyritään yleensä jättämään suojavyöhykkeet, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi linnuille. Siksi näkymiä ei voida aina avata. Nyt päivitettävä toimintamalli koskee pelkästään kaupungin metsiä. Hertell totesi, että koulumetsien kartoittamiseksi tehty työ on ollut erittäin hyvää ja on tärkeä, että metsät säilyvät jatkossakin koululaisten oppimisympäristönä. Tarvitaan sekä risukkoisia että helppokulkuisia metsiä. Molemmat voivat olla myös lapsille antoisia. 7 Meidän roskis -kokeilun tulokset (Niko Riepponen ja Helena Kyrki)
PÖYTÄKIRJA 6 Osana Kestävän elämäntavan projektia (HT1) toteutettiin koulujen, nuorisotilojen, kuvataidekoulujen ja asukasyhdistysten kanssa vuonna 2015 Meidän roskis -kokeilu, jossa roska-astiat muuttuivat lasten ja nuorten taideteoksilla houkutteleviksi ja lähiympäristön viihtyisyyttä parantaviksi taideteoksiksi. Kokeiluun osallistui yli 1700 lasta ja nuorta. Kokeilun kautta nuoret pohtivat mm. roskaamiseen ja lähiympäristön siisteyteen liittyviä kysymyksiä, taiteen merkitystä viihtyisälle ympäristölle, ympäristövastuuta ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Tuloksena syntyi 170 taideroskista, jotka sijoitettiin koulujen ja päiväkotien läheisyyteen. Kokeilusta saatu palaute oli erittäin positiivista. Erityisen onnistunut kokeilu oli kouluissa, jossa siihen otettiin mukaan kaikki oppilaat ja roskisten tuunaukset toimivat välineenä kestävän kehityksen kasvatukselle. Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella ehdotuksena on vakiinnuttaa toiminta vuosittaiseksi kilpailuksi kouluille. Niko Riepponen esitteli Meidän roskis -kokeilun tuloksia: Meidän roskis -video Meidän roskis - kokemuksia toimenpiteestä ja ehdotus toimintamalliksi (pdf) Ohjausryhmä piti kokeilua erittäin onnistuneena ja oli tyytyväinen, että toiminta on saamassa jatkoa. 8 Lähiluontovuoden tulokset (Katrin Aia, Niina Järvinen ja Helena Tschokkinen) Lähiluontovuosi 2015 toteutti ohjelman Espoon luonto ja ympäristö -hyötytavoitetta (HT3). Teemavuotta toteutettiin laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä sekä kumppaneiden kanssa.teemavuoden tavoitteita olivat kuntalaisten ympäristö- ja luontotietoisuuden kasvattaminen, kuntalaisten osallistuminen omasta lähiympäristöstä huolehtimiseen ja ympäristön tilan pysyminen ennallaan. Keskeiset tuotokset ovat koulumetsäoppaan painaminen ja jakaminen, talkoosivujen ja yleisen talkooviestinnän kehittäminen, luontotietojen hyödyntäminen verkkopalveluissa, tapahtumissa näkyminen, aktiivinen viestintä sekä kurssit ja retket. Lähiluonto-vuosi 2015 kokosi yhteen kuntalaiset, järjestöt ja yritykset toimimaan lähiympäristönsä puolesta. Tavoitteisiin päästiin pääosin. Vuoden aikana järjestetyissä tapahtumissa sekä tapahtumissa missä teema oli mukana vieraili yli 16 000 kuntalaista. Talkootoiminnan lisääminen toteutui yli odotusten. Luontotiedon hyödyntäminen verkkopalvelussa viivästyi alkuperäisestä aikataulusta. Projektin toteuttamiseksi on saatu rahoitusta Uudenmaan liitolta vuodelle 2015. Katrin Aia, Niina Järvinen ja Helena Tschokkinen kertoivat Lähiluontovuoden 2015 tuloksista: Lähiluontovuoden tulokset (pdf)
PÖYTÄKIRJA 7 Lähiluontovuoden loppuraportti (pdf) Riikka Puusniekka tiedusteli talkoiden järjestämisestä vuonna 2016. Voisiko niiden viestintää yhdistää myös terveyden edistämisen näkökulmaa? Niina Järvinen kertoi, että talkoot jatkuvat tänä vuonna Vihervuoden merkeissä. Tavoitteena on 10 000 osallistujaa. Järvinen haastoi myös ohjausryhmän mukaan talkoisiin. Voisiko ohjausryhmä haastaa mukaan jonkun toisen ohjelmaryhmän? Puusniekka ehdotti Ikääntyvä Espoo -ryhmää. Ehdotusta kannatettiin, ja päätettiin, että ohjausryhmä osallistuu talkoisiin kevään aikana ja haastaa mukaan ikääntyvien ryhmän. 9 Seuraavat kokoukset 11.4.2016 klo 17-19, Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C Varmistetaan mahdollisimman pian 27.4.2016 klo 15-17, Valtuustotalo, TV-studio Perutaan 18.5.2016 klo 15-17, Valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone 8.6.2016 klo 14:30-16:30, VT3, Virastopiha 2 C, lautakunnan kokoushuone 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17:06. Sirpa Hertell puheenjohtaja Helena Kyrki sihteeri