Arvosta itseäsi, arvosta toista ammattilaista. Toimivat lomituspalvelut Lomituspalvelujen tarkoitus on edistää maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista antamalla heille mahdollisuuden irrottautua hetkeksi työstään. Lomituspalvelujen eri osapuolten keskinäinen arvostus lisää hyvinvointia ja parantaa yhteistyötä. Tähän esitteeseen on koottu lomituksen eri osapuolten ajatuksia sekä käytännön asioita, jotka auttavat lomitusjärjestelmää toimimaan mahdollisimman hyvin. Paikallisyksiköiden yhteistoimintaryhmät ovat vaikuttaneet merkittävästi esitteen sisältöön. Toimivan lomitusjärjestelmän edellytyksenä on, että sitä sääteleviä säädöksiä ja sopimuksia noudatetaan. Vastuu järjestelmän toimivuudeta ja lainmukaisuudesta on kaikilla osapuolilla: maatalousyrittäjillä, maatalouslomittajilla, paikallisyksikön hallintohenkilöstöllä ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella.
Paikallisyksikkö vastaa lomituspalvelujen toimivuudesta omalla alueellaan Hallintohenkilöstö toimii asiakaspalvelutyössä Paikallisyksikön vastuuhenkilöltä ja työnjohtajilta edellytetään ammattimaista ja ystävällistä palveluasennetta. Hyvä asiakaspalvelija toimii asiallisesti haastavassakin asiakaspalvelutilanteessa. Lomituspalveluita käyttäviä asiakkaita ja maatalouslomittajia kohdellaan tasapuolisesti. Ammattitaitoinen hallintohenkilöstö Paikallisyksikön virkavastuulliset henkilöt tekevät maatalousyrittäjille tärkeitä lakisääteisiä päätöksiä, joten lain ja muiden säädösten tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Myös työnjohtajien pitää tuntea lomituspalvelulaki sekä maatalouslomittajien työehtoja säätelevät säädökset ja sopimukset. Hallinnon tehtävä on tiedottaa Avoin ja oikea-aikainen tiedottaminen kaikkien toimijoiden välillä ehkäisee epäselvyyksiä. Mela tiedottaa lainmuutoksista ja valtakunnallisista laintulkinnoista mm. nettisivuillaan. Paikallisyksikkö huolehtii osaltaan tiedon välittämisestä asiakkaille. Paikallisyksikön sekä yhteistoimintaryhmän tehtävä on tiedottaa paikallisista toimintatavoista omalla alueellaan. Perusasioistakin on hyvä muistuttaa säännöllisin väliajoin. Kriittisintä on yksittäisen asiakkaan asiaan liittyvä tiedottaminen. Hallintopäätökset, kuten vuosiloma- ja sijaisapupäätökset on perusteltava huolellisesti ja ymmärrettävästi. Tiedotuskanavat Liitekirje vuosilomahakemuksen yhteydessä Kunnan tai paikallisyksikön nettisivut Tiedotustilaisuudet Sähköposti Sosiaalinen media Kirjeet Esitteet Ryhmätekstiviestit Lomitussuunnitelman lähettäminen hyvissä ajoin ennen lomitusta on hyvä tapa kertoa asiakkaalle, miten hänen lomitustoiveensa toteutetaan. Lisäksi lomittajan on hyvä ilmoittaa puhelimitse tai tekstiviestillä maatalousyrittäjälle ennakkoon, että on tulossa tilalle. Näin maatalousyrittäjä voi lähteä turvallisin mielin esimerkiksi lomamatkalle. Jos lomituspyyntö tulee lähellä toivottua loma-ajankohtaa, vastaus lomituksen järjestymisestä tai toteutumatta jäämisestä pitää antaa niin pian kuin mahdollista. Jo suunniteltuun lomitukseen tulleesta muutoksesta on hyvä olla suoraan yhteydessä asiakkaaseen esimerkiksi puhelimitse. Jos tilalle suunnitellulle lomittajalle tulee este ja tilalle lähetetään toinen lomittaja, pitää hallintohenkilön olla asiasta yhteydessä maatalousyrittäjään muutoksesta ilmoittaminen ei ole lomittajan tehtävä. Muista salassapitovelvollisuus ja tietosuoja Julkista valtaa käyttävän paikallisyksikön toimintaan sovelletaan julkisuuslakia. Julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja ovat mm. henkilön terveydentila, taloudellinen asema, henkilökohtaiset olot sekä yrityksen liike- tai ammattisalaisuudet. Työn ilo tulee siitä, että onnistuu työssään.
Hyödynnä palvelusuunnitelman teko vuorovaikutustilaisuutena. Maatalouslomittajat ovat vaitiolovelvollisia salassa pidettävistä asioista, joita he saavat tietää työssään maatiloilla. Salassapitovelvoite koskee myös ostopalvelulomittajia. Salassapitovelvoitteen rikkominen on rangaistava rikos. Paikallisyksikön vastuulla on tietojen suojaaminen ulkopuolisilta. Tietosuojariski on erityisen suuri käytettäessä salaamatonta sähköpostia tai sosiaalista mediaa. Näitä välineitä ei saa käyttää, jos kyse on yksittäisen asiakkaan salassa pidettävästä asiasta. Tarpeen mukaan mitoitettu työvoima Maatalousyrittäjällä on oikeus käyttää vuosilomansa täysimääräisesti ja sijaisapua silloin, kun hänellä on siihen lain mukaan oikeus. Tarvittavan työvoiman kartoitus ja suunnittelu tehdään huolellisesti. Työvoiman mitoitus perustuu todelliseen tarpeeseen. Apuna tarvittavan työvoiman määrittämisessä voi käyttää mm. palvelusuunnitelmia. Myös maksullisen lomituksen käyttötarve on syytä huomioida. Maksullista lomitusta voidaan käyttää kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Palvelusuunnitelman tavoite on parantaa palvelua Palvelusuunnitelman pääasiallinen tarkoitus on tilan lomitustarpeiden kartoitus hyvän palvelun pohjaksi. Palvelusuunnitelman avulla paikallisyksikkö saa kuvan maatilasta, sen tuotanto-olosuhteista ja lomitustarpeista. Palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä mietitään maatalousyrittäjän kanssa, onko paikallisyksikössä riittävästi lomittajia, jotka selviävät tilan töistä. Palvelusuunnitelman avulla selvitetään siten myös maatalouslomittajien täydennyskoulutuksen ja perehdytyksen tarve. Tarvittavista perehdytyksistä on syytä sopia jo palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Perehdytysajankohta voidaan sopia joko palvelusuunnitelman teon aikana tai pian sen jälkeen. Palvelusuunnitelma päivitetään tilan olosuhteiden muuttuessa. Hyvin suunniteltu perehdytys Paikallisyksikössä pitäisi olla tilaa kohden vähintään 3 5 tilan töistä suoriutuvaa maatalouslomittajaa. Tilakohtaisen perehdytyksen tarkoitus on, että maatalousyrittäjä perehdyttää uuden lomittajan tilan työmenetelmiin, eläimiin ja laitteisiin. Usean lomittajan perehdytys samanaikaisesti voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun tilalle on hankittu uusi, lomittajan työssään käyttämä laite. Perehdytyksestä saadaan paras hyöty, kun lomittaja lomittaa tilalla mahdollisimman pian perehdytyksen jälkeen. Perehdytyksen saaneiden lomittajien pitäisi jatkossa hoitaa vuorotellen tilan lomitukset, jotta perehdytyksessä saatu ammattitaito säilyisi. Opastusta järjestetään aina tarvittaessa Opastuksessa on kyse ennen lomitusta tehtävästä lyhyestä tilannekatsauksesta. Opastuksen yhteydessä varmistetaan, että maatalouslomittajalla on oikeat tiedot maatalousyrityksen eläimistä, työmenetelmistä ja laitteiden käytöstä. Maatalousyrittäjä kertoo lomittajalle edellisestä lomituskerrasta muuttuneet olosuhteet ja yksittäisten eläinten hoitoon liittyvät erityiskysymykset. Samalla maatalouslomittajalla on tilaisuus kysyä epäselvistä asioista. Opastus voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun tilalle joudutaan järjestämään uusi lomittaja lyhyellä varoitusajalla. Perehdytys tai opastus eivät kuluta maatalousyrittäjän vuosilomapäiviä.
Kehua ja kiittää kannattaa aina! Opastuksesta sovitaan etukäteen lomitushallinnon ja maatalousyrittäjän kesken. Myös maatalouslomittaja voi ilmoittaa esimiehelleen, että opastus on tarpeen. Saatu palaute auttaa lomituspalvelujen kehittämisessä Lomitushallinnon on syytä kerätä palautetta asiakkailta ja työntekijöiltä. Palautteen antajalle vastataan aina ja saatua palautetta hyödynnetään lomituksen kehittämisessä. Myös hallintohenkilö voi antaa palautetta sekä maatalousyrittäjälle että maatalouslomittajille niin kannustavaa kuin korjaavaakin. Työnjohtajan pitää antaa suoraa ja avointa palautetta etenkin silloin, kun tilalla on havaittu korjattavaa työturvallisuudessa tai työvälineissä. Tehdystä korjauksesta on hyvä antaa hyväksyntä maatalousyrittäjälle. Työnjohtajien on tarpeen antaa työntekijöilleen palautetta onnistuneista työsuorituksista. Mahdollinen yrittäjiltä saatu palaute kerrotaan avoimesti. Korjaava palaute tulee antaa heti, jotta lomittaja saa mahdollisuuden korjata asian mahdollisimman pian. Tavoitettavuus on osa hyvää asiakaspalvelua Lähtökohtana on, että asiakas saa palvelua vähintään kunnan säännöllisenä virka-aikana. Laki ei määrää lomituspalveluille päivystysvelvollisuutta. Paikallisyksiköissä on otettu käyttöön erilaisia käytäntöjä, joiden avulla tavoitettavuutta on parannettu. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi hallintohenkilöstön työaikajärjes- telyt ja erilaiset asiakaspalvelua parantavat tekniset ratkaisut. Yhteistoimintaryhmässä voidaan sopia, miten nopeasti puhelinvastaajaan jätettyihin soittopyyntöihin vastataan. Esimies on työntekijän tuki työasioissa Työnantajan pitää osaltaan huolehtia maatalouslomittajien työhyvinvoinnista. Fyysiseen hyvinvointiin liittyy työolosuhteiden tarkistaminen ja sen varmistaminen, että lomittajan on turvallista työskennellä maatiloilla. Kun maatalouslomittaja työskentelee yksin, työnantajan on järjestettävä hänelle mahdollisuus yhteydenpitoon työnantajan tai tämän osoittaman muun henkilön kanssa. Myös lomittajan asianmukaisen ja tilannekohtaisen suojavaatetuksen hankkiminen kuuluu työnjohdon tehtäviin. Maatalouslomittajan työhyvinvointia edistäviä toimia Työvuorosuunnittelussa otetaan huomioon lomittajan jaksaminen ja ammattitaito; oikea lomittaja oikealle tilalle Kohtuulliset työmatkat mahdollisuuksien mukaan Annetaan rakentavaa palautetta ja kuunnellaan Pidetään kiinni sovituista lomista ja vapaapäivistä Huomioidaan lomittajan toiveet työaikajärjestelyissä ja joustetaan silloin, kun se on mahdollista Kerrotaan lomittajalle lomitettavat tehtävät ja puututaan asiaan, jos tehtävät eivät vastaa sovittua Järjestetään yhteisiä virkistystilaisuuksia Käydään tilalla, kun lomittaja on työssä.
Huolehdin lomituspalveluista paikallisyksikköni alueella, joten Palvelen asiakkaitani ystävällisesti, ammattitaitoisesti ja tasapuolisesti Ilmoitan yrittäjille tulevista lomitusjärjestelyistä hyvissä ajoin Teen parhaani, jotta työvoimaa olisi käytettävissä tarvittava määrä Kohtelen työntekijöitäni arvostavasti ja tasapuolisesti Järjestän lomittajille täydennyskoulutusta ja perehdytystä Hyödynnän palvelusuunnitelman teon palvelu- ja vuorovaikutustilaisuutena Käyn useammin tilalla myös lomittajaa katsomassa Huolehdin riittävästä ja oikea-aikaisesta tiedottamisesta Muistan, että tavoitettavuus on olennainen osa asiakaspalvelua
Maatalousyrittäjä voi vaikuttaa lomituksen onnistumiseen Ajantasaiset tiedot ovat onnistuneen lomituksen edellytys Paikallisyksikkö tarvitsee oikeat tiedot maatalousyrityksestä, jotta se pystyy antamaan lainmukaisia vuosilomaja sijaisapupäätöksiä ja järjestämään lomituksia. Tietojen oikeellisuus tarkistetaan aina siinä vaiheessa, kun maatalousyrittäjä pyytää lomitusta. Myös vuosilomahakemuksen yhteydessä tarkistetaan, että tiedot ovat ajan tasalla. Lomitushallinnolle ilmoitetaan, jos maatalousyrittäjän vakuutus- tai eläketilanteessa tapahtuu muutos. Muutos voi vaikuttaa lomitusoikeuteen. Kätevin tapa pitää yllä tilan tietoja, on päivittää ne Lomitusnettiin. Voidakseen järjestää lomituspalvelut mahdollisimman hyvin, lomitushallinto tarvitsee seuraavia tietoja: Maatalousyrityksen eläinten määrä ja laatu Työmenetelmät ja laitteet, joita maatalousyrityksessä käytetään Työskentelykellonajat (= karjatalouskellonajat) Maatalousyrityksen yrittäjät ja muut työntekijät ja heidän tehtäväosuutensa yrityksen kotieläinten hoitoon liittyvistä ja muista välttämättömistä maatalousyrityksen päivittäisistä ja viikoittaisista töistä Työohjeet ja tärkeät puhelinnumerot Tiedotteet kannattaa lukea Lomitushallinnon tehtävä on tiedottaa muutoksista lomituspalvelulaissa ja paikallisissa käytännön asioissa. Tiedotteissa on tärkeää tietoa, joka saattaa vaikuttaa lomituspalvelujen järjestämiseen tilalla. Tiedotteisiin kannattaa tutustua ja ottaa yhteyttä paikallisyksikköön, jos jokin asia jää epäselväksi. Jos lomitusjaksoon on jo varattu lomittaja, pidä loma suunnitellusti. Tee lomituspyynnöt ajoissa Kun lomituspyynnöt tehdään hyvissä ajoin, on todennäköisempää, että lomitus pystytään järjestämään toiveiden mukaisesti. On myös viisasta olla yhteydessä lomitushallintoon ja selvittää omalle tilalle sopivien lomittajien saatavuus jo ennen lomamatkan varaamista. Kun lomituspyynnöt on tehty Lomitusnetissä, hallintohenkilöstö voi käsitellä pyynnöt saapumisjärjestyksessä. Suositut loma-ajankohdat, kuten lasten hiihtolomaviikot, voidaan järjestää halukkaiden kesken kiertävästi, kun toiveet ovat ajoissa kirjautuneet järjestelmään. Lomitusnettiin kirjattu lomituspyyntö on lisäksi näyttö siitä, että lomat on pyritty pitämään lomavuoden aikana, ja siten loman peruuntuessa esimerkiksi lomittajan sairastumisen vuoksi, voidaan lomajakso siirtää pidettäväksi myöhemmin. Vuosilomahakemuksen yhteydessä ilmoitetaan toivotut vuosiloma-ajankohdat. Vuosiloman pitäminen tasaisesti ympäri vuoden on järkevää ennen kaikkea oman jaksamisen vuoksi. Se on toivottavaa myös siksi, että maatalouslomittajat työllistyisivät tasaisesti koko vuoden. Lisäksi vuosiloma kannattaa pitää sellaisena aikana, jolloin ei ole odotettavissa maatalousyrityksen tuotannon kannalta poikkeuksellisia tilanteita. Paikallisyksikkö saattaa olla aloitteellinen loma-ajankohdan esittämisessä. Jos kaikkia lomapäiviä ei ole vielä varattu ja lomitushallinnon edustaja tarjoaa vapaana olevaa lomittajaa, lomitus kannattaa ottaa vastaan. Jos maatalousyrittäjä ilman pätevää syytä kieltäytyy ottamasta vastaan tarjotun lomittajan, hän menettää ne lomapäivät, joita ei ole käyttänyt lomavuoden päättyessä. Sijaisavun tarpeesta on hyvä ilmoittaa heti, kun tarve on tiedossa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tieto sijaisaputarpeesta on lomatoimiston tiedossa, sitä paremmin lomitus järjestyy. Sijaisapuhakemusten liitteet toimitetaan sijaisapuhakemuksen yhteydessä Sijaisavun perusteeksi tarvittavat liitteet toimitetaan lomatoimistoon samassa yhteydessä, kun sijaisapua hae-
Lomituspyynnöt on kätevintä tehdä Lomitusnetissä. taan tai heti, kun se on mahdollista. Vain harvoissa sijaisapuperusteissa tarvittava asiakirja pystytään toimittamaan vasta jälkikäteen. Sijaisapupäätöstä ei pääsääntöisesti voida tehdä, eikä lomitusta järjestää, jos sijaisapuperusteen olemassaoloa ei ole osoitettu tarvittavalla dokumentilla. Pidä työskentelyolosuhteet kunnossa Kotieläinten hoitotyössä tapahtuu paljon tapaturmia. Maatalouslomittajille niitä sattuu vielä enemmän kuin maatalousyrittäjille. Maatalousyrittäjä oppii varomaan oman tilansa vaaranpaikkoja, mutta lomittajalle tila on vieras ja riskit suuremmat. Jokaisen maatalousyrittäjän velvollisuus on huolehtia, että lomittajan työskentelyolosuhteet ovat turvalliset ja laitteet kunnossa. Lomitushallinto tekee tilakäyntejä, joilla kartoitetaan tilan vaaranpaikat ja annetaan korjausehdotuksia. Jos lomitushallinnon edustaja havaitsee tilalla vakavia puutteita työturvallisuudessa, hän ei voi päästää lomittajaa tilalle töihin, ennen kuin puutteet on korjattu. Työnjohtajalla on vastuu työntekijöidensä työturvallisuudesta. Maatalousyrittäjällä on puolestaan laitteiden ja tuotantorakennusten luovuttajan vastuu. Olosuhdekartoitus on oiva tilaisuus katsoa omaa tilaa ulkopuolisen silmin ja miettiä, miten omiakin työolosuhteita voi parantaa. Sama koskee työvälineitä. Lomittajaa ei voi vaatia työskentelemään huonokuntoisilla työvälineillä, mutta työvälineiden uusiminen on usein paikallaan myös oman hyvinvoinnin ja työturvallisuuden näkökulmasta. Epäsiisti ja sotkuinen tuotantorakennus on yleinen työturvallisuusriski lomittajalle. Katso siis ennen lomitusta, että tuotantorakennus on siisti, kulkureitit vapaat ja tavarat paikallaan. Työrauha on osa hyviä työskentelyolosuhteita. Jotta työt tulisi tehtyä hyvin ja lomittaja jaksaisi työssään, häntä ei pidä kuormittaa ylimääräisillä häiriötekijöillä. Maatalousyrittäjältä toivotaan ymmärrystä, että työt voivat tulla tehdyksi yhtä hyvin, vaikka niitä ei tehtäisi täsmälleen samalla tavalla kuin yrittäjä ne itse tekee. Toimivat sosiaalitilat parantavat lomittajan työviihtyvyyttä ja ylläpitävät terveyttä. Lomittajan käytettävissä pitäisi olla ainakin WC sekä lämmin ja kuiva tila työvaatteiden vaihtoa varten. Kirjalliset työohjeet ovat tärkeät Jotta lomittaja voi hoitaa työnsä hyvin, turvallisesti ja ilman vahinkoja, häntä varten on syytä laatia kirjalliset työohjeet. Ohjeiden ajantasaisuus tarkistetaan ennen lomitusta. Laitteiden käyttöohjeet on kätevä sijoittaa laitteiden läheisyyteen, mutta tärkeintä on, että ne ovat aina helposti ja varmasti löydettävissä laatukäsikirjasta. Pysyvät sekä harvoin muuttuvat ohjeet voi liittää laatukäsikirjaan tai muuhun kansioon. Muuttuvien ohjeiden on järkevää olla erillisenä ja helposti päivitettävänä liitteenä, vihkona tai tauluna. Kun työohjeet on päivitetty Lomitusnettiin, voi lomittaja tutustua niihin jo ennen lomitusta. Työohjeista löytyvät tiedot ruokinnasta lypsystä suositeltavasta työjärjestyksestä erillään lypsettävistä siemennettävistä tarkkailtavista kiimoista laitteiden käyttöohjeet puhelinnumerot, joita lomittaja saattaa tarvita lomituksen aikana (eläinlääkäri, siementäjä, laitteiden korjaaja, varahenkilö) Maatalousyrittäjällä on viime kädessä vastuu omasta yrityksestään. Siksi työohjeista pitää löytyä yrittäjän tai hänen varahenkilönsä yhteystiedot yrittäjän päätöstä tai ohjeita vaativia tilanteita varten. Hyvä tapa on jättää lomittajaa varten vihko, johon hän voi kirjata ylös lomituksen aikana sattuneet tapahtumat. Vihko voi toimia myös viestivälineenä toiselle lomittajalle, jos lomittaja vaihtuu kesken lomituksen.
Hyvä valmistautuminen varmistaa lomituksen onnistumisen. Työohjeet käydään läpi opastustilanteessa Tarvittavasta opastuksesta sovitaan etukäteen lomitushallinnon edustajan kanssa. Niin maatalousyrittäjä kuin työnjohtajakin voi ehdottaa opastusta. Opastusaika ei kuluta maatalousyrittäjän vuosilomapäiviä. Toimenpiteet ennen ja jälkeen lomituksen Hyvä valmistautuminen varmistaa lomituksen onnistumisen. Maatalouslomittaja tekee lomituksen aikana välttämättömät kotieläinten hoitoon liittyvät työt ja muut maatalousyrityksen välttämättömät työt, joita ei voi tehdä ennen lomitusta eikä jättää tehtäväksi lomituksen jälkeen. Lomituspalveluohjaaja on maatalouslomittajan esimies, joten lomitusjaksolla hoidettavista tehtävistä sovitaan lomitushallinnon edustajan kanssa. Maatalousyrittäjä ei voi sopia lomittajan töitä koskevista muutoksista tai työajoista suoraan maatalouslomittajan kanssa. Ennen lomitusta Varmista, että lomitushallinnolla on käytössään oikeat, ajan tasalla olevat tiedot maatalousyrityksestäsi Sovi tarvittaessa opastuksesta ja/tai valvontakäynneistä lomitushallinnon kanssa Sovi tarvittaessa suoritettavista tehtävistä lomitushallinnon edustajan kanssa Tarkista työskentelyolosuhteet ja tee tarvittavat korjaukset Hanki tarvittavat kulutustarvikkeet, mm. rehut lomituksen ajalle Tarkista ja päivitä kirjalliset ohjeet Lypsykarjatilalla merkitse lehmät (ummessa, sairas, antibioottilääkitys, kiimat) Jos olet sopinut opastuksesta, opasta lomittaja huolellisesti Jätä lomittajalle tieto, miten sinuun tai varahenkilöösi saa yhteyden lomasi aikana Lomituksen jälkeen Tarkista, että kaikki on kunnossa maatalousyrityksessäsi Jos huomaat puutteita, ota yhteyttä lomatoimistoon Anna palautetta avoimesti ja rakentavasti sekä lomittajalle että lomitushallinnolle, älä ulkopuoliselle Jos maatalouslomittaja on aiheuttanut vahingon, tee heti korvaushakemus paikallisyksikölle Tilakohtainen perehdytys Mitä useampi lomittaja hallitsee tilan työt, sitä todennäköisempää on, että lomitus pystytään järjestämään myös äkillisessä sijaisaputilanteessa ja silloin, kun suunnitellulle lomittajalle tulee este. Ota ennakkoluulottomasti uusi lomittaja perehdytykseen. Lomittajat perehdytetään maatalousyrityksen töihin siinä määrin, että he pystyvät jatkossa hoitamaan tilan työt lyhyen opastuksen ja kirjallisten työohjeiden avulla. Perehdytyksestä voi sopia mm. palvelusuunnitelman teon yhteydessä. Tilakohtainen perehdytys suunnitellaan yhdessä lomitushallinnon edustajan kanssa. Perehdytyksen antaa maatalousyrittäjä. Parhaan hyödyn perehdytyksestä saa, kun siihen valmistautuu huolellisesti. Usean lomittajan perehdytys samanaikaisesti voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun tilalle on hankittu uusi, lomittajien työssään tarvitsema laite. Toisinaan on tarkoituksenmukaista, että maatalousyrittäjä ja lomittajat perehtyvät uuteen laitteeseen yhdessä esimerkiksi laitteen toimittajan käyttökoulutuksessa.
Jään lomalle rauhallisin mielin, kun Teen lomittajaa varten selkeät kirjalliset ohjeet ja pidän ne ajan tasalla Pidän työolosuhteet ja -välineet kunnossa sekä itseäni että lomittajaa varten Muistan ilmoittaa myös lomitushallinnolle tilalla tapahtuneista muutoksista Ilmoitan lomitustarpeista ajoissa lomitushallintoon Luen lomitushallinnon lähettämät tiedotteet Hyödynnän opastus- ja perehdytystilanteet laadukkaan lomituksen turvaamiseksi Annan palautetta rakentavasti sekä lomittajalle että lomitushallinnolle
Maatalouslomittajan työ on arvokasta Maatalouslomittajan työ on tärkeää maatalousyrityksen menestykselle ja maatalousyrittäjien hyvinvoinnille. Maatalouslomittajan työn laadulla on merkitystä myös maatalousyrityksen kotieläimille. Maatalouslomittajan työ on haasteellista, mutta antoisaa työtä maatalouden ja eläinten parissa. Työssä korostuvat asiakaspalvelu ja taito käsitellä eläimiä. Lisäksi maatalouslomittajalta vaaditaan maataloudessa käytettävän teknologian hallitsemista. Asiakaspalvelutaidot ovat keskeisiä Maatalouslomittaja työskentelee maatalousyrityksessä, jonka omistaa yksi tai useampi maatalousyrittäjä, mutta maatalouslomittajan työnantaja on kuitenkin paikallisyksikkö. Tämä asettaa erityisen suuret vaatimukset maatalouslomittajan vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaidoille. Asiakaspalvelutaitoihin kuuluu kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä ystävällinen, avoin ja joustava asenne. Luotettavuus, oma-aloitteisuus ja rohkeus ovat ominaisuuksia, joita maatalousyrittäjä ja työantaja arvostavat. Maatalouslomittaja saa palautetta sekä työnantajaltaan että maatalousyrittäjältä. Palaute palkitsee ja auttaa maatalouslomittajaa kehittymään työssään. Puutteista työvälineissä tai työturvallisuudessa on hyvä kertoa avoimesti ja ystävällisesti niin maatalousyrittäjälle kuin työnantajallekin. Myös maatalouslomittajan pitää ilmoittaa tilalla tapahtuneista muutoksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi lomittajan työmäärään ja -aikaan. Työ vaatii erityisosaamista Eläinten parissa työskentely on maatalouslomittajan työn rikkaus, mutta samalla se edellyttää erityistä osaamista. Eläintenkäsittely on maatalouslomittajan työssä vaadittava erityistaito, jota opetetaan maatalous- ja luonnonvara-alan oppilaitoksissa. Lähtökohtana on kiinnostus eläimiä kohtaan. Maatalouslomittajan erityisosaamiseen kuuluu myös maataloudessa käytettävien koneiden ja laitteiden hallinta. Maatalouden kehittyessä yhä koneellisempaan suuntaan työ vaatii maatalouslomittajalta halua, rohkeutta ja kykyä oppia uuden automaation ja teknologian käyttöä. Jokainen tila on erilainen, joten lomittajalta vaaditaan kykyä huomioida tilojen erilaiset työtavat. Maatalouden kehitys on nopeaa. Lomittajan täytyy olla valmis oppimaan uutta ja olla innostunut kehittymään työssään. Siksi on tärkeää, että maatalouslomittaja osallistuu hänelle tarjottuihin täydennyskoulutuksiin ja työkokouksiin. Tilakohtainen perehdytys on erinomainen mahdollisuus oppia uutta. Maatalousyrittäjä toivoo, että lomittaja Ilmoittaa tulostaan ennen lomitusajankohtaa Hyödyntää opastustilanteen tehokkaasti; kysyy, jos jokin asia jää epäselväksi Tekee työnsä rauhallisesti ja huolellisesti Noudattaa kirjallisia ja suullisia ohjeita Soittaa ja kysyy, jos lomituksen aikana tulee eteen tilanne, jonka ratkaisemisessa hän on epävarma Ilmoittaa yrittäjälle, jos työvälineissä tai kulutustarvikkeissa on puutteita Ilmoittaa yrittäjälle, jos tilalla sattuu vahinko lomituksen aikana Raportoi lomitusajan tapahtumista lähtiessään tilalta Muistaa vaitiolovelvollisuuden Lisäksi esimies haluaa, että lomittaja Ilmoittaa ajoissa toiveensa lomista ja vapaapäivistä Pitää kiinni suunnitelluista työajoista, ja jos työaika ei riitä, raportoi esimiehelleen Pitää mielessä myös eläinsuojeluasiat Hyödyntää lomitusnettiä ja käyttää oikein mobiilijärjestelmää Huolehtii myös itse työturvallisuudestaan ja jaksamisestaan
Arvostan työtäni maatalouslomittajana. Siksi Noudatan saamiani kirjallisia ja suullisia ohjeita Teen työni rauhallisesti ja huolellisesti Olen oma-aloitteinen, mutta kysyn rohkeasti, kun olen epävarma Otan vastaan palautetta, jotta kehittyisin työssäni Kehitän ammattitaitoani ja haluan oppia uutta En unohda vaitiolovelvollisuutta Ilmoitan puutteista ja vahingoista yrittäjälle ja työnantajalleni Ilmoitan yrittäjälle tulostani ennen lomitusajankohtaa Muistan, että teen asiakaspalvelutyötä
Tehdään yhdessä toimivat lomituspalvelut! Lomituspalvelut toimivat ja kehittyvät yhteistyössä Jokainen lomitusjärjestelmän osapuoli; maatalousyrittäjät, maatalouslomittajat, lomitushallinto ja Mela, vastaa osaltaan siitä, että lomitusjärjestelmä toimii. Toiminnan kehittämisessä tarvitaan saumatonta ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Yhteistoimintaryhmä Jokaisessa paikallisyksikössä on yhteistoimintaryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki lomituspalvelujen osapuolet: maatalousyrittäjät, lomitushallinto, maatalouslomittajat ja Mela. Yhteistoimintaryhmän tehtävänä on jakaa tietoa, miettiä yhdessä paikallisia käytännön ratkaisuja ja edistää osapuolten välistä yhteistyötä. Yksittäisten asiakkaiden asioita ei yhteistoimintaryhmissä käsitellä. Lomitusnetti palvelee kaikkia lomituksen osapuolia Lomitusnetti on Melan toimittama tietojärjestelmä, jota lomitushallinto, maatalousyrittäjät ja maatalouslomittajat voivat käyttää lomitusasioiden hoitamiseen. Maatalousyrittäjät kirjautuvat Lomitusnettiin henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan Melan nettisivuilta www. mela.fi tai www.lomitus.fi. Maatalouslomittajat voivat käyttää Lomitusnettiä osoitteessa http://lomittaja.mela.fi. Lomittajalle käyttäjätunnuksen ja salasanan antaa hänen esimiehensä. Lomituspalvelulaki ja -asetus Tässä esitteessä ei käsitellä lomituspalvelulakia eikä -asetusta eikä maatalouslomittajien työehtosopimukseen, KVTES:iin liittyviä kysymyksiä. Ajantasaisiin lakeihin löytyvät linkit mm. Melan nettisivuilta osoitteesta ww.mela.fi. Melan laatimat lomituspalvelulain tulkintaohjeet, ns. Lomitusopas, löytyy Melan nettisivuilta. Lomittajien työsuhteeseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä Kuntatyönantajan tai lomittajan oman ammattiyhdistyksen puoleen. Multiprint Oy 6/2014