LOMITUSTIEDOTE 2016 TOIMIPISTEET

Transkriptio

1 TOIMIPISTEET TILAKÄYNNIT - Päätoimipiste on Vehmaan kunnanvirasto alkaen Kiukaisiin jää yksi päivystyspäivä viikossa keskiviikkoisin klo Perustelut: Tiimityö ei ole mahdollista, jos henkilöstö ei toimi yhdessä Asiakaspuhelut ovat tulleet pääasiassa Kiukaisissa toimineille henkilöille Työapua voidaan jakaa, kun työskennellään tiimityönä Hallintorahan määrän on riitettävä, tuskin mikään kunta tai kaupunki alkaa rahoittamaan lomituksien järjestämistä Ilmoittakaa mahdollisesta lisäpäivystyksen tarpeesta - Tilakäyntejä tekevät hallintohenkilöt sekä työsuojeluvaltuutettu Terja Mikola - Tilakäyntien ajan tasalle saattamisessa toimii lisävahvistuksena Pöytyän lomitusohjaaja Annika Haapala p Tilakäynnin tekijät ovat saaneet koulutuksen hygieniaan ja tauteihin liittyvissä asioissa - Tilakäynneistä ei aina ilmoiteta etukäteen, koska työnantajalla on aina vastuu sekä velvollisuus käydä katsomassa lomittajia ja työoloja - Työsuojelutyötä tulee tehdä yhteistyössä - Maatalousyrittäjän tulee ennen vuosiloman alkamista huolehtia siitä, että maatila lomituksessa tarvittavine koneineen ja laitteineen täyttää työturvallisuudelle asetetut vaatimukset ja antaa ohjeet lomittajalle niiden käyttämisessä Miksi teemme tilakäyntejä: - Ohjataan lomittajien työtä tiloilla - Kartoitetaan tilan töiden edellyttämät osaamisvaatimukset ja kysytään palautetta lomittajien lisäkoulutustarpeista sekä tarpeesta perehdyttää lisää lomittajia - Kysytään kiinnostusta liittyä lomitusrenkaisiin - Tehdään riskien kartoitus- ja työsuojelutyötä - Määritetään tilan työaika eli nähdään oikeat olosuhteet ja työmenetelmät LOMITTAJAN OPASTAMINEN Tutulle lomittajalle ei suunnitella opastusta jokaisen lomituksen alkuun. Jos erilliselle opastukselle on tarvetta, sovitaan opastuskäynnistä lomitusohjaajien kanssa. Yleensä opastusta ei järjestetä, jos lomitetaan vain toista yrittäjää. Tällöin mahdolliset erityistekijät voidaan kertoa työn ohessa. Myös kirjalliset ohjeet tulee löytyä tilalta. LOMITTAJIEN PEREHDYTYS Paikallisyksikön tulee huolehtia yhteistyössä maatalousyrittäjän kanssa siitä, että maatalousyritykseen vuosilomatai sijaisapulomitukseen osoitetut maatalouslomittajat saavat tilalla maatalousyrityskohtaista perehdytystä vuosiloma- ja sijaisapulomituksella huolehdittaviin tehtäviin. Perehdyttämisellä tarkoitetaan ennen lomitusjaksoa annettavaa opastusta pidempikestoisempaa tilan työtehtävien ja laitteiden hallintaan tähtäävää ohjausta ja neuvontaa. Tarkoitus on, että maatalousyrittäjät perehdyttävät yrityksessään niitä lomittajia, jotka vuosiloma- tai sijaisapulomituksissa pääasiassa tulevat työskentelemään kyseisellä tilalla.

2 UUSI LOMITUSPALVELULAKI Lomitusopas Kaikkien edellytysten tulee täyttyä aina kunakin lomitusjaksona. Lähtökohtana on maatalousyrityskohtaisuus eli edellytysten tulee täyttyä nimenomaan siinä maatalousyrityksessä, johon lomituspalveluja haetaan. Lomituspalvelulaissa kotieläintuotannolla tarkoitetaan sellaista nautaeläinten, hevosten, sikojen, vuohien, lampaiden, siipikarjaan kuuluvien tai turkiseläinten tuotantoa, jota verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan. Jos eläimistä saatua tuloa verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan, kyse ei ole lomituspalvelulaissa tarkoitetusta kotieläintuotannosta. Myöskään silloin ei ole kyse lomituspalvelulaissa tarkoitetusta kotieläintuotannosta, jos kyse on vain harrastuskäytössä olevista eläimistä. Henkilöllä tulee olla pakollinen Myel-vakuutus nimenomaan siitä maatalousyrityksestä, johon lomituspalveluja haetaan. Kyseessä olevan toiminnan eli kyseessä olevan kotieläintuotannon tulee olla Myel-vakuutettua. Lomaoikeuden katsotaan olevan kyseiselle vuodelle, jos pakollinen Myel-vakuutus alkaa viimeistään uudenvuodenpäivänä 1.1. Erityisedellytyksenä vuosiloman saannille on, että kyse on päätoimisesta maatalousyrittäjästä, eikä maatalousyrittäjä ole työttömänä työnhakijana. VUOSILOMA Lomituksen järjestämistavat: 1) Paikallisyksikkö osoittaa lomittajan 2) Paikallisyksikkö korvaa maatalousyrittäjän itse hankkimista lomituspalveluista aiheutuneita kustannuksia Maatalousyrittäjä valitsee järjestämistavan, valinta on tilakohtainen ja sitä voi muuttaa aina kalenterivuoden alusta lukien kirjallisella ilmoituksella paikallisyksikölle edeltävän vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Silloin kun valitaan paikallisyksikön järjestämä lomitus, etusijalla ovat kunnan kuukausipalkkaiset lomittajat. Vuosilomaoikeus on 26 päivää ja jos maatalousyrittäjä käyttää paikallisyksikön järjestämiä lomituspalveluja, vuosilomaan saa sisältyä enintään 3 sunnuntaita tai juhlapyhää (sunnuntaityökorvaus). Puolikkaita vuosilomapäiviä ei voi käyttää. Velvollisuus pitää osa vuosilomista samanaikaisesti koskee paikallisyksikön järjestämää lomitusta. Samanaikaisuusvelvoite tarkoittaa sitä, että samassa maatalousyrityksessä työskentelevien on pidettävä vähintään 20 päivää vuosilomastaan samanaikaisesti, jos maatalousyrityksessä on enintään 20 kotieläinyksikköä; tai yrityksen hoitoon kuuluvien välttämättömien tehtävien tekemiseen kuluva, maatalousyrittäjien yhteenlaskettuja tehtäväosuuksia vastaava aika on LPL:n 8 :n mukaisesti arvioitu enintään 9 tunniksi. Valvontakäynnit ja varallaolo ovat mahdollisia vain paikallisyksikön järjestämässä lomituksessa. Niistä on sovittava aina ennen lomitusjaksoa. Paikallisyksikkö voi järjestää valvontakäyntejä tai varallaoloa vuosilomassa ja sijaisavussa, mutta ei maksullisessa lomittaja-avussa. Valvontakäyntejä tai varallaoloa voidaan järjestää vain, jos se on välttämätöntä kotieläinten hoidon turvaamiseksi ja jos niitä vastaavat tehtävät kuuluvat lomitettavan yrittäjän tehtäviin. Valvontakäynnistä veloitetaan 33 euroa käyntikerralta. Varallaolo maksaa 5 euroa tunnilta. Ns. iltatarkastus on katsottava valvontakäynniksi, vaikka sen yhteydessä hoidetaan esimerkiksi lisäheinien antaminen, vasikoiden juottaminen, ruokintapöydän lakaisu tai lannan kolaaminen. Nämä eivät muuta käyntiä varsinaiseksi lomituskäynniksi.

3 SIJAISAPU Sijaisapua on vuoden 2016 alusta lähtien haettava kirjallisesti ennen sijaisaputöiden aloittamista. Sijaisapuhakemuksen voi tehdä lomitusnetissä tai hakemuslomakkeella (mela.fi/lomakkeet = lomitus) tai sähköpostilla (huom tietoturva). Pystymme tulostamaan myös tekstiviestillä tulleen sijaisapuhakemuksen. Sekä vuosilomalomituksessa että sijaisapulomituksessa voidaan huolehtia ainoastaan päivittäisistä välttämättömistä kotieläinten hoitotöistä. Kasvinviljelytyöt jäävät vuosiloma- ja sijaisapulomituksen ulkopuolelle. Sijaisapuun on oikeutettu maatalousyrittäjä, joka sijaisavun tarpeen alkaessa on merkittävällä työpanoksellaan huolehtinut ja vastannut maatalousyrityksen päivittäin välttämättömistä töistä ja on tilapäisesti estynyt tekemästä näitä töitään. Sijaisavun saaminen edellyttää lisäksi, ettei sijaisapua hakevalla ole mahdollista huolehtia tehtäväosuudestaan ilman sijaisapua. Tarvetta harkittaessa on otettava huomioon yrityksen olosuhteet kokonaisuudessaan. Selvitettäessä muiden henkilöiden tehtäväosuuksia ja mahdollisuuksia osallistua työskentelyyn, on kiinnitettävä huomio heidän asemaansa yrityksessä ja sijaisavun kestoon. Tästä johtuen esimerkiksi tilan työntekijä tai perheenjäsen ei voi toimia sijaisavun lomittajana. Sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on oikeus saada sijaisapua sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden perusteella kalenterivuoden aikana enintään 20 päivän ajaksi. Näistä 20 päivästä enintään 7 päivää on sellaisia, jotka voidaan myöntää oman ilmoituksen perusteella. Ylittävältä ajalta vaaditaan lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus. Päivärahaetuus; Lisäksi sijaisapua voi saada myös siksi ajaksi, jolta myönnetään päivärahaetuus: 1) Mela-sairauspäiväraha eli sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjälle tarkoitettu päiväraha - Kelan maksaman sairauspäivärahan omavastuuaikana voi saada niin kutsuttua Melasairauspäivärahaa lääkärissäkäyntipäivää ja kolmea sitä seuraavaa päivää lukuun ottamatta - päätöksestä on toimitettava kopio lomitustoimelle 2) Sairauspäiväraha ei kuitenkaan osasairauspäiväraha - myönnetään omavastuuajan jälkeen enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien määrä nousisi 300 päivään - sijaisavun edellytyksenä on etuuden myöntäminen - myös omavastuuaikana etuus katsotaan myönnetyksi - osasairauspäivärahan perusteella sijaisapua ei voida myöntää - päätöksistä on toimitettava kopio lomitustoimelle 3) Työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen täysimääräinen päiväraha - Tapaturmapäivärahaan on oikeus enintään 1 vuoden ajan vahinkopäivästä lukien - On huomattava, että sijaisapua ei voida myöntää, ellei tapaturmapäiväraha ole täysimääräinen eli 100 %:n työkyvyn heikentymän mukainen - päätöksestä on toimitettava kopio lomitustoimelle 4) Liikennevakuutuslain mukainen täysimääräinen ansionmenetyskorvaus, kuitenkin enintään vuoden ajalta liikennevahingosta - On huomattava, että sijaisapua ei voida myöntää tämän kohdan perusteella, ellei ansionmenetyskorvaus ole täysimääräinen - päätöksestä on toimitettava kopio lomitustoimelle

4 Ehdollinen päätös: Jos maatalousyrittäjä ei ole vielä saanut päätöstä vireillä olevaan päivärahahakemukseensa. Ehdollisessa päätöksessä edellytetään, että maatalousyrittäjä toimittaa myönteisen Melan/Kelan/tapaturma- tai liikennevakuutuslaitoksen antaman päätöksen. Ehdollinen päätös raukeaa, jos etuuspäätös on kielteinen tai jos jostain muusta syystä sitä ei toimiteta lomitustoimelle. Ehdollinen päätös raukeaa myös, jos sen pohjaksi ei ole annettu oikeita tietoja. Jos ehdollinen päätös raukeaa, palvelun saajalta peritään kustannukset LPL 29 :n mukaisesti eli lomituksesta aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Itse järjestettyä lomitusta koskevaa korvausta ei makseta ehdollisen päätöksen perusteella, vaan sen maksaminen edellyttää, että lomituspalvelusta on annettu jo varsinainen päätös. LOMITUSTYÖAJAN MÄÄRITTÄMISEN PERUSTEET VUONNA 2016 Elina Montonen, Mela Maatalousyrityksen kokonaistyöajan määrittämisen tavoitteena on löytää sellainen työaika, missä maatalousyrityksen päivittäin välttämättömät kotieläinten hoitotyöt pystytään keskimäärin hoitamaan. Kotieläinten hoitotöillä tarkoitetaan tosiasiallisia päivittäisiä eläinten hoitotöitä, kuten esimerkiksi eläinten ruokintaan, puhtaanapitoon, lääkintään ja lypsyyn kuuluvia töitä. Myös sellaiset välttämättömät hoitotyöt, jotka täytyy tehdä vähintään kerran viikossa, voidaan ottaa mukaan työaikaan. Lomitettavaan työaikaan ei oteta mukaan automaation valvontaan liittyvää varallaoloa eikä kotieläinten hoidon turvaamiseksi tehtäviä valvontakäyntejä. Lomittaja voi hoitaa automaation valvontaa tai tehdä tilalle valvontakäyntejä maksullisena palveluna. Lomituspalveluilla ei voida hoitaa sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole kotieläinten hoitotöitä. Tällaisia tehtäviä ovat mm. - Kasvinviljely-, metsä- ja rakennustyöt - Maatilan tuotteiden jatkojalostukseen kuuluvat työt, tuotteiden suoramyynti tai jakelu - Korjaustyöt ja erityistä ammattitaitoa vaativat korvaustyöt (esim. putki- ja sähkötyöt) Lomittajan tehtäviin vuosiloma- ja sijaisapulomituksessa eivät myöskään kuulu sellaiset kotieläinten hoitotyöt, jotka ovat harvoin tehtäviä ja joiden tekeminen lomitusajankohtana ei ole eläinsuojelullisista syistä välttämätöntä. Tällaisia tehtäviä ovat esim. lehmien karvan ajaminen, sorkkien leikkaaminen, lampaiden keritseminen ja tuotantorakennuksen peseminen. Harvemmin tehtäviin hoitotöihin voi pyytää maksullista lomittaja-apua. Maatalousyrityksen kokonaistyöajan määrittäminen Maatalousyrityksen kokonaistyöaika määritellään samalla tavalla riippumatta siitä, kuuluuko maatalousyrittäjä paikallisyksikön järjestämien lomituspalvelujen piiriin vai järjestääkö hän lomituspalvelut itse. Paikallisyksikkö arvioi maatalousyrityksen lomitettavan kokonaistyöajan. Työajan arvioinnissa käytetään Työtehoseuran julkaisemaa TTS-Manager -Maatilan työmäärän suunnitteluohjelmaa. Tällä ohjelmalla voidaan mitoittaa lypsykarjan, lihakarjan ja sikatalouden hoitoon kuluva keskimääräinen työaika. Muiden eläinlajien työmäärän arviointi perustuu maatalousyrittäjältä pyydettyyn selvitykseen lomitettavista työvaiheista ja arvio niiden suorittamiseen kuluvasta ajasta. Kokonaistyöajan arvioinnissa voidaan käyttää tietona myös sitä, kuinka kauan lomittajalta on keskimäärin kulunut työaikaa tilanteessa, kun maatalousyrittäjät ovat olleet samanaikaisesti vuosilomalla.

5 Maatalousyrittäjän tehtäväosuuden mukainen työaika = lomituspäivän kesto Maatalousyrittäjäkohtainen lomituspäivän kesto määräytyy lomitustunteina siten, että se on hänen tehtäväosuuttaan vastaava tuntimäärä maatalousyrityksen kokonaistyöajasta. Maatalousyrittäjä ilmoittaa maatalousyrityksen kotieläinten hoitotöissä työskentelevät ja heidän tehtäväosuutensa vuosilomahakemuksen yhteydessä. Vuosiloman ja sijaisavun tarkoituksena on antaa lomituspalveluihin oikeutetulle maatalousyrittäjälle mahdollisuus vapautua omasta tehtäväosuudestaan. Lomittaja tekee lomituksen aikana vuosilomalla olevan tai sijaisapua saavan maatalousyrittäjän tehtäväosuuden maatalousyrityksen töistä. Jos tilalla on lomitettavan maatalousyrittäjän lisäksi muita maatalousyrittäjiä tai työntekijöitä, heidän tulee huolehtia lomituksen aikana omaan tehtäväosuuteensa kuuluvien töiden tekemisestä. Lomituspäivän keston tarkistaminen myöhemmin Jos maatalousyrityksen kotieläinten määrässä tai laadussa taikka tuotantomenetelmissä ja - olosuhteissa tapahtuu muutoksia, lomituspäivän pituutta voidaan tarkistaa kesken lomavuoden. Tarkistamissyyn tulee olla pysyvä tai ainakin aina tiettyyn ajanjaksoon liittyvä. Esimerkiksi nautaja lihakarjan osalta on usein tarkoituksenmukaista tarkistaa lomituspäivän kesto silloin, jos vuosiloma pidetään ulkoruokintakauden aikana. Tarkistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista tilanteessa, jos tilalla on isompi työmäärä poikimisista tms. seikoista johtuen, kuin mitä on keskimääräisesti otettu huomioon tilan kokonaistyöajassa. Näissä tilanteissa voi paikallisyksikön järjestämässä lomituksessa kuitenkin tulla kyseeseen lomituspäivän pidentäminen lomitusajankohtana. Lomituspäivän pidentäminen ennen lomitusta tai sen aikana Lomituspäivän kestoa voidaan pidentää paikallisyksikön järjestämän vuosiloma- tai sijaisapulomituksen aikana, jos pidentäminen on perusteltua eläinsuojelullisesta tai lomittajan työstä suoriutumiseen liittyvästä syystä. Paikallisyksikön järjestämän lomituksen piirissä olevan maatalousyrittäjän on jo ennen vuosilomatai sijaisapujaksoa ilmoitettava tiedossaan olevat sellaiset lomitusajankohtaan vaikuttavat seikat, joilla voi olla vaikutusta lomittajan työajan määräytymiseen lomitusjakson aikana. Etukäteen voi olla tiedossa, että vuosiloma- tai sijaisapulomituksen aikana on todennäköisesti isompi työmäärä esim. poikimisista johtuen, kuin mitä on keskimääräisesti otettu huomioon tilan kokonaistyöajassa. Tällä perusteella lomituspäivän kestoa voidaan pidentää. Myös vuosiloma- ja sijaisapulomituksen aikana voi tulla esiin ennalta arvaamattomia tehtäviä tai olosuhteita, jotka on eläinsuojelullisista syistä hoidettava, vaikka ennalta määrätty lomituspäivän kesto ylittyy. Tällaisia tilanteita ovat esim. konerikot, eläinten sairastumiset ja karkaamiset jne. Myös lomittajan henkilökohtaiset ominaisuudet voivat osaltaan aiheuttaa tarvetta lomituspäivän keston ylittämiseen. Paikallisyksikön järjestämässä lomituksessa lomituspäivän pidentäminen on näissä tilanteissa mahdollista. Jos pidentämistilanteessa on kyse sijaisapulomituksesta, ennalta määrätyn lomituspäivän keston ylittäviltä lomitustunneilta peritään sijaisapumaksu. Lomituspäivä ei voi olla lyhempi sijaisapulomituksessa kuin vuosilomalomituksessa.

6 MAKSULLINEN LOMITUS Maksullisena lomituksena voidaan hoitaa maksullista lomitusta tilanneen henkilön tehtäviin kuuluvia kotieläinten hoitotöitä, myös harvemmin kuin päivittäin tehtäviä töitä. Huom; Vuosiloma- ja sijaisapulomituksella ei voida hoitaa esimerkiksi lehmien karvan ajoa, sorkkien leikkuuta, lampaiden keritsemistä, navetan pesua eikä broilerihallin pesua ja desinfiointia, koska nämä hoitotyöt eivät ole päivittäin välttämättömiä. Näitä voidaan kuitenkin hoitaa maksullisella lomittaja-avulla. Kaikkien lomituspalvelujen saamisen edellytysten on täytyttävä lomitushetkellä, kuten 6 kotieläinyksikköä ja lisäksi se, että tehtävän on kuuluttava maksullista lomitusta käyttävän yrittäjän tehtäviin. Tuetun maksullisen lomituksen (enintään 120 tuntia vuodessa) hinta on 13,75 euroa tunnilta vuonna Täysin maksullinen lomitus maksaa 35 euroa tunnilta. Perittävä maksu on samansuuruinen riippumatta siitä, onko kyse arkena vai pyhäpäivänä annetusta lomituksesta. Paikallisyksikön järjestämässä lomituksessa maksu peritään vähintään tilatuilta tunneilta. Tarkoitus ei myöskään ole, että maksullinen lomitus johtaa paikallisyksikön palveluksessa olevan lomittajan ylityökorvauksiin. Yrittäjän ehdottama, tilapäisesti lomitustyötä tekevä henkilö ei voi toimia lomittajana maksullisessa lomituksessa. Kunnat voivat halutessaan tukea maksullista lomitusta osallistumalla kustannukseen. Seuraavat kunnat/kaupungit tukevat alueellamme vuonna 2016 myönnetyn määrärahan puitteissa eli tukea myönnetään niin kauan kuin rahaa riittää: - Mynämäki enintään Punkalaidun enintään Laitila enintään Uusikaupunki enintään Rusko enintään Rauma enintään Eura - Eurajoki - Luvia Tarkat tuen määrät/lomitustunti vaihtelevat kunnittain, lisätietoja lomitustoimesta.

7 LOMITTAJIEN RYHMÄTYÖT kooste koulutuspäivältä - Ryhmät koostivat aiheet Mikä auttaa jaksamaan lomitustyössä ja Mitä esimies voi tehdä? sekä Mitä tilat voisivat tehdä? : - Antaa palautteen suoraan lomittajalle, positiivinen ja negatiivinen, rakentavasti - Kiitos olisi kiva kuulla useammin - Hyvä työskentelyilmapiiri - Kohtelee lomittajaa tasavertaisesti - Arvostaa lomittajan mielipidettä esim miten joku asia voitaisiin tehdä helpommin tai taloudellisemmin - Ristiriitatilanteessa kuuntelu ja rakentava keskustelu - Antaa selkeät suulliset ja kirjalliset ohjeet, päivitetyt ohjeet - Puhelinnumerot löytyvät hätätilanteissa - Ilmoittaa poikkeustapaukset - Toimivat ja lämpimät sosiaalitilat (WC ja pukuhuone) - Kunnolliset ja tarkoituksenmukaiset työvälineet ja riittävä määrä välineitä - Koneet toimivia, varsinkin jos ei ole varasuunnitelmaa - Valoisat työtilat - Kunnollinen ilmanvaihto - Eläimille on rehua lomituksen ajaksi - Lisätöiden määräämiskielto, jos ei sovittu esim maksullisena - Pitää lomansa ja antaa lomittajan tehdä työnsä rauhassa

8 YHTEYSTIEDOT Vehmaan kunta toimii lomituksen paikallisyksikkönä Euran, Eurajoen, Kustavin, Luvian, Maskun, Mynämäen, Nakkilan, Nousiaisten, Punkalaitumen, Pyhärannan, Ruskon, Säkylän, Taivassalon ja Vehmaan kunnat sekä Harjavallan, Huittisten, Kokemäen, Laitilan, Naantalin, Raision, Rauman ja Uudenkaupungin kaupungit käsittävällä alueella alkaen (tilamäärä yhteensä 542 kpl). Yhteensä 22 kuntaa/kaupunkia. Vehmaan kunnanvirasto/lomitustoimi Puhelinpalveluaika: ma-to klo Saarikontie 8 pe klo VINKKILÄ Toimisto avoinna: puh maanantai-keskiviikko klo 9-15 fax torstai klo 9-17 perjantai klo 9-14 LOMITUSTIIMI Lomitustoimen johtaja Pirjo Mäntynen p pirjo.mantynen@vehmaa.fi Lomitusohjaajat: Maarit Väinölä p maarit.vainola@vehmaa.fi Iris Kurki-Suonio p iris.kurki-suonio@vehmaa.fi Kati Vanhanen p kati.vanhanen@vehmaa.fi Jaana Sulo p jaana.sulo@vehmaa.fi Päivi Aaltonen paivi.aaltonen@vehmaa.fi - palkat LIITTEET Melan tiedote itse järjestetystä lomituksesta (itse järjestetyn lomituksen valinneille) Melan tiedote nro 1/2016