Mela-turvaa lomitusta tarvitsevalle

Transkriptio

1 Mela-turvaa lomitusta tarvitsevalle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela

2 Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri vaiheissa. Viljelijöiden, kalastajien, poronhoitajien, metsänomistajien ja tieteen sekä taiteen apurahansaajien työeläketurva määräytyy maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan ja sen perustana on MYEL-vakuutus. MYELin rinnalla maatalousyrittäjälle ja apurahansaajalle tuo turvaa MATA-työtapaturmavakuutus ja muut Melan etuudet. Yhteisnimellä tätä turvaa kutsutaan Mela-turvaksi. Tässä esitteessä asiat on esitetty pääkohdittain. Kun haluat tarkempaa tietoa tai haluat antaa palautetta saamistasi lomituspalveluista, ota yhteys oman paikallisyksikkösi lomatoimistoon. Nettisivuiltamme löydät paikallisyksiköiden yhteystiedot ja monipuolista tietoa lomituspalveluista

3 Lomituspalveluja maatalousyrittäjille Pakolliseen MYEL-vakuutukseen kuuluvilla maatalousyrittäjillä on oikeus maatalousyrittäjien lomituspalveluihin. Näillä palveluilla tuetaan maatalousyrittäjien työssä jaksamista niin, että he voivat lomituksen avulla irtautua päivittäisistä töistään. Lomituspalveluja voi saada maatalousverotuksen piiriin kuuluvan kotieläintalouden tai kasvinviljelyn harjoittamiseen. Lomituspalveluina on mahdollisuus saada vuosilomaa ja sijaisapua. Lisäksi yrittäjä voi saada maksullista lomitusta muihinkin kuin maatalousyrityksen toimintaan liittyviin töihin. Vuosilomaa voi saada päätoiminen kotieläinyrittäjä. Sen lisäksi yrittäjä voi saada sijaisapua, kun hän on estynyt tekemästä päivittäisiä töitään, esimerkiksi sairaustapauksissa tai vanhempainloman aikana. Sijaisapua voi saada myös kasvinviljelijä ja sivutoiminen viljelijä. Lomituspalvelujen järjestäminen Lomituspalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat Melan kanssa tekemillään toimeksiantosopimuksilla. Lomituspalvelut maatalousyrittäjä hakee tilan sijaintikunnan lomituspalveluja hoitavasta paikallisyksiköstä. Paikallisyksiköt voivat muodostua yhdestä tai useammasta kunnasta. Yrittäjä voi valita, käyttääkö hän kunnallista lomituspalvelua vai järjestääkö hän lomitukset itse. Lomituspalvelujen johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa sosiaalija terveysministeriö. Valtakunnallisesti lomituspalvelujen toimeenpanovastuu on Melalla. Maatalousyrittäjien lomitukset rahoitetaan valtion varoista ja lomituspalvelujen käyttäjiltä perittävillä sijaisapu- ja maksullisen lomituksen maksuilla

4 Ketkä saavat lomitusta? Lomituspalveluihin ovat oikeutettuja sellaiset maatalousyrittäjät ja heidän perheenjäsenensä, joilla on pakollinen MYEL-vakuutus tai vakuutushakemus on vireillä Melassa. Lomituspalveluita voivat saada myös osatyökyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutustuella olevat tai MYELin mukaista osa-aikaeläkettä saavat, joilla pakollinen MYEL-vakuutus jatkuu eläkkeen rinnalla. Kotieläintuotannon harjoittaja Laajimmillaan lomituspalveluja voivat käyttää kotieläimiä pitävät maatalousyrittäjät. Yrittäjä voi saada vuosilomaa 26 päivää ja tarvittaessa sijaisapua. Maksullista lomitusapua voi saada enimmillään 120 tuntia vuodessa. Vuosiloman saaminen edellyttää yrittäjältä päätoimista kotieläintuotannon harjoittamista. Kasvinviljelijä Sijaisapua voivat saada myös kasvinviljelijät ja ne maatalousyrittäjät, jotka harjoittavat maataloutta sivutoimisesti, kotieläinyksiköitä on vähemmän kuin neljä tai pakollinen MYEL-vakuutus ei ole ollut voimassa vuoden alusta. Lomituspalvelujen ulkopuolelle jäävät Vuosiloma- ja sijaisapuoikeus eivät koske kalastajia eikä poronhoitajia. Lomituspalveluja eivät saa myöskään vapaaehtoisesti vakuutetut. Samoin lomituspalvelujen ulkopuolelle jäävät täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai työttömyyseläkettä saavat. Lisäksi työttömyysturvaetuuksia saavilla ei ole vuosilomaoikeutta. Myös sukupolvenvaihdoseläke ja luopumistuki estävät lomituspalvelujen saamisen. Vuosilomaa eikä sijaisapua ei saa myöskään yrittäjä, jonka pakollinen MYEL-vakuutus muodostuu pelkästään metsästä

5 Vuosiloma Kotieläintuotantoa harjoittavat maatalousyrittäjät voivat saada vuodessa 26 päivää vuosilomaa. Vuosilomaoikeus on henkilökohtainen. Vuosiloman ehtona on, että yrittäjällä on pakollinen MYEL-vakuutus ja hän harjoittaa päätoimisesti kotieläintuotantoa. Kotieläimiä pitää olla vähintään neljä kotieläinyksikköä. Kotieläinyksiköihin lasketaan vain ne eläimet, joista kertynyttä tuloa verotetaan maatalouden verotuksessa. Alkavalla maatalousyrittäjällä on lomaoikeus ensimmäisenä yrittäjävuotenaan vain, jos hänen MYEL-vakuutuksensa on voimassa viimeistään vuoden ensimmäisenä päivänä. Sukupolvenvaihdoksessa jatkajan on mahdollista saada vuosilomaa jo ensimmäisenä vuotena, jos luopujat siirtävät käyttämättä jääneen lomansa uudelle viljelijälle. Yksi kotieläinyksikkö on 1 lehmä 4 emolehmää 4 muuta nautaa 2 hevosta 3 emakkoa porsaineen 4 karjua 15 muuta sikaa 4 vuohta (ikä yli 6 kk) 10 lammasta (ikä yli 6 kk) 30 siitoskettua tai suomensupea 60 muuta siitosturkiseläintä 100 siipikarjaeläintä broileria tai kananpoikaa (ikä alle 16 vko) - 5 -

6 Sijaisapu Sijaisapua voidaan myöntää, kun maatalousyrittäjä ei pysty hoitamaan työtään väliaikaisesti esimerkiksi sairauden tai tapaturman vuoksi. Sijaisapua voi saada kotieläintuotannon harjoittaja ja kasvinviljelijä sekä sivutoiminen maatalousyrittäjä. Sijaisavun piiriin kuuluvat kaikki pakollisesti MYEL-vakuutetut yrittäjät, jota tekevät maatilan töitä säännöllisesti. Sijaisapuperusteita ovat sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys kuntoutustuki kuntoutus työkykyä ylläpitävä toiminta raskaus ja synnytys isyysloma ottolapsen hoito alle 3-vuotiaan lapsen hoito alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen alle 16-vuotiaan lapsen sairaanhoito tai kuntoutus aikuiskoulutus varusmies- ja siviilipalvelus sekä kertausharjoitukset tuottajajärjestön kokoukset lähiomaisen kuolema ja hautajaiset yritystoiminnan jatkaminen tai siitä luopuminen muu syy, esimerkiksi omat vihkiäiset ja omat 50- ja 60-vuotispäivät - 6 -

7 Sijaisavun edellytykset Sijaisavun saaminen edellyttää, että maatalousyrittäjä tekee säännöllisesti tilan töitä. Lisäksi edellytetään, että tilan töitä ei pystytä järjestämään sisäisin järjestelyin. Yrittäjän tilan ulkopuolella tekemä työ ei estä sijaisavun saamista. Yrittäjän tehtäväosuuden tilan töistä on kuitenkin oltava merkittävä. Sijaisavun syyn on aina oltava tilapäinen. Sijaisapua ei voida myöntää, ellei maatalousyrittäjä enää pysty esimerkiksi sairausloman tai kuntoutuksen jälkeen maatalousyrittäjän työhönsä. Oikeus sijaisapuun päättyy vanhuuseläkkeeseen. Sijaisapua myönnetään lomituspalvelulaissa mainittujen erillisten sijaisapuperusteiden mukaan. Sijaisapumaksu Sijaisavusta peritään maksu. Perusmaksu on kolme euroa + 1/6000 vuoden alussa voimassa olevasta MYEL-työtulosta. Joissain sijaisaputapauksissa sijaisavusta peritään korotettu maksu. Kelan maksamalta äitiyspäivärahakaudelta sijaisapumaksua alennetaan 50 prosentilla. Mela ilmoittaa vakuutetuille kunkin henkilökohtaisen sijaisapumaksun suuruuden. Jos yrittäjällä ei ole voimassa olevaa MYEL-vakuutusta, sijaisapumaksun perusteena käytetään viimeksi voimassa ollutta MYEL-työtuloa. Kaikki lomituksen maksut ovat verovähennyskelpoisia

8 Maksullinen lomitus Vuosiloma- ja sijaisapulomitustöiden lisäksi maatalousyrittäjä voi saada maksullista lomittaja-apua myös muihin kuin maatalousyrityksen töihin. Tuettua maksullista lomitusta voi saada tilan jokainen vuosilomaan oikeutettu yrittäjä enintään 120 tuntia vuodessa. Maksun suuruus on sidottu lomittajien palkkatasoon vastaten suurin piirtein lomittajan peruspalkkaa. Myös ne maatalousyrittäjät, jotka järjestävät lomituksensa itse, voivat saada maksullista lomittaja-apua. Lomittaja voi olla paikallisyksikön palveluksessa oleva lomittaja, ammatinharjoittaja tai lomittaja-yrittäjä. Maksullista lomituspalvelua voi saada kaikkina viikonpäivinä. Maksullinen lomitus ei saa kuitenkaan estää muiden viljelijöiden vuosilomien ja sijaisavun järjestymistä. Maksullinen lomitus täyteen hintaan Maksullista lomitusta täyttä maksua vastaan voivat saada myös muut kuin lomituspalveluihin oikeutetut maatalousyrittäjät, mikäli kunta pystyy tarjoamaan vapaita lomittajia. Yrittäjä voi vähentää lomituspalvelumaksut verotuksessa

9 Lomituspalvelujen järjestäminen Lomituspalveluja haetaan yrittäjän sijaintikunnan lomituspalveluja hoitavasta paikallisyksiköstä. Paikallisyksiköiden yhteystiedot löytyvät parhaiten omasta kunnasta tai netistä Maatalousyrittäjällä on mahdollisuus valita, käyttääkö hän kunnan lomituspalveluita vai järjestääkö hän lomituksensa itse. Itsejärjestetystä lomituksesta paikallisyksikkö maksaa viljelijälle korvauksen. Kunnallinen lomitus Kunnallisessa lomituksessa paikallisyksikkö palkkaa lomittajan ja hoitaa yrittäjän puolesta lomituksen järjestämisen. Paikallisyksikön lomittajat ovat vakinaisia tai määräaikaisia lomittajia, jotka hoitavat suurimman osan lomituksista. Paikallisyksikkö voi palkata lomitusta tekemään joissakin tapauksissa myös maatalousyrittäjän suositteleman henkilön tai maatalousyrittäjän perheenjäsenen. Palvelusuunnitelma Lomitusten toimivuutta pyritään lisäämään paikallisyksikön ja maatalousyrittäjän yhdessä laatimalla palvelusuunnitelmalla. Suunnitelma sisältää mm. kuvauksen yrityksessä harjoitettavasta maataloudesta, kotieläinten määrän ja niiden hoidossa käytettävät työmenetelmät, kotieläinten päivittäiset hoitotyöt ja maatalousyrityksen hoitoon kuuluvat muut välttämättömät tehtävät. Suunnitelmassa arvioidaan myös tilan lomitustöiden edellyttämä osaamistarve ja yrittäjien toivomukset tulevista lomitusjärjestelyistä. Palvelusuunnitelma tarkistetaan joka kolmas vuosi tehtävän tilakäynnin yhteydessä

10 Itsejärjestetty lomitus Maatalousyrittäjä voi järjestää lomituksensa myös itse. Tällöin yrittäjä hankkii lomittajan itse ja saa tämän palkkaamisesta korvauksen toimittamalla paikallisyksikköön lomittajan allekirjoittaman kirjallisen selvityksen lomituksen toteutumisesta. Lomat voi pitää yhtä aikaa tai erikseen muiden perheenjäsenten kanssa. Lomaan voi sisältyä niin monta pyhäpäivää kuin yrittäjä haluaa. Jos yrittäjä haluaa järjestää lomituksen itse, hänen on ilmoitettava siitä etukäteen paikallisyksikölle. Ilmoitus täytyy tehdä myös, jos yrittäjä haluaa takaisin kunnalliseen lomitukseen. Molemmissa tapauksissa ilmoitus pitää tehdä kirjallisesti paikallisyksikölle kesäkuun loppuun mennessä. Siirtyminen tapahtuu seuraavan vuoden alussa. Maatalousyrittäjä voi hankkia lomittajan lomituspalveluja tuottavasta yrityksestä, käyttää itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivaa lomittajaa tai solmia työsuhteen lomittajan kanssa. Työnantajan velvoitteista yrittäjä saa tietoa Maaseudun Työnantajaliitosta, puhelin tai nettisivuilta Tuetun maksullisen lomituksen aikana yrittäjä voi käyttää lomittajana paikallisyksikön palveluksessa olevaa lomittajaa tai ostaa palvelun lomituspalveluyritykseltä tai -yrittäjältä

11 Lomitusrengas Yhtenä vaihtoehtona lomituksen järjestämiselle ovat lomitusrenkaat. Lomitusrengas voi olla joko kyläkohtainen tai saman tuotantosuunnan tiloista muodostettu yhteenliittymä. Lomitusrenkaan muodostavat maatalousyrittäjät voivat ehdottaa lomittajaa itse tai paikallisyksikkö osoittaa lomittajan renkaaseen. Lomitusrenkaan voivat muodostaa myös itsejärjestettyyn lomitukseen kuuluvat tilat. Lomittaja on tällöin yksityinen ammatinharjoittaja tai työsuhteessa maatalousyrittäjiin. Lomitusrenkaat voivat olla erikokoisia. Tilojen lukumäärään yhdessä renkaassa vaikuttaa mm. renkaan lomittajien lukumäärä ja tilojen lomituspäivien määrä. Lomituspalvelujen hakeminen Vuosiloman hakeminen Vuosilomaa haetaan kirjallisesti paikallisyksikön määräämän hakuajan kuluessa. Vuosilomaoikeutta on haettava riippumatta siitä, kuuluuko yrittäjä paikallisyksikön järjestämän lomituksen piiriin vai järjestääkö hän lomituksensa itse. Yleensä hakemus tehdään paikallisyksikön lähettämällä hakemuslomakkeella. Vuosiloma- ja sijaisapuhakemuksen voi tehdä myös netin kautta osoitteessa ja lähettää hakemus sähköisesti lomatoimistoon. Vuosiloman ajankohta Vuosilomat on pidettävä saman kalenterivuoden aikana. Hyväksyttävästä syystä loma tai osa siitä voidaan kuitenkin siirtää seuraavalle vuodelle. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi yrittäjän sairastumista hänelle varattuna loma-aikana

12 Vuosilomaan sisältyvät pyhäpäivät Jos maatalousyrittäjä käyttää paikallisyksikön järjestämiä lomituspalveluja, hänen vuosilomaansa saa sisältyä enintään kolme sunnuntaita tai vastaavaa juhlapäivää. Jos yrittäjä järjestää lomituksensa itse, lomaan voi sisältyä niin monta pyhäpäivää kuin yrittäjä haluaa. Vuosilomat osittain samanaikaisesti Paikallisyksikön järjestämiä lomituspalveluja käyttävän kahden tai useamman lomaan oikeutetun tilalla maatalousyrittäjillä on velvollisuus pitää 20 päivää vuosilomastaan samanaikaisesti, jos yrittäjien yhteenlaskettu lomituspäivän pituus on 9 tuntia tai vähemmän tai kotieläinten määrä on 20 yksikköä tai vähemmän. Sijaisavun hakeminen Sijaisapua voidaan hakea suullisesti tai kirjallisesti. Päätös sijaisavusta annetaan aina kirjallisesti. Myös itsejärjestetyn lomituksen piirin kuuluvan yrittäjän on haettava sijaisapuoikeutta. Korvauksen maksaminen edellyttää, että maatalousyrittäjä toimittaa paikallisyksikölle lomittajan allekirjoittaman selvityksen lomituksen toteutumisesta. Sijaisapuhakemuksen liitteet ja todistukset Sijaisavun hakemista varten yrittäjän pitää toimittaa paikallisyksikköön eri sijaisapuperusteiden vaatimia Kelan antamia päätöksiä tai muita todistuksia. Äkillisen sairastumisen vuoksi sijaisapua voi saada 7 päivää ilman lääkärintodistusta. Muutoksenhaku Maatalousyrittäjällä on mahdollisuus hakea oikaisua paikallisyksikön vastuuhenkilön hänelle antamista päätöksistä, kuten vuosiloma- ja sijaisapuoikeuksista, sijaisapumaksuista, itsejärjestetyn lomituksen korvauksista ja maksullisen lomituksen maksuista. Muutoksenhakuosoitus tulee aina päätöksen mukana

13 Lomittajan työt Lomittajan työtehtäviin kuuluvat kotieläintuotantoon ja kasvinviljelyyn liittyvät, lomitusaikana välttämättä tehtävät työt. Lomittajan tehtäviin kuuluu ainoastaan lomalla olevan työosuus. Lomittajan työtehtäviin eivät kuulu metsätyöt eivätkä rakennustyöt. Myös liitännäistoimintoihin liittyvät työt jäävät lomituspalvelujen ulkopuolelle. Lomittajan työpäivän pituus Lomituspäivän pituuden määrittämiseksi yrittäjän on ilmoitettava paikallisyksikölle tilan kotieläinten määrä ja laatu sekä käytettävät työmenetelmät. Ilmoitus pitää tehdä myös tilalla vakituisesti kotieläintuotannon työtä tekevistä henkilöistä, myös heistä, joilla ei ole lomaoikeutta. Lisäksi on ilmoitettava, millä tehtäväosuudella kukin tilalla työskentelevä hoitaa tilan tehtäviä. Itsejärjestetyssä lomituksessa paikallisyksikkö antaa päätöksen vuosilomassa ja sijaisavussa korvattavista tunneista. Kun yrittäjä järjestää lomituksen itse, hän voi vapaasti sopia lomittajan kanssa, mitä töitä tämän tehtäviin kuuluu ja miten pitkää päivää lomittaja tekee. Kunta maksaa lomituskorvauksen kuitenkin vain niiltä tunneilta, jotka se on laskenut lomittajalta kuluvan välttämättömiin töihin. Lomittajan työtehtävät Maatalouslomittajan työtehtäviin vuosilomalla kuuluu kotieläintuotantoon kuuluvat välttämättömät päivittäiset työtehtävät. Sijaisavun aikana lomittajan työpäivään voivat kuulua myös kasvinviljelyyn liittyvät tehtävät. Lomittaja voi tehdä myös tarpeen vaatiessa iltatarkastuksia, jos tilan kaikki yrittäjät pitävät vuosilomansa yhtä aikaa

14 Näin lomitus onnistuu Lomitus onnistuu parhaiten yhteistyöllä. Tavoitteena on, että lomituspalvelut järjestetään mahdollisimman hyvin yrittäjien toiveiden mukaan. Myös yrittäjä voi vaikuttaa lomituksen onnistumiseen. Sen vuoksi järjestelyistä ja lomittajan opastuksesta on hyvä sopia jo etukäteen. Yhteistoimintaryhmä Lomituspalvelujen onnistuminen edellyttää yhteistyötä kaikkien lomitusjärjestelmän kanssa tekemisissä olevien välillä. Kuntiin on perustettu paikallisia yhteistoimintaryhmiä, joissa on jäseninä lomituspalveluista vastaava kunnan vastuuhenkilö, lomittajien ja viljelijöiden edustajat sekä Mela-asiamies. Yksittäinenkin maatalousyrittäjä voi vaikuttaa kuntansa lomitusten toimivuuteen ja palvelujen kehittämiseen ottamalla yhteyttä oman paikallisyksikkönsä yhteistoimintaryhmän jäseniin ja esittämällä heille näkemyksensä. Ennen lomituksen alkamista yrittäjä opastaa lomittajan työhönsä ja antaa kirjalliset ja suulliset ohjeet eläinten hoidosta huolehtii, että työolot ja koneet täyttävät työturvallisuusvaatimukset opastaa lomittajan koneiden, laitteiden ja vaarallisten aineiden käyttöön hankkii maatalousyrityksessä loman aikana tarvittavat rehut ja muut tarvikkeet ilmoittaa lomittajalle, mistä hänet tavoittaa loman aikana

15 Lomitusnetti Maatalousyrittäjillä on mahdollisuus hoitaa lomitusasioitaan myös sähköisesti Lomitusnetissä. Kirjautuminen tapahtuu henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla osoitteessa Lomitusnetissä voit esimerkiksi käydä katsomassa vuosilomapäiviesi määrän tai tarkistaa, mille ajalle sinulle on varattu lomittaja. Voit tehdä vuosiloma- ja sijaisapuhakemuksen ja lähettää sen sähköisesti lomatoimistoon. Lomitusnetissä voit myös seurata hakemustesi käsittelyvaiheita. Lisäksi Lomitusnetin kautta voit pyytää tilalle maksullista lomitusta. Lue YEL-vakuutettujen turkistuottajien lomituspalveluista tai Sähköiset asiointipalvelut MYEL-vakuutettuna sinulla on mahdollisuus tutustua omaan Mela-turvaasi internetissä Melan sähköisten asiointipalvelujen kautta osoitteessa asiointipalvelut. Asiointipalveluissa voit tarkistaa henkilökohtaiset asiakastietosi, jotka on tallennettu Melan rekistereihin. Voit hoitaa vakuutusasioitasi, tehdä Mela-sairauspäivärahahakemuksen ja vanhuuseläkehakemuksen. Voit myös saada arviolaskelman nykyisestä Mela-turvastasi. Voit kokeilla, miten työtulon muuttaminen vaikuttaa Mela-turvaasi tai vakuutusmaksuihin. Työeläkeotteesta näet yksityisen työnantajan palveluksessa ja yrittäjänä tehdyn työhistoriasi. Lisäksi voit katsoa ja tulostaa erilaisia todistuksia vakuutuksistasi, eläkkeistäsi tai muista korvauksista

16 Lisätietoa Mela-turvasta Mela-asiamiehet ja asiakaspalvelumme auttavat sinua kaikissa Mela-turvaan liittyvissä asioissa. Monipuolista tietoa Mela-turvasta, asiamiesten yhteystiedot ja ohjeet vastaanottoajan varaamisesta löydät nettisivuiltamme fi. Soita asiakaspalveluumme Lähetä postia Melaan, PL 16, Espoo Melan esitteitä voit tilata maksutta netistä tai asiakaspalvelustamme. PunaMusta Oy 12/2012