Vuosikirjanumero KHO:2014:86 Antopäivä 26.5.2014 Taltionumero 1658 Diaarinumero 2500/3/12 Ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle Kansaneläkelaitoksen ja taksialan välinen sopimusjärjestely Kansaneläkelaitoksen korvattavaksi kuuluvat matkakustannukset Tilausvälityskeskustoiminta Suorakorvaus kuljetuksen suorittaneelle taksiyrittäjälle Sopimusjärjestelyn tulkinta Palveluja koskeva käyttöoikeussopimus Julkinen hankinta Kansaneläkelaitos maksaa vakuutetuille sairausvakuutuslain ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain nojalla matkakustannusten korvausta vakuutetun omavastuuosuuden ylittävältä osin. Kuljetusten järjestäminen ei kuitenkaan kuulu Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Kansaneläkelaitos oli allekirjoittanut Suomen Taksiliitto ry:n kanssa runkosopimuksen, jossa oli sovittu sairausvakuutuslain sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain perusteella myönnettävien matkakustannusten korvausten maksamisesta suorakorvausmenettelyllä kuljetuksen suorittaneille taksiyrittäjille. Runkosopimuksen mukaan Kansaneläkelaitoksen ja taksialan määrittelemillä alueellisilla taksiyhtiöillä oli oikeus liittyä runkosopimukseen tekemällä sopimus sähköisestä suorakorvausmenettelystä Kansaneläkelaitoksen asianomaisen vakuutuspiirin kanssa siten, että kunkin vakuutuspiirin alueen tilausvälityskeskustoiminnasta vastaa yksi taksiyhtiö. Kansaneläkelaitoksen seitsemän vakuutuspiiriä olivat allekirjoittaneet erikseen sopimukset sähköisestä suorakorvausmenettelystä määriteltyjen alueellisten taksiyhtiöiden kanssa. Sopimusten sisältämistä järjestelyistä ja suorakorvausmenettelystä ei ollut järjestetty tarjouskilpailua. Kansaneläkelaitos on sinänsä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007, hankintalaki) tarkoitettu hankintayksikkö. Markkinaoikeus oli katsonut, että Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Taksiliitto ry:n välinen runkosopimus ja sen perusteella tehdyt alueelliset suorakorvaussopimukset muodostivat yhdessä sopimuskokonaisuuden, jota oli pidettävä hankintalain 5 :n 6 kohdassa tarkoitettuna palveluja koskevana käyttöoikeussopimuksena. Asiassa oli arvioitava, onko Kansaneläkelaitoksen ja taksialan välillä sovittuun suorakorvausjärjestelyyn sovellettava unionin oikeudesta johtuvia käyttöoikeussopimuksia koskevia oikeusohjeita ja sitä myöten hankintalain säännöksiä. Korkein hallinto-oikeus päätti esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan SEUT 267 artiklassa tarkoitetun ennakkoratkaisupyynnön: 1. Onko unionin tuomioistuimen palvelukonsessiota koskevaa oikeuskäytäntöä tulkittava siten, että sen ulkopuolelle jää kokonaisjärjestely, johon osaltaan sisältyy viranomaisen järjestämisvastuulle kuuluvien korvausten maksatus suorakorvausjärjestelynä ja samalla kuljetusten tilausjärjestely, joka ei kuulu viranomaisen vastuulle? 2. Mikä merkitys on annettava järjestelystä johtuvalle välilliselle seuraukselle, että tilausten järjestelyn tarkoituksena on vähentää Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi julkisista varoista tulevia kuljetuskustannuksia?
Laki julkisista hankinnoista (348/2007) 5 1 momentti 6 kohta, 6 1 momentti 4 kohta, 15 1 kohta ja 21 2 momentti Sairausvakuutuslaki (1224/2004) 2 luku 1, 4 luku 7 1 momentti ja 15 luku 9 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005) 15 1 momentti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita ja julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (hankintadirektiivi) 1 artikla 4 kohta Päätös, josta valitetaan Markkinaoikeus 10.7.2012 nro 262-264/2012 1. Oikeudenkäynnin osapuolet ja kohde 1. Kansaneläkelaitos maksaa vakuutetuille sairausvakuutuslain (1224/2004)1 ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005)2 nojalla matkakustannusten korvausta vakuutetun omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Kuljetusten järjestäminen ei kuitenkaan kuulu Kansaneläkelaitoksen vastuulle. 2. Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Taksiliitto ry:n 4.2.2010 allekirjoittamassa runkosopimuksessa on sovittu sairausvakuutuslain ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain perusteella myönnettävien matkakustannusten korvausten maksamisesta suorakorvausmenettelyllä kuljetuksen suorittaneelle taksiyrittäjälle. Mainitun sopimuksen mukaan Kansaneläkelaitoksen ja taksialan määrittelemillä alueellisilla taksiyhtiöillä on oikeus liittyä runkosopimukseen tekemällä sopimus sähköisestä suorakorvausmenettelystä Kansaneläkelaitoksen asianomaisen vakuutuspiirin kanssa siten, että kunkin vakuutuspiirin alueen tilausvälityskeskustoiminnasta vastaa yksi taksiyhtiö. 3. Järjestelyn myötä Kansaneläkelaitoksen korvaamien taksimatkojen tilaus keskitetään kussakin sairaanhoitopiirissä yhteen taksien tilausvälityskeskukseen. Se välittää vakuutettujen tilaamat matkat järjestelmään kuuluville taksiautoilijoille. Vakuutettu maksaa matkansa omavastuuosuuden taksiautoilijalle, jolta matkojen maksutiedot siirtyvät sähköisesti tilausvälityskeskuksen kautta Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitos käsittelee korvaushakemukset ja tilittää korvaukset tilausvälityskeskukselle, joka välittää ne edelleen taksiautoilijoille. Jollei vakuutettu tilaa taksiaan järjestelyssä olevan tilausvälityskeskuksen kautta, hän maksaa taksimatkan kokonaan itse ja hakee omavastuuosuuden ylittävän korvauksen Kansaneläkelaitokselta jälkikäteen. 4. Kansaneläkelaitoksen seitsemän vakuutuspiiriä ovat allekirjoittaneet erikseen sopimukset sähköisestä suorakorvausmenettelystä Keski-Suomen Taksi Oy:n, Itä-Suomen Maakunnallinen Taksi Oy:n, Hämeen Taksi Oy:n, Kainuun Taksivälitys Oy:n, Pohjois-Suomen Taksi Oy:n ja Lounais-Suomen Taxidata Oy:n kanssa. 5. Edellä mainittujen sopimusten sisältämistä järjestelyistä ja suorakorvausmenettelystä ei ole järjestetty tarjouskilpailua.
6. Hakemukset markkinaoikeudelle Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Taksiliitto ry:n suorakorvausmenettelyä koskevasta järjestelystä ovat tehneet Oulun Taksipalvelut Oy, Suomen Palvelutaksit ry ja Turun Seudun Invataksit ry. 7. Valitukset markkinaoikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle ovat tehneet Kansaneläkelaitos, Suomen Palvelutaksit ry sekä Oulun Taksipalvelut Oy. 8. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuultavina ovat suorakorvaussopimukset Kansaneläkelaitoksen asianomaisten vakuutuspiirien kanssa allekirjoittaneet Hämeen Taksi Oy, Itä- Suomen Maakunnallinen Taksi Oy, Kainuun Taksivälitys Oy, Keski-Suomen Taksi Oy, Lounais- Suomen Taxidata Oy, Pohjois-Suomen Taksi Oy sekä runkosopimuksen Kansaneläkelaitoksen kanssa allekirjoittanut Suomen Taksiliitto ry. 9. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa on kysymys siitä, onko Kansaneläkelaitoksen ja taksialan välillä sovittuun suorakorvausjärjestelyyn sovellettava unionin oikeudesta johtuvia käyttöoikeussopimuksia koskevia oikeusohjeita ja sitä myöten kansallisen julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä. Jos asiassa ei ole miltään osin kysymys julkisesta hankinnasta, asiaa ensi asteena käsitelleen markkinaoikeuden olisi tullut jättää sille tehdyt kolme hakemusta (Oulun Taksipalvelut Oy, Suomen Palvelutaksit ry ja Turun Seudun Invataksit ry) tutkimatta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa muutoksenhakijana olevan Kansaneläkelaitoksen valitus perustuu väitteeseen siitä, että markkinaoikeus ei ole ollut asiassa toimivaltainen, koska järjestelyssä ei ole miltään osin kysymys julkisesta hankinnasta. 2. Merkitykselliset tosiseikat 2.1 Kansaneläkelaitoksesta 10. Kansaneläkelaitos on Suomen lainsäädännön mukaan itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Kansaneläkelaitos on julkisista hankinnoista annetun lain 6 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö. 11. Kansaneläkelaitoksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu laajalti sosiaaliturvaa koskevia tehtäviä. Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on lisäksi tiedottaa etuuksista ja palvelutoiminnastaan, harjoittaa etuusjärjestelmien ja oman toimintansa kehittämistä palvelevaa tutkimusta, laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita sekä tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. 12. Kansaneläkelaitos korvaa asiakkailleen sairasvakuutuslain mukaan sairauden hoitoon liittyvät matkakustannukset ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaan kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset asiakkaan omavastuuosuuden ylittäviltä osin. Kansaneläkelaitos ei ole vastuussa kuljetusten järjestämisestä. 13. Taksimatkan suorakorvaus kuljetuksen suorittaneelle perustuu sairausvakuutuslain 15 luvun 9 :ssä säädettyyn menettelyyn, jonka mukaisesti vakuutettu valtuuttaa suorakorvausmenettelyyn liittyneen taksiluvan omaavan taksiyrittäjän hakemaan ja saamaan puolestaan sairausvakuutuslaissa säädetyn korvauksen matkasta. 2.2 Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Taksiliitto ry:n väliset sopimukset 14. Kansaneläkelaitos ja Suomen Taksiliitto ry ovat allekirjoittaneet 30.9.2008 kehittämissopimuksen, jonka tarkoituksena on hyödyntää tietotekniikkaa
valtakirjasopimusmenettelyn mukaisten tilitystietojen tuottamisessa ja tilitysten maksamisessa taksipalvelujen tuottajien ja Kansaneläkelaitoksen välillä. 15. Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Taksiliitto ry. 4.2.2010 allekirjoittaman runkosopimuksen kohdan 5 "Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen" mukaan taksimatkan suorakorvaus kuljetuksen suorittaneelle perustuu sairausvakuutuslain 15 luvun 9 :ssä säädettyyn menettelyyn. Edelleen kyseisestä runkosopimuksen kohdasta käy ilmi, että kunkin alueellisen tilausvälityskeskuksen toiminnasta vastaa yksi taksiyhtiö, joka tekee suorakorvaussopimuksen Kansaneläkelaitoksen asianomaisen vakuutuspiirin kanssa. Kansaneläkelaitoksen vakuutuspiirin ja taksiyhtiön sekä tilausvälityskeskuksen tehtävistä sovitaan tarkemmin suorakorvaussopimuksessa. 16. Runkosopimuksen mukaan suorakorvausmenettelyn tavoitteena on Kansaneläkelaitoksen asiakkaiden palvelun parantaminen sekä matkojen yhdistely. Matkojen yhdistelyn tavoitteena on runkosopimuksen kohdan 6 "Matkojen yhdistely" mukaan Kansaneläkelaitoksen korvattavaksi tulevien kuljetuskustannusten kasvun hillitseminen siten, että suorakorvaussopimuksen Kansaneläkelaitoksen vakuutuspiirin kanssa tehnyt taksiyhtiö sitoutuu yhdistelemään erikseen suorakorvaussopimuksen liitteenä 6 olevassa palvelukuvauksessa esitetyin ehdoin samaan suuntaan samaan aikaan matkustavien vakuutettujen kuljetustilaukset. 17. Runkosopimuksen kohdan 7 "Suorakorvausmenettelyn käyttöönotosta ja ylläpidosta syntyvät kustannukset" mukaan kumpikin osapuoli vastaa menettelyn käyttöönotosta ja ylläpidosta syntyvistä itselleen aiheutuvista kustannuksista. Kohdan mukaan taksiyhtiöllä on oikeus periä menettelyyn liittyneeltä taksiyrittäjältä kohtuullinen korvaus niiden velvoitteiden täyttämisestä, jotka suorakorvaussopimuksessa on määritelty taksiyhtiön tehtäviksi. 2.3 Suorakorvaussopimukset 18. Suorakorvaussopimusten kohdassa 3 "Sopimuksen tarkoitus" on todettu, että sopimuksessa sovitaan runkosopimuksen perusteella määritellyn työn toteuttamiseksi tapahtuvasta sähköisen suorakorvausmenettelyn toteuttamisesta taksiyhtiön toiminta-alueella. 19. Suorakorvaussopimuksen kohdan 5 "Sopimuksen soveltamisalan rajoitukset" mukaan sähköistä suorakorvausmenettelyä sovelletaan kaikkiin Kansaneläkelaitoksen korvaamiin taksiliikenneluvalla suoritettuihin kuljetuksiin, jotka on tilattu mainitussa sopimuksessa tarkoitetun taksiyhtiön erikseen mainitusta tilausnumerosta. Menettelyn soveltaminen edellyttää lisäksi, että vakuutetulla on oikeus saada tilatusta matkasta korvaus sairasvakuutuslain tai kuntoutusrahaetuuksista annetun lain perusteella. 20. Suorakorvaussopimuksen kohdassa 6 "Taksiyrittäjän liittyminen sähköiseen suorakorvausmenettelyyn" on todettu, että yksittäinen voimassa olevan taksiluvan omaava taksiyrittäjä voi liittyä sähköiseen suorakorvausmenettelyyn tekemällä liittymis- tai muun vastaavan sopimuksen asemapaikkansa mukaisen toiminta-alueen sellaisen taksiyhtiön kanssa, joka vastaa kyseisellä toiminta-alueella Kansaneläkelaitoksen sähköisessä suorakorvausmenettelyssä korvaamien kuljetusten tilausvälitystoiminnan järjestämisestä. 21. Suorakorvaussopimuksen kohdan 7.1 "Tehtävät sähköisessä suorakorvausmenettelyssä" mukaan taksiyhtiön tehtävänä on tilausten vastaanottaminen ja välittäminen, kuljetustilausten yhdisteleminen, tilaus- ja maksutapahtumatietojen yhdistäminen ja toimittaminen edustapalvelimelle (englanniksi reverse proxy) sekä kuljetuskorvausten tilitys autoilijoille. Tilausten vastaanottamisen ja välittämisen osalta on todettu muun ohella, että taksiyhtiö sitoutuu
vastaanottamaan Kansaneläkelaitoksen korvaamien kuljetusten tilaukset erikseen sovitussa tilausvälityskeskuksen puhelinnumerossa. Toiminta-alueella voi olla vain yksi tilausvälityskeskus. Asiakkaiden maksama puheluhinta voi olla enintään samansuuruinen kuin tilausvälityskeskuksen käyttämä hinta kuluttajille tarkoitetussa taksin tilausnumerossa. Taksiyhtiö sitoutuu välittämään tilaukset voimassa olevan taksiluvan omaaville, asiakkaan avustustarpeisiin soveltuville ja tarkoituksenmukaisimmille, yleensä asiakasta lähimmille taksiyrittäjille. Taksiyhtiöllä on oikeus sopia tilausvälityksen järjestämisestä tilausvälityskeskuksen kanssa. Sähköiseen suorakorvausmenettelyyn liittymättömille taksiyrittäjille ei välitetä tässä sopimuksessa tarkoitettuja kuljetustilauksia. 22. Suorakorvaussopimuksessa on kuljetustilausten yhdistelemisen osalta todettu muun ohella, että taksiyhtiö sitoutuu yhdistelemään samaan suuntaan samaan aikaan matkustavien vakuutettujen kuljetustilaukset. Taksiyhtiö sitoutuu raportoimaan tilausvälityspalvelun palvelutasosta sekä yhdistelyn määrästä kuukausittain Kansaneläkelaitokselle. 23. Suorakorvaussopimuksessa on todettu tilaus- ja maksutapahtumatietojen yhdistämisen ja Kansaneläkelaitoksen ylläpitämälle edustapalvelimelle toimittamisen osalta muun ohella, että taksiyhtiö toimittaa edustapalvelimelle Kansaneläkelaitoksen korvattavaksi tulevien taksiliikenneluvalla suoritettujen matkojen yhdistetyt tilaus- ja maksutapahtumatiedot. 24. Suorakorvaussopimuksessa on Kansaneläkelaitoksen tehtävien osalta todettu muun ohella, että se sitoutuu antamaan tarvittavat toimintaohjeet ja koulutuksen sähköisestä suorakorvausmenettelystä alueella toimiville terveydenhuollon toimintayksiköille sekä taksiyhtiölle. Kansaneläkelaitos vastaa myös menettelyn käyttöönottoon liittyvästä yleisestä tiedottamisesta vakuutetuille. Kansaneläkelaitos ja taksiyhtiö vastaavat liittymissopimuksen tehneiden taksiyrittäjien koulutuksesta. Kansaneläkelaitos sitoutuu sopimuksessa myös vastaanottamaan viivytyksettä taksiyhtiön edustapalvelimelle toimittamat yhdistetyt maksutapahtuma- ja tilaustiedot sekä suorittamaan tilityksen. Kansaneläkelaitos lähettää edustapalvelimelle korvattavien matkojen tilitysilmoitustiedot taksiyhtiölle tietojen tarkastamista ja matkakorvausten edelleen tilitystä varten. 25. Alueelliset taksiyhtiöt saavat tilausvälitystoiminnastaan korvauksen perimällä järjestelmään liittyneiltä taksiyrittäjiltä erikseen määriteltävän korvauksen sekä perimällä asiakkailta tilauksista puhelumaksua. 2.4 Muuta järjestelyn tavoitteista ja sen tuomista muutoksista 26. Ennen suorakorvausmenettelyä sairasvakuutuslain 15 luvun 9 :n mukainen suorakorvaus toteutettiin niin sanotulla valtakirjamenettelyllä. Valtakirjamenettelyssä Kansaneläkelaitos solmi kuljetusalojen liittojen kanssa runkosopimuksen sekä yksittäisten taksiautoilijoiden kanssa suorakorvaussopimukset. Sopimuksen myötä taksiautoilija on voinut vastaanottaa vakuutetulta yksittäistä kuljetusta koskevan paperisen valtakirjan korvauksen hakemiseksi puolestaan ja vakuutettu on saanut suorakorvauksen. Tämän jälkeen taksiautoilija on toimittanut paperisen korvauksen Kansaneläkelaitokselle, ja Kansaneläkelaitos on maksanut korvauksen taksiautoilijalle 27. Asiassa on esitetty sähköisen suorakorvausmenettelyn tavoitteiksi lisäksi muun ohella taksimatkan tilaus- ja maksutietojen luotettava ja yhdenmukainen saaminen Kansaneläkelaitoksen käyttöön hyödyntämällä olemassa olevia tilausjärjestelmiä ja maksuvälinetekniikkaa sekä Kansaneläkelaitoksen hallinnoimien sopimusten määrän (9 000 autoilijakohtaista sopimusta) vähentäminen korvaamalla ne taksiyhtiöiden kanssa tehtävillä suorakorvaussopimuksilla.
28. Suorakorvausjärjestelmän käyttöönotto aiheuttaa muutoksia myös siten, ettei Kansaneläkelaitos enää vie manuaalisesti tietoja taksimatkoista matkakorvausjärjestelmään muutoin kuin poikkeustapauksissa. Suorakorvausjärjestelmässä Kansaneläkelaitos saa lisäksi ilman erityistoimia tiedot myös lyhyistä ja alle omavastuun jäävistä taksimatkoista asiakkaan omavastuukertymän ajan tasalla pitämiseksi. 29. Järjestelyn myötä kuljetuskorvaukseen oikeutettu vakuutettu voi joko tilata kuljetuksen yhdeltä alueelliselta tilausvälityskeskukselta ja maksaa kuljetuksesta vain omavastuuosuuden tai käyttää järjestelyn ulkopuolista taksiyrittäjää maksamalla itse koko taksimatkan ja hakemalla Kansaneläkelaitokselta korvauksen jälkikäteen. 3. Kansallinen lainsäädäntö sekä merkityksellinen kansallinen oikeuskäytäntö 3.1 Hankintalaki 30. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita ja julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (hankintadirektiivi) on pantu täytäntöön Suomessa julkisista hankinnoista annetulla lailla (348/2007)3 ja lain nojalla annetulla asetuksella (614/2007)4. 31. Hankintalain 5 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. 32. Hankintalain 5 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen. 33. Hankintalain 5 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan muuten samanlaista sopimusta kuin palveluhankintasopimus, mutta palvelujen vastikkeena on joko oikeus hyödyntää palvelua tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. 34. Hankintalakia koskevien esitöiden yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 50/2006 vp) on todettu, että käyttöoikeussopimuksen vastikkeena voi olla esimerkiksi oikeus periä maksuja palveluja käyttäviltä asiakkailta ja että palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen määritelmä vastaa direktiivin 2004/18 1 artiklan 4 kohdan määritelmää. 35. Hankintalain 21 :n 2 momentin mukaan palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin tulevat sovellettaviksi hankintalain I, III ja IV osan säännösten lisäksi kyseisessä lainkohdassa mainitut hankintalain II osan säännökset. 36. Hankintalain 15 :n 1 kohdan mukainen palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten kansallinen kynnysarvo on ollut 15 000 euroa sinä ajankohtana, jolloin suorakorvausmenettelystä on sovittu. Hankintalain mukaan markkinaoikeus ensi asteen tuomioistuimena ja korkein hallintooikeus viimeisenä oikeusasteena eivät ole toimivaltaisia tutkimaan sellaista hankinta-asiaa, jossa hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo alittaa laissa määritellyn kansallisen kynnysarvon. 3.2 Sairausvakuutuslaki
37. Sairausvakuutuslain (1224/2004) 2 luvun 1 :n 1 momentin mukaan sairaanhoitona vakuutetulle korvataan sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa säädetään muun ohella sairauden hoitoon liittyvät matkakustannukset. 38. Sairausvakuutuslain 4 luvun 7 :n 1 momentin mukaan vakuutetulle aiheutuneet matkakustannukset korvataan kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät omavastuuosuuden. Korvaus maksetaan kuitenkin enintään matkakustannuksen korvauksen perusteeksi vahvistetun korvaustaksan määrästä. 39. Suorakorvausmenettely perustuu sairasvakuutuslain 15 luvun 9 :ään, jonka mukaan lain mukainen matkakorvaus voidaan maksaa kuljetuspalvelun tuottajalle sen tekemän tilityksen perusteella erikseen sovittavalla tavalla, jos palvelun tuottaja on perinyt vakuutetulta omavastuuosuuden matkan hinnasta. 3.3 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 40. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 15 :n 1 momentin mukaan kuntoutujalle sekä lain 9, 11 b ja 12 :ssä tarkoitettuun kuntoutukseen osallistuvalle omaiselle tai muulle läheiselle korvataan tämän lain mukaisesta Kansaneläkelaitoksen järjestämästä tai korvaamasta kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset siten kuin sairausvakuutuslain 4 luvussa säädetään. 3.4. Kansallinen oikeuskäytäntö 41. Korkein hallinto-oikeus on 7.9.2012 antamassaan vuosikirjaratkaisussa KHO 2012:71 katsonut seuraavasti: "Kuljetuspalveluja koskevan asian tarjouspyynnön ja sen liitteiden useista kohdista ilmenee kuljetuspalvelukilpailutuksessa tarjouksen tehneiden toimittajien velvollisuus sitoutua kaupungin osoittamaan tilaustenvälitysjärjestelmään. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kaupungit ohjeistavat inva-asiakkaat tilaamaan matkansa kaupunkien osoittamasta tilausnumerosta. A:n kaupunki on myöhemmin kilpailutuksen aikana nimennyt tilaustenvälityspalvelujen tarjoajaksi X Oy:n. A:n kaupunki ei maksa korvausta tilaustenvälityspalvelujen tarjoajalle eli X Oy:lle invakuljetusten tilaustenvälityksestä, vaan X Oy:n tarjoaman tilaustenvälityspalvelun maksavat invakuljetuksen tilanneet asiakkaat. X Oy on näin ollen ottanut kokonaan vastattavakseen kyseiseen palvelutoimintaan liittyvän liiketoiminnallisen riskin. Kun A:n kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin kuljetuspalveluihin liittyvän tilaustenvälityspalvelun hankinnassa ilmoittamalla tarjouspyynnössä, että matkojen hoitaminen edellyttää tarjoajalta sitoutumista kaupunkien osoittamaan välitysjärjestelmään, A:n kaupunki on käyttänyt hankintamenettelyn tavoin ratkaisuvaltaa tilaustenvälityspalvelun tarjoajan valinnassa. Markkinoilla on ollut useita tilaustenvälityspalveluja tarjoavia yrityksiä. A:n kaupunki on menettelyllään sulkenut kuljetuspalveluasiakkaiden valinnanvapauden ja rajoittanut tarjoajien määrää. Asian oikeudelliseen arviointiin ei vaikuta se seikka, että A:n kaupunki ei ole tehnyt muodollista hankintapäätöstä tilaustenvälityspalvelujen hankinnasta eikä se, että A:n kaupunki ja X Oy eivät ole tehneet kirjallista hankintasopimusta tilaustenvälityspalveluista. Myöskään sillä seikalla, että A:n
kaupungilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää kuljetusten tilausvälityspalveluita, ei ole merkitystä. Asian oikeudelliseen arviointiin ei vaikuta myöskään se seikka, että inva-autoa tarvitsevat henkilöt voivat tilata taksin muutakin kautta tai ottaa taksin niin sanotusti tolpalta eikä sillä, että osalla invakuljetusasiakkaista on vakiotaksioikeus. Edellä esitetyillä perusteilla kysymys on siten hankintalain 5 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta." 42. Edellä selostetussa tapauksessa hankintayksikkö oli kansallisen lain mukaan velvollinen järjestämään kuljetukset. 4. Unionin oikeuden merkitykselliset säännökset 43. Hankintadirektiivin 2004/18/EY 1 artiklan 2 kohdan alakohdan a mukaan julkisia hankintoja koskevilla sopimuksilla tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty yhden tai useamman taloudellisen toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen välillä ja joiden tarkoituksena on tässä direktiivissä tarkoitettu rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen. Alakohdan d mukaan julkisia palveluhankintoja koskevilla sopimuksilla tarkoitetaan muita kuin julkisia rakennusurakoita ja julkisia tavarahankintoja koskevia julkisia hankintasopimuksia, joiden kohteena on liitteessä II tarkoitettujen palvelujen suorittaminen. 44. Hankintadirektiivin 1 artiklan 4 kohdan mukaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan muutoin samanlaista sopimusta kuin julkista palveluhankintaa koskevaa sopimusta, paitsi että palvelujen suorittamisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelun käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. 45. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU käyttöoikeussopimusten tekemisestä on annettu 26.2.2014 (EUVL 28.3.2014 L 94). Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika päättyy 18.4.2016 eikä direktiiviä ole vielä Suomessa kansallisesti täytäntöönpantu. Direktiivin säännöksiä ei sovelleta käsillä olevaan asiaan, mutta korkein hallinto-oikeus pitää hyödyllisenä viitata seuraaviin direktiivin säännöksiin. 46. Uuden direktiivin 5 artiklan mukaan käyttöoikeussopimuksella ja palvelujen käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan tässä direktiivissä: 1) "käyttöoikeussopimuksilla" a alakohdan määritelmän mukaisia käyttöoikeusurakoita taikka b alakohdan määritelmän mukaisia palvelujen käyttöoikeussopimuksia: a) (- - -) b) "palvelujen käyttöoikeussopimuksella" rahallista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, jolla yksi tai useampi hankintaviranomainen tai hankintayksikkö siirtää muiden kuin a alakohdassa tarkoitettuja käyttöoikeusurakoita koskevien palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen yhdelle tai useammalle talouden toimijalle ja jossa siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. 47. Uuden direktiivin 5 artiklan mukaan käyttöoikeusurakan tai palvelujen käyttöoikeussopimuksen tekemiseen liittyy se, että "käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyy urakkaa tai palveluja toteutettaessa toiminnallinen riski, joka voi käsittää joko kysyntä- tai tarjontariskin tai molemmat.
Käyttöoikeussopimuksen saajan katsotaan vastaavan toiminnallisesta riskistä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa silloin, kun hankinnan kohteena olevien urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjen investointien ja niistä aiheutuneiden kustannusten takaisin saamisesta ei ole varmuutta. Osaan käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyneestä riskistä sisältyy todellinen altistuminen markkinoiden epävarmuustekijöille, jolloin käyttöoikeussopimuksen saajalle koituva mahdollinen tappio ei ole pelkästään nimellinen tai merkityksetön". 48. Uuden direktiivin johdannon 48 kohdassa todetaan seuraavaa: "Eräissä tapauksissa oikeushenkilö toimii kansallisen lainsäädännön asiankuuluvien säännösten nojalla tiettyjen hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden välineenä tai teknisenä palveluna ja on velvollinen täyttämään kyseisten hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden sille antamia määräyksiä voimatta vaikuttaa suorituksista saamaansa korvaukseen. Tällaiseen puhtaasti hallinnolliseen suhteeseen, joka ei ole luonteeltaan sopimusperusteinen, ei olisi sovellettava käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyjä." 5. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö 49. Unionin tuomioistuin (aikaisemmin yhteisöjen tuomioistuin) on asiassa C-206/08, Wasser- und Abwasserzweckverband Gotha und Landkreisgemeinden (WAZV Gotha) vastaan Eurawasser Aufbereitungs- und Entsorgungsgesellschaft mbh ym, antamassaan tuomiossa, (EU:C:2009:540, tuomion 54 kohta ja siinä viitattu oikeuskäytäntä sekä 77 kohta) katsonut, että kyseessä on palveluja koskeva konsessiosopimus, kun sovittu korvaus perustuu siihen, että palvelun suorittajalle annetaan oikeus hyödyntää omaa palvelujen tarjoamista, ja että vaikka hankintaviranomaiselle aiheutuva riski onkin huomattavan pieni, palveluja koskevan konsessiosopimuksen olemassaolon toteamiseksi on joka tapauksessa tarpeen, että hankintaviranomainen siirtää konsessionhaltijalle tähän toimintaan liittyvän riskin täysimääräisesti tai ainakin pääosin. 50. Unionin tuomioistuin on asiassa C-348/10, Norma-A SIA ja Dekom SIA vastaan Latgales plānošanas reģions antamassaan tuomiossa (EU:C:2011:721, 42 ja 44 kohta ja niissä viitattu oikeuskäytäntö) lausunut, että palveluja koskevan sopimuksen tapauksessa sillä, ettei hankintaviranomainen maksa korvausta suoraan sopimuskumppanille vaan tällä on oikeus saada korvaus kolmansilta, täytetään direktiivin 2004/17 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetty vastiketta koskeva edellytys. Vaikka korvaustapa onkin yksi ratkaisevista tekijöistä palvelukonsessioksi luokittelun näkökulmasta, oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että palvelukonsessio edellyttää sitä, että konsessionsaaja ottaa kantaakseen kyseisiin palveluihin liittyvän liiketoiminnallisen riskin. Jos palvelutoimintaan liittyvää riskiä ei siirretä palvelun suorittajalle, kyseinen toimenpide on palveluhankintaa koskeva sopimus eikä palvelukonsessio. 51. Unionin tuomioistuin on katsonut asiassa C-274/09, Privater Rettungsdienst und Krankentransport Stadler vastaan Zweckverband für Rettungsdienst und Feuerwehralarmierung Passau ym, antamassaan tuomiossa (EU:C:2011:130, 33 kohta), että kun palvelujen suorittaja saa korvausta yksinomaan kolmansilta, jo se, että hankintaviranomainen siirtää "hyvin vähäisen" liiketoiminnallisen riskin, riittää siihen, että palvelukonsession voidaan todeta olevan olemassa. Edelleen tuomion mukaan (37 kohta ja siinä viitattu oikeuskäytäntö) palveluun liittyvä liiketoiminnallinen riski on ymmärrettävä riskinä altistua markkinoiden epävarmuustekijöille, ja se voi ilmetä muiden toimijoiden kilpailusta aiheutuvana riskinä, riskinä, joka aiheutuu siitä, etteivät palvelujen kysyntä ja tarjonta vastaa toisiaan, riskinä, joka aiheutuu siitä, että ne, joiden on maksettava hinta suoritetuista palveluista, ovat maksukyvyttömiä, riskinä, joka aiheutuu siitä, ettei tuloilla saada kokonaan katetuiksi toimintakustannuksia, tai vielä palvelun puutteellisuuteen perustuvasta vastuusta aiheutuvana riskinä.
6. Tiivistelmä asian aiemmasta käsittelystä sekä asianosaisten keskeisistä perusteluista 52. Esillä olevaa asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt markkinaoikeus on katsonut, että Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Taksiliitto ry:n välinen runkosopimus ja sen perusteella tehdyt alueelliset suorakorvaussopimukset muodostavat yhdessä sopimuskokonaisuuden, jota on pidettävä hankintalain 5 :n 6 kohdassa tarkoitettuna palveluja koskevana käyttöoikeussopimuksena. Markkinaoikeus on tämän vuoksi tutkinut sille tehdyn hakemuksen. 53. Markkinaoikeus on katsonut muun ohella, että sopimuskokonaisuudella on luotu järjestelmä, jossa matkakorvaukseen oikeutetut vakuutetut ovat saaneet Kansaneläkelaitokselta ohjeet siitä, minkä taksiyhtiön ylläpitämän tilausvälityskeskuksen kautta on mahdollista tilata kuljetus, joka on suorakorvausmenettelyn piirissä. Näitä suorakorvausmenettelyn piirissä olevia kuljetuksia ovat vakuutetuille voineet tarjota vain ne taksiautoilijat, jotka ovat olleet sopimussuhteessa Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen tehneen alueellisen taksiyhtiön kanssa ja Kansaneläkelaitos on näin ollen myös vaikuttanut kuljetusten tarjoajien valintaan. 54. Markkinaoikeus on edelleen katsonut, että alueellisella taksiyhtiöllä olevien sopimusten perusteella olevassa oikeudessa periä maksu suorakorvausmenettelyyn liittyviltä taksiyrittäjiltä sekä vakuutetuilta on kysymys taloudellisesti mitattavissa olevasta hyödystä tai edusta ja sen myötä vastikkeesta, joten hankintalain 5 :n 6 kohdassa säädetty vastiketta koskeva edellytys täyttyy. 55. Markkinaoikeus on myös katsonut, että alueellinen taksiyhtiö ottaa kantaakseen palvelun hyödyntämiseen liittyvän riskin. Perusteluissa on todettu, että palveluntuottaja joutuu itse investoimaan palvelun tuottamiseen. Koska matkakorvaukseen oikeutetuilla vakuutetuilla on edelleen oikeus myös maksaa matka ensin kokonaan itse ja hakea myöhemmin korvausta Kansaneläkelaitokselta, taksimatkojen tilausvälityspalvelu ei takaa alueelliselle taksiyhtiölle tiettyä vähimmäismäärää puhelumaksuja ja yksittäisten taksiyrittäjien välityspalvelusta maksamia korvauksia. Alueellisen taksiyhtiön tulot riippuvat siten kolmansien toimista ja näiden maksamista korvauksista. 56. Markkinaoikeus on katsonut Kansaneläkelaitoksen menetelleen virheellisesti, kun se ei ole järjestänyt tarjouskilpailua käyttöoikeussopimuksen sopijapuolia valitessaan. 57. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valittajana oleva Kansaneläkelaitos on esittänyt, että kysymyksessä olevan yhteistyöjärjestelyn ominaispiirteet eivät vastaa palvelukonsessiosopimuksen ominaispiirteitä palvelun vastikkeen ja riskin siirtymisen osalta vaan että sopimuskokonaisuuden tarkoituksena on toteuttaa sairasvakuutuslain 15 luvun 9 mukainen suorakorvausmenettely. 58. Kansaneläkelaitoksen lakisääteisiin velvollisuuksiin ei kuulu Kansaneläkelaitoksen korvattaviksi kuuluvien kuljetusten järjestäminen. Kansaneläkelaitoksella on vain velvollisuus toimeenpanna sairasvakuutuslain ja kuntoutusetuuslain mukaiset korvaukset. 59. Sopimuskokonaisuuden tarkoituksena ei ole palvelun hankkiminen hankintalaissa tarkoitetulla tavalla eikä Kansaneläkelaitos hanki mitään sopimusjärjestelyn myötä. Kansaneläkelaitos ei suorita taksiyrityksille minkäänlaista korvausta eikä järjestely sisällä Kansaneläkelaitokselle kuuluvan riskin siirtoa sen oman vastuun piiristä taksiyhtiöille. 60. Taksinvälityskeskukset rahoittavat toimintansa kohtuullisilla taksiyrittäjiltä perittävillä korvauksilla sekä asiakkailta perittäviltä puhelumaksuilla. Toimintaa rahoitetaan samalla tavalla
sekä niissä välityskeskuksissa, jotka kuuluvat suorakorvausmenettelyyn, että niissä, jotka eivät kuulu mainittuun menettelyyn. Kansaneläkelaitos ei ole myöntänyt taksiyhtiöille oikeutta tuloihin tai vastuuta menoista, koska sillä ei itselläänkään ole tällaisia oikeuksia tai velvollisuuksia. 61. Suomen Taksiliitto ry on katsonut, että Kansaneläkelaitos ei hanki tai osta sopimuksilla palvelua eikä siirrä omia lakisääteisiä tehtäviään tai tehtäviin liittyviä riskejään toiselle hankintalain tarkoittamalla tavalla vastikkeellisesti. Suomen Taksiliitto ry on esittänyt perusteluja näkemykselleen yhtenevästi Kansaneläkelaitoksen kanssa. 62. Suomen Palvelutaksit ry on esittänyt, että runkosopimus sekä sen nojalla alueittain tehdyt suorakorvaussopimukset ja kokonaisuuteen sisältyvät autoilijakohtaiset liittymäsopimukset muodostavat hankintalaissa säädetyn käyttöoikeussopimuksen. 63. Suorakorvausmenettelyssä Kansaneläkelaitokselle kuuluvat tehtävät korvaushakemusten käsittelyssä ja niiden maksamisessa ovat merkittävästi vähentyneet. Maksutapahtuma- ja tilaustietojen käsitteleminen on uuden sopimusjärjestelyn myötä siirretty alueellisen taksiyhtiön vastuulle verrattuna aikaisempaan järjestelyyn, jossa näistä huolehti Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitos on järjestelyllä vähentänyt omaa osuuttaan matkakorvausten käsittelyssä sekä välittänyt vastuun laite- ja ohjelmistosovellusten ylläpidosta Suomen Taksiliitto ry:n alaiselle organisaatiolle. 64. Suorakorvausmenettelyllä on taloudellista arvoa alueelliselle taksiyhtiölle ja vastiketta koskeva edellytys täyttyy. Suorakorvausmenettely ei anna Taksiliiton alaiselle organisaatiolle yksinoikeutta kuljetuspalvelujen tuottamiseen sekä tilausvälityspalveluihin. Alueellinen taksiyhtiö on siten ottanut kantaakseen palvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin. 65. Kansaneläkelaitos myötävaikuttaa siihen, että vakuutettu asiakas käyttää suorakorvausmenettelyyn sisältyvän taksiyhtiön tilaus- ja matkapalveluja. Kansaneläkelaitokselle syntyy taloudellista säästöä siitä, että aiemmat valtakirjamenettelystä aiheutuneet kustannuksen eivät jää rasittamaan sen omaa taloutta. Järjestelyllä tavoitellaan kustannussäästöjä myös matkoja yhdistelemällä. 66. Oulun Taksipalvelut Oy ja Turun Seudun Invataksit Oy ovat esittäneet, että kysymyksessä on palveluja koskeva käyttöoikeushankinta. Yhtiöt ovat esittäneet perusteluja näkemykselleen yhtenevästi Suomen Palvelutaksit ry:n kanssa. 67. Hämeen Taksi Oy, Itä-Suomen Maakunnallinen Taksi Oy, Kainuun Taksivälitys Oy, Keski- Suomen Taksi Oy, Lounas-Suomen Taxidata Oy, Pohjois-Suomen Taksi Oy ovat esittäneet, ettei kysymyksessä ole palveluja koskeva käyttöoikeushankinta. Yhtiöt ovat esittäneet perusteluja näkemykselleen yhtenevästi Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Taksiliitto ry:n kanssa. 7. Ennakkoratkaisupyynnön tarve 68. Ennakkoratkaisupyynnön tarve johtuu siitä, että oikeudellisesti ei ole selvää, onko edellä selostetussa sopimuskokonaisuudessa kysymys julkisia hankintoja koskevan direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 4 kohdan mukaisesta palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta. Mikäli näin on, käsillä olevaan asiaan tulevat sovellettaviksi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella SEUT 49 ja 56 artikla ja niistä johtuvat syrjimättömyys- ja avoimuusvelvoite.
69. Markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden toimivalta määräytyy hankintalain mukaan. Mikäli asiassa on kysymys palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta, on kumpikin tuomioistuin toimivaltainen tutkimaan asian aineellisesti. 70. Sähköisen suorakorvausmenettelyn myötä Kansaneläkelaitos korvausten maksamiseen velvollisena julkisoikeudellisena laitoksena saa säästöä siitä, että se välttyy aikaisempien yksittäisten taksiyrittäjien kanssa tehtyjen sopimusten hallinnoinnilta ja paperisten korvaushakemusten käsittelyltä. Asiassa on myös esitetty, että Kansaneläkelaitokselle koituu järjestelystä säästöä sitä kautta, että tilausvälityskeskukset pystyvät yhdistämään matkoja aikaisempaa tehokkaammin, jolloin taksiyrittäjille maksettaviin korvauksiin kuluu vähemmän julkisia varoja. Asiassa on esitetty arvio, että näin kertyvän julkisten varojen säästön suuruus voisi olla vuositasolla viisi miljoonaa euroa. 71. Riidatonta asiassa on kansallisen lainsäädännön perusteella se, ettei Kansaneläkelaitoksella ole velvollisuutta kuljetusten tai niiden tilaamiseen järjestämiseen vaan ainoastaan kuljetuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen siltä osin kuin kustannukset ylittävät lainsäädännössä erikseen määritellyn vakuutettujen omavastuuosuuden. 72. Suorakorvausmenettelyssä on aikaisempaan valtakirjamenettelyyn verrattuna kysymys Kansaneläkelaitoksen vastuulle sairasvakuutuslain ja kuntoutusetuuksista annetun lain nojalla kuuluvien korvausten maksamisjärjestelyiden yksinkertaistamisesta ja myös maksatusjärjestelmään liittyvien kustannussäästöjen saamisesta. 73. Asiassa on tulkinnanvaraista, onko unionin tuomioistuimen palvelukonsessiota koskevaa oikeuskäytäntöä tulkittava siten, että sen ulkopuolelle jää kokonaisjärjestely, johon osaltaan sisältyy viranomaisen järjestämisvastuulle kuuluvien korvausten maksatus suorakorvausjärjestelynä ja samalla kuljetusten tilausjärjestely, joka ei kuulu viranomaisen vastuulle. 8. Ennakkoratkaisukysymykset 74. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja pyytää unionin tuomioistuimelta SEUT 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisun seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko unionin tuomioistuimen palvelukonsessiota koskevaa oikeuskäytäntöä tulkittava siten, että sen ulkopuolelle jää kokonaisjärjestely, johon osaltaan sisältyy viranomaisen järjestämisvastuulle kuuluvien korvausten maksatus suorakorvausjärjestelynä ja samalla kuljetusten tilausjärjestely, joka ei kuulu viranomaisen vastuulle? 2. Mikä merkitys on annettava järjestelystä johtuvalle välilliselle seuraukselle, että tilausten järjestelyn tarkoituksena on vähentää Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi julkisista varoista tulevia kuljetuskustannuksia? 75. Saatuaan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun yllä oleviin kysymyksiin korkein hallintooikeus antaa lopullisen päätöksensä täällä vireillä olevassa valitusasiassa. Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Janne Aer. Esittelijä Saija Laitinen.