Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto



Samankaltaiset tiedostot
Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness , Kotkan Höyrypanimo

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Energiapoliittisia linjauksia

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Tuotantotukilain muutokset

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Metsäbioenergia energiantuotannossa

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.

Metsäpäivä Kuhmo Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti

Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Energiatuki Kati Veijonen

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP)

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Primäärienergian kulutus 2010

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Bioenergian tukimekanismit

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma (NREAP)

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Jyväskylän energiatase 2014

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Jyväskylän energiatase 2014

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2014

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Ajankohtaista kotimaisen ja uusiutuvan energian politiikasta Suomessa

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

HE 124/2011 vp. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Transkriptio:

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto

Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta 2005 2020 on n. 38 TWh 2/2011 2

UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Primäärienergiana 2005 2020 2005=>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet 37 38 1,1 Teollisuuden tähdepuu 20 19-1,8 Yhteensä 57 56-0,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake 6 25 18,9 Puun pienkäyttö 13 12-0,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä 37 77 40,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä (2 94 134 39,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa (2 87 124 37,5 Energian loppukulutus 303 327 (* 23,6 Muutos, TWh / %-yksikköä Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima 2005-2009 normalisoitu (3 päivitetty laskelma 30.3.2010: paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020 2/2011 3

Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 2005-2020, % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän 2/2011 4

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Nykyiset energiatuet ja niiden lisäys, TAE2011 n. 150 M Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki (L 1396/2010), TAE2011 n. 55 M ja v. 2020 n. 340 M Liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite 20 % vuonna 2020 (L 446/2007, muut. 1420/2010) EU-vähimmäisvaatimus 10 % vuonna 2020 Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (L 1184/2005, muut. 1254/2010), TAE2011 30 M Pienpuun energiatuki (L xx/2011); TAE2011 n. 13 M ja v. 2020 n. 36 M Kivihiilen korvaaminen sähkön ja lämmön tuotannossa (VTT:ltä valmistunut selvitys asiasta 3/2011) Yleinen t&k-rahoitus Täydentyvä järjestelmä, uusia kustannuseriä tulossa lähivuosina 2/2011 5

Energiatuen jakautuminen energialähteittäin ja energiansäästö- ja tehokkuus 2010 Puun energiakäyttö - Energian tuotanto - Puupolttoaineen tuotanto Muut uusiutuvat energialähteet - Biokaasu - Pienvesivoima - Aurinko/lämpöpumput/polttokennot - Kierrätyspa:t, peltobiomassat, liikenteen biopolttoaineet Energian säästö/tehokkuus, investoinnit Selvitykset - Energian säästöön liittyvät - Uusiutuviin liittyvät Tuki [M ] 13,8 5,4 0,6 4,3 1,8 13,0 12,0 2,1 0,1 Osuus energiatuesta[%] (suluissa 2009) 26,0 (27,7) 10,1 (11,2) 1,1 (5,2) 8,1 (1,1) 3,4 (0,8) 24,5 (18,1) 22,6 (6,4) 4,0 (2,4) 0,2 (0,8) Yhteensä 53,1 100 2/2011 6

Energiatuki 2011 Vuoden 2011 valtuus: 149,5 M + 23,1 M (vuodelta 2010) Energiatukea käytettävissä: yht. 172,6 M, josta - TEM:n osuus 144,2 M ja ELY-keskusten osuus 28,4 M Energiatuen arvioitu käyttö jakautuu seuraavasti: TEM Energiatuki (sis. ruuhkan poisto) 62,2 M Kivihiilen korvaus biopolttoaineilla 20,0 M Liikenteen biopa demolaitokset 50,0 M Liikenteen biopa kehittämisohjelma 12,0 M ELY-keskukset 28,4 M YHTEENSÄ 172,6 M Tukihakemuksia vireillä n. 30 kpl, joissa haetaan tukea yhteensä n. 50 M 2/2011 7

Use / Potential (TWh) Käyttö/potentiaali (TWh) Metsähakkeen toteutunut käyttö ja potentiaali 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Teoreettinen 2008 Theoretical Teoreettisekolooginen Technoecological Stumps 10 /t CO2 20 /t CO2 30 /t CO2 40 /t CO2 Teknis-taloudellinen Kannot Techno-economical Logging Residues Korjuutähteet Small-sized Wood Pienpuu Lähde: Kalle Kärhä Metsäteho 2/2011 8

Metsäenergian käytön edistäminen L pienpuun energiatuesta Harkinnanvarainen tuki nuorten metsien hoito- tai ensiharvennuskohteilta saatavalle energiapuulle L uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuva tuki metsähaketta käyttäville voimalaitoksille Sähkön markkinahinnan perusteella muuttuva tuki puupolttoainetta käyttäville pienille CHP-laitoksille Kiinteä sähkön tuotantotuki pienehköille metsähakevoimaloille Hiilen korvaaminen: Kivihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa (nykyisin n. 15 TWh) osa korvataan uusiutuvilla biopolttoaineilla (max 7-8 TWh) Taloudellisina ohjauskeinoina ovat jatkovalmistelussa muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet 2/2011 9

Syöttötariffin suuruus (L 1396/2010) Tavoitehintaan sidottu syöttötariffi Puupolttoainevoimala: uusia investointeja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Päästöoikeuden hintaan sidottu syöttötariffi Metsähakevoimala: monipolttoainekattiloissa korvataan turpeen käyttöä metsähakkeella Tukea maksetaan max 12 v. Tuki on tavoitehinnan (83,5 /MWh) ja 3 kk markkinahinnan erotus + lämpöpreemio 20 /MWh Tuki neljän perättäisen tariffijakson aikana max 750 000 Tukea maksetaan max 12 v. Päästöoikeuden hinta max 10 : tuki 18 /MWh Päästöoikeuden hinta 23 : tuki 0 /MWh 18 18/13 x (ph 10), jossa ph = päästöoikeuden hinta, kun 10 <ph<23 Kiinteä sähkön tuotantotuki metsähakesähkölle 6,9 /MWh 2/2011 10

Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset metsäenergian lisäämistavoitteen kannalta Metsähakevoimaloiden yhteenlaskettu sähkön tuotanto v. 2011 on n. 2,3 TWh, ja sen arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: v. 2020 metsähakevoimaloiden yhteenlaskettu sähkön tuotanto on arviolta 5,3 TWh ja voimaloita on n. 110 Tavoitteena lisätä metsähakkeen käyttöä 22 TWh:iin sähkön ja lämmön tuotannossa Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti v. 2011 on n. 15 MVA, ja sen arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: v. 2020 puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta 160 210 MVA ja voimaloita on n. 60 2/2011 11

Pienpuun energiatuki (L xx/2011) Pienpuun energiatuki korvaa nykyisen ns. KemeraL:n (544/2007) mukaiset korjuu- ja haketustuet Tuki on harkinnanvarainen Tukea maksetaan nuoren metsän hoitotyön tai ensiharvennuksen yhteydessä saatavasta energiapuusta, mutta ei päätehakkuilta saatavalle energiapuulle Tuen myöntämisen perusteet ja yleiset edellytykset laissa Tuen määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella HE 270/2010 vp esimerkit: pienpuun energiatuki 10 /m3 ja tukea maksetaan max 45 m3/ha Minimierä, jolle tukea maksetaan: 40 m3/kiinteistö Pienpuun energiatuki voi kohdistua noin 8 TWh:iin (= 4 milj. m3) metsähaketta (sähkön ja lämmön tuotannossa sekä biojalostamoiden raaka-aine) 2/2011 12

Tukijärjestelmien voimaantulo L uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Laki tuli voimaan 1.1.2011 lukuun ottamatta eräitä lainkohtia Lain 15, 16 :n 2 momentti, 16 :n 3 momentin 2 kohta, 23, 25 :n 3 momentti, 26 :n 1 momentti, 30, 34 :n 2 momentti ja 62 :n 3 momentti tulivat voimaan valtioneuvoston asetuksella (VNA 258/2011), kun EU:n komissio oli hyväksynyt em. lainkohtien mukaiset valtiontuet Voimaantuloajankohta: 25.3.2011 alkaen L pienpuun energiatuesta Laki voimaan VNA:lla, kun EU:n komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvät valtiontuet 2/2011 13