Tiivistelmä ungdomsvalet.fi NUORISOVAALIT 2015 1. Sopikaa rehtorin kanssa vaalipaneelin järjestämisestä. 2. Valitkaa paneelin ajankohta ja lähettäkää kutsut sähköpostitse puolueille 3. Kirjatkaa ylös panelistien yhteystiedot sitä mukaa kun ne saapuvat. 4. Valitkaa paneelille puheenjohtaja. 5. Aloittakaa kysymysten kerääminen koululla vähintään viikkoa ennen paneelia. Tiedottakaa paneelista aktiivisesti ja ottakaa kaikki halukkaat mukaan järjestelyihin. 6. Tarkistakaa tilajärjestelyt kuntoon paneelia edeltävänä päivänä. 7. Ottakaa panelistit vastaan (muistakaa sopia etukäteen, kuka tämän tekee panelistit voivat saapua varsin eri aikoihin riippuen siitä, tulevatko he omalla autolla vai julkisilla kulkuvälineillä). 8. Muistakaa kiittää panelisteja tilaisuuden jälkeen ja pitäkää myös pieni loppupalaveri paneelia järjestäneiden kesken. Ennen vaalipaneelia Ajankohdan valinta ja kutsujen lähettäminen Valitkaa koululle sopiva ajankohta ja lähettäkää kutsut paikallisille puolueille hyvissä ajoin ennen paneelia. Pyytäkää ilmoittautumiset esimerkiksi yhteyshenkilölle. Tärkeää on kutsua kaikki puolueet, mutta siitä ei kannata kantaa huolta pääsevätkö kaikki puolueet paikalle. Puolueilla on lukuisia ehdokkaita ja he saavat halutessaan varmasti ehdokkaan paneeliin. Yksinkertaisinta on siis ilmoittaa tietty, koululle sopiva aika ja jättää muu aikataulutus puolueiden harteille. Kannattaa varautua siihen, että ilmoittautumisia täytyy kysellä perään. Puolueet ja ehdokkaat ovat kiireisiä vaalien alla. Kysymysten kerääminen Vaalipaneelia varten kannattaa pyytää kysymyksiä oppilailta ja opiskelijoilta esimerkiksi keskeiselle paikalle sijoitettuun laatikkoon. Tällöin jokaisella on mahdollisuus kysyä haluamiaan asioita anonyymisti. Oppilaskunnan hallitus voi käydä kysymykset läpi ja lajitella ne etukäteen. Jos opettajakunta innostuu vaalipaneelista, ajankohtaisia aiheita kannattaa käsitellä oppitunneilla ja muotoilla puhuttaneimmista aiheista kysymykset paneelia varten. Näin myös vähemmän kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin osoittavat oppilaat ja opiskelijat saavat sanoa mielipiteensä päivän polttaviin aiheisiin. Ennen kaikkea oppitunnit ovat hyvä paikka tarjota monipuolista taustatietoa, ja tehdä selväksi, että politiikka ei ole mikään etäinen asia se on yksinkertaisesti yhteisistä, kaikkiin vaikuttavista asioista päättämistä ja keskustelemista. Kun oppilaat tai opiskelijat ovat alusta lähtien mukana tekemässä paneelia ja tuottamassa materiaalia siihen, tapahtumasta tulee kaikille yhteinen ja siten kiinnostavampi. Yhteiskunnallisia aiheita voidaan käsitellä jokaiselle ymmärrettävällä tavalla. Kysymyksiä kannattaa soveltaa koulun omiin tarkoituksiin sopivaksi. Tilajärjestelyt Vaalipaneelin tilajärjestelyt kannattaa hoitaa kuntoon jo etukäteen. Alta löytyy lista, josta on helppo tarkistaa järjestelyiden kannalta olennaisimmat asiat. Mi-
käli haluatte, että paneelin jälkeen kiinnostuneilla on mahdollisuus keskustella panelistien kanssa enemmänkin, varatkaa jokin tila (esimerkiksi tyhjä luokkahuone tai kirjasto) seuraavaksi puoleksi tunniksi tätä tarkoitusta varten. Sopikaa järjestelyistä yhteisesti kouluhenkilökunnan kanssa (montako oppituntia tilaisuus vie, miten oppilaat tai opiskelijat ohjataan paikalle ja niin edelleen) Tila paneelia varten: auditorio, koulun aula, ruokala tai liikuntasali Äänentoisto (mikrofonien toimivuus, äänenvoimakkuuden testaus) Tila paneelin jälkeen käytettäväksi Vastuuhenkilöt Jakakaa vastuutehtävät henkilöiden kesken, jotka ovat järjestämässä paneelia: - Puheenjohtaja - Ajanottaja (jos ei puheenjohtaja) - Henkilöt, jotka vievät mikrofonit yleisökysymysten esittäjälle - Panelistien vastaanottaja - Tilojen järjestelijät Tarvittavat varustelut: Panelisteille: Pitkä pöytä ja tuolit Vettä ja laseja Nimikyltit Kyllä/Ei-laput nopeita kysymyksiä varten Kynä ja paperia muistiinpanoja varten Pari mikrofonia Paneelin puheenjohtajalle: Sekuntikello Soittokello tai vastaava äänimerkkiä varten Kysymykset Kynä ja paperia muistiinpanoja varten Mikrofoni Yleisölle: Tuolit Kiertävä mikrofoni (Kyllä/Ei-laput, mikäli yleisölle halutaan esittää nopeita kysymyksiä) Vaalipaneelin rakenne Aloitus Perustiedot siitä miksi tilaisuus on järjestetty, miten paneelissa käyttäydytään ja miten tilaisuus etenee. Tämän jälkeen esitellään ehdokkaat ja annetaan jokaiselle kahden minuutin aloituspuheenvuoro. Aikarajoista on pidettävä kiinni koko paneelin ajan tasapuolisuuden vuoksi. Lämmittely Jotta panelistit ja yleisö pääsevät tunnelmaan, esitetään muutama valmiiksi valittu kiperä kysymys johon ehdokkaat vastaavat kyllä/ei-lappuja käyttäen. Tarkoitus on tuoda mielipide-erot esille ja sen vuoksi molempia lappuja ei saa nostaa vaihtoehtoa ehkä ei tällä kertaa ole. Samoja kysymyksiä voidaan esittää myös yleisölle, jolloin saadaan helposti osallistava osuus mukaan kokonaisuuteen. Mielipiteitä jakavista asioista voidaan kuulla panelisteilta enintään minuutin mittainen tarkentava puheenvuoro. Laajemmat kysymykset Lämmittelyn jälkeen on hyvä siirtyä suurempiin kysymyksiin, joihin panelisteilla on puolitoista minuuttia vastausaikaa. Näiden kysymysten on hyvä olla juuri koulussa etukäteen valmisteltuja, jolloin vastauksia ja näkemyseroja saadaan aidosti oppilaita ja opiskelijoita kiinnostaviin aiheisiin. Laajempien kysymyksien välissä on hyvä antaa
mahdollisuus myös yleisökysymyksiin. Panelisteja voi haastaa myös yleisesti kysymällä esimerkiksi miksi jokaisen pitäisi ylipäätään äänestää? Halutessanne voitte laajempien kysymyksien päätteeksi kysyä vielä muutaman nopean kyllä/ei-kysymyksen. Loppupuheenvuorot Paneelin päätteeksi jokaiselle panelistille tarjotaan mahdollisuus minuutin loppupuheenvuoroon, jossa hän voi tiivistää kantansa ja viestinsä siitä, miksi häntä pitäisi äänestää. Lisämausteeksi paneeliin Jos paneelissa halutaan nostaa esiin eriäviä mielipiteitä, voi panelisteille tarjota mahdollisuutta lyhyisiin kaksintaisteluihin keskenään. Myös arvojana -menetelmää voidaan käyttää rentouttamaan paneelin tunnelmaa. Kysymys voi olla esimerkiksi: tulisiko äänestysikäraja alentaa 16-ikävuoteen? Tilan salliessa myös yleisölle voi järjestää arvojanan (Mitä mieltä sinä olet asiasta? Samaa mieltä olevat asettuvat kuvitteellisella janalla toiseen laitaan, ja erimieltä olevat toiseen. Ne jotka ovat kannassaan epävarmoja, voivat jäädä janan sille vaiheille, kun heistä sillä hetkellä tuntuu). Vaalipaneelin jälkeen Aiheiden käsittely tunneilla Jotta vaalipaneelista saadaan maksimaalinen hyöty irti, olisi hyvä käyttää sitä seuraava oppitunti mikäli ainekokonaisuus sen sallii esille nousseista aiheista keskustelemiseen. Mikäli esille nousseet aiheet eivät johonkin oppiaineeseen liity, tunnin voi käyttää muuten keskustelevasti tai puhuttelevampia aiheita käsitellen. Opettajien kannattaa ottaa täysi hyöty irti siitä, että oppilaat ja opiskelijat ovat jo valmiiksi vireässä mielentilassa. Etenkin vaalipaneelia järjestämässä olleiden opettajien on helppo kerätä palautetta vaalipaneelista välittömästi sen jälkeen. Ohjeet paneelin puheenjohtajalle Ennen vaalipaneelia Tarkista että sinulla on kaikki tarvittava: kynä ja paperia, kysymyspatteristo, tämä ohjeistus, sekuntikello ja soittokello (tai mahdollisesti ajanottaja-apuri) sekä näköyhteys kelloon, josta voit seurata ajankulkua. Aloitus Esittele itsesi ja kerro lyhyesti tilaisuuden tausta. Mainitsemisen arvoisia ovat esimerkiksi seuraavat asiat: tarkoitus on esitellä oman vaalipiirin ehdokkaita ja kysyä heiltä erityisesti nuoria askarruttavia asioita jos kysymyksiä on valmisteltu tai kerätty etukäteen koululla, mainitse että paneelin kysymykset ovat aidosti yhteisen työskentelyn tulos Kerro seuraavaksi miten paneelissa menetellään. Lämmittelyksi esitetään nopeita kysymyksiä, joiden jälkeen siirrytään laajempiin kokonaisuuksiin. Mainitse mahdollisuus yleisökysymyksiin. Jokaisella panelistilla on sama vastausaika, vastausvuorot kiertävät ja erityisen lahjomattomat ajanottajat pitävät huolta vastausten pituudesta. Voitte menetellä esimerkiksi siten, että kelloa kilistetään kerran kun vastausaikaa on jäljellä puoli minuuttia ja kun vastausaika loppuu, kelloa kilistetään äänekkäämmin. Esittele panelistit nimeltä ja pyydä heitä esittelemään itsensä, taustansa ja vaaliteemansa maksimissaan kahden minuutin aloituspuheenvuorolla. Lämmittely Ilmoita, että siirrytte lämmittelyosioon. Kysyt nopeita kysymyksiä, joihin vastataan vihreillä ja punaisilla lapuilla yksinkertaisesti kyllä tai ei ehkä ei ole vaihtoehto. Mainitse vastausajan pituus. Kerro panelisteille ja yleisölle, että erikseen pyydettäessä panelisteilla on mahdollisuus avata kantojaan maksimissaan minuutin mittaisella puheenvuorolla. Muista pitää kiinni vastausajoista ja keskeytä panelistien puhe kohteliaasti siirtymällä eteenpäin, jos he itse eivät lopeta puheenvuoroaan ajoissa. Lämmittelyosion on tarkoitus olla lyhyt ja napakka, pelkkä alkusysäys laajempiin kysymyksiin. Älä siis jumiuta keskustelua nopeisiin kysymyksiin. Laajemmat kysymykset Laajempien kysymyksien kohdalla ilmoita panelisteille ja yleisölle, että menettely muuttuu. Jokainen vastaa vuorollaan väitteeseen tai kysymykseen maksimissaan puolentoista minuutin ajan. Jokainen ei välttämättä saa vastata jokaiseen kysymykseen. Muista pitää tahti kiinnostavana. Pidä kirjaa puheenvuorojen järjestyksestä: on hyvä, että ihmiset vastaavat satunnaisessa järjestyksessä tasapuolisesti. Muista tarjota mahdollisuus yleisökysymyksiin so-
pivissa väleissä laajempien kysymysten aikana. Anna yleisössä olevien esittää kysymyksiä tasapuolisesti (ei sama henkilö koko ajan) ja pidä huolta, että yleisössäkään ei puhuta ilman puheenvuoroa. Lopuksi voit esittää vielä muutaman kyllä/ei-kysymyksen, jos koet että joistain aiheista tarvitsee saada selkeämpi yhteenveto tai mielipide-erot esiin. Loppupuheenvuorot Kiitä kaikkia panelisteja ja kerro, että heistä kullakin on yksi minuutti aikaa yhteenvetoon, jossa kertoa tärkeimmät vaalilinjauksensa ja se, miksi juuri häntä pitäisi äänestää. Kiitä yleisöä ja panelisteja ja aloita yhteiset aplodit. Mikäli olette varanneet jonkin tilan kiinnostuneiden lisäkysymyksien kysymistä varten, muista mainita asiasta. Esimerkkikysymyksiä Lämmittely (kyllä/ei väittämät) Ehdokkaat saavat vastata joko lapuin tai viittaamalla väittämiin kyllä tai ei. Mielipiteitä jakavista asioista voidaan kuulla panelisteilta enintään minuutin mittainen tarkentava puheenvuoro, jos paneelin puheenjohtaja niin haluaa. YHTEISKUNTA JA YHTEISÖ Maahanmuuton rajoituksia pitää vähentää. Euroopan Unioniin kuuluminen on hyvä asia. Siviilipalvelusaikaa pitäisi lyhentää nykyisestä. Suomi on riittävän tasa-arvoinen maa kaikille. Kaikkiin kouluihin tarvitaan kasvisruokapäivä. Turkistarhaus tulisi lakkauttaa. KOULUTUS JA OPISKELU Nuoret saavat riittävästi henkilökohtaista opinto-ohjausta. Oppivelvollisuusikärajaa pitäisi laajentaa 17 vuoteen. Suomalainen koulutusjärjestelmä vastaa nykyisellään työelämän tarpeisiin. Yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa pitäisi käyttää enemmän tasoryhmäopetusta. NUORTEN OSALLISTUMINEN JA AKTIIVINEN KANSALAISUUS Äänestysikäraja pitäisi laskea kuuteentoista vuoteen. Lainsäädännössä tulisi olla velvoite kuulla nuoria kunnallisen päätöksenteon lisäksi myös valtakunnallisella tasolla. TYÖELÄMÄ JA YRITTÄJYYS Nuorten työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta tulee lisätä peruskouluopetukseen. Myös lukioissa pitäisi olla työelämään tutustumisjakso. Opinto-ohjausta pitäisi kehittää työelämäpainotteisemmaksi. TERVEYS JA HYVINVOINTI Nuorille on tarjolla riittävästi mielenterveyspalveluita. Laajemmat kysymykset (vastausaika 1,5 min) Lämmittelyn jälkeen siirrytään laajempiin kysymyksiin, joihin panelisteilla on puolitoista minuuttia vastausaikaa. YHTEISKUNTA JA YHTEISÖ Voiko peruspalveluita mielestäsi yksityistää? Kuinka kehittäisit nuorisotakuuta? Onko malli mielestäsi onnistunut? Miten näet kahden uskontokunnan erityisaseman suomalaisessa yhteiskunnassa? Pitäisikö evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema poistaa? Pitäisikö Suomessa siirtyä niin sanottuun perustulomalliin? Pitäisikö Euroopan Unionin kehittyä yhtenäisempään suuntaan vai korostaa nykyistä enemmän eri valtioiden itsenäisyyttä? Miten kehittäisit nuorten harrastusmahdollisuuksia koko maassa? Miten takaisit kulttuurisen harrastamisen mahdollisuuden kaikille nuorille?
Mitä pitäisi ensisijaisesti tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Millaisia toimia tarvitaan, jotta maahanmuutto tarjoaisi suomalaiselle yhteiskunnalle uusia mahdollisuuksia eikä vain uhkakuvia? KOULUTUS JA OPISKELU Mitä maksuton koulutus mielestäsi kattaa? Mistä koulutuksessa voisi mielestäsi pyytää maksua? Miten opintotukijärjestelmää pitäisi kehittää? Onko koulun tehtävä huolehtia taidekasvatuksesta? Pitäisikö taideaineiden määrää kasvattaa? Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelun olla jatkossakin pakollista kaikilla koulutusasteilla? Miten auttaisit koulupudokkaita, jotka jäävät ilman toisen asteen opiskelupaikkaa? Miten uskonnon opetusta pitäisi kehittää? NUORTEN OSALLISTUMINEN JA AKTIIVINEN KANSALAISUUS Mitä mieltä olet äänestysikärajan alentamisesta? Onko nuorilla mielestäsi riittävät mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon? Kuinka itse huomioisit nuoret tulevana kansanedustajana? Tulisiko kansalaisaloitteen ikärajaa laskea? TYÖELÄMÄ JA YRITTÄJYYS Miten kehittäisit työmarkkinoita tahattoman työttömyyden minimoimiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi? Mainitse kaksi keinoa. Onko nuorisotyöttömyys mielestäsi huolettavalla tasolla? Miten sitä voitaisiin ehkäistä ja vähentää? Pitäisikö suomalaisten nuorten opiskeluaikoja lyhentää? Millä toimenpiteillä tämä tulisi toteuttaa? TERVEYS JA HYVINVOINTI Mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta suomalaiset nuoret voisivat paremmin? Miten vaikuttaisit kansanedustajana kouluterveydenhuollon parantamiseen? Mainitse kolme tapaa joilla kehittäisit suomalaista terveydenhuoltoa.