10. Verotus ja tulli S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja sen mukaan kuin erikseen säädetään toimittaa muuta verotusta ja suorittaa tullirikosten esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tullilla voi olla myös muita sille erikseen säädettäviä tai määrättäviä tehtäviä. Valtiovarainministeriö voi antaa Tullille selvitys-, kokeilu-, seuranta-, suunnittelu- ja muita vastaavia tehtäviä. Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti.verotulojen kertymä turvataan helpottamalla asiointia, antamalla ennakoivaa ohjausta ja valvomalla, että verot tulevat maksetuiksi. Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa. Tullia koskevat sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kansalliset ja EU-tason toimintastrategiat ja periaatepäätökset toteutetaan. Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Turvataan kasvavan itärajan liikenteen sujuvuus ja tullivarmuus. Verohallinnon verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan. Tulli: Kehitetään verotuksen varmistavia menettelyjä ja järjestelmiä. Asiakasohjausta kohdennetaan tarpeiden mukaisesti ja verot kannetaan pienin verojäämin. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus ja verovelkatietojen julkistaminen verovelkarekisterin avulla. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen. Tulli: Harmaan talouden torjuntaohjelman toimintasuunnitelma toteutetaan. Asiointitarvetta Verohallinnossa vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti. Tulli osallistuu järjestäytyneen rikollisuuden torjunta-, terrorismintorjunta- ja kyberturvallisuusstrategioiden täytäntöönpanoon. Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän tullirikollisuuden torjumiseksi parannetaan. Rikostorjunnassa korostuu kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö. Kehitetään itärajan rajanylityspaikkojen kapasiteettia ja toimintaprosesseja viranomaisyhteistyössä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Luvun nimike on muutettu. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 410 456 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. Valtuus Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna enintään 30 101 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Vaikuttavuus Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % 69 70 70 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä pimeän työn teettäminen ja kuitittomat ostokset ovat väärin, % 57 60 60 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % 77 78 80 Tuotokset ja laadunhallinta Asiakaskohtaisen perinnän kertymä, % 50 49 50 Suurten ja keskisuurten yritysten tarkastuskattavuus, % 21 15 15 Sähköisten alv-ilmoittajien osuus, % 85 85 85 Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 45 45 50 Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 44 45 45 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi, parivuosi 1) 103,1 99,9 103,1 Taloudellisuusindeksi, parivuosi 1) 98,6 104,3 101,4 Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 39 43 52 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus, % 34 30 30 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet yhteensä 5 072 5 135 4 956 Htv:t tehtävittäin Harmaan talouden torjunnan lisätehtävät (HO:n vaatimukset) 36 92 90 Hallinnon rakenneuudistukset; 87 henkilöstön siirtyminen Valtoriin - 73 87 Uudet tehtävät Verohallinnolle - 29 0 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,4 10,0 9 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,47 3,46 3,46 1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Indeksikaavat: tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi ja taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi. 2) Henkilötyövuositasossa on huomioitu 87 henkilöstön siirtyminen Valtorin palvelukseen 1.3. alkaen. Verohallinto on valmistellut kokonaisarkkitehtuurinsa uudistusta, joka kattaisi kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Tämän ns. valmisohjelmistouudistuksen arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän aikavälin häiriöttömän Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
toiminnan. Valtuudesta, kokonaismäärältään 109 000 000 euroa, arvioidaan aiheutuvan menoja vuoden loppuun mennessä 15 124 000 euroa. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2016 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 31 329 32 446 78 899 Vuoden sitoumukset - 30 101 30 101 Menot yhteensä 31 329 62 547 109 000 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 401 152 436 403 405 956 Bruttotulot 5 984 4 500 4 500 Nettomenot 395 168 431 903 410 456 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 49 378 siirtynyt seuraavalle vuodelle 85 588 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa 4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Analytiikkatyökalujen hankinta ja käyttöönotto (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 1 250 Asiakirjojen digitalisointi sähköiseen muotoon -2018 (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 550 Asiakkaan sähköinen tavoittamisen hallinta (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 1 050 Asiakkaiden itsepalvelua ohjaavan ohjelmiston hankinta ja käyttöönotto, ns. sääntökone (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 200 Harmaan talouden torjunta (HO), v. rahoitus -2 200 Harmaan talouden torjunta (HO), v. rahoitus 2 000 Kv. maksuliikenteen muutokset verojen laskutuksessa v. - mm. RF-viitteen käyttöönotto (investointihanke) 800 Kv. verotustietojen tietojenvaihdon uudet vaatimukset, 2. vaihe -2016, mm. EU:n hallinnollisen yhteistyön direktiivi, FATCA, EU-FAT- CA ja CRS (investointi- ja IT-ylläpito) 1 380 Perustoiminnan turvaaminen VALMIS-ohjelmistouudistuksen käynnistyessä 2 500 Prosessiohjauksen ja -johtamisen edellyttämien työvälineiden hankinnat ja käyttöönotot, mm. prosessien mallinnus ja -kuvausväline, arkkitehtuurin mallinnusväline, hankesalkku, projektinhallintaohjelmisto (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 600 Suoraveloituksen poistumisen korvaavien ratkaisuiden käyttöönotto v. -2016, mm. suoramaksu, e-lasku, verkkolasku ja verkkomaksu (investointihanke) 230 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Tietojärjestelmiin liittyvät ylläpitomenot pl. htvmenot (mini one stop shop, kiinteistötietojärj. lähdevero, sijoitustoiminta, verovelkarekisteri) 250 Toiminnan turvaaminen (kertaluonteinen siirto momentilta 28.20.01) 1 000 Turun toimitilajärjestelyihin liittyneen KAKO- LA-hankkeen purkautuminen -800 Turun toimitilojen muutto- ja kalustekulut 1 500 Valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -26 800 Valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 13 900 XBRL-muotoinen taloustietojen raportointi (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 500 Yhteinen asiakaspalvelu, perusosa (siirto momentille 28.40.03) -15 Yritystietorajapinta viranomaiskäyttöön (v. rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -500 Yritystietorajapinta viranomaiskäyttöön (v. rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 500 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -5 507 Palkkaliukumasäästö -612 Palkkausten tarkistukset 1 846 Säästöpäätös -1 000 Toimintamenojen lisäsäästö -4 852 Toimintamenojen tuottavuussäästö -2 018 Vuokramenojen indeksikorotus 426 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -564 Tasomuutos -7 061 Yhteensä -21 447 talousarvio 410 456 000 II lisätalousarvio 2 500 000 I lisätalousarvio 27 900 000 talousarvio 431 903 000 tilinpäätös 431 378 000 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 163 354 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tuotokset ja laadunhallinta Sähköisten tuonti- ja vienti-ilmoitusten käsittelyaika: alle tunnissa käsiteltyjen osuus, % 95 90 95 Neuvonta-asiakastukipalveluiden odotusaika enintään, minuuttia > 3 3 3 Käteisasiakkaiden autoveroilmoitusten käsittelyajan mediaani, pv 8 7 7 Tullivalvonnan avainsuoritteet, kpl 1 192 000 1 200 000 1 200 000 Paljastetut tullirikokset, kpl 10 725 11 000 11 000 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi 100 102 104 Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista, % 0,25 0,1 0,1 Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuus, % 20,7 23 23 Tullirikosten selvittämistaso, % 80,6 82 84 Takaisin saatu rikoshyöty, milj. 24,9 22 24 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet, yhteensä 2 282 2 240 2 140 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Henkilötyövuodet, harmaan talouden torjuntaohjelma 22 21 21 Sairauspoissaolot, pv/htv 11,9 11,5 11 Työtyytyväisyysindeksi, 1 20 Työterveyslaitoksen tutkimus 13,1 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 168 653 166 869 163 864 Bruttotulot 1 477 510 510 Nettomenot 167 176 166 359 163 354 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 500 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 799 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Alkoholijuomien laittoman maahantuonnin hillitseminen 300 Auto- ja valmisteverotuksen tason säilyttäminen ja rikostorjunnan turvaaminen 2 500 Pasilan muuttokustannukset (v. kertaluonteisen lisäyksen poisto) -1 800 Toiminnan/valvonnan turvaaminen itärajan rajaasemilla 750 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2 068 Palkkaliukumasäästö -273 Palkkausten tarkistukset 891 Säästöpäätös -1 000 Toimintamenojen tuottavuussäästö -810 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -2 Vuokramenojen indeksikorotus 188 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -226 Tasomuutos -1 455 Yhteensä -3 005 talousarvio 163 354 000 talousarvio 166 359 000 tilinpäätös 167 475 000 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä 3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. talousarvio 3 200 000 I lisätalousarvio 3 700 000 talousarvio 3 200 000 tilinpäätös 4 169 592 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 22 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin: 1) verontilityslaki (532/1998) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
2) veronkantolain 27 b ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004) 3) autoverolain 65 (1482/1994) 4) valmisteverotuslain 49 :n 1 momentti (182/2010) 5) tullilain 39 :n 2 momentti (1258/2009) 6) arvonlisäverolain 101 :n 2 momentti (1486/1994). Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. talousarvio 22 700 000 talousarvio 22 700 000 tilinpäätös 13 587 751 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994). Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen. talousarvio 3 000 000 talousarvio 3 000 000 tilinpäätös 985 907 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7