1 -.-.- -ay-4 Espoossa marraskuussa 1977 Pocket-Seis ES - 1 A Taman vuoden elokuussa saatiin maaperaosastolle taskuseismografi ES - 1 A. Tama digitaaliseismografi on alkukantaisin lyontiseismografeista ja toimii lahinnz kuten erittain nopea"e1ektroninen mittauskel lo. Lyonnin tapahtuessa kaynnistaa vasarassa sijaitseva katkaisin ajanmittauksen joka paattyy kun seisminen aalto saavuttaa geofonin. Lyontietaisyys geofonista ja mitattu aikayksikko mi 11isekunneissa piirretaan diagrammalle. Nain saatujen pisteitten kautta kulkevan suoran kaltevuudesta voidaan laskea tietyn maalajin seisminen nopeus. Pyritaan mittaamaan ensimmaisen positiivisen S-aallon aika. Ennen S-aaltoja saapuu kuitenkin P-aallot ja nama seka melu ja maassa oleva muu varahtely ai heuttavat %ir ioita. Tama pyr itaan poistamaan vahvistimen (Gain) awlla. Kuvasta 1 kay selvil le erilaisten aaltoj en saapumisjarjestys ja vahvistuksen (Gain) asetus seka aal toj en polaar isuus. Lyontietaisyyden kasvaessa saattaa tapahtua, ettei ensimmaistki melko heikkoa positiivista S-aaltoa saada rekisteroidyksi, vaan aika, joka saadaan, on toisen positiivisen aallon saapumisaika. Talloin tulee diagrammaan pieni hypshdys (kuva 2). Ensimmsisen ja toisen pos. aallon erottamiseksi toisistaan mitataan ensimmaisen negatiivisen aallon nopeus, jonka amplitudi ja saapumisaika on suurempi kuin ensimmaisella pos. aal lolla. Kokeiltaessa ES - 1 A:ta on havaittu mm. seuraavaa: Lyontivaline ja lyontialusta ovat hyvin tarkeat. Koska varusteisiin ei kuulunut minkaanlaista vasaraa, ni in kaytettiin ainoana kasilla- olevana suurta geologivasaraa, johon aikalaskentakatkaisin kiinnitet- tiin. Ohjekirjasessa ei ole suositeltu erikoista vasaraa ja lyontialustaksi suositellaan kivia tai pelkkaa maanpintaa.
Huomattiin kuitenkin hyvin pian, ettei kivia ollut sopivin etsisyyksin maanpinnassa ja kaytettaessa kivia lyontialustana nama usein hajo- sivat. Usein loyha pintakerros vai mensi hyvin tehokkaasti aaltova- rahtelyii, joten jo muutamien metrien paasta geofonista ei enaa saatu varmoja mittaustuloksia vaan melkoista aikahajontaa esi intyi. Geologivasara uppoaa myas iskettaessa pel kkaan maahan. Muovinui- ja olisi taman vuoksi ehka parempi vaihtoehto ja suunnitelmissa on, sellaisen vasaran kokeilu. TaGn saakka on Iyontialustana kaytetty toista geologivasaraa tai siina, missa pintakerros oli kovin loyhii, pistokairaa. Nain saatiin melko hyvia tuloksia. Lyonnin voimakkuu- del la ei lahietaisyydella 01 lut suurempaa merkitysta, mutta edetees- sa kauemmaksi geofonista saatiin valilla erilaisia lyontivoimia kay- tettaessa yhdensuuntaisia rinnakkaisarvoja. Valilla laite rekisteroi siis ensimmaisen pos. aallon ja valilla taas toisen tai kolmannen vastaten er i laisi in lyantivo imakkuuksi in. Kaytettaessa negati ivista polariteettia voiti in erottaa useimmiten ensimmaisen j a toisen pos. aalto toisistaan. Taman vuoksi on oltava erittain tarkkana ja mitat- tava myas negatiivinen amplitudi silloin kun hyp8htelya alkaa esiintyii, muuten on erittain vaikeata tul kita saatua diagrammaa. Pocket-Seis ES - 1 A : ta kokeiltiin etupaassa sellaisissa paikoissa, missa aikaisemmin oli suoritettu seismisia luotauksia tai kairauksia. Sora- ja hiekka-alueilla, missa aines on jokseenkin homogeenista, saatiin melko hyvia tuloksia, kuten esim. kuvassa 3 nahdaan. Muo- dostuma on 111 Ss ja aines 4 m syvyyteen (kaivanto) saakka on ho- mogeenista HHk. Kuvassa 4 nakyy samasta paikasta aika isemmin tehdyn luotauksen tulokset. Taskuseismografi 1 la saati in tassa tapauksessa (muutamia mu ita ta- pauksia) pohjaveden k llastamalle ainekselle aivan liian suuri nopeus, Y n. 3,000 m/s, kun sen pitaisi olla siina 1 300-1 400 m/s. Jos V nopeus todella olisi 3 000 m/s, se viittaisi JO kallionopeuteen. 2 Sijoittamalla saadut arvot V = 357 m/s ja V = 3 000 m/s yhe- 1 2 v 2 v* + v1 loon D = ki V2 -?saadaan pohjaveden pinnaksi n. 14,l m.