RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2010 2011
1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT 4 1.1.2. TIETOTAVOITTEET 4 1.1.3. TAITOTAVOITTEET 4 1.2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA 4 2. LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS 4 2.1. OPPIMISKÄSITYS 4 2.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT 4 2.3. TOIMINTAKULTTUURI 5 3. OPINTOJEN RAKENNE 5 3.1. LUOKATTOMUUS 5 3.2. OPINTO-OHJELMA 5 3.3. ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT 5 3.4. OPETUKSEN TUNTIJAKO 6 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 7 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ 7 4.2. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 7 4.3. OPISKELIJAHUOLTO 8 4.3.1. Tavoitteet 8 4.3.2. Kodin ja lukion välinen yhteistyö 8 4.3.3. Hyvinvointisuunnitelma 8 4.3.4. Oppimisen olosuhteet 9 4.3.5. Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus 9 4.3.6. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa 9 4.3.7. Opiskelijahuoltoryhmä 9 4.3.8. Kouluterveydenhuolto 9 4.3.9. Psykologi ja kuraattoripalvelut 9 4.4. ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT 10 4.5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 10 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 11 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet 11 5.2. Aihekokonaisuudet 12 5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ 12 5.4. RUOTSI 13 5.4.1. RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ 15 5.4.2. RUOTSI, B-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ 16 5.5. VIERAAT KIELET 18 5.5.1. PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (A) 20 5.5.2. VIERAS KIELI, PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B2), SAKSA (SAB2) JA RANSKA (RAB2) 22 5.5.3. VIERAS KIELI, LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ (B3), SAKSA (SAB3), RANSKA (RAB3) JA JAPANI (JAB3) 24 5.6. MATEMATIIKKA 25 5.7. BIOLOGIA 29 5.8. MAANTIEDE 31 5.9. FYSIIKKA 33 5.10. KEMIA 35 5.11. USKONTO 35 5.12. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 36 5.13. FILOSOFIA 38 5.14. HISTORIA 39 5.15. YHTEISKUNTAOPPI 42 5.16. PSYKOLOGIA 44 5.17. TERVEYSTIETO 45 5.18. MUSIIKKI 46 5.19. KUVATAIDE 47 5.20. LIIKUNTA 49 5.21. OPINTO-OHJAUS 50 5.22. TIETOTEKNIIKKA 50 2
5.23. KÄSITYÖN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 51 5.24. REAALIN VALMENNUSKURSSI 53 5.25. ILMAISUTAITO 53 5.26. MATKAKOULU 54 5.27. AUTOKOULUN TEORIAOPINNOT 55 5.28. KOTITALOUS 55 5.29. SALIBANDY 55 6. ARVIOINTI 55 6.1. Arvioinnin tavoitteet 55 6.2. Kurssin arviointi 56 6.3. Opinnoissa eteneminen 56 6.4. Itsenäinen opiskelu 56 6.5. Osaamisen tunnustaminen 57 6.6. Oppiaineen oppimäärän arviointi 57 6.7. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 58 6.8. Lukion oppimäärän suoritus 58 6.9. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 58 6.10. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 58 3
1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT Opetus ja muu toiminta pyritään järjestämään siten, että opiskelija saa laaja-alaisen yleissivistyksen. Hänestä tulee jatko-opintokelpoinen. Hän oppii toimimaan kyvykkäästi yhteiskunnan ja ympäristön muuttuessa. Hän oppii ottamaan vastuuta opiskelijana, yhteiskunnan ja työelämän jäsenenä. Hän ymmärtää kansainvälisyyden ja suvaitsevaisuuden merkityksen ja on oivaltava, persoonallisesti ehyt ja rehellinen yksilö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden mielipiteet mahdollisimman hyvin luodaan edellytyksiä tapahtumien ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen sekä oppilaskunta- ja kerhotoimintaan 1.1.2. TIETOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa tiedon yleissivistyksen luonteesta, laajuudesta ja merkityksestä kyvyn suhtautua kriittisesti tiedon totuudellisuuteen ja perusteltavuuteen tiedon omista tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan tiedon tiedonhankinnan keinoista 1.1.3. TAITOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa monipuolisten opetus- ja opiskelumuotojen kautta taidon etsiä, omaksua, käyttää ja tuottaa sekä soveltaa tietoa aktiivisesti, kyvyn löytää oma oppimistyyli sekä arvioida ja korjata sitä kullakin tiedon ja taidon alalla taidon ilmaista itseään, taidon sosiaaliseen toimintaan yhteisössä 1.2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA Lukuvuoden työn suunnittelussa ja toteutuksessa painottuvat seuraavat arvot: rehellisyys aloitteikkuus yhteistyökykyisyys empaattisuus kriittisyys suvaitsevuus itseluottamus Tavoitteena on omatoiminen ja vastuuntuntoinen sekä elämänmyönteinen ja arvostelukykyinen, avarakatseinen yksilö. Hän ymmärtää kansalaisen perusoikeuksien merkityksen niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin Euroopan yhteisössä ja kykenee edistämään niitä. 2. LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS 2.1. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu opiskelijan aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Opiskelija käsittelee, tulkitsee ja tuottaa tietoa aiempien tietorakenteiden pohjalta. Oppimistapahtuma on opettajan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. 2.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT Rajamäen lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijoille kolmen vuoden kierrolla laajat valintamahdollisuu- 4
det. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus erikoistumiseen ja tietojen syventämiseen omien vahvuuksiensa mukaan oppiainekohtaisesti. Tätä tukee se, että opiskelija voi suorittaa taito- tai taideaineissa lukiodiplomin sekä laatia laajahkon tutkielman valitsemastaan aihekokonaisuudesta. 2.3. TOIMINTAKULTTUURI Tavoitteena on, että Rajamäen lukio on vastuullinen ja avoin lukioyhteisö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan toisaalta yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Toiminnassa pyritään siihen, että kaikkia yhteisön jäseniä kuullaan heitä koskevissa asioissa. Kaikissa tilanteissa tavoitteena on se, että opiskelija saa päättötodistuksen ja suorittaa yo-tutkinnon. Oppilashuolto toimii moniammatillisena tukiryhmänä ja se antaa opiskeluvaikeuksissa opiskelijalle tarvittavan ohjauksen ja tuen. Tuen tarve arvioidaan monipuolisesti ottaen huomioon oppiminen eri aineissa sekä terveydelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Lukion toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen pohjalta. Arviointiohjelma sisältää kurssien itsearvioinnin opiskelijan itsearvioinnin omista tavoitteistaan ja niiden saavuttamisesta opetuksen tason arvioinnin opiskelijapalautteen ja kurssiarvioinnin kautta huoltajien antaman ja saaman palautteen opiskelijan opintojen kehittymisestä sekä kasvusta Palaute saadaan jaksoarvostelun, vanhempaintapaamisten tai kyselylomakkeiden kautta. Arviointiohjelmaa toteutetaan siten, että sen painoalueet jaksottuvat kolmelle vuodelle. Toimintakulttuuria arvioidaan päivittäin opiskelutilanteissa ja kouluyhteisön arjessa. Lukion kehittämisessä huomioidaan valtakunnalliset tavoitteet, kunnan ja oman oppilaitoksen tavoitteet sekä eri oppiaineiden tarpeet. 3. OPINTOJEN RAKENNE 3.1. LUOKATTOMUUS Rajamäen lukio muuttui syksyllä 1994 luokattomaksi. Luokattomuus merkitsee sitä, että opiskelija voi suunnitella opintojaan joustavasti omien edellytystensä mukaan. Kolmen vuoden opiskelu edellyttää vuosittain n. 29 31 kurssin suoritusta ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena kumpanakin ja 17 19 kurssia kolmantena opiskeluvuotena. 3.2. OPINTO-OHJELMA Lukion opetussuunnitelma merkitsee opinto-ohjelman valinnaisuutta. Pakollisten kurssien lisäksi voi valita valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä kursseja. Pakolliset sekä valtakunnalliset syventävät kurssit on suunniteltu valtakunnallisten ohjeiden mukaan, ja lukion päättötutkinnossa arvioidaan näiden kurssien hallintaa. Koulukohtaisen syventävät kurssit täydentävät aihekokonaisuuksia. Ne ovat menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Ne ovat valinnaisia. 3.3. ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT Tuntijaosta näkee eri oppiaineiden laajuudet kursseina. Opinnot alkavat pääosin pakollisilla kursseilla, ja valinnaistuminen ja opinto-ohjelmien yksilöllisyys lisääntyvät opintojen edetessä. Kurssikuvaukset löytyvät tästä oppaasta. Oppilaan opinto-ohjelmaa on mahdollista tarkistaa koulun alkaessa ja ryhmitysten sallimissa rajoissa. Lukion rehtori ja opinto-ohjaaja antavat tietoja kurssitarjonnasta. 5
3.4. OPETUKSEN TUNTIJAKO Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävinä Koulukohtaisina kurssit opintoina tarjottavien syventävinä opintoina valtakunnallisten tarjottavien kurssien määrä kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 2 Kielet Perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) ENA 6 2 5 RUA 6 2 4 SAA/RAA 8 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) RUB 5 2 4 SAB/RAB 8 3 Muut kielet JAB 3 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 2 pitkä oppimäärä 10 3 2 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 2 Maantiede 2 2 1 Fysiikka 1 7 4 Kemia 1 4 2 Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 1 Yhteiskuntaoppi 2 2 3 Taito- ja taideaineet Liikunta 2 3 4 Musiikki 1 2 3 2 Kuvataide 1 2 3 5 Terveystieto 1 2 1 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47 51 Syventävät kurssit 10 Koulukohtaiset syventävät kurssit Ilmaisutaito 2 Tekninen työ 3 Tekstiilityö 3 Tietotekniikka 4 Autokoulun teoriaopinnot 1 Reaalin valmennuskurssi 1 Matkakoulu 1 Kotitalous 1 Valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit toteutetaan käytössä olevan resurssin mukaan. Kurssit yhteensä vähintään 75 6
Kieliohjelma Kunnan koululaitoksessa noudatetaan ns. laajaa kieliohjelmaa. A1-kielen opetus alkaa perusopetuksen toiselta luokalta, jolla on valittavana englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Viidenneltä luokalta oppilas voi valita vapaaehtoisen kielen (A2-kieli), joita ovat englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Peruskoulun 7.-9. luokan kielitarjonta käsittää sekä kaikille oppilaille yhteisiä että valinnaisia kieliä. 7. luokalta alkava yhteinen kieli (B1-kieli) on ruotsi. 8. luokalta alkaen valinnaisena kielenä (B2-kielenä) voi olla ranska, saksa, venäjä tai jokin muu koulun tarjoama kieli. Lukiossa opetus etenee peruskoulussa valittujen A-kielten osalta opiskelijan valintojen mukaisesti. Valinnaisena B-kielenä Nurmijärven kunnan lukiot voivat tarjota kieliä, joiden opetus alkaa, mikäli kielen valinneita opiskelijoita on riittävästi. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Huoltajille annetaan tietoa lukion toiminnasta opiskelijan opintojen alkuvaiheessa ja päättötutkinnon lähestyessä. Tarpeen mukaan järjestetään vanhempaintapaamisia. Yhteydenpidossa huomioidaan aikuistuvan nuoren oman vastuullisuuden ja itsenäistymisen lisääntyminen. Tavoite on opiskelijan tukeminen yhteistyössä kotien kanssa. 4.2. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opinto-ohjauksessa on tavoitteena tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Oppilaan ohjaukseen osallistuvat kaikki opettajat ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Ohjauksen tehtävä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Opinto-ohjaajan tehtävät Opinto-ohjaaja päävastuullisena huolehtii ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä: ohjaa opiskelijaa jatkokoulutukseen hakeutumisessa ja on apuna uravalinnan suunnittelussa, hoitaa yhteyksiä työvoimatoimistoon ja ammatinvalinnan ohjaukseen. Lisäksi hän hoitaa yhteyksiä muihin oppilaitoksiin, tiedottaa lukion käytänteistä ja hoitaa yhteistyön yläasteen opinto-ohjaajan kanssa, toimii yhteistyössä ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa, hoitaa yhteyksiä mielenterveyspalveluihin, seuraa opiskelijan opintosuunnitelmia, seuraa opettajien kanssa opiskelijan edistymistä Aineenopettajan tehtävät Opettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa, sekä auttaa häntä kehittämään opiskelutaitoja ja valmiuksia. Ryhmänohjaajan tehtävät Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Opiskelujen suunnittelussa ja valintojen teossa huomioidaan kunkin oppilaan omat edellytykset ja voimavarat. Ryhmänohjaaja toimii yhdessä opinto-ohjaajan ja muiden opettajien kanssa. Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Ryhmänohjaaja pyrkii vahvistamaan valvontaryhmänsä yhteisöllisyyttä mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Tutkitaan ja kehitetään yhteistyötä sekä järjestetään erikseen sovittavia kursseja mm. seuraavien 7
oppilaitosten kanssa: Musiikkiopisto Kansalaisopisto Jukola Ammattiyhdistysopisto Autokoulu Hakala Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus Uudenmaan Maaseutuopisto Nurmijärven ammattioppilaitos Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven koulutusyksikkö 4.3. OPISKELIJAHUOLTO 4.3.1. Tavoitteet Lukion opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on tunnistaa oppimisvaikeudet ja muut ongelmat mahdollisimman varhain sekä puutua niihin. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä toimiville. Lukioikäisten opiskeluun ja opiskelijahuoltoon liittyvissä asioissa otetaan huomioon opiskelijoiden täysi-ikäisyyden saavuttaminen lukioaikana. 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta tulee pyytää lupa ennen kuin otetaan yhteyttä opiskelijan lähiomaisiin tai muihin yhteistyötahoihin opiskelijaa koskevissa asioissa. Opiskelijan kannalta hyvin toimiva opiskelijahuolto tarkoittaa sitä, että opiskelija kokee koulun turvalliseksi ja oppimista edistäväksi työskentely-ympäristöksi, saa tarvitsemaansa ohjausta ja huolenpitoa sekä tulee kuulluksi koulun päivittäisessä arjessa ja saa tarvittaessa ohjausta ongelmatilanteissa. Opiskelijahuollon palveluita ovat muun muassa kouluterveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Toimitaan yhteistyössä psykologin ja sosiaalitoimen kanssa. Opiskelijahuoltoa koordinoi Rajamäen lukiossa opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opintojen ohjaaja, terveydenhoitaja ja ryhmänohjaajat sekä tarpeen mukaan muita jäseniä. 4.3.2. Kodin ja lukion välinen yhteistyö a) Yhteistyön periaatteet Tärkein lukion yhteistyökumppani opiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa ovat huoltajat. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua lukion työskentelyyn. Yhteistyössä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana on nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä tukea tarvitsevasta opiskelijasta huolehtiminen. b) Yhteistyösuunnitelma Aloittavan lukiolaisen vanhemmille järjestään koulun toimintaa ja henkilökuntaa esittelevä vanhempainilta. Toisen vuoden opiskelijoiden vanhemmat kutsutaan vanhojen tansseihin. Abiturienteille ja heidän vanhemmilleen kerrotaan yo-tutkinnosta ja lukion jälkeisistä opiskeluvaihtoehdoista. Näiden lisäksi ryhmänohjaajat pitävät yhteyttä oman ryhmänsä huoltajiin tarvittaessa. Poissaoloihin puututaan viiden poissaolokerran jälkeen. Opiskelijahuoltoryhmässä päätetään yhteisistä tukitoimista. 4.3.3. Hyvinvointisuunnitelma Turvallisuus ja terveys Opiskelijoiden turvallisuudesta huolehtivat koulun arjessa läsnä olevat opettajat ja muu henkilökunta. Sekä fyysiseen että henkiseen kiusaamiseen puututaan heti. Onnettomuus- ja kriisitilanteissa jokainen on ilmoitusvelvollinen. Väkivaltatilanteissa turvaudutaan poliisin apuun. Tilanteita pyritään 8
ehkäisemään kannustamalla jokaista ottamaan toiset huomioon sekä opettamaan hyviä käytöstapoja. 4.3.4. Oppimisen olosuhteet Opiskelijan etenemistä seurataan jaksoittain. Opiskelijahuoltoryhmä kartoittaa oppimisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat ja sopii toimintatavoista ongelmista riippuen. Opiskelijoille tarjotaan lukion alkuvaiheessa opetusta oikeiden opiskelutottumusten saavuttamiseksi sekä tukikursseja äidinkielessä, kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa. 4.3.5. Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus Opiskelijoiden ryhmään kuulumista vahvistetaan erilaisin ryhmäyttämisen menetelmin, oppilaskuntatoiminnalla, tapahtumilla ja koulun traditioilla, kuten wanhojen päivä ja penkkarit. 4.3.6. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Rajamäen lukion yhteistyökumppaneita ovat ympäröivät yhdistykset, yritykset ja liikelaitokset, seurakunta, nuorisotoimi ja poliisi. Eri oppiaineissa toteutetaan vierailuja mm. teatteriin, taidenäyttelyihin, eduskuntaan, käräjäoikeuteen. Ammatinvalinnassa koululla vierailevat eri oppilaitosten edustajia. 4.3.7. Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opintojen ohjaaja, terveydenhoitaja ja ryhmänohjaajat sekä tarpeen mukaan muita jäseniä. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran jakson aikana. Opiskelijan asioita käsitellään luottamuksellisesti ja lähtökohtana on aina opiskelijan etu ja tukeminen. Tavoitteena on Edistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumista. Tukea opiskelijaa saamaan riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoja varten. Auttaa ja tukea oppimis- ja sopeutumisvaikeuksissa olevaa opiskelijaa. Etsiä yhteistyössä keinoja opiskelijan koulunkäyntiongelmien ratkaisemiseksi. Seurata ja arvioida toimenpiteitään. 4.3.8. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista nuorten terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja koululääkäri. He toimivat yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys kannustamalla ja ohjaamalla heitä terveisiin elämäntapoihin. Terveydenhoitaja toimii terveystiedon ja terveysneuvonnan asiantuntijana kouluyhteisössä. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu: koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen moniammatillinen yhteistyö hoitoyksiköiden ja eri hallintokuntien kanssa Kouluterveydenhuolto tuo tähän työhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen. 4.3.9. Psykologi ja kuraattoripalvelut Koulun tulee tiedottaa opiskelijoita ja huoltajia käytettävissä olevista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista sekä menettelytavoista palveluihin haettaessa. Tuen tarpeessa olevaa opiskelijaa tulee ohjata hakeutumaan näihin palveluihin. Opiskelijan sosiaalisen tilanteen arvioinnissa ja tukipalvelujen etsimisessä lukion opiskelijahuoltoryhmä ottaa yhteyttä suoraan kunnan järjestämiin nuorille aikuisille suunnattuihin palveluihin. Lukio-opintonsa keskeyttäneet nuoret ohjataan kuntouttavan työvoimatoiminnan piiriin. Kuntouttavan työtoiminnan sosiaalityöntekijä voidaan pyytää tarvittaessa vierailemaan oppilashuoltoryhmiin. Tarvittaessa yksittäistapauksissa terveyskeskuspsykologit antavat lukion opiskelijahuoltoryhmälle konsultaatiota ja ohjaavat opiskelijoita alansa palvelujen käyttöön. 9
4.4. ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1. opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2. lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3. se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Ennen kuin näistä erityisjärjestelyistä tehdään päätös opiskelijaa on kuultava. Opiskelija voidaan lukiolain 13 :n perusteella vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta, jos hänellä on lukiolain 18 :n (ylioppilastutkinto) ja sen nojalla annettujen säännösten perusteella oikeus ylioppilastutkinnossa korvata toisen kotimaisen kielen koe jollakin muulla kokeella. Erityistä tukea tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat, - jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja - joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Opiskelijahuoltoryhmä arvioi tarvittavat erityisjärjestelyt asiantuntijalausuntojen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä ja sitä toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. Opiskelija voi saada opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään koulun ulkopuolisia palveluita. Erityisen tuen tarvetta arvioidaan taustamateriaalin, testien, opiskelijan tai hänen huoltajansa kanssa käytyjen keskustelujen, opettajien havaintojen ja muun saatavilla olevan tiedon perusteella. Mikäli opiskelijan kielenkehityksen häiriö (esim. luki-häiriö) tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään opiskelijalle siten, että hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisen tuen käytännön toteutus määritellään opiskelijan yksilöllisessä suunnitelmassa. Opiskelijahuoltoryhmä on tarvittaessa opettajan, opiskelijan ja huoltajien tukena, kun etsitään keinoja opiskelijan auttamiseksi. Opiskelijalle, jolla on diagnosoitu vamma tai sairaus tai siihen verrattava muu syy, voi koulu anoa ylioppilastutkintolautakunnalta erityisiä järjestelyjä ylioppilaskokeeseen. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 :n mukaan järjestää myös osittain toisin. Rehtori voi vapauttaa opiskelijan jonkin oppiaineen opinnoista, jolloin hän valitsee tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä säilyy. 4.5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän opetus huomioidaan tarpeen mukaan siten kuin kunkin ryhmän kohdalla on säädetty. 10
Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Muut kieli- ja kulttuuriryhmät Muiden kieli- ja kulttuuriryhmien (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) opetuksen järjestäminen päätetään lukiossa valtakunnallisen lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta tapauskohtaisesti. Tällöin lukio päättää yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa, miten em. kieli- ja kulttuuriryhmien opetus voidaan järjestää 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomioita tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen valmiutta ja muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintatapaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tullee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maa- 11
ilman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida oma elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen Aihekokonaisuudet läpäisevät opetuksen lukiossamme seuraavasti: elämänkatsomustiedon ja historian kaikissa oppiaineen kursseissa, biologian, fysiikan, kemian, kuvataiteen, maantieteen ja psykologian useimmissa kursseissa, englannin, filosofian, liikunnan, matematiikan, ranskan, ruotsin, saksan, evankelisluterilaisen uskonnon, musiikin ja terveystiedon useissa kursseissa sekä opintojen ohjauksen joissain kursseissa. Aihekokonaisuudet selviävät oppiaineiden kurssikuvauksista. 5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Tavoitteet: Opiskelun tavoitteena on syventää kirjoitetun kielen hallintaa ja kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoa, oppia nauttimaan kulttuurista, esim. teatterista, ja arvostamaan sen monipuolisuutta sekä lukea runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Arviointiin vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus opitaan tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä ja -käsitteitä, kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi tutustutaan erilaisiin teksteihin: puhuttuihin ja kirjoitettuihin teksteihin, mediateksteihin, sähköisiin ja graafisiin, julkisiin ja yksityisiin teksteihin, asiaja kaunokirjallisiin teksteihin, ja tehdään havaintoja niiden kielestä ja sisällöstä ryhmä- ja yksilötöinä laaditaan referaatti arvioidaan omia tietoja ja taitoja, asenteita ja, motivaatiota totutellaan huoltamaan omien tekstien kieliasua ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä tutustutaan tekstuaalisiin keinoihin, esimerkkeinä lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta pidetään informatiivinen puheenvuoro harjoitellaan prosessikirjoittamista ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa tutustutaan proosaan, lyriikkaan ja draamaan kirjallisuudenlajeina ja niiden keskeisiin käsitteisiin eritellään novelleja, runoja ja draamaa harjoitellaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä kirjoitetaan novellianalyysi 12
ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen tarkastellaan suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista: esimerkkeinä suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia; harjoitellaan lähde- ja mediakritiikkiä tutustutaan erilaisiin vaikuttamaan pyrkiviin teksteihin, argumentointitapoihin ja retorisiin keinoihin pidetään kantaa ottava puhe, harjoitellaan keskustelemista ja väittelemistä luetaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta kirjoitetaan mielipidekirjoitus ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti tutustutaan eri aikakausia ja tyylejä edustaviin kaunokirjallisiin ja muihin teksteihin tarkastellaan tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutusta tekstiin ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä kirjoitetaan oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta essee ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti tutustutaan suomalaiseen kirjalliseen traditioon kansanrunoudesta nykykirjallisuuteen ja -viestintään, suomen kielen vaiheisiin ja tarkastellaan kielen ja kirjallisuuden merkitystä kansallisen identiteetin rakentamisessa luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen tutustutaan esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteisiin harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssi ei sovellu itsenäisesti suoritettavaksi. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen kielenhuoltoa valmistaudutaan tekstitaidon ylioppilaskokeeseen ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri tutustutaan nykykirjallisuuteen ja sen ilmiöihin ja tarkastellaan mediatekstien ajankohtaisaiheita, ilmaisukeinoja ja vaikutuksia kirjoitetaan kieltä ja kulttuuria käsitteleviä tekstejä valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten essee-kokeeseen Koulukohtaiset syventävät kurssit ÄI10 Luovan kirjoittamisen kurssi pyritään kannustamaan opiskelijaa omaehtoiseen kirjoittamisharrastukseen, ohjataan löytämään omat taidot ja rohkeasti käyttämään niitä, harjaannutaan kestämään kritiikkiä sekä tutustutaan fiktiivisen tekstin ominaispiirteisiin. Tehdään erilaisia kirjoitusharjoituksia, annetaan palautetta niistä, muokataan tekstejä. ÄI11 Kirjallisuuskurssi tutustutaan kirjallisuuteen teemoittain lukijalähtöisiä tulkintatapoja monimuotoisesti soveltaen. Kurssi on tarkoitettu itsenäisesti suoritettavaksi. Tarkempi aihe- ja kurssimateriaali on aina sovittava opettajan kanssa. 5.4. RUOTSI Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja; se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja avostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että vies- 13