Ensiarvioinnin tuki lastensuojeluun Valma-hanke 2004 2005
Ensiarvioinnin tuki (EAT) on suppeahko apukysymysten lista, joka on tarkoitettu työvälineeksi jokaiselle kehitysvammaisen lapsen ja nuoren kanssa työskentelevälle työntekijälle. Sen avulla on tarkoitus kiinnittää huomiota työntekijän omaan työskentelyyn, työtapaan nähdä lastensuojelullista huolta koskevat asiat lapsen ja perheen kanssa työskenneltäessä. EAT työvälineen kohdalla on lähdetty siitä, että työvälineessä kirjatut kysymykset/havainnot sisäistyvät jokaisen työntekijän mieleen ja työskentelyyn, jolloin ne kiinnittävät työntekijän huomion lastensuojelullisiin seikkoihin tavallisessa arkityössä. Yksittäiset asiat aiheuttavat harvoin välitöntä puuttumista lapsen tilanteeseen. Yksittäisinäkin asioina kannattaa huomioida esim. fyysiset jäljet lapsen kehossa, mikäli niihin ei löydy vakuuttavaa selitystä (kts. kohta 4). Pääsääntöisesti kokonaisuus lapsen hyvinvoinnissa ratkaisee. Huomiota on hyvä kiinnittää muutokseen lapsen käyttäytymisessä, ilmeissä, mielialassa. Mikäli havaintoja kerääntyy huolista eri osa-alueilla lapsen kohdalla, tulee siihen puuttua. Avoin yhteistyö perheen kanssa on ensisijaista, siksi huolista lapsen hyvinvoinnissa kannattaa aina keskustella hyvissä ajoin vanhempien tai huoltajien kanssa. Tarvittaessa tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Huomiota tulee kiinnittää sekä vammaiseen lapseen että samassa perheessä asuviin muihin lapsiin. Myös vanhemman osuus koskee niitä aikuisia, jotka ovat paljon lapsen kanssa tekemisissä (biologiset vanhemmat, vanhempien uudet elämänkumppanit, muut huoltajat). Mikäli ajatuksissasi päädyt siihen, että lapsen hyvinvointiin liittyy ongelmia, etkä voi sitä jostain syystä yksin ottaa vanhemman kanssa puheeksi tai mahdollisesti tehdä lastensuojeluilmoitusta, hae ohjausta ja neuvontaa (toinen lähityöntekijä, lasten ja nuorten kehitysvammaneuvolan työntekijä, lastensuojelutyöntekijä tms.). Yhdessä voitte miettiä miten asiat kannattaa ottaa esiin ja viedä eteenpäin. 1
Epämääräisen huolen arviointiin ja jäsentämiseen voit käyttää: LASTENSUOJELULLISEN HUOLEN ARVIOINNIN TYÖVÄLINETTÄ LAPSI Fyysinen yleisilme: 1. Hygienia: - onko lapsi yleisolemukseltaan likainen / epäsiisti - pinttyneen likaiset kädet, hoitamattomat, likaiset hampaat, haavat - onko lapsella tuhrimista / kastelua, joka on lisääntynyt 2. Vaatetus: - ovatko vaatteet toistuvasti likaiset /epäsiistit - ovatko vaatteet toistuvasti liian pienet /liian isot - onko vaatetus toistuvasti säähän sopimatonta - ovatko vaatteet / kengät ehjät, hankitaanko lapselle uusia vaatteita 3. Ruoka: - onko lapsi jatkuvasti nälkäinen - onko lapsi erityisesti osastolle / hoitoon / kouluun tullessa nälkäinen - onko lapsi täysin syömätön - ahmiiko lapsi ruokaansa 4. Fyysiset jäljet: - mustelmat (selässä, kaulassa, niskassa, kasvoissa, pakaroissa) - raapimisjäljet, polttamisjäljet - ruhjeet kehossa tai muut epämääräiset jäljet, joille ei löydy selitystä 2
Käyttäytyminen: 3 5. Itkuisuus: - onko lapsi poikkeuksellisen itkuinen (milloin, millaisissa tilanteissa) - onko itkuisuus lisääntynyt / muuttunut - onko kosketusarkuutta (missä, millaisissa tilanteissa) 6. Aggressiivisuus /itsetuhoisuus: - käyttäytyykö lapsi aggressiivisesti (ketä kohtaan, vanhempaa, aikuista, toisia lapsia) - vahingoittaako lapsi itseään (miten, missä tilanteissa) - ovatko puheet aggressiivisia / seksuaalissävytteisiä, outoja, levottomia - ovatko leikit aggressiivisia, komenteleeko lapsi muita - onko lapsen käytös muuttunut, aggressiivisuus lisääntynyt - liittyykö aggressiivisuus säännöllisesti johonkin tiettyyn tilanteeseen - onko lapsi levoton, äänekäs, onko huutaminen jatkuvaa 7. Pelokkuus / turvattomuus: - miten ilmenee; puheissa, käytöksessä, joissain tilanteissa, jossain tilassa - ketä lapsi pelkää (aikuisia, tiettyä aikuista, lapsia) - rajoittamistilanteissa epäluuloinen / pelokas - pelkoa kosketustilanteissa, väistöliikkeet - lapsen arkuus esim. riisuutumistilanteissa tai intiimipesuissa 8. Vetäytyvyys: - tuleeko lapsi syliin, tuleeko toisten lähelle, vältteleekö sosiaalisia tilanteita - ei halua, että häntä kosketetaan, silitetään - käyttääkö lapsi paljon sanontoja en tiedä, en kerro, en muista, jos hän ei halua asiasta puhua
9. Masennus: - leikkiikö lapsi, haluaako toisten seuraan - onko lapsi apaattinen, ilmeet yksipuolisia - onko lapsen piirroksissa paljon tummia värejä / mustaa 10. Liika tuttavallisuus: - takertuuko lapsi hoitajaan / vieraaseen aikuiseen - onko lapselle eroa tutun tai vieraan henkilön suhteen 11. Masturbointi - onko hyvin huomiota herättävää - onko lisääntynyt 12. Mielikuvitusmaailmaan uppoaminen - liika TV:n katselu, pelien pelaaminen - pelimaailman tapahtumiin uppoutuminen - pelifraasien jatkuva käyttö 4
VANHEMPI Vanhempana oleminen: 5 1. Välinpitämättömyys lasta kohtaan: - torjuuko vanhempi lapsen lähestymispyrkimykset - ottaako syliin - puhuuko lapsesta koko ajan negatiivisesti - ottaako huomioon lapsen mielipiteitä - kuunteleeko vanhempi lasta - ottaako vanhempi lapsen yleensä huomioon - kohteleeko vanhempi vammaista lasta ja sisaruksia samalla tavoin vai onko kohtelu erilaista 2. Lapsen hoidosta /kuntoutuksesta huolehtiminen: - kieltäytyykö vanhempi lapsen tarvitsemasta lääkehoidosta - huolehtiiko vanhempi lapsen terveydestä yleisesti (tarvittava sairauteen liittyvä hoito / seuranta, tarvittavat laboratoriokokeet, hammashoito) - kieltäytyykö lapsen tarvitsemasta terapiasta - onko vanhempi välinpitämätön terapioiden järjestämiseksi (lapsi jää viemättä terapiaan, aika jää perumatta, uusi aika jää sopimatta) 3. Aggressiivisuus: - käsitteleekö vanhempi lasta kovakouraisesti - lyökö, tukistaako, läpsiikö, nipisteleekö - ovatko vanhemman puheet aggressiivisia lasta kohtaan / tai aggressiivisia yleensä - onko lapsella liian ankarat rangaistukset / seuraamukset rikkeistä / virheistä 4. Aikuisen käyttäytyminen tapaamistilanteissa - takertuminen lapseen
- ylenpalttinen hemmottelu, hellyyden osoittelu näyttävästi isolle lapselle, liiallinen puolesta tekeminen - valtasuhteet; onko lapsi se, joka määrää, hallitseeko lapsi vanhempiaan esim. itkulla, kiukulla - kääntyykö vanhemman puhe aina lapsesta rahaan - vanhemman ylikorostunut itsekehu - puuttuuko vanhempi lapsen aggressiivisiin tekoihin Vanhemman tilanne: 5. Päihteet: - runsas alkoholin käyttö, huumeet - jatkuva tupakointi esim. sisällä voi olla lapsen terveydelle haitallista 6. Psyykkiset ongelmat: - mielenterveyteen liittyvät ongelmat - pitkäaikainen masennus, johonkin elämäntilanteeseen liittyvä uupumus - pitkäaikaiset jaksamiseen liittyvät pulmat - jatkuvat uniongelmat 7. Oppimiseen liittyvät vaikeudet: - vanhemman oma kehitysvammaisuus tai oppimiseen liittyvät vaikeudet - avuttomuus käytännön asioiden hoitamiseen - vaikeus ymmärtää lapsen kuntoutukseen tai hoitoon liittyvien asioiden tärkeyttä / merkitystä - vaikeus ymmärtää lapsen tarpeita yleensä 8. Yksinhuoltajuus: - lapsen hoidon vaativuus (hyvin hoidettava tai vilkas lapsi) - tukiverkoston vähäisyys /puute 6
VALMA-hanke Outi Konttinen Projektikoordinaattori / sosiaalityöntekijä Honkalammen kuntayhtymä Marketta Holopainen sosiaalityöntekijä Honkalampi-säätiö Anu Kansala lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liperin kunta Tarja Pulkkinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä Lieksan kaupunki Copyright Valma-hanke 2004-2005 / Honkalammen kuntayhtymä