HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. IV. HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET. 3. 19, 18. VUOSIKERTQMl)S JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNOiN. TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELSINGISSÄ SANOMALEHTI- JA KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN I(IR.JAPAINO 1919
STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. IV. SERVICES TECHNIQUES. MUNICIPAUX. 3. 1918. RAPPORTS ANNUELS PUBLlES PAR.L'ADMINISTRATION DES SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX. HELSINGfORS, 1919.
S 1 S Ä L L Y S LUE T TEL O. TABLE DES MATIERES. Siv. Page. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hal- Adminlstration des services technlques munllitus... :... '.'............. V cipaux... V Vesijohtolaitos.... Servlce des eaux.... Kaasulaitos... 39 Uslne 11 gaz.............................. 39. Sähk!l!aitos... 61 Usine d'electricite... ;...,.......... 61
Helsingin kaupungin' Teknillisten "laitosten Hallituksen Kertomus vuodelta 1918. Ylempänä mainittuna vuonna on Helsirigin kaupungin Teknillisten laitosten Hallitukseen kuuluneet: allekirjoittanut Ahlfors puheenjohtajana, vuorineuvos A. E. Alfthan varapuheenjohtajana, sekä' näitten varamiehinä insi'nööri f. Rosberg ja vuorineuvos C. A.' Engström,kaikki Kaupunginvaltuuston valitsemia kolmivuotiskaudeksi 1916-1919, sekä professori A. L. Hjelmman ja hänen varamiehenääo'pankinjohtaja Geord Estlander Rahatoimikamarin 'vallitsemina vuodeksi 1918, 'joitten lisäksi' KaupungInvaltuusto "mainitun, vuoden lokakuun 15 p:nä valitsi "Hallituksen ylimääräiseksi varajäsenel$:si johtaja Gunnar Bengelsdorff' in. Kuten Hallitus kirjelmällään helmikuun 12 p:ltä KaupunginvaltuustolIe on ilmoittanut, sai Hallitus vuoden alusta tuskin kuukauttakaan häiritsemättä toimia, kun Hallituksen puheenjohtaja helmikuun 5 p:nä sai Helsingin työväen toimeen panevan komitean,' puheenjohtajalta Jussi Tuomiselta kirjallisen ilmoituksen,' että työväen toimeenpaneva komitea on ottanut haltuunsa k~upungin teknillisten laitosten hoidon sekä, että 'tämä komitea on asettanut laitoksia varten uuden hallituksen. Tämän johdosta' ja voidakseen pitää, laitokset koskemattomina,suunnitteluista ja jo toimeenpannuista kumouksista sekä erihään'kaikellaisista vallankumouksen luomista lautakulmista ja viranomaisista, 'neuvotteli Hallitus 'viipymättä mainitun toimeen panevan komitean edustajain kanssa, jotka olivat ennen mainittu Tuominen sekä herrat V. V. Salovaara, K. E. Hypen ja J. V., Toivola. Koska, nämät ehdottomasti vaativat laitosten "Hallituksen toimimaan työläisjärjestöjen edustajain valvonnan alla ja koska neuvotteluissa vielä sitäpaitsi selvisi, että Hallitus' voimakeinoin estettäisiin edelleen jatkamasta laillista toimintaansa, oli Hallitus 8 p:nä helmikuuta' pakoitettu toistäiseksi keskeyttämään työnsä, jolloin myöskin laitosten toimeenpanevat johtajat ja muut virkamiehet seurasivat Hallituksen esimerkkiä. ' Tällöin ottivat työläisten valitsemat luottamusmiehet laitosten hoidon huostaansa. Turva- "takseen laitosten laillisen Hallituksen mahdollisilta' 'jälkiseutauksilta uusien vallassaolijain puolelta, toimitti Hallitus 9 p:nä helmikuuta näiden läsnä ollessa asianmukaisen laitosten kassojen ' inventoimisen. Hallitus' oli sittemq'lin poistettuna toiminnastaan kunnes kapinoitsijoiden valta pääj{aupungissa tuli kukistetuksi,. jolloin Hallitus taas-13 p:nä huhtikuuta saattoi ryhtyä toimeensa: ~ällöinensi tilassa 'toimittivat jäävittömät henkilöt Hallituksen toimesta tarpeellisen kapinanaikuisten kassojen ja laskujen tarkastu~sen. Kassatarkastus
VI :~:oimitettiin 14 ja 15 p:nä huhtikuuta, jolloin läsnä olivat kysymyksessä olevan laitoksen toimeenpaneva johtaja ja kamreeri sekä "komisaarit" V. V. Salovaara ja Martti Dahlström sähkölåitokselta, K. R. Teittinen ja Armas Rinne kaasu laitokselta sekä Tuomas Jalmar Multanen ja Isak August Wahlberg vesijohtolaitokselta. Tällöin huomattiin laitosten kassojen jotenkin hyvin käyvän yhteen tehtyjen kassamuistiinpanojen kanssa. Huomattava eri laitosten kapinan aikana kärsi mä taloudellinen vahinko voitiin todeta vasta paljon,myöhemmin. Vuoden 1918 päättyessä erosi kaasu laitoksen toimeenpaneva johtaja, insinööri, vapaaherra Edv. Cedercreutz toiinestaan ryhtyäkseen yksityiseen toimeen. Vapaaherra Cedercreutz, joka jo vuonna 1906 astui laitoksen johtoon, on siten yli 12 vuotta vaivojaan säästämättä ja alati innolla asettanut suuret tietonsa ja työnsä laitoksen edistymisen hyväksi, jonka Hallitus kiitollisuudella tahtoo saada mainituksi. Myöskin sähkölaitoksessa tapahtui johtajan vaihdos jo jo'nkun verran aikaisemmin eli 1 p:nä syyskuuta 1918; laitoksen toimeenpaneva johtaja insinööri Lars W. Åberg jätti toimensa ja tuli toimeen insinööri Hj. Pehrman..Insinööri Åberg oli jo laitoksen perustamisesta saakka vuonna 1908 ollut erilaisissa laitoksen toimissa vuoden 1914 marraskuun 1 p:ään, jolloin hän ryhtyi yksityiseen toimeen; mutta ryhtyi jälleen laitoksen palvelukseen 1 p:nä tammikuuta' 1917 sen toimeenpanevana johtajana. Kuten aikaisemmin niin tässäkin toimessa on insinööri Åberg tietoineen ja uutteralla työllään suuresti vaikl:lttanut laitoksen nopeaari ja edulliseen kehitykseen. Sinä aikana kyseessä olevana vuonna, jolloin Hallituksen toiminta on säännöllisesti jatkunut, on Hallitus säännöllisesti kokoontunut kerran viikossa ja tarpeen vaatiessa useamminkin ja on sinä aikana käsitellyt noin 300 eri asiaa. Useat näistä ovat aiheuttaneet esityksen Kaupunginvaltu.ustolle tai valmisteluvaliokunnalle, m. m. seuraavat: 16 p. tammik. kysymys vapaasta sähkövalosta ja kaasusta eräille laitoksen.toimihenkilöille; 1 p. toukok. selostus laitosten virkamiesten ja palveluskunnan suhteesta kapinaan ja sen järjestöihin; 28 p. toukok. kysymys lisämäärärahasta vesijohtolaitokselle ja' kaasulaitokselle;. 12 p. kesäk. kysymys sähkövalaistuksen asettamisesta erinäisille kaduille ja toreille paloöljyvalaistuksen tilalle 'sekä. määrärahan myöntämisestä tarkoitukseen; " " " kysymys varojen myöntämisestä kaasuvalaistuksen vaihtamiseksi sähkövalaistukseen pakkahuoneen alueella Länsi Rannalla; 18 p. hefnäk. kysymys kaikille laitoksille elintarpeiden ostoa varten myönnetyn lainan pidentämisestä; -1.p. elok. kysymys yksinäisiä viemärijohtoja ja talonjohtoja sekä kaupungissa olevia tontteja varten tehdystä ohjesäännön ehdotuksesta; """ kysymys määrärahan myöntämisestä vääristä rahoista johtuneen vajauksen 'peittämiseksi laitosten kassoissa.; 30 p. elok. kysymys varojen myöntämisestä sähkölaitokselle hankittavaa muuntaja 'konetta varten; """ vuosikertomus Hallituksen ja Teknillisten laitosten toiminnasta vuonna { 1917; 4 p. syysk. palkanjärjestelykot11iteari". mietintö jå ehdotus koskeva kunnallisen palkkajärjestelmän tarkistamista;
VII 4 p. syysk. Etelä-Suomen Voima Osakeyhtiön ja sähkölaitoksen välinen sopimusehdotus koskeva ylijäämätehon antoa sekä varavoiman ottoa sähkölaitoksen ja yhtiön välillä; 18 p. syysk. kysymys lisämäärärahan myöntämisestä kaasulaitoksen uutta uuniryhmää ja kahden ekshaustorin hankkimista varten; 25 p. syysk. kysymys ylimääräisen jäsenen valitsemisesta Hallitukseen; ehdotus sähkövoiman antamisesta sähkölaitokselta Sockenbackaan, Albergaan, Kiloon, Orankullaan, Espooseen ja muihin näiden paikkojen välillä " " " oleviin yhteiskuntiin; 2 p. lokak. kysymys kaasuhinnan korottamisesta 60 penniin m 3 :ltä;. 8 p. lokak. luvansaanti koneiden myyntiin Vanhankaupungin kosken varrella olevasta myllystä; 17 p. lokak. kysymys sähkövirran hinnan koroittamisesta 15 ja 30 pennillä kwh:lta; " " " kysymys käytetyn vesijohtoveden. hinnan koroittamisesta 100 0/o:lta vuoden 1914 hinnoista;.7 p. marrask. kysymys varojen myöntämisestä korkeajännityskaapelin rakentamista varten Kasarmintorin ala-asemalta Valtion työpajoihin Katajanokalla; 21 p. marrask. kysymys kaupungin rakennusjärjestyksen 98 :n muuttamisesta y. m. Mitä eri laitosten johtoon ja käyttöön tulee, viitataan jälempänä oleviin selostuksiin. Helsingissä, kesäkuussa 1919. Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus. K. Axel Ahlfors. J. Savonius.
Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 1918._ Selostaessa laitoksen kåyttöä ja hoitoa viime vuonna mainittakoon ensi sijassa kapinan aiheuttamat selkkaukset. Helsingissä tämä alkoi vallankumouksella, jolloin kapinoitsijat ilman taistelua ottivat vallan käsiirisä tammikuun 27 p:nä. Helmikuun 5 p:nä esitettiin :kaikille laitoksen toimessa oleville henkilöille jonkunlainen välikirja, "Sopimus", allekirjoitettavaksi ja kun Teknillisten laitosten Hallitus saman kuun 8 p:nä lakkasi toiinimasta, pidättäytyivät laitoksen kaikki virkamiehet ja koko konttorin henkilökunta virantoimituksestaan. Kun "valkoiset" valloittivat kaupungin huhtikuun 12 ja 13 p:nä, niin Hallitus alkoi taas toimintansa, ja virkamiehet sekä henkilökunta palasivat jälleen entisiin virkoihinsa.. Kapinan aikana hoitivat laitoksen käyttöä toimiinsa jääneet palvelusmiehet ja muutamat vastapalkatut henkilöt, jotka poistuivat toimistaan kun kaupunki valloitettiin. Hallituksen tekemän päätöksen mukaan eroitettiin senjälkeen muutamat palvelusmiehet ja työntekijät, jotka kapinan aikana olivat olleet korkeammis.sa toimissa kuin aikaisemmin ja tästä syystä vastaan ottaneet korotettuja palkkoja tahi jotka muuten olivat näyttäytyneet sopimattomiksi edelleen pitää laitoksen palveluksessa. Tämän toimenpiteen hyväksyi sittemmin Kaupunginvaltuuston asettama komissioni, joka tutki virkamiesten ja palvelusmiesten suhteita vallankumoukseen ja sen elimiin. Heti kun entiset virkamiehet ottivat laitoksen haltuunsa toimitettiin tilintarkast~s ja havaittiin rahasto olevan yhtäpitävä kassakirjan mukaan, paitsi mitä tulee pienempään erään, joka heti korvattiin. Kirjoihin merkitty tappio kapinan aikana suoritetuista sekalaisista maksuista sekä samana aikana tehdyistä yksityisistä töistä, joista maksua ei ole voitu saada, nousee kuitenkin Smk 40,268: 40. Tätä summaa ei kuitenkaan ole merkitty laitoksen menoihin viime vuonna, vaan on se siir.retty vuodelle 1919. Laitoksen työntekijäin palkkaa on viime vuonna kerran korotettu, nimittäin lokakuun 27 p:nä, jolloin tuntipalkk<t korotettiin 55-70 pennillä ja aikaisemmin maksettu avustus, 16 markkaa jokaiselta 15 vuotta nuoremmalta lapselta, korotettiin 40 markkaan kuukaudelta. Sitävastoin lakkautettiin siihen saak~a jokaiselle työntekijälle maksettu kalliinajanlisäys, 40 markkaa kuukaudelta. Tuntipalkka, joka vuoden alussa oli vaihdellut
Smk 2: 05 ja 2: 50 välillä, oli vuoden lopussa Smk 2: 60-3: - 2 sekä poikkeustapauksissa jopa Smk 3: 20 tunnissa. Työaika oli vuoden alusta heinäkuun 22 p:ään,,8 tunnin työpäivä II 46 a 47 tuntineen viikossa, mainitusta päivästä lokakuun 27 p:ään 9 1/2 tuntia päivässä ja 54 a 54 1/2 tuntia viikossa sekä lokakuun 27 p:stä vuoden loppuun tehtaantyöntekijöille 9 tuntia päivässä ja 51 '/2 tuntia viikossa ja. muille työntekijöille,,8 tunnin työpäivä" 46 tuntineen viikossa. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan virka- ja palvelusmiehet saivat jonkun verran korotetut kallinajanlisäykset huhtikuun 1 p:stä ja sen lisäksi vuoden jälkipuoliskolta ylimääräiset palkan lisäykset, vaihdellen 75 ja 150 markan välillä kuukaudelta. Kuitenkin vähennettiin nämä ylimääräiset palkanlisäykset niillä määrillä jotka kukin palkankantaja oli saanut pohjapaikkaansa lisäksi kesäkuun 31 p:n jälkeen 1917. Nämä kalliinajan ja ylimääräiset palkanlisäykset on, vastoin aikaisempaa menettelytapaa, merkitty laitoksen menoihin. Korotettujen palkkojen ja erilaisten aineiden hintojen kohoamisen takia on muutamia menoja ylitetty, ja kun ei veden kulutus ole noussut meno- ja tuloarvioita tehdessä laskettuun määrään, vaan on melkoisesti edellisen vuoden menekkiä pienempi, niin eivät tulotkaan ole nousseet arvioituun määrään, eivätkä riitä korvaamaan vuoden menoja. Viime vuoden käytössä tappio siis on syntynyt. Lukuunottamatta 5 a 6 ensimmäistä. vuotta vesijohdon olemassaolosta, vajaus syntyi viime vuonna ensimmäisen kerran. Laitoksen palveluksesta insinööri Torsten Neovius erosi syyskuun 1 p:nä siirtyäkseen edullisempaan toimeen. Insinööri Neovius oli lokakuun 5 p:stä 1911 toiminut tehtaan insinöörinä ja mittarityöpajan johtajana sekä harrasti etenkin vesimittarien korjaamista ja tarkistamista, ja hänen tarmokkaan työnsä tulos selviää mittarien rekisteröimän vesimäärän suhteesta pumppujen nostamaan määrään, joka suhde huomattavasti parantui niinä vuosina jolloin hän oli toimessa. Heinäkuun 1 p:nä 1914 insinööri Neovius siirtyi putkiverkonin'sinööriksi ja talojen vesijohtojen tarkastusmieheksi, ja eroamisensa jälkeen insinööri O.}. Launis tuli hänen sijalleen.. 1. Tulos käytöstä. Vantaan joen vesimäärä laitoksen perustamisesta saakka toimivan kahden turbiinipumpun ja helmikuussa v. 1911 käyntiin pannun sähkögeneraattorilla varustetun 300 hv. turbiinin käyttöön on ollut joksenkin runsas. Siten voitiin laitosta käyttää kokonaan joen vedellä huhtikuussa sekä loka-, marras- ja joulukuussa. Ainoastaan kesä- ja elokuussa kaupungin Sähkölaitoksen kehittämän sähköenergian kulutus oli jonkun verran suurempi. Veden korkeus padon kynnykseen verrattuna selviä seuraavasta taulusta, jossa esitetään, paitsi tietoja kaupungin Sähkölaitoksen antamasta sähköenergianmäärästä, myöskin sademäärä ja keskilämpö Meteorologisen Keskusaseman antamien tietojen mukaan.
3 Vedenkorkeus Vantaan joessa y. m. Vuosi ja kuukausi Sähkölaitok- Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo sen antama Sademäärä Keskilämpöm m m energia mm aste Co kwt, 1918 Tammikuu... + 0.04 + 0.18-0.05 26,990 86.3-8.7 Helmikuu... + 0.04 + 0.13-0.09 10,640 49.5-5.7 Maaliskuu... + 0.04 + 0.37-0.09 35,190 6.6-2.7 Huhtikuu... + 0.56 + 0.97 +0.11-33.1 + 4.0 Toukokuu... -0.01 + 0.19-0.10 40,130 5.1 + 8.4 Kesäkuu... -0.04 ± 0.00-0.10 109,540 65.1 + 12.2 Heinäkuu... -0.04 + 0.22-0.10 65,520 74.4 + 17.9 Elokuu... -0.05 ± 0.00-0.08 95,160 52.7 + 14.1 Syyskuu... + 0.16 + 0.61-0.08 24,960 151.4 + 10.5 Lokakuu... + 0.32 + 0.85 + 0.10-61.1 + 8.1 Marraskuu... + 0.24 + 0.60 + 0.09-21.1 + 3.3 Joulukuu... + 0.12 + 0;43-0.02 10 98.7-2.4 Koko vuosi +0.12 + 0.97-0.10 408,140.. 704.9 + 4.9. 1917... + 0.12 + 1.33-011 832,750 566.4 + 4.1 1916... + 0.21 + 1.55-0.13 147,603 778.5 + 4.5 1915... + 0.14 + 1.62-0.10 331,527 723.0 + 2.8 1914... + 0.09 + 0.85-0.08 655,960 555.5 + 5.6 1913...... + 0.10 + 1.07-0.20 410,320 527.9 + 5.5 1912... + 0.22 + 1.00-0.16 255,340 772.6 + 4.4 1911.... + 0.15 + 1.65-0.18 294,310 631.1 + 5.2 Jäänlähtö joessa alkoi huhtikuun 13 p:nä 0.95 m veden korkeudella padon kynnyksestä mitattuna. Vuodesta 1886 jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20 p:nä. Aikaisin jäänlähtö, maaliskuun 29 p:nä, sattui vuonna 1890, myöhäisin, toukokuun 1 p:nä v. 1902.. Veden puhdistaminen. Kapinan aikana, eli' helmikuun alusta huhtikuun 17 p:aan, ei ole tehty kemiallista eikä bakteeriologista tarkastusta puhdistamisesta. Muuna vuoden aikana I?uhdistaminen on toiminut tyydyttävästi, mutta vaikeuden takia saada kemikaaleja on veteen syötettyjä kemikaalimääriä pidetty mahdollisimman pieninä, ja kloorilla tapahtuvaa käsittelyä ei ole käytetty. Sekä kemiallinen että bakteeriologinen teho on sentähden huonompi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Yksityiskohtaiset tiedot selviävät jälempänä olevasta liitteestä n:o 3. Veden pumppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 6,446,931 kuutiometriin. Seuraava taulu näyttää joka kuukaudessa pulnputun vesimäärän ja sen jaon eri pumppulajeille:
4 Kuukausi Turbiini- Höyry- Keskipakois- Pumppuaminen pumput pumppu pumput vuorokaudessa Yhteensä ;.:: en "tl ;.:: ;.:: ;.:: (ö. ti) -"" "" = :3 ='";:i. z"'";:i. -~ m 3 en c_... :3- m 3 :3... m 3 m 3 3~ 3 S 3 S... 0- _00 :3- _0- ",3 "'3 "'3 '" _. '" _. '"...... _. ~ '" '" '" _.'" _.", _.'"... "', "', "" "', ""... Ql: Tammikuu... 1,469 263,127 - - 1,056 377,598 640,725 20,669 23,244 14,668 Helmikuu... 1,326 235,799 - - 866 325,945 561,744 20,062 23,611 15,302 Maaliskuu... 1,470 260,605 - - 944 348,430 609,035 19,646 21,687 14,608 Huhtikuu..... 1,425 251,337 - - 829 304,505 555,842 18,524 20,671 14,341 Toukokuu... 1,474 J59,244 - - 886 326,234 585,478 18,886 20,872 14,875 Kesäkuu... 931 162,641 - - 917 341,313 503,954 16,798 22,706 10,475 Heinäkuu.... 737 134,800 -. - 926 336,004 470,804 15,187 17,684 11,028 Elokuu... 739 134,034 - - 898 333,052 467,086 15,067 17,560 10,448 Syyskuu... 1,122 195,891 - - 755 288,427 484,318 16,144 23,847 9,763 Lokakuu... 1,425 2~4,319 2 347 701 266,059 520,725 16,798 18,090 13,976 Marraskuu... 1,107 196,570 - - 856 318,978 515,548 17,185 18,695 13,370 Joulukuu... ~... 1,445 259,895 - - 707 271,777 531,672 17,151 20,186 12,709 Koko vuosi114,6701 2,608,2621 21 347 110,34113,838,32216,446,931117,663123,8471 9,763 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,608,262 m 3, eli 40.4 Olo koko vesimäärästä, höyrypumpulla ainoastaan 347 m 3 ja keskipakoispumpuilla 3,838,322 m 3, eli 59.5 Olo koko vesimäärästä. "" Veden mittarit Käytännössä olevien mittarien luku on vähentynyt 40:11ä ja oli niitä vuoden lopussa 2,833 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta 13 20 25 30 40 50 75 100 150 mm Lukumäärä 202 862 644 441 429 129 90 28 8 kpl. Vaihdettujen ja poistettujen vedenmittarien lukumäärä oli 1,965. Syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon tahi suuren näytön takia... 1,370 kpl., eli 48.3 Olo Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin 8"" 0.3" " virallisen kokeen takia... 3"" 0.1 " " epävarman käynnin takia... 201 " " 7.1" " pysa -hty mlsen t a k' la.............. 95 ""." 3 4 kaikista asete- " taaksemenon ".............. 3"" 0.1" tuista mittareista. " vian takia osoittimessa tahi taulussa 31 " " 1.1" " vuotamisen takia................ 12"" 0.4" " jäätymisen "............ 62" " 2.2" " lakkautuneen käytön takia. :...... 180 " " 6.4 " Yhteensä 1,965 kpl., eli 69.4 Olo koko hikum.
5 Asetetuista mittareista on 360 kpl. ollut levymittareita, ja näistä on 28 vaihdettu kun niitä on pidetty epävarmoina ja 43 kpl. pysähtymisen takia, vastaten 7.8 ja 11.9 olo kaikista asetetuista levymi~areista. Uusia mittareita on asetettu 180 kpl., joista 106 ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. Mittarien mukaan kulutetut vesi määrät olivat seuraavat: Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa... 3,410,302 m 3, eli 10-12 " sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla... 1,025,798" " Rautatien länsipuolella olevilla ~lueilla... 447,840" " Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu...... 220,589" " Yksityiskulutus 5,104,529 m 3, eli Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus... 449,315" " Laitoksen oma kulutus... 25,366" " Yhteensä mittarien mukaan 5,579,210 m 3, eli 52.90 0lo 15.91 " 6.95 " 3.42 " 79.18 Olo 6.97 " 0.39 " 86.54 Olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putkiverkon vuotoi-. hin sekä vajauksiin mittanen näytössä............ 867,721 13.46 " " " Yhteensä 6,446,931 eli 100.00 0lo Vedenmittarien näyttämä vesimäärä oli siis: vuonna 1918...,.... 5,579,210 m 3, eli 86.54 Olo koko pumputusta vesi määrästä. Vuonna 1917 on kulutettu Vuonna 1918 on kulutettu Vähennys vuonna 1918.... Keskikulutus vuorokaudessa oli.... Suurin kulutus vuorokaudessa 15ft oli.... Pienin kulutus vuorokaudessa 8/9 oli... '.... 7,540,936 m 3 6,446,931 " 1,094,005 " 17,663 II. 23,244 " 9,763 " Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on vähentynyt 187,702 henkilöstä 31ft2 1917 n. 184,000:een 31ft2 1918, niin keskiväkiluku vuonna 1918 oli 11. 185,800.
6 Keski-, suurin ja pienin kulutus henkilöä kohti vuorokaudessa olivat sentähden 95.1, 125.1 ja 52.5 litraa. Vedenkulutuksen väheneminen on seuraus venäläisen ~taväen ja laivaston pois-. muuttamisesta kaupungista sekä kesällä ja syksyllä vallitsevasta sateisesta säästä. Sitäpaitsi oli vedenkulutus edellisenä vuonna, 1917, hyvin suuri, kun oli pakko pitää osa paloposteja talvella vuotamassa veden jäätymisen estämiseksi putkiverkossa silloin vallitsevan kovan pakkasen takia. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta. v U 0 s i Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, litraa Yksi- Yleityisiin siin tar- Yhtarpei- teensä siin' peislin 1895... 1,478,567 1900... 2,012,904 1905......... 2,595,017 1910...................... 4,255,940 1911...................... 4,501,509 1912... 5,012,198 1913...................... 5,475,615 1914...................... 5,748,820 1915...................... 6,382,613 1916...................... 6,827,277 1917...................... 7,540,936 1918...................... 6,446,931 78.73 78.43 83.66 88.97 86.56 87.91 85.73 86.54 4,051 31.8 5,515 39.2 7,110 42.8 11,660 53.6 12,333 57.1 13,695 61.0 15,002 68.4 15,849 74.4 17,486 79.6 18,654 83.6 20,660 8~.7 17,663 75.3 23.8 55.6 96 1,173 20.9 60.1 83 1,286 19.4 62.2 87 1,452 27.0 80.6 102 1,670 24.8 81.9 112 1,743 25.9 86.9 113 1,936 23.0 91.4 109 2,071 19.4 93. 8 123.7 2,120 21.2 100.8 121.6 2,106 20.5-104.1 130.4 2,119 24.7 111.4 149.5 2,133 19.8 95.1 125.1 1)2,134 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset jå arvonlisäykset. Vuonna 1917 aloitettu kahden pikasuodattimen ja kahden saostusaitaan rakentamistyö Vanhassakaupungissa jatkui huhtikuun keskivaiheille. Kun suurin osa maa- ja kallionlouhimistöistä silloin oli tehty, niin työ täytyi toistaiseksi keskeyttää kunnes tarvittavat putket ja muut aineet voidaan saada otollisilla hinnoilla. Kirjoihin merkitty kustannus tästä työstä nousee toistaiseksi Smk 341,475: 51, mutta kun ei laitos vielä ole valmis; ei tätä summaa ole viety pääoma-arvoon. Muutamista aloitetuista maatöistä eräitten uusien katujen alle tulevia vesijohtoja varten on niinikään maksettu Smk 14,774: 46, jota summaa ei myöskään vielä ole viety pääoma arvoon. Viime vuoden arvonlisäys supistuu siis seuraavaan: Työkalujen ja kalustojen osto........................ Smk 706: 15 1) Tästä on 158 kpl. kaupungin omia taloja, kaivoja y. m.
7 Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patorakennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 olo alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta... 1,193: - Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 olo, kuoletusaika 20 vuotta.;.... 1,091: - Tiiliset kone-, höyrykattila-, pesu- ja kylpyhuone- sekä myllyrakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 20 vuotta.... 3,394:- Pumput, turbiinit ja kaikenlaiset koneet, pikasuodatinrakennus, neliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratorira,kennus, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 10 vuotta.. 46,116: - Ympyriäiset saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, paja sekä pikasuodattimet, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 olo, kuoletusaika 10 vuotta.... 50,939:- Vesiposjit, kastelupostit, vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. m., kuoletusaika 10 vuotta...,...,... 4,605:- Vesisäiliö, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 50 vuotta...,... '. 2,214: - Putki verkko, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 50 vuotta.................. 34,015: Vedenmittarit, myyntiarvo 5 olo, kuoletusaika 10 vuotta,..,.............. 30,247:- Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 olo, kuoletusaika 10 vuotta...,... 13,157: 15 Ylimääräinen kuoletus myydyistä vedenmittareista... _. _...._,_._'_. 6_00_:_ Smk 187,571: 15. Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1917..,..,... '... 7,157,373:- Laajennukset ja arvonlisäykset vuonna 1918,............. 706: 15 7,158,079: 15 Poistot samana vuonna...,...,...,....... 187,571: 15 Pääoma-arvo j01.,l.iukuun 31 p:nä 1918...,... Smk 6,970,508:- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa : 15hö Vanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue... 94,100: - Vanhempi patorakennus kivestä sekä. vesiränni............ 23,152: - Uusi vesiränni...,...,........ 35,378: - Vanhempi pumppuhuone tiilestä........................ 32,879:- 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit,...,... 6,000: - 300 hv, säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori 17,564: - Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä...,,... ;,..'.;..;...;...;..._.. '_'_'_-.,;;.53;.:,..;;.,5;;..16;;.;.:_ Siirto 262,589: -
Siirto Höyrypumppulaitos ynnä johdot, perustus ja 3 kpi. höyrykattiloita... :.... Savupiippu.... Asuinrakennus tiilestä...'.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset.... Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista... :.... Hiilen purkauspaikka ja raide.... Ameriikkalaist~n pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivot,..'..'...,...'...' 11 kpl. ameriikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232'm 2 suodatuspinta-ala).... NeIiskulmaiset saostusaltaat Broholmalla.... Ympyriäiset s:n s:n.... Sekoitusrakennus.... "Kalkin sekoituskone... :.... lmukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput.. Kaksi sähkönmuuntajaa.... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat.... Antrasiittivaja ja laivalaituri.... Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta.... Öljykellari... '.... Paja tiilestä.... Kemistinasunto puusta........ Koneenhoit~jainasunto puusta.. ;...,.. Laboratorirakennus puusta........ Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä... :.... Myllyrakennus tiilestä... '.'...,.... Myllynkoneisto ja sisustus.... Myllärinrakennus puusta.... Vesisäiliö Eläintarhassa.... Vartijanasunto hirsistä.... Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa' n:o 179.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... 8 262,589: - 12,500: - 400:- 36,596: - 2,381: -'- 154:- 1,345: - 350:- 98,699: - 123,396: - 24,000:~ 78,957:- 9,;345: - 1,621: - 59,613: - 9,464: - 4,900: - 1,309: - 5,806:- 577:- 1,348:- 8,779: - 3Q,275: - 4,370: - 6,567: - 17,654: - 10,928: - 2,191: - 825,114:- 390,031: - 2,397: - 28,943: - 3,480: - 392,428: - 32,423: - Vesipostit satamissa................................................ 3,404: - Vapaakaivot... '.'.............................. 3,446:- Hevosten juottoaltaat.............................................. 3,271:- Putkiverkko... 5,585,129:- Vedenmittarit... 61,651: - /(oneet ja työkalut...;..;..;.....;....;...;..;..;... 6.;;.;3;;..:.,6.;...4;;.;;;2;.;...: _ Smk 6,970,508:-
9 Kun ei viime vuonna ole tehty mitään putkitöitä, niin sekä putkiverkon pituus että palopostien ja sulkuventfiilien lukumäärät jäävät samoiksi kuin ne olivat vuoden 1917 lopussa, eli I "0 I 00 0) ~ ~ w ~......... -< II>...... < c:.n 0 0 c:.n ~ 0 (1)(fl :l" ~ Ö ~ 0 -..:a 0) w ~ -..:a - ~ '0 ::1= -- (1) (1) 0 e:~ 3 3 3 3 3 ::1 ~ 3 3 == 3 3 3 3 3 3 3 en (1)'.!!!. 11>' II> =; ~ m m m m m m m m m m kpl. kpl. Jouluk. 31 p:nä 1918 3,1221 5,1531 4,2961 4,901113,892117,701131,139127,976117,1141125,2941 9601 1,034 Putkiverkon keskiläpimitta on 269 mm ja tilavuus 7,109 m 3. Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on 48.15 m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 p:nä laitoksessa oleva varasto mitfareita, jotka osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittarien suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen: I -< :l" Tuloaukon läpimitta mm -(1) (1) Valmiste ::1 Rakenne 7-13120 125130 140 150 17511001150 en II>' ::0;- '"Q.. Meinecke... 235 822 626 464 456 275 137 33 ' 14 3,062 nopeusmittari S:n... - 137-59 10 - - - - 206 levymittari Siemens & Halske... 4 20 83-139 - - - - 246 s:n S:n S:n... - 2 - - - - - - - 2 nopeusmiuari Dreyer, Rosenkrantz & Droop - - - 1 20 11 - - - 32 "'.,. k.,e'"'lmh1m"''''1 Sekalaisia valmisteita... 10 3 2 - - - - - - 15 eri lajia Yhteensäl 2491984171115241625128611371 331 1413,5631 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta on vuoden alusta maaliskuun mittarinlukemiseen saakka ollut 30 penniä kuutiometriltä, jolle hinnalle on laskettu alennusta 5, 10 ja 15 Olo niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m 3 vuodenneljänneksessä. Mainitun maaliskuun lukemisen jälkeen korotettiin hintaa 30 0/o:lIa. Kaupungin omille virastoilie ja laitoksille on myönnetty 10 Olo alennus yllämainituista hinnoista. ' Satamaposteista annetun veden yksikköhinta on tammikuun-huhtikuun aikana sekä marraskuun 1 p:stä vuoden loppuun ollut Smk 1: 25 kuutio metriltä sekä vuoden muuna aikana Smk 1: - kuutiometriitä. 2
10 Johtoihin sijoitettujen vedenmittarien vuokra on tuloaukon läpimitan suuruuden mukaan ollut 13 mm, eli 3 m 3 antokyky, Smk 2: - neljännekseltä 20 5 " " " " " 2:50 " 25 7 3:- " " " " "." 30 10 4:- " " " " " " 40 20 5:~ " " " " " " 50 30 6:- " " " " " " 75 II 50 8: - II " " " " 100 " " 100 11:- " " " " 150 " " 200 " " " 17:50 " Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta........................................ 1,601,910: 97 " satamaposteista jaetusta vedestä................................ 87,340: 94 " kaupungin kulutuksesta... 121,679: 67 " vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä...'... 4:..,7_6_1:_7_8 1,815,693: 36 Veden mittari en vuokrat.... 42,386: - Maksut ilman mittareita toi':11ivista paloposteista ja lisämaksut isommista mittareista...... 767: 50 Voitto tehdyistä talonjohtotöistä... 85,507: 18 Maanvuokra suojelusalueesta y. m..... :... 528: 50 Myydyistä vedenmittareista... 600: - Myydystä tynnyristä....'... 5: - Tulo aikaisemmin poistetusta saatavasta.............................. 371: 60 Saatu vedenkulutusmaksu, joka oli väärin merkitty siirtoon v:lta 1917.... 200: - Kurssivoitto...................................................... 23,181: 96 ---------~--- Smk 1,969.241: 10 Tulot vesikuutiometriitä.. Yksityiskuluttajille myydystä vedestä... '....................... 33.093 penniä Kaupungin kuluttamasta vedestä....'........ 28.141 " Tulot jokaiselta myydyltä kuutio metriltä ovat: vedestä... 32.693 penniä mittarinvuokrista............ 0.763 II tehdyistä talonjohtotöistä... 1.540 " muut tulot... 0.461 ". Yhteensä 35.457 penniä
Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriitä ovat:' vedestä... 28.164 penniä mittarinvuokrista... 0.658 ". tehdyistä talonjohtotöistä.... 1.326 " muut tulot............. 0.397 " Yhteensä 30.545 penniä n Tulot vedenmittareista, jaettuna kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, olivat Smk 14: 96 vuodessa kustakin mittarista. Menot. A. Hallinto. Osa Hallituksen menosääntöä... 5,863: 09 Palkkoja ja palkkioita............................................ 47,150: - Konttorinapulaiset... -........ 9,107:- Piirustaja-apulaiset... 1,300: - Konttorihuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä..'.................. 9,558: 78 Kulungit: kaavapaperit ja painatuskustannukset........................ 11,985: 80 " aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon... 759: 81 Muut kustannukset..._...;..._.._._._._---..;.7.:..;.,7_4.;;..;8:...;;;2;.;;.5 Smk 93,472: 73 B. Käyttö. 1) Laboratori. Kahden kemistin palkat... 17,080: - Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 6,631: 50 ~~~----~~~ Smk 23,711: 50 Mitälaboratorin toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 3. 2). Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa ylikonee~hoitajan palkkaa..................... 500: - Koneenhoitajat ja apulaiset... 13,680: - Muut käyttö- ja hoitokustannukset..................... 6,296: 19 Pumppujen korjaukset ja kunnossapito...,...;...;...;....;..'.;..;..;.. --=.1.:..1,~8.:..5.:.;1:..;:3~5 Smk 32,327: 54 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu kaupunkiin 2,608,262 m S vettä, niin tämä pumppuaminen on maksanut 1.239 penniä kuutiometriltä.
12 b) Höyrypumppu.. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... 500: - Koneenhoitaja ja apulaiset............................................ 1,500: - Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt... j Hiiliä höyrykattiloita varten... :... 283: 75 Oljyä, trassia y. m...... Kattilain ja koneitten korjaukset ja kunnossapito... 347: 12 Smk 2,630: 87 Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin ainoastaan 347 m 3 vettä. c) Keskipakoispumput. Nämät pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin Sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... 3,087: 50 Koneenhoitajat ja apulaiset... 19,700: 67 Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt... 60: 50 Öljyä, trassia ja muita aineita........................................ 1,020: 71 Koneiden ja pumppujen korjaukset ja kunnossapito... 4,287: 64 Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen lasku 408,140 kilowattitunnista.. '" 108,118: 80 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset.... S:n laitoksen valaistus.... S:n kemiallinen puhdistus.... S:n uudistyöt.... Smk 136,275: 82 6,095:- 5,367: 84 4,172:16 795: ~ 16,430: - Smk 119,845: 82 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin Sähkölaitoksesta saatu virta........................ 408,140 kw. tuntia Vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta.............. 941,860" " ----------~~~~--~~ Yhteensä 1,350,000 kw. tuntia ja jokainen kilowattitunti on siis maksanut keskimäärin 10.094 penniä. Sähkövirtaa on kaytetty seuraavalla tavalla: Selkeytyneen veden pumpuamiseen suodatiimiin................ 312,000 kw. tuntia Veden pumpuamiseen kaupunkiin............................ 976,000" " Suodatinhiekan pesuun...................................... 23,000" " Koko laitoksen valaistukseen...'......... 20,256" " Kemialliseen puhdistukseen............................. 15,744'" ". Uudistöihin................................................ 3,000" ".. ~~~~~--~~~--~~ Yhteensä 1,350,000 kw. tuntia
13 Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen, veden kemialliseen puhdistukseen ja uudistöihin on laskettu Sähkölaitoksen vuoden keskihinnan mukaan, eli 26.50 pennin mukaan kw. tunnilta, niin menot keskipakoispumppujen eriptimppuamisista nousevat seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin... 29,038: 64 " kaupunkiin.......................................... 90,807: 18 Smk 119,845: 82 eli 2.366 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 3,838,322 m 3 vettä ja 0.450 penniin kuutio metriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 6,446,931 m 3, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Koko vedenpumppuamiselle keski kustannus oli 2.401 penniä kuutio metriltä, jos vuosi kustannukset, Smk 154,804: 23, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesi määrälle. 3) Suodattaminen. Osa ylikoneenhoitaj~n palkkaa...... 500: - Koneenhoitaja...................................................... 3,600: - Päiväpalkat hiekan seulomisesta ja suodattimiin kuljettamisesta y. m....... 2,142: 15 Suodatinhiekan pesun käyttökustannukset.............................. 6,095: - Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito _..._---- 846: 99, Smk 13,184: 14 eli, jaettuna kaupunkiin pumputulle vesi määrälle, 0.205 penniä kuutiometriltä. 4) Kemiallinen puhdistami.. en ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa........................................ 500: - Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista... 78,351: 77 Alumiinisulfaattia...'........ 564,550: 71 Kalsinoitua soodaa, 13.65 tonnia...................................... 1,501: 50 Kalkkia, 3,802 hl.................................................... 27,460: 29 Natriumisulfiittia ja natriumitiosulfaattia................................ 953: 53 Veden lämmitystä Kemikaalien liuentamista varten...................... 5,910: 84 Sähköenergiaa...................................................... 4,172: 16 Altiliden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito...,...... 2,759: 55 Smk 686,160: 35 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, nousevat selkeyttämiskustannukset 10.643 penniin. kuutiometriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien asuin- ja niihin kuuluvien rakennusten kun-' nossapito ja korjaus............................................ 6,722: 49 Siirto 6,722: 49
14 Siirto 6,722: 49 1<one- ja muiden rakennusten kunnossapito jp. korjaus... '... 1,443: 83 Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus........ 2,854: 85 Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.... 4,619: 63 Kustannukset tasoituksista ja istutuksista................................ 1,890: 99 S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä... ~.................. -...... 7,723: 69 S:n asuinrakennusten polttoaineista:... -............................. 19,246: 96 S:n kone- ja muiden rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä.......... 11,851: 51 S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista... 1,199: 21 S:n sähkövirrasta.. _... _.................................... 5,367: 84 S:n yövartijasta... _....................................... 11,876: 52 Sekalaiset kulut... _.................................... 427: 60 Kulungit ja painatuskustannukset..._...;......;...;...;....;... ~_..;..53.;..1;;.;.:...;.9..;.1 Smk 75,757: 03 tehden 1.175 pennin menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. Menot käytöstä nousevat Smk 953,617: 25 ja jokaisesta pu~putusta vesikuutiometristä 14.792 penniin. C. Putkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talonjohtojen k~tsastusmies, palkka... _.... Työnjohto.... 1 säiliönvartija, palkkio... _... _.... Sulkujen ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... _.... Putkiverkon, palopostien ja sulkujen korjaukset if kunnossapito.... Satamapostien ynnä niihin kuuluvain johtojen ja letkujen korjaukset ja hoito Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... _.... Vesisäiliön alueen hoito ja kunnossapito.... 5,400: - 9,550: - 950:- 29,433: 72 29,494: 60 13,150: 50 9,596: 83 428:50 Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun s:n... 6,918: 31 Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys... _........ 1,037: 61 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset... _ 178: - Kulungit ja painatuskustannukset... _. _... -........ 733: 30 Smk 106,871: 37 Ainoastaan yksi vuoto, liitosvuoto, on viime vuonna löydetty ja korjattu. ~ _ Viime vuonna on laitokseen tuotu tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi 12 eri piirustusta yksityisten vesijohtojen uudistöistä tahi muuttamisesta.. D. Jakelu. Konttorinapulaiset... -..................................... 12,336: 64 Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen... 23,155: 10 Mittarien vaihto, korjaaminen ja 'oikaisu... 52,571: 11 Kulungit ja painatuskustannukset... _... :... : :....;......;...;....;....;..... 1;;.:.,1:.:2:.;:3.;...: 9:.::;5 Smk 89,186: 80
15 E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka...................... 5,100:- Työnjohto... 12,317: 50 Konttorin- ja varastonapulaiset........................................ 19,482: 24 Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito.......................... 2,393: 16 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... 5,579: 86 Valaistus... '...................................... 702: 77 Lämmitys ja polttoaineet... :... 3,329: 35 Päivystys ja yövartija... :.......................................... 3,566: 93 Sekalaiset menot....'... '.............................. 894: 50 Kulungit ja painatuskustannukset...;..;...;....;....;....;...;..._~3,~5;;;.26;;.;:...;;5~5 Smk 56,892: 86 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty ainoastaan 5 liitosta putki verkkoon seuraavan erittelyn mukaan:. Liitoksen läpimitta 25 40 50 mm Luku' 3 1 1 kpl. f. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle.... Palovakuutusmaksut.... Maanvuokramaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut sekä lääkärin palkkiot.... Kustannukset työmiesten lomasta.... Puhelinmaksut.... Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset... '.'.'.... Vedenkulutusmaksujen y. m. vähentäminen ja takaisinluovuttaminen.... Kalliinajanlisäys virka- ja palvelusmiehille.... Poisto väärien setelien takia.... Kurssitappiot... ::.:::.... Palkanlisäys henkilökunnalle Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan lokakuun 3,500:- 3,800: 01 3.550: - 11,240: 56 10,133: 77-2,571: 75 34,552: 32 3,326: 85 755:53 155,010: 88 5,535: - 4,662: 44 8 p:ltä 1918...;..;....;......;....;....;...;.....;;.16,;;.:.,3;;...;6;...;;0,;...:_ Smk 254,999: 11 O. Korko ja kuoletus. Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuna ovat seuraavat: 5 olo' korko Smk:lle 7,157,373: -....... 357,868: 65 Kuoletus, siv. 7... 187,571: 15 Smk 545,439: 80 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus jaettuna. jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulu:
16 Vuoden 1918 menot ja kustannus jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. A. Hallinto.... B. Käyttö: 1) laboratori.... 2) vedenpumppuaminen.... 3) suodattaminen'.... 23,711: 50 154,804: 23 13,184: 14 4) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen.... 5) muut menot Vanhassakaupungissa.. 686,160: 35. 75,757: 03 C. Putkiverkko ja vesisäiliö.... D. jakelu... f E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto..... F. Sekalaiset menot.......;.....;...;,...; Penniä vesikuutiometriitä 93,472: 73 1.450 0.368 2.401 0.205 10.643. 953,617: 25 1.175 14.792 106,871: 37 1.658 89,186: 80 1.383 56,892: 86 0.883...;.._-.,;...;..:.;...;..;... 254,999: 11...;..;~ 3.955 Smk 1,5,55,040: 12 24.121 0. Korko ja kuoletus..._...;.....;...-'..;....;.._...;.....;.....;....;...;..._--'-------- 545,439: 80 8.460 Yhteensä Smk 2,100,479: 92 32.581 Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu a:inoastaan 5,553,844 m 3 :stä, niin 1;amojen edellytysten mukaan.kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat 37.820 penniä. Tulos talonjohto-osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat... 347,044: 41 Menot ovat olleet: Työkustannukset... 159,391: 43 Aineet ja muut kustannukset... 102,145: 80 261,537: 23 Vuoden ylijäämä.............................................. Smk 85.507: 18 Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv. 15.. 56,892: 86 Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa... 20,000: - 36,892: 86 Talonjohto-osaston bruttoylijäämä... 48,614: 32 Smk 85,507: 18 Voitto- ja tappiotili. Tulot. Vedenkulutuksen maksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 10........ 1,969,241: 10 Smk 1,969,241: 10
17 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan, siv. 11-16.................. 1,555,040: 12 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat.poistot pääoma-arvolle siv. 15... "... 545,439: 60 Vuoden nettotappio... '... 131,238: 82 Bruttoylijäämä 414,200: 98 414,200: 98 Smk 1,969,241: 10 Bilanssi joulukuun 31 p:ni 1918. Varat. Pääoma-arvo siv. 7 ja 8 o1evan erittelyn mukaan........ 6,970,508:- Keskeneräiset uudistuslaitokset...,........ 356,249: 97 7326,, 757'. 97 Ainevarasto... '.... Konttorin rahastossa.... 683,830: 32 13,167: 44 Saatavat: vedenkulutusmaksuista.... talonjohtotöiden ja myytyjen aineiden'laskuista.... Muut saatavat: Venäjän valtiolta... :.... eri henkilöiitä.... 498,440: g5 118,628: 65 320,064: 04 96,673: - Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan Jakaisin... ':.... Ylimääräiset kapinan aiheuttamat menot.... Etuanteja henkilökunnalle elintarpeiten ostoa varten.... 617,069: - 416,737: 04 70,897:- 40,268: 40 4,600:- Kaupungin rahasto: nostamattomat määrärahat... 3,838,473: 75 Korko pankkitililtä...,......................... '24: 20 Smk 13,011,825: 12 Velat Kaupunginrahasto, myönnetyt lainavarat: nostetut........................................ 7,326,757: 97 nostamattomat...,... '....... 3,838,473: 75 11,165,231: 72 Velkaa konttokuranttitilillä kaupungin rahastoon...................... 878,297: 65 Siirretyt määrärahat... 3,651: - Siirto 12,047,180: 37 3
Siirtö Velkoja eri henkilöille.... Kurssinero ruotsat kruunuilie.... 5 olo korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1918 Smk:lle 7,157,373: -.... Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus... :.... Nettotappio.... Bruttoylijäämä 18 12,047,180: 37 353,863: 71 196,580: 06 357,868: 65 187,571: 15 545,439: 80 131,238: 82 414,200: 98 414,200: 98 Smk 13,011,825: 12 Tulos viime vuoden toiminnasta on siis, kuten jo aikaisemmin on mainittu, Smk 131,238: 82 suuruinen nettotappio, kun taas bruttoylijäämä on Smk 414,200: 98, eli 5.79 Olo pääoma-arvosta vuoden alussa. Helsinki, maaliskuun 18. p:nä 1919. ~/(J!n, ~kog.
19 Liite n:o 1. Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista., Meno t Pum- Uudisraputtu kennuksia Pääomaarvo Kuoletus ja 5 0/0 vesi- 1II vuoden Hallinto, käyttö Yhteensä korko pääoma- Vuosi määrä kuluessa ja kunno~sapito 1) menoja arvolle m3 Smk Smk Smk penniä penniä penniä Smk Smk m3":ltä m3:ltä m3:ltä.. 1911-... 4,501,509 5,880,008 04 317,542 15 371,246 71 8.247 402,941 58 8.951 774,188 29 17.198 1912... 5,012,198 6,257,550 19 306,215 89 317,849 54 6.342 470,255 59 9.382 788,105 13 15.724 1913... 5,475,615 6,406,388-860,999 39 ~88,361 79 7.092 476,131 13 8.696 864,492 92 15.788 1914... 5,784,820 7,111,575 66 613,214 05 446,290 76 7.715 535,110 49 9.250 981,401 25 16.965 1915... 6,382,613 7,583,558-109,922 87 443,635 19 6.951 583,739 17 9.146 1,027,374 96 16.097 1916... 6,827,217 7,457,619-17,826 44 2) 605,619 90 8.871 584,404 39 8.560 1,190,024 29 17.431 1917... 7,540,936 7,256,572-107,513 41 3) 1,280,899 94116.986 569,541 01 7.553 1,850,440 95 24.539 1918... 6,446,931 7,157,373 706 15 1,555,040 12 24.121 545,439 80 8.460 2,100,479 92 32.581 T u I 0 t Veden- Muut Yhteensä Vuosi myynti tulot tuloja NeUovoiUo " " '". - Smk 0/0 pääoma-. arvosta penniä Smk" penniä penniä Smk m3:ltä m3:ltä m3:ltä " " Smk" 1911.... 930,011 72 20.660 87,885 45 1.952 1,017,897 17 22.612 243,708 88 4.14 1912...,... 1,064,516 17 21.238 103,228 11 2.060 1,167,744 88 23.298 379,639 75 6.07 i913... 1,213,447 30 22.161 93,790 52 1.711 1,307,147 82 23.872. 442,654 90 6.91 1914... 1,342,433 59 23.206 90,597 15 1.566 1,433,030 74 24.172 451,629 49 6.35 1915... 1,525,267 82 23.897 83,317 59 1.306 1,608,585 41 25.203 581,210 45 7.66 1916... : 1,616,911 22 23.683 145,650-2.133 1,762,561 22 25.816 572,536 93 7.68 1917... 1,756,195 20 23.289 171,851 16 2.279 1,928,046 36 25.568 17,605 41 1.07 1918... 1,815,693 36 28.164 153,547 74 2.381 1,969,241 10 "30.545-131,238 82-1.83 1 1) Paitsi edelliseltä vuodelta silrrettyjä määrärahoja. 2) kalliinajanlisäyksiä, Smk 11,268: 18. 3) 65,063: 64.
20 Vertaileva yhdistelmä Liite n:o 2. Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioituista tuloista vuoden 1918 meno- ja tulosäännön mukaan. Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäänn. 1 toimeenpaneva johtaja.... 1 apulaisjohtaja.... 1 kamreeri.... 1 kirjanpitäjä... '.'.. 1 rahastonhoitajatar.... Konttorinapulaiset.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorinhuoneiston vuokra sekä siisti- Määräraha menosäännössä. 5,600: - 19,900: - 13,800: - 6,600: - 3,600: - 3,300: - 9,000: - 3,600: - minen ja valaistus............ 9,000: - Kulungit, painatuskustannukset ja ostot kirjastoon: vuoden määräraha 10,000:- lisä määräraha.... 12,000: - 22,000: - Kustannukset kirjojen mukaan. 5,863: 09 19,900: - 13,800: - 6,600: - 3,550:- 3,300: - 9,107: - 1,300: - 9,558: 78 20,493: 86 Määrärahaa ylitetty. 263:09 558:78 107:-.Määrärahaa säästetty. 50:- 2,300: - 1,506: 14 B. Käyttö. 1 kemisti.... 1 kemistin apulainen.... 1 ylikoneenhoitaja.... Koneenhoitajat.... Laboratorin kustannukset.... Menot vedenpumppuamisesta.... " suodattamisesta.... " kemiallisesta puhdistamisesta ja selkeyttämisestä............... Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja 'kunnossapito sekä puhtaanapito: vuoden määräraha 25,000: - lisämääräraha.... 20,000:- Vanhankaupungin laitoksen valaistus.. S:n lämmitys: vuoden määräraha 15,000:- 11,800: - 5,280: - 4,500: - 40,000:- 8,OO~: - 250,000: - 10,000: - 600,000: - 45,000: - 6,000: - 11,800: - 5,280: ---.,. 5,087: 50 38,480: 67 6,631: 50 99,349: 95 8,237: 15 682,900: 80 45,348: 13 6,567: 05 587:50 82,900: 80 348: 13' 567:05 1,519: 33 1,368: 50 150,650: 05 1,762:.85 lisämääräraha.... 10,000: - 25,000: - 25,000: - --~~==--~~~---=~~---------------- Siirto 1,101,980: - 1,028,155: 48 85,332: 35 159,156: 87
21 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan.. Siirto 1,101,980: - 1,028,155: 48 Määrärahaa ylitetty. 8.5,332: 35 Määrärahaa säästetty. 159,156: 87 Yövartija ja sekalaiset kustannukset: vuoden määräraha 10,000: lisämääräraha.... 3,000: - Kulungit ja painatuskustannukset 13,000: - 1,000: - 12,304: 12 531: 91 695:88 468:09 C. Putkiverkko ja vesisäiliö. insinööri, samalla vesi- ja viemärijohtojen katsastusmies.... Työnjohto.... Putki verkon, palopostien j;t sulkuventtiilien korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvain letkuien korjaus ja hoito sekä vesisäiliön korjaus ja kunnossapito ynnä vartioiminen.... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys.... Menot talonjohtojen katsastuksista sekä sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.... 7,200: - 10,800: - 80,000: - 1,000: - 5,000: - 3,000: - 5,400: - 9,550: - 89,972: 46 1,037: 61 178:- 733:30 9,972: 46. 37:61 1,800: - 1,250: - 4,822: - 2,266: 70 D. Jakelu. Konttorinapulaiset sekä satamaposteista tapahtuvan vedenjakelun tarkastaja Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien peri-. minen: vuoden määräraha 20,000:- lisämääräraha.... 4,000: - 18,000: - Vedenmittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu: vuoden määräraha 35,000:- lisämääräraha.... 14,000: - 49,000: - 49,000: - 24,000:- 12,336: 64 23,155: 10 5,663: 36 844:90 Kulungit ja painatuskust;;.;;an;.;.n;.;.u;;.;;k.;;.;;s..;;.et;...;.....;.....;....;..._---.;3~,0;;..0::..;0::..:.:..:.1,!.:1-=2:;:.3;..: 9::..;5::.....:.1z..:::,8:...:.7..:::6;..: 0::.:;.5 Siirto 1,316,980: - 1,233,478: 57 95,342: 42 178,843: 85
22 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Siirto 1,316,980: - 1,233,478: 57 Määrärahaa ylitetty. 95,342: 42 Määrärahaa säästetty. 178,843: 85 E. Ta/onjohto-osasto, -työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja.... Työnjohto.... Konttorin- ja varastonapul~iset.... Työpajarakennusten korjaus sekä kunnossa- ja puhtaanapito: vuoden määräraha 5,000: lisämääräraha.... 3,00Q: - Valaistus.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.... 5,100: - 20,000: - 15,000' - 8,000: - 500:- 1,600: - 5,000:- 4,000: - 5,100: - 12,317: 50 15,000: - 7,973: 02 702: 77. 1,600: - 4,461: 43 3,526: 55 202:77 7,682: 50 26:98 538:57 473:45 f. Sekalaiset menot. 3,500: - 3,500: - 3,500: -' 3,800: 01 Verot Helsingin pitäjän kunnalle Siirto vuodelle 1919.... Palovåkuutusmaksut Vuokrat: Vantaan joen varrella olevasta suojelusalueesta.... Broholmasta sekä korvaus vesialueesta.... maanalueesta kaupungin rahastoon s:n Kaasu laitokselle... TapaturmavakiIutusmaksut ja lääkärinpalkkiot.... Kustannukset työmisten lomasta.... Puhelinmaksut...,/.... Korot konttokuranttitililtä kaupunginrahastossa : vuoden määräraha 30,000:---: lisämääräraha..,. 20,000:- 350:- 650:- 1,200: - 1,350: - 4,000: - 15,000: - 2,500: - 50,000: - Mittaukset ja tutkimukset.... 2,000:- Vedenkulutusmaksujen lyhennys ja ta-, kaisinluovutus y. m........... 1;000:- Siirto 1,461,230:- 350:- 650:- 1,200: - 1,350: - 11,240; 56 10,13~: 77 2,571: 75 34,552: 32 2,000: - 755:53 1,356,263: 78 300:01 7,240: 56 4,866: 23 71: 75 15,447: 68 244:47 103,157: 51 208,123: 73