O U T O K U M P U Oy * 040/2132 04/MJL/1976 Malminetsintä.&R M ~iimatainen/pal 02.12.1976 '-+OKAPFA~~ 1 (3) PEM- JA CEM-MITTAUSLAITTEIDEN MAASTOKOKEILU LETEENSUOLLA 13.-25.09.1976 Kokeilun tarkoitus selvittää laitteiden maastokelpoisuus ja herkkyys sivilisaatiolle (sähkörautatie, sähkölin jat) kouluttaa 0KME:n henkilökuntaa laitteiden maas tokäyttöön. Kokeilu tapahtui Leteensuon alueella (2132 04)! liitteiden 1 ja 2 mittaisilla profiileilla. Profiilit valittiin täydentämään alueesta vastaavan 1 1 geologin, K Mäkelän, geofysikaalista ja -widddohjelmaa. W;n h"e -kdvc ;. Laitteet vuokrattiin Suomen Malmi Oy:ltä. Vuokraan kuului mittaukset hallitseva työnjohtaja, auto ja tuloskäsittely. PEM- ja CEM-laitteiden toimintaperiaatteet ja tuloskäsittely on esitetty raporteissa 040/ENL/76 j.a 040/4222 07, 3333 04/ENL/1976. 1 PEM (Pulse EM) Emme saaneet lupaa mittaukseen vesisateessa. Kosteusherkkyys lienee verrattavissa omiin IP-laitteisiimme (Geoscience). Puista tippuvalla vedellä ja sumulla ei ollut sanottavaa merki tystä. 60 m:n kelavalillä (silmukka @ 4 ml emme aina saaneet vastaanottimelle täyttä primääripulssia.(1 000). Sähkölinjojen vaikutus oli useiden kymmenien metrien etäisyydellä selvä. Asiaa parantaisi tehokkaampi (suurempi) lähetinsilmukka. 40 m:n kelavalillä oli signaalihäiriösdhde edullisempi. Pitämällä lähetin aina lähempänä häiriölahdetto pystyimme mittaamaan sähkölinjan allakin. Lkihetinsilmukan kuorirakenne ei liene kovin pitkäikäinen. Lähettimen ja vastaanottimen radioantennit eivät kestä maas tokäyttöä (helppo muuttaa). Kasiradiopuhelimien käyttö kommunikointiin voi aiheuttaa virheitä. *
- Laitteisto on käytön kannalta mielekäs. Kokenut mittaaja pystyy havaitsemaan virhetoiminnat välittömästi tulostusvaiheessa ja uusintamittaus voi tapahtua heti. T- - CEM (Crone EM) - Testasimme myös primääripulssin vaikutusta eri kanavien lukemiin. Suhde on täysin lineaarinen (ilmeisesti uusi tieto SM0Y:llekin). Tulokset voidaan normalisoida kertoimella 1 OOO/ppl (pp' = käytetty primääripulssi) 3:n miehen mittaus Laitteisto vaikuttaa erittäin maastokelpoiselta ja selvinnee niissä olosuhteissa, joissa mittaaja suostuu työskentelemään. Muotoilu mahdollistaa mittauksen reilusti rukkaset kädessäkin. Sähkölinjojen vaikutus haitallisenpi kuin slingramilla. Mittausalueella esiintyi myös muita häiriöitä (sähkörautatie??), jotka tekivät mittauksen laajoilla alueilla mahdottomaksi. Suomen olosuhteisiin (50 Hz) paremmin sopivilla jaksoluvuilla (EJP) verkkohäiriöiden vaikutus ta on mahdollista pienentää. Oikein viritetty 0KME:n slingram on tästä hyvä esimerkki. Matalimmalla taajuudella (390 Hz) minimin etsiminen vaikutti usein arvaamiselta, kokemus tuonee lisää tarkkuutta. Alkuvaiheessa mittaajan "käsiala" näkyy varmasti tuloksissa. Kaikkien jaksolukujen käyttö (390/830]5 tekee systeemista hitaan. 010 Hz) CEM on varmasti käyttökelpoinen menetelmä slingramin korvaajana topograafisesti vaikeissa olosuhteissa. Radiopuhelimen käyttö on tarpeen yli 60'm:n kelaväleillä useiden eri mittausvaiheiden vuoksi. PS Oy:n lainaamilla Zodkac P-3506 -radiopuhelimilla + huulimikrofoni ja ääniohjausyksiköillä (voice control unit) kokeilirnme CEM-mittaukseen soveltuvaa kommunikointijarjestelmää ja päädyimme seuraavaan: Mittausryhmään kuuluu 3 miestä, etumittaaja, takamittaaja ja kirjuri. Kirjuri seisoo etumittaajan välittömässä läheisyydessä ja
käyttää tavallista tangentilla varustettua radiopuhelinta.(esim. Zodiac P-1603, 0KME:lla on). Etumittaajalla ei ole radiopuhelinta. Takamittaajalla on ääniohjattu tai monofonilla varustettu (halvempi ja toimintavarmempi systeemi) radiopuhelin kiinnitettynä kantotelineeseen selkään ja täten kädet vapaana. Kirjuri toimii "orkesterinjohtajana" antaen määräykset etumiehelle suoraan ja takamiehelle radiopuhelimella. Takamies valittaa saamansa mittausarvot olkapaalla olevan monofonin kautta (tai huulimikrofonin) kirjurille, joka käynnis taa taas uuden vaiheen. Mittauksen kuluessa saivat seuraavat henkilöt vähintäin tyydyttävän valmiuden PEM- ja CEMlaitteiden maastokäyttöön: Eronen 0 Kesonen R Kurvinen P Liimatainen M Longi J Piiroinen E - Villarreal A Mittaukseen kävivät lisäksi tutustumassa Ketola M Lakanen E Laurila M Pohjamies 0 - Staskiewicz M (Puola) SM0Y:n puolesta toimi opettajanamrne työnjohtaja Kursu. Martti Liimatainen LIITTEET 1 2-3 JAKELU 1 2 3 4 SM0Y:n raportti profiilien sijainti profiilit Laurila/Pohjamies K Mäkelä TK-ryhmä kirjasto
LIITE 1.7 13...25 Out0km-p Oy:n tilauksen 92/H/6090, 1976-09-07 mukaisesti Suom Malmi Oy asetti käytettäväksi mittauks~ osallistuvan työnjohtajan ja Crone Geophysics Ltd'n valmistamat laitteet: PEM (m 4) sekä CEM (no 247-250) 1976-09- väliseksi ajaksi. PEM-mittauksissa on lähetinkelan halkaisija ollut 4 m ja siihen on syötetty - 5.2 A:n keskimääräistä virtaa. Kelaväleinä on käytetty 20, 40 ja 60 m. -- Jos primääripulssi (PP) on ollut 1000:sta poikkeava, on havaintoarvot redukoitu vastaamaan PP:n arvoa 1000 tuloskäsittelyn yhteydessä. Tulokset on - esitetty linjoittain profiilimuodossa mittakaavassa 1 : 2000 kanavittain, Pystyasteikko on lineaaris-logaritminen siten, että väli -10,,.+10 on lineaarinen ja 2.5 cm vastaa 10 jako-osaa. Kun lukeman itseisarvo on suurempi kuin 10 on asteikko logaritniinen ja 2.5 cm vastaa yhtä dekadia, PR4: 11ä mitattiin yhteensä noin '290 prof iilipistettä, -5-mittauksissa käytettiin ns, horizontal shootback-järjestelmää kelava-. leills.40, 60 ja 80 m sekä taajuuksilla L = 390 Hz, M = 1830 Hz ja H = 5010 Hz. Tulokset on esitetty linjoittain profiilhuoäossa mittakaavassa 1 : 2000 pystymittakaavana 1 cm vastaa 5O tai loo, =;113 mitattiin noin 160 pistettä kolmella taajuudella. -OKU-slingramilla mitattiin kolme linjaa yhteensä 47 pistettä, Kelaväli oli 60 m ja taajuus 1775 Hz, Tulokset on esitetty profiilimuodossa mittakaa- vassa 1 ; 2000 siten, että 1 cm vastaa 5 %. Teknillisesti työ -sujui hyvin ja suunnitelmien mukaan, Mittausteho ja pudotti oleellisesti työn kokeilullinen luonne. Espoo 1976-10-20 sucpm MALMI OY Geofysiikan osasto >&l- Pekka Mikkola geofyysikko k<l-l-l