SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011
2
SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2011... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa... 9 3.1.2 Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 15 3.2 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet... 17 3.2.1 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa... 17 3.2.2 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 17 3.3 Henkilöstön vaihtuvuus... 18 3.3.1 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa... 18 3.3.2 Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 19 3.4 Koko ja osa-aikaisuus... 21 3.4.1 Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa... 21 3.4.2 Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 21 3.5 Henkilöstöryhmät... 21 3.5.1 Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa... 21 3.5.2 Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 22 3.6 Ikärakenne... 23 3.6.1 Ikärakenne syyttäjänvirastoissa... 23 3.6.2 Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 28 4 Koulutus... 30 4.1 Koulutustasoindeksi... 30 4.1.1 Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa... 31 4.1.2 Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 32 4.2 Henkilöstökoulutus... 33 4.2.1 Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa... 33 4.2.2 Henkilöstökoulutus Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 36 5 Työajan käyttö... 37 5.1 Poissaolojen kokonaismäärä... 37 5.1.1 Poissaolojen kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa... 37 5.1.2 Poissaolojen kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 38 5.2 Sairauspoissaolot ja terveysprosentti... 39 5.2.1 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoissa... 40 5.2.2 Sairauspoissaolot Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 42 6 Työterveys ja työtyytyväisyys... 43 6.1 Työterveys... 43 6.1.1 Työterveys syyttäjänvirastoissa... 43 6.1.2 Työterveys Valtakunnansyyttäjänvirastossa... 44 6.2 Työtyytyväisyystutkimus syyttäjälaitoksessa... 44 3
Liitteet: Liite 1 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät ja henkilötyövuodet syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2011 Liite 2 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2011 Liite 3 Henkilötyövuosien jakaantuminen syyttäjiin ja toimistohenkilöstöön tilanne 31.12. vuosina 2003-2011 Liite 4 Miesten ja naisten osuus syyttäjistä syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2011 Liite 5 Henkilöstön keski-ikä tilanne 31.12. vuosina 2003-2011. Syyttäjien ikärakenne ja toimistohenkilökunnan ikärakenne syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2011 Liite 6 yli 56 vuotiaiden ikärakenne syyttäjälaitoksessa 31.12.2011 Liite 7 Syyttäjänvirastojen poissaolot ryhmittäin 2002-2011 Liite 8 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain 2003-2011 4
SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 1 Yleistä Syyttäjälaitoksen henkilöstö 2011 on yhdeksäs syyttäjälaitoksen henkilöstöä käsittelevä henkilöstötilinpäätös. Raportissa esitetyt henkilöstön määrää ja ominaisuuksia kuvaavat luvut perustuvat 31.12. tilanteeseen ja ovat siten sen päivän poikkileikkaustietoja henkilöstöstä. Osa tiedoista, kuten poissaolot, taas on vuoden 2011 aikana kertyneitä tietoja. Raportissa on omissa luvuissa syyttäjänvirastojen henkilöstöä koskevia lukuja ja omissa luvuissa Valtakunnansyyttäjänviraston luvut. Kappaleen keskeiset havainnot 2011 alla löytyy kappale, jonne on koottu koko syyttäjälaitosta kuvaavia yhteisiä keskeisiä tietoja. Raportin henkilöstöä kuvaavat tiedot on saatu sekä Priman henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmään syötetyistä tiedoista että henkilökunnan itse Hertta-järjestelmään tallentamista tiedoista siten, että ne on raportoitu palvelukeskuksessa ehrminforaportointijärjestelmästä. Tietojen vertailtavuus alkaa vuodesta 2002, osin vuodelta 2003. Työterveyshuollon kuluja ja koulutuskuluja koskevat tiedot on otettu taloushallinnon Raindance-järjestelmästä sekä ensimmäistä kertaa vuonna 2010 Terveystalon raportoinnista. 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2011 Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keskeisiä lukuja Syyttäjänvirastojen henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2011 oli 524 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 362, toimistohenkilöstöä 166. Toimistohenkilökuntaan on laskettu mukaan myös harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät, yhteensä 10 henkilöä. Koko henkilöstöstä naisia oli 329 (63 %), miehiä 195 (37 %). Syyttäjistä naisia oli 172 (48 %), miehiä 190 (52 %). Syyttäjänvirastojen henkilömäärä 2004-2011 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 henkilömäärä 545 535 544 502 540 514 527 524 - miehiä 225 221 219 207 215 201 199 195 - naisia 320 314 325 295 325 313 328 329 Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin vuonna 2011 yhteensä 489,19 henkilötyövuotta (ml harjoittelijat ja työllistetyt). Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilöiden määrä vuoden 2011 aikana oli 11 henkilötyövuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilöstöä oli 43 henkeä, naisia oli 29 ja miehiä 14. Henkilötyövuosia käytettiin 38,3 henkilötyövuotta. Harjoittelijoiden määrä vuoden aikana oli yhteensä 0,75 henkilötyövuotta. Henkilöstön vakinaisuus Vakinaisia virkamiehiä oli 428 (82 %), näistä 22 hoiti toista virkaa. Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 96 henkilöä, joista 38 oli sijaisia ja 58 avoimen viran hoitajia tai 5
Henkilöstön ikä Palkkamenot tilapäisiä. Määräaikaisista henkilöistä naisia oli 69, miehiä 27. Määräaikaisesta henkilökunnasta syyttäjiin kuului 79 henkilöä (15,1 % henkilöstöstä), toimistohenkilökuntaan 7 ja harjoittelijoita ja työllistettyjä oli kaikkiaan 10 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 18 % työskenteli määräaikaisena. Henkilöstöstä kokoaikaisena työskenteli 502 henkeä (95,8 %), osa-aikaisena 22 (4,2 %). Osa-aikaisista 64 % oli naisia, 14 henkilöä. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 43, määräaikaisia oli 2. Osa-aikaisia oli 4 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,3 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,1 vuotta, naisten keski-ikä 45,2 vuotta. Keski-ikä laski 0,2 edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49 vuotta, määräaikaisen 34,4 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan ikä laski 0,2 vuotta, määräaikaisten nousi 0,9 vuodella. Ikäryhmittäin henkilöstö jakaantuu ikäryhmiin 35-44, 45-54 ja 55 vuotiaat. Alle 34- vuotiaiden ryhmä on kasvanut 3 henkilöllä edellisestä vuodesta. Syyttäjänvirastoissa työskentelee 59 henkilöä jotka ovat 60-vuotiaita tai vanhempia. Valtakunnansyyttäjänvirastossa keski-ikä oli 50,6 vuotta (51,2). Naisten keski-ikä oli 49,7 vuotta, miesten 52,4 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstöstä 77 % on 45 vuotiaita tai vanhempia ja 7 henkilöä on täyttänyt 60 - vuotta. Ikäryhmissä alle 34 vuotiaat ja 35-44 vuotiaat on kummassakin 5 henkilöä. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli 31 000 000 euroa, nousua edelliseen vuoteen oli 1 500 000 euroa. Vakituisen henkilökunnan palkkamenot olivat 28 500 000 euroa, määräaikaisen henkilökunnan palkkamenot 1 451 000 euroa. Sijaisina toimivien palkat olivat 134 000 euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut nousivat 655 000 euroa, myös määräaikaisten palkkakulut nousivat. Sijaisina toimivien määräaikaisten palkkakulut laskivat. Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia ja kaupanvahvistuksista suoritettuja korvauksia. Palkkamenot Valtakunnansyyttäjänvirastossa olivat 2 900 000 euroa, palkkamenot nousivat kaikkiaan 259 000 eurolla. Vakituisen henkilökunnan palkat olivat 2 600 000 euroa, sijaisten ja määräaikaisten palkat yhteensä 180 000 euroa. Palkkakulujen nousuun vaikutti mm. päällekkäiset ylitarkastajan ja valtionsyyttäjän määräykset. Henkilöstön vaihtuvuus Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 21 henkilöä, 46 henkilöä erosi taikka työ päättyi. Muihin valtion virastoihin taikka yksityiselle sektorille siirtyi yksi henkilö. Luvussa ei ole mukana oikeuslaitoksen sisällä virastosta toiseen siirtyneitä. Vuosien 2011 2017 aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 71 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Eläkeiän saavuttavista on syyttäjiä 41 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 30. 6
Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jäi vuoden aikana yksi henkilö, muuten viraston henkilökunnassa ei tapahtunut muutoksia. Vuosina 2011-2017 Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää eläkkeelle 12 henkilöä. Koulutus- ja sairauspoissaolot Syyttäjänvirastojen koulutustasoindeksi oli 6,1, Valtakunnansyyttäjänviraston 6,0. Syyttäjänvirastoissa henkilöstökoulutukseen osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan 1948 (2 357) koulutuspäivään. Koulutuspäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta 400 koulutuspäivällä. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 4,0 päivää. Virastojen välinen vaihtelu oli 0,0 6,9 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökoulutuksen kokonaismenot syyttäjänvirastoissa olivat 708 000 euroa. Henkilöstökoulutukseen käytetyt rahat nousivat edellisestä vuodesta 5 000 eurolla. Sairauspäiviä syyttäjänvirastoissa oli vuoden aikana yhteensä 3 073 työpäivää, sairaustapauksia oli 763 ja sairauden takia poissaolleita henkilöitä kaikkiaan 284. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohti 6,3 päivää, kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui 993 euroa. Sairauspäivien määrä laski lähes 1000 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivien lukumäärän lasku kohdistui selkeästi pitkiin yli 60 päivää kestäviin sairauspoissaoloihin. Syyttäjänvirastojen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 45,8 %, edellisenä vuonna luku oli 46,5 %. Syyttäjänvirastojen sairauspäivät 2002-2011 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1-3 päivää 794 761 666 782 826 702 803 773 822 850 4-60 päivää 1 760 1 914 2 179 1 843 1 644 2 286 1 825 1 536 1 742 1605 yli 60 päivää 850 932 1 203 2 134 1 149 187 1 717 1 208 1 483 618 Yhteensä 3 404 3 607 4 048 4 759 3 619 3 175 4 345 3 517 4 047 3 073 Valtakunnansyyttäjänvirastossa sairauspäivien lukumäärä oli 335, sairaustapauksia oli 88. Sairauspoissaolojen määrä laskii edelliseen vuoteen verrattuna 162 työpäivää, ja erityisesti tämä näkyi pitkien sairauslomien määrän laskuna. Koulutuspäiviin viraston henkilökunta osallistui 144 päivää. Koulutuspäivien lukumäärä laski noin 50 päivällä edellisestä vuodesta. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan keskeisiä lukuja Tässä kappaleessa olevat luvut ovat syyttäjänvirastojen ja Valtakunnansyyttäjänviraston keskeisiä koko henkilöstöä koskevia lukuja 31.12.2011. Henkilöstöä oli kaikkiaan 567 henkilöä. Henkilötyövuosia koko syyttäjälaitoksessa käytettiin 527,5 ja näistä työllistettyjen ja harjoittelijoiden osuus oli 11,6 henkilötyövuotta. 7
Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä syyttäjiä oli 384, muuhun henkilökuntaan kuului 183 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 209, naisten määrä oli 358, syyttäjistä 53 % oli miehiä. Syyttäjälaitoksen henkilömäärä 31.12.2011 mies nainen Yhteensä Syyttäjät 202 182 384 muu henkilökunta 7 176 183 YHTEENSÄ 209 358 567 Vakinaisia virkamiehiä henkilökunnasta oli 469 henkilöä, näistä 28 hoiti toista virkaa. Määräaikaisena työskenteli 98 henkilöä, 17,2 % koko henkilökunnasta. Kokoaikaisena työskenteli 546 henkilöä, osa-aikaisena 21. Henkilöstön keski-ikä on 46,6 vuotta, syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä on 4,5 vuotta alhaisempi kuin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnan keski-ikä ylittää yli 3 vuodella valtionhallinnon suositteleman 43 vuoden tason. Syyttäjälaitoksen henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 Mies Nainen Yhteensä Syyttäjänvirastot 48,1 45,2 46,3 VKSV 52,4 49,7 50,6 Yhteensä 48,4 45,6 46,6 Syyttäjälaitoksen henkilökunnasta alle 35-vuotiaita on 83 henkilöä, ja ikärakenne painottuu tasaisesti 35-vuotiaisiin ja vanhempiin. Syyttäjälaitoksen henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 2011 lkm Mies Nainen Yhteensä % alle 35 21 62 83 14,6 35-44 48 107 155 27,3 45-54 72 101 173 30,5 55 ja yli 68 88 156 27,5 Yhteensä 209 358 567 100 Henkilökunnasta eläkeiän saavuttaa 71 henkilöä vuoteen 2016 mennessä, tällä hetkellä nämä henkilöt ovat 59-vuotiaita taikka vanhempia. Syyttäjälaitoksen poissaoloista 54 % oli vuosilomapäiviä ja lomarahavapaapäiviä. Sairauspoissaoloja koko laitoksessa oli vuoden aikana 4 448 työpäivää, tämä oli 9 % kaikista poissaolopäivistä. Poissaolon syy Palkat Päivät % osuus poissaoloista 01. VUOSILOMAT 3 581 814 24 954 48 02. YLITYÖ/TASOITUSVAPAA 73 244 510 1 03. LOMARAHAN VAIHTOVAPAA 458 696 3 155 6 04. SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT 535 695 4 448 9 05. KUNTOUTUS 49 337 1 048 2 06. ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA 243 450 6 728 13 07. OPINTO/TUTKIMUSVAPAA 1 148 588 1 08. VIRKAVAPAUS MUUALLA PALV. 9 066 3 824 7 8
3 Henkilöstö 09. ASEVELVOLLISUUS/SIV.PALV./ 2 046 14 0 10. OSA-AIKATYÖMUODOT 24 217 1 988 4 11. MUUT SYYT 84 368 2 392 5 12. KOULUTUS 311 576 2 092 4 YHTEENSÄ 5 374 655 51 741 100 Vakansseja syyttäjälaitoksessa oli vuoden vaihteessa 531 (515). Näistä 39 (36) vakanssia oli Valtakunnansyyttäjänvirastossa ja 492 (479) syyttäjänvirastoissa. Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan organisaatiossa päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko ja osa-aikaisten lukumäärää, mukaan lukien työllisyystyöntekijät, harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset. Lukumäärää tarkasteltaessa ei ole merkitystä sillä, mistä henkilön palkkaus rahoitetaan. Lukumäärätiedossa ovat mukana kaikki henkilöt, joilla on ollut voimassaoleva palvelujakso Primassa 31.12, vaikka henkilö olisikin virkavapaalla tai muutoin poissa. Käsitteellä henkilötyövuosi tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä tms. normaalin työajan ylittävää työaikaa. Käsite henkilötyövuosi on vuosittain yhtenäisenä pysyvä käsite henkilöstöpanokselle, johon ei vaikuta esim. koko ja osa-aikaisten palvelussuhteessa tai vuoden sisällä palvelussuhteen kestossa tapahtuneet muutokset. Yhden kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Osa-aikaisen henkilön työvuosi on esim. jos henkilö tekee 75 % työajasta, henkilötyövuosina vastaavasti 0,75 henkilötyövuotta. Esimerkiksi palkallinen tai osapalkkainen sairausloma ei pienennä henkilötyövuotta. 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Henkilöstön kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa 31.12.2011 oli 524 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 362, toimistohenkilökuntaan kuului 162 henkeä (mukaan lukien harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät yhteensä 10). Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin yhteensä 489 henkilötyövuotta (mukaanlukien työllistetyt ja korkeakouluharjoittelijat). Jos työllistettyjä ja harjoittelijoita ei lasketa mukaan henkilötyövuosia kului kaikkiaan 478 henkilötyövuotta. 9
SYYTTÄJÄNVIRASTOJEN HENKILÖTYÖVUODET 2003-2011 600 500 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 10,8 400 183,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 152,7 146,9 Työllistetyt ja harjoittelijat 300 Sihteerit 200 322,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331,3 331,5 Syyttäjät 100 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden määrä 31.12 600 500 400 321 320 314 325 295 325 313 328 329 nainen 300 mies 200 100 233 225 221 219 207 215 201 199 195 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 10
Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden määrä 31.12 350 300 321 320 314 325 295 325 313 328 329 250 200 233 225 221 219 207 215 201 199 195 mies nainen 150 100 50 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Henkilöstöstä miehiä oli 195 (37 %) ja naisia oli 329 (63 %). Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain 31.12.2011 Mies Nainen Yhteensä Syyttäjänvirasto Lkm % Lkm % Lkm HELSINKI 40 48,2 43 51,8 83 LÄNSI-UUSIMAA 13 32,5 27 67,5 40 ITÄ-UUSIMAA 9 21,4 33 78,6 42 KANTA-HÄME 9 32,1 19 67,9 28 SALPAUSSELKÄ 19 40,4 28 59,6 47 LÄNSI-SUOMI 24 39,3 37 60,7 61 PIRKANMAA 15 38,5 24 61,5 39 POHJANMAA 14 35,9 25 64,1 39 KESKI-SUOMI 8 33,3 16 66,7 24 ITÄ-SUOMI 20 38,5 32 61,5 52 OULU 16 36,4 28 63,6 44 LAPPI 5 25,0 15 75,0 20 AHVENANMAA 3 60,0 2 40,0 5 Yhteensä 195 37,2 329 62,8 524 Syyttäjänvirastojen henkilömäärä oli edellisen vuoden tasolla, henkilöitä oli vuodenvaihteessa 3 vähemmän. Syyttäjien määrä nousi kuudella, mutta toimistohenkilökunnan määrä laski kaikkiaan yhdeksällä. Vuodenvaihteessa virastoissa työskennelleet 10 harjoittelijaa ja työllistettyä nostavat vuodenvaihteen lukua. Ilman harjoittelijoita ja työllistettyjä toimistohenkilökunnan lukumäärä vuodenvaihteessa oli 7 pienempi kuin edellisenä vuonna. 11
Naisten osuus henkilöstöstä on 63 % ja naisten määrä henkilöstöstä on nyt korkein syyttäjälaitoksessa mitattu. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien syyttäjien määrä 31.12 250 200 231 223 218 217 205 212 198 196 190 150 121 120 122 128 117 147 141 160 172 mies nainen 100 50 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Miesten osuus syyttäjistä on 52 % ja naisten 48 %. Naisten osuus syyttäjistä on lukumääräisesti korkeimmalla tasolla, miesten lukumäärä vastaavasti laski hieman edellisestä vuodesta. Itä-Uudellamaalla on prosentuaalisesti ja Helsingissä lukumääräisesti eniten naissyyttäjiä. Kaikissa syyttäjänvirastoissa, myös Ahvenanmaalla, työskenteli naissyyttäjiä vuonna 2011. Yhdessätoista syyttäjänvirastossa naissyyttäjien osuus on vähintään 40 %. Toimistohenkilökunta on lähes täysin naisvaltaista (5 miestä, joista 2 harjoittelijaa). Syyttäjien lukumäärä virastoittain 31.12.2011 Mies Nainen Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % HELSINKI 36 58,1 26 41,9 62 17,1 LÄNSI-UUSIMAA 13 46,4 15 53,6 28 7,7 ITÄ-UUSIMAA 8 25,8 23 74,2 31 8,6 KANTA-HÄME 9 50,0 9 50,0 18 5,0 SALPAUSSELKÄ 19 57,6 14 42,4 33 9,1 LÄNSI-SUOMI 24 53,3 21 46,7 45 12,4 PIRKANMAA 15 51,7 14 48,3 29 8,0 POHJANMAA 14 58,3 10 41,7 24 6,6 KESKI-SUOMI 8 53,3 7 46,7 15 4,1 ITÄ-SUOMI 20 60,6 13 39,4 33 9,1 OULU 16 57,1 12 42,9 28 7,7 LAPPI 5 41,7 7 58,3 12 3,3 AHVENANMAA 3 75,0 1 25,0 4 1,1 Yhteensä 190 52,5 172 47,5 362 100 12
Syyttäjänvirastoissa työskentelevän toimistohenkilökunnan määrä 31.12 250 200 200 200 195 199 180 178 172 168 157 mies 150 nainen 100 50 0 2 2 3 2 2 3 3 3 5 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilötyövuodet syyttäjänvirastoissa 2003-2011 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 HELSINKI 1,0 1,9 1,9 2,6 1,5 LÄNSI-UUSIMAA 0,4 0,6 0,7 0,8 0,9 ITÄ-UUSIMAA 0,3 0,6 1,0 1,0 1,2 1,4 KANTA-HÄME 0,7 0,7 1,8 0,6 SALPAUSSELKÄ/ PÄIJÄT-HÄME 0,3 0,3 KAAKKOIS-SUOMI 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,6 0,5 0,6 LÄNSI-SUOMI/ VARSINAIS-SUOMI 0,4 0,3 0,6 0,5 0,3 0,5 0,8 PIRKANMAA 0,5 0,1 1,0 0,5 0,5 0,8 0,8 SATAKUNTA 0,3 0,3 POHJANMAA 3,2 2,7 0,5 3,8 4,8 3,7 3,4 3,3 1,6 KESKI-SUOMI 0,5 1,3 0,5 0,9 0,5 2,1 1,0 ITÄ-SUOMI 0,8 1,2 0,1 2,1 0,7 0,3 1,4 1,0 0,5 OULU 0,8 0,9 0,9 1,6 1,0 1,0 1,5 1,7 LAPPI 0,1 0,3 0,4 0,3 0,6 AHVENANMAA YHTEENSÄ 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 10,8 Syyttäjänvirastoissa työskenteli vuonna 2011 korkeakouluharjoittelijoita ja työllistettyjä 11 henkilötyövuoden verran. Lukumäärä laski edellisestä vuodesta. 13
Henkilötyövuodet nimikkeittäin 31.12.2008-2011 Henkilötyövuodet 2008 Henkilötyövuodet 2009 Henkilötyövuodet 2010 Henkilötyövuodet 2011 Nimikkeet yhteensä apulaissyyttäjä 16,6 16,4 7,4 5,1 hallintosihteeri 13,3 13,6 13,0 11,4 harjoittelija 2,3 1,7 3,0 2,8 henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 johtava kihlakunnansyyttäjä 14,3 14,3 14,2 12,0 johtava maakunnansyyttäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 295,8 291,3 307,2 311,8 korkeakouluharjoittelija 3,0 3,7 3,8 3,1 lakimiesharjoittelija 0,2 maakunnansyyttäjä 1,4 1,1 1,5 1,5 osastosihteeri 14,0 13,0 11,4 11,5 siivooja 0,2 0,2 toimistosihteeri 138,9 133,5 134,1 126,9 virastomestari 1,5 1,5 1,3 1,0 YHTEENSÄ 503,3 492,4 499,0 489,2 Vakansseja syyttäjänvirastoissa oli vuodenvaihteessa kaikkiaan 492. Viroista 339 oli syyttäjän vakansseja ja 153 toimistohenkilökunnan vakansseja. Vuoden 2011 aikana lakkautettiin kahdeksan toimistohenkilökuntaan kuuluvaa vakanssia. Kihlakunnansyyttäjän virkojen määrä nousi 14:ta, ja oli vuoden 2009 vakanssimäärän tasolla. Syyttäjänvirkojen lukumäärän väheneminen vuonna 2010 johtui apulaissyyttäjän virkojen lakkauttamisesta. Syyttäjänvirastojen vakanssit 31.12.2010, 2011 ja 2012. 7.1.2010 7.1.2011 12.1.2012 Syyttäjänvirasto Syyttäjät Toimisto kaikki Syyttäjät Toimisto kaikki Syyttäjät Toimisto kaikki Helsinki 54 18 72 56 18 74 61 20 81 Länsi-Uusimaa 22 10 32 25 10 35 27 10 37 Itä-Uusimaa 20 8 28 23 8 31 25 8 33 Kanta-Häme 20 12 32 19 12 31 19 11 30 Päijät-Häme/ Salpausselkä 13 6 19 12 6 18 31 15 46 Kaakkois-Suomi 20 9 29 19 9 28 Varsinais-Suomi/ Länsi-Suomi 28 10 38 27 10 37 41 16 57 Pirkanmaa 27 12 39 26 11 37 27 10 37 Satakunta 14 7 21 13 6 19 Pohjanmaa 15 39 22 13 35 22 13 35 Keski-Suomi 14 9 23 13 9 22 13 9 22 Itä-Suomi 33 21 54 31 20 51 31 19 50 Oulu 26 14 40 24 13 37 26 13 39 Lappi 14 9 23 13 8 21 14 8 22 Ahvenanmaa 2 1 3 2 1 3 2 1 3 YHTEENSÄ 331 161 492 325 154 479 339 153 492 14
Syyttäjänvirastojen palkkakulut tilinpäätöksen mukaan 2005-2011 Palkat sivukuluineen TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Vak. virkamiesten palkat 21 578 684 22 692 890 22 691 755 26 304 033 27 417 357 27 904 821 28 559 861 Sijaisina toimivat määräaikaiset 386 902 319 563 185 351 304 704 220 179 295 179 134 553 Määräaikaiset 1 383 666 734 696 1 260 811 974 126 329 358 1 280 609 1 451 643 Lisä- ja ylityökorvaukset 1 115 6 947-4 1049 169-286 0 Lomarahat 1 107 963 1 156 788 889 229 1 015 164 1 044 217 1 055 645 1 143 531 Työsuhdepalkat 6 366 6 566 4 775 4 807 4 916 Muut palkat ja palkkiot 168 417 177 115 149 476 148 502 142 366 146 932 145 831 Sair.vak.lain muk. palaut. -294 620-209 709-173 675-341 685-310 126-321 120-376 147 Yhteensä 24 338 494 24 884 856 25 007 718 28 410 700 28 848 436 30 361 780 31 059 271 Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli 31 000 000 euroa, nousua edelliseen vuoteen oli 1 500 000 euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut nousivat 655 000 euroa, myös määräaikaisten palkkakulut nousivat. Sijaisina toimivien määräaikaisten palkkakulut laskivat. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia ja kaupanvahvistuksista suoritettuja korvauksia. 3.1.2 Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2011 oli 43 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 14 ja naisia 29. Henkilöstöstä oli vuoden vaihteessa 4 henkilöä virkavapaalla sekä yksi valtionsyyttäjä työskentelemässä Eurojustissa. Henkilötyövuosia käytettiin kaikkiaan 38,3, ilman harjoittelijoita luku oli 37,6. Henkilötyövuosien määrän nousuun vaikuttivat mm. ylimääräinen valtionsyyttäjä. Vakansseja Valtakunnansyyttäjänvirastossa on 36. Henkilöiden lukumäärä ja henkilötyövuodet 31.12.2003-2011 Mies Lkm % Nainen Lkm % Yhteensä Lkm HTV:t kaikki HTV:t (pois työll ja harj) 2011 14 32,6 29 67,4 43 38,3 37,6 2010 15 35,7 27 64,3 42 36,7 36,0 2009 12 31,6 26 68,4 38 37,0 36,5 2008 15 36,6 26 63,4 41 37,6 36,0 2007 15 35,7 27 64,3 42 35,3 34,2 2006 15 34,9 28 65,1 43 36,3 35,5 2005 14 31,8 30 68,2 44 35,3 34,6 2004 14 34,1 27 65,9 41 37,2 36,4 2003 14 34,1 27 65,9 41 36,6 36,3 15
39,0 38,0 37,0 36,0 35,0 34,0 33,0 32,0 31,0 30,0 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet 2003-2011 38,3 37,2 37,6 36,9 36,6 36,3 36,7 35,3 35,3 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Henkilöstöryhmiin jaettuna syyttäjät käyttivät henkilötyövuosia 19,3 ja muu henkilökunta 18,3 htv:tä. Harjoittelijoita oli 0,8 htv:tä. Syyttäjiin lasketaan valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjät, neuvotteleva virkamies sekä syyttäjän tehtävissä toimivat ylitarkastajat. 45,0 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet 2005-2011 40,0 35,0 0,8 0,8 1,1 1,7 0,5 0,8 0,8 30,0 25,0 17,1 17,2 17,2 18,1 18,0 17,9 18,3 Harjoittelijat ja työllistetyt 20,0 muu henkilökunta 15,0 Syyttäjät 10,0 5,0 0,0 17,5 18,4 17,0 17,8 18,4 18,1 19,3 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vakinaisten virkamiesten palkkakulut ovat nousseet 195 000 eurolla. Sijaisina toimivien ja määräaikaisten palkkakulut kasvoivat 45 000 euroa. Luku muodostuu päällekkäisistä ylitarkastajan ja valtionsyyttäjän määräyksistä sekä eurojust-valtionsyyttäjän palkkauksesta. Muut palkat ja palkkiot sisältävät mm. kouluttajille maksettuja koulutuspalkkioita sekä Eurojust-päivystyksestä maksettuja päivystyspalkkioita. Palkkioista puolet muodostuu näistä Eurojust-palkkioista. 16
Valtakunnansyyttäjänviraston palkkakulut tilinpäätöksen mukaan 2005-2011 Palkat sivukuluineen TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Vakinaisten virkam.palkat 1 851 071 2 003 360 2 064 741 2 399 417 2 469 416 2 448 467 2 643 654 Sijaisina toimivat määräraik 3 178 7 778 4 461 43 455 13 778 Muut määräraikaiset 61 868 26 507 17 972 31 227 96 770 121 715 167 034 Lomarahat 74 966 77 510 73 885 75 564 82 865 82 251 107 930 Lisä- ja ylityökorvaukset 10 380 6 024 7 225 2 863 3 052 2 336 599 Muut palkat ja palkkiot 50 648 36 876 24 240 41 067 45 044 40 840 100 285 Sairausvak.lain muk.palautukset -2 862-17 816-11 604-2 595-5 904-27 257-61 742 Yhteensä 2 049 249 2 140 239 2 180 920 2 547 542 2 691 243 2 711 809 2 971 538 3.2 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet 3.2.1 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vuonna 2011 henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 428 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä), eli 81,7 %. Näistä 22 henkilöä hoiti toista virkaa. Määräaikaisia henkilöstöstä oli 96 henkilöä, 18,4 % henkilöstöstä. Määräaikaisista oli naisia 69 (72 %) ja miehiä 27 (23 %). Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 21 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 14 %. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat seuraavat: naisista 23 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 11 %. Palvelujakson tyyppi syyttäjänvirastoissa 31.12.2009 2011 Syyttäjänvirastot 2009 2010 2011 Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ 6 11 17 8 9 17 5 17 22 VAKINAINEN 181 242 423 168 243 411 163 243 406 SIJAINEN 6 24 30 6 31 37 11 27 38 AVOIMEN VIR.H./TILAP./VARAH. 8 36 44 17 45 62 16 42 58 Yhteensä 201 313 514 199 328 527 195 329 524 Vakinaisten virkamiesten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. 3.2.2 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 41 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä). Määräaikaisia virkamiehiä oli yhteensä 2, määräaikaisten osuus oli 4,6 %. (Määräaikainen= ei taustavirkaa VKSV:ssä tai syyttäjänvirastoissa). 17
Palvelujakson tyyppi Valtakunnansyyttäjänvirastossa 31.12.2009 2011 2009 2010 2011 Mies Nainen Yhteensä Palvelujakson tyyppi VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ 2 3 5 3 4 7 2 4 6 VAKINAINEN 10 22 32 12 22 34 12 23 35 SIJAINEN 1 1 1 1 1 1 AVOIMEN VIR.H/TILAP./VARAH. 1 1 Yhteensä 12 26 38 15 27 42 14 29 43 Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 3.3 Henkilöstön vaihtuvuus Valtionhallinnon henkilöstön vaihtuvuustiedot koskevat vaihtuvuutta koko vuoden aikana. Vaihtuvuuden käsitteitä ovat lähtövaihtuvuus ja tulovaihtuvuus. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin kun, hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen lähtövaihtuvuus) tai, kun hän lähtee budjettitalouden ulkopuolisen työnantajan palvelukseen (ulkoinen lähtövaihtuvuus). Tulovaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen tulovaihtuvuus) tai, kun hän siirtyy valtionhallinnon palvelukseen esim. muun työnantajan palveluksesta, lomautukselta tai tulee ensimmäistä kertaa työelämään (ulkoinen tulovaihtuvuus). Osa määräaikaisista on vaihtuvuustilastossa kahteen kertaan, koska järjestelmä laskee vaihtuvuudeksi yli päivän mittaiset katkot virkasuhteessa. Keskimääräinen henkilöluku on laskettu kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona. 3.3.1 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2011 oli 6,1 % (vaihtuvuus syyttäjälaitoksen ulkopuolelle), sisäinen lähtövaihtuvuus 0 %. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuuslukuun 69 sisältyvät myös eläkkeelle jääneet henkilöt, muuhun valtion virastoon tai yksityiselle sektorille siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Vanhuuseläkkeelle jäi kaikkiaan 20 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle 1 henkilö. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 46 henkilöllä työ päättyi tai henkilö irtisanoutui, lukuun sisältyvät harjoittelijat ja työllistetyt. Muuhun valtion virastoon tai laitokseen siirtyi yksi henkilö. Luvun pienuuteen vaikuttaa se, että kaikille lähteneille henkilöille ei ole tallennettu järjestelmään lähtösyytä. Henkilöstön vaihtuvuus 1.1-31.12.2011 Alkaneet Päättyneet Keskim. Palvelujakson tyyppi palvelujaksot palvelujaksot Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset 4 22 428,5 6,1 2.Määräaikaiset 63 47 98,7 111,4 Yhteensä 0 67 0 69 527,2 25,8 18
Henkilöstön vaihtuvuus, ulkoiset ja virastojen vaihdot ajalla 1.1-31.12.2010 Palvelujakson tyyppi Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset 2 20 431,3 5,1 2.Määräaikaiset 84 56 99,1 141,2 Yhteensä 0 86 0 76 530,4 30,5 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa 2007 2008 2009 2010 2011 - eläkkeelle jääneet 11 8 6 14 21 - irtisanoutuneet 41 41 52 16 29 - muu valtion virasto tai laitos 3 1 3 - yksityisen palvelukseen siirtyneet 1 - kuolleet 1 0 2 - palvelussuhde jatkuu 33 4 1 Yhteensä 86 52 61 37 52 Vaihtuvuusluvuissa ei ole mukana harjoittelijoiden ja työllistettyjen päättyneitä palvelussuhteita. 25 20 Syyttäjänvirastoista eläkkeelle jääneet (lkm) 21 15 14 10 5 5 9 8 4 11 8 6 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 3.3.2 Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Viraston vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2011 oli 2,5 %. Ulkoiseen vaihtuvuuslukuun 5 sisältyvät muuhun valtion virastoon tai yksityiselle siirtyneet (1), harjoittelijat (3 jaksoa), ja määräaikaisen virkasuhteen päättyminen (1). Eläkkeelle virastosta jäi vuoden aikana yksi henkilöä. 19
2011 Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.VAKINAISET 1 40,6 2,5 2.MÄÄRÄAIKAISET 4 4 2,9 275 Yhteensä 0 4 0 5 43,5 0 20,7 2010 Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.VAKINAISET 1 2 38,2 7,9 2.MÄÄRÄAIKAISET 6 6 3,3 360 Yhteensä 0 7 0 8 41,5 0 36,1 2008 2009 2010 2011 - eläkkeelle jääneet 1 2 1 1 - irtisanoutuneet 2 1 - muu valtion virasto tai laitos 1 1 - yksityisen palvelukseen siirtyneet - kuolleet - palvelussuhde jatkuu Yhteensä 1 3 3 3 Luvuissa ei ole mukana harjoittelijoita. 3 Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jääneet (lkm) 2 2 2 1 1 1 1 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20
3.4 Koko ja osa-aikaisuus 3.4.1 Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Henkilöstöstä kokoaikaisia vuonna 2011 oli 502 henkilöä. Osa-aikaisia oli 22, joista 14 oli naisia ja 8 miehiä. Osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä nousi kolmella edellisestä vuodesta, ja oli samalla tasolla kuin vuonna 2009. Osa-aikaisista neljä oli harjoittelijoita ja kolme työllisyystyöntekijöitä. Osa-aikaisten lukumäärä sisältää sellaisten henkilöiden lukumäärän, joilla on palvelujaksolla osa-aikaisuus esim. osa-aikaeläkkeen vuoksi. Lukumäärässä ei siten ole mukana mm. osittaisella hoitovapaalla olevia henkilöitä, koska tämä tieto viedään poissaolojen kautta palkanmaksuun. Sama määrittely koskee kaikkia oikeushallinnossa työskenteleviä. 2009 2010 2011 Yht. Yht. Yht. % Mies Nainen Yht. % Mies Nainen Yht. Mies Nainen KOKO- AIKAISET 192 299 491 95,5 193 315 508 96,4 187 315 502 95,8 OSA- AIKAISET 9 14 23 4,5 6 13 19 3,6 8 14 22 4,2 Yhteensä 201 313 514 100 199 328 527 100 195 329 524 100 Yht. % 3.4.2 Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä oli kokoaikaisia 39, osa-aikaisena työskenteli 4 henkilöä. Vuonna 2007 osa-aikaisia ei ollut lainkaan, muina vuosina osa-aikaisia on ollut 2-3 henkilöä. Koko/osa-aikaisuus 31.12.2009-2011 2009 2010 2011 Koko/osapäiväisyys Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä KOKOAIKAISET 12 24 36 15 24 39 14 25 39 OSA-AIKAISET 2 2 3 3 4 4 Yhteensä 12 26 38 15 27 42 14 29 43 3.5 Henkilöstöryhmät 3.5.1 Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät määriteltiin organisaatiouudistuksen yhteydessä uudelleen. Johtoon on kirjattu 13 henkeä, johtavat kihlakunnansyyttäjät ja johtava maakunnansyyttäjä. Asiantuntijoihin ovat kihlakunnansyyttäjät ja toimeenpaneviin töihin kuuluu koko toimistohenkilökunta. 2010 2011 Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä henkilöstöryhmä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % JOHTOTASO 14 2,7 3 0,6 17 3,2 11 2,1 2 0,4 13 2,5 ASIANTUNTIJA 182 34,5 157 29,8 339 64,3 179 34,2 170 32,4 349 66,6 TOIMEENPANEVA 3 0,6 168 31,9 171 32,4 5 1,0 157 30,0 162 30,9 Yhteensä 199 37,8 328 62,2 527 100 195 37,2 329 62,8 524 100 21
Henkilöstön rakenne nimikkeittäin 31.12.2009-2011 2009 2010 2011 Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä johtava kihlakunnansyyttäjä 14 2 16 14 3 17 11 2 13 kihlakunnansyyttäjä 180 128 308 182 157 339 175 162 337 apulaissyyttäjä 4 11 15 0 4 8 12 SYYTTÄJIÄ YHTEENSÄ 198 141 339 196 160 356 190 172 362 hallintosihteeri 15 15 14 14 13 13 osastosihteeri 14 14 11 11 11 11 toimistosihteeri 1 143 144 2 143 145 4 133 137 virastomestari 2 2 1 1 1 1 MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 3 172 175 3 168 171 5 157 162 Yhteensä 201 313 514 199 328 527 195 329 524 Syyttäjänvirastojen johto on hyvin miesvaltaista, myös syyttäjistä 52 % on miehiä. Vuonna 2010 apulaissyyttäjien vakanssit lakkautettiin ja tilalle perustettiin kihlakunnansyyttäjän virkoja. Apulaissyyttäjän nimikkeellä toimivat syyttäjät ovat syyttäjiä, jolla ei ole riittävää syyttäjä- tai tuomarikokemusta, ja heidät on nimitetty aluksi kuuden kuukauden pituiseen apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Toimistohenkilökunta taas on lähes täysin naisvaltaista. Toimistosihteereiden luvussa on mukana myös 6 harjoittelijaa ja 4 työllisyystyöntekijää. 3.5.2 Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöryhmät on luokiteltu eri tavalla kuin syyttäjänvirastoissa. Henkilöstöryhmät on luokiteltu seuraavasti: johtoon kuuluvat virastojen ja laitosten johtajat. Esimiehiin luetaan sellaiset johto-, työnjohto ja esimiestyöt, joissa työnjohtamiseen ja esimiestehtävien osuus työajasta on puolet. Asiantuntijoihin kuuluvat virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatöitä, johto- ja esimiestöiden osuus on alle puolet kokonaistyöajasta. Toimeenpaneviin töihin kuuluvat sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella ja tehtäviin ei sisälly esimies ja johtamistehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran (määrittely Valtion työmarkkinalaitoksen VPL-luokituksesta). Valtakunnansyyttäjänviraston johto on miesvaltainen. Asiantuntijoista enemmistö on naisia. Valtakunnansyyttäjänvirasto 2009 2010 2011 Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO 2 2 2 2 2 2 ESIMIEHET 3 1 4 3 1 4 3 1 4 ASIANTUNTIJATYÖT 5 17 22 8 18 26 7 20 27 TOIMEENPANEVAT TYÖT 2 8 10 2 8 10 2 8 10 Yhteensä 12 26 38 15 27 42 14 29 43 22
Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstö vuosina 2009-2011, syyttäjät eriteltynä erikseen. Syyttäjiin on tässä luettu mukaan valtionsyyttäjät, ylitarkastajat (syyttäjät) sekä neuvotteleva virkamies. Valtakunnansyyttäjänvirasto 2009 2010 2011 Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO 2 2 2 2 2 2 SYYTTÄJÄT 8 9 17 11 10 21 10 10 20 ASIANTUNTIJATYÖT 9 9 9 9 11 11 TOIMEENPANEVAT TYÖT 2 8 10 2 8 10 2 8 10 Yhteensä 12 26 38 15 27 42 14 29 43 3.6 Ikärakenne Tavoitteena on, että eri ikäluokissa olisi mahdollisimman sama määrä henkilöitä. Tällöin eläkkeelle jäädään tasaisesti. Keski-ikää olisi hyvä tarkastella ikäjakaumana, pelkkä keskiikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa. 43-vuotta on se keski-ikä, jolloin eri ikäluokissa on henkilöitä suunnilleen yhtä paljon. Mikäli keski-ikä on yli 43 vuotta, se on jo merkki henkilöstön liiallisesta ikääntymisestä. Yli 45-vuotiaiden osuus kuvaa henkilöstöryhmää, joiden työkyvyn ylläpitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jotta henkilöstön ikärakenne olisi tasainen, 45-vuotiaiden ja vanhempien määrä ei saisi ylittää 45 % henkilökunnasta. 3.6.1 Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 46,3 (46,5) vuotta. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 49 vuotta, määräaikaisen 34,4 vuotta. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien naisten keski-ikä on 45,2 vuotta, joista vakituisten naisten keski-ikä on 48,1 vuotta, määräaikaisten 34,4 vuotta. Kaikkien miesten keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 48,1 vuotta. Vakituisten miesten keski-ikä on 50,3 vuotta, määräaikaisten 34,1 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa laski hieman edellisestä vuodesta. Henkilökunnan ikä aleni tai pysyi lähes ennallaan kaikissa muissa tarkastelukohdissa paitsi määräaikaisten naisten ikä nousi yli puoli vuotta. 48 47 46 45 44 Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä 2003-2011 47,2 46,9 46,5 46,0 46,1 46,3 45,6 44,8 44,3 43 42 41 40 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 23
Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä 31.12.2009-2011 Vuoden 2010 luvut eivät sisällä työllisyystyöntekijöitä, mutta sisältävät harjoittelijat 2009 2010 2011 Keski-ikä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä VAKINAISET 50,2 48,3 49,1 440 50,2 48,5 49,2 428 50,3 48,1 49 428 MÄÄRÄAIKAISET 34,1 36,2 35,8 74 34,1 33,6 33,7 93 34,1 34,4 34,4 96 Yhteensä 49,1 46 47,2 514 49,1 46 47,2 521 48,1 45,2 46,3 524 Kaikkien syyttäjien keski-ikä oli 44,7 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä oli 48,5 vuotta, naisten 40,6 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä on edellisen vuoden tasolla, naissyyttäjien ikä nousi 0,1 vuotta. Syyttäjänvirastoittain tarkasteltuna syyttäjien keski-ikä oli yli 49 vuotta vain Kanta-Hämeessä. Alhaisin syyttäjien keski-ikä oli Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa, hieman yli 40 vuotta ja Ahvenanmaalla alle 40-vuotta. Syyttäjien keski-ikä syyttäjänvirastoittain 31.12.2011 Miesten keski-ikä Mies lkm % Naisten keski-ikä Nainen lkm % Syyttäjien keski-ikä Yhteensä lkm HELSINKI 45,0 36 58,1 43,1 26 41,9 44,2 62 LÄNSI-UUSIMAA 46,0 13 46,4 42,2 15 53,6 44,0 28 ITÄ-UUSIMAA 44,5 8 25,8 37,1 23 39,0 40,2 31 KANTA-HÄME 50,2 9 50,0 45,9 9 50,0 48,1 18 SALPAUSSELKÄ 47,6 19 57,6 39,0 14 42,4 43,9 33 LÄNSI-SUOMI 50,3 24 53,3 41,5 21 46,7 46,2 45 PIRKANMAA 51,1 15 51,7 45,1 14 48,3 47,4 29 POHJANMAA 52,1 14 58,3 35,9 10 41,7 45,4 24 KESKI-SUOMI 52,1 8 53,3 41,4 7 46,7 47,1 15 ITÄ-SUOMI 50,1 20 60,6 38,5 13 39,4 45,5 33 OULU 48,0 16 57,1 39,7 12 42,9 44,4 28 LAPPI 48,2 5 41,7 45,9 7 58,3 46,8 12 AHVENANMAA 49,3 3 75,0 32,0 1 25,0 45,0 4 Yhteensä 48,5 190 52,5 40,6 172 47,5 44,7 362 Toimistohenkilöstö oli syyttäjiä iäkkäämpää, keski-ikä oli 50,8 vuotta. Syyttäjänvirastojen toimistohenkilökunta oli 50-vuotiasta tai vanhempaa yhdeksässä syyttäjänvirastossa. Itä-Uudenmaan oli nuorin toimistohenkilökunta, keski-ikä 44,4 vuotta. Syyttäjälaitoksessa työskennelleiden harjoittelijoiden keski-ikä oli 26,3 vuotta. Työllisyystyöntekijöitä ei ole laskettu mukaan ikäjakaumiin. 24
Toimistohenkilökunnan keski-ikä 31.12.2011 syyttäjänvirastoittain (ei työllistetyt ja harjoittelijat) Miesten keski-ikä Naisten keski-ikä Yhteensä lkm HELSINKI 37,0 46,1 20 LÄNSI-UUSIMAA 48,8 11 ITÄ-UUSIMAA 44,4 8 KANTA-HÄME 53,8 10 SALPAUSSELKÄ 53,5 14 LÄNSI-SUOMI 47,0 16 PIRKANMAA 52,0 10 POHJANMAA 52,6 15 KESKI-SUOMI 57,4 9 ITÄ-SUOMI 52,7 19 OULU 52,9 16 LAPPI 51,6 7 AHVENANMAA x 1 Yhteensä 37,0 51 156 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta yli 45-vuotiaita on yhteensä 296 henkilöä, 56,5 % henkilökunnasta. Miehistä yli 45-vuotiaita oli 128 henkilöä, naisista 168 henkilöä. Syyttäjistä yli 45 vuoden iän on ylittänyt 177 henkilöä, 49 %. Toimistohenkilökunnasta vastaavasti yli 45-vuotiaita on 119 henkilöä, 76 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 55-vuotiaiden ja yli ryhmä on pienentynyt kuudella henkilöllä edellisestä vuodesta. Ikäryhmä 45-54 vuotiaat kasvoi kahdeksalla henkilöllä ja nuorten alle 35-vuotiaiden ikäryhmä kasvoi kahdella henkilöllä. Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.2003-2011 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm alle 35 vuotiaat 99 84 68 66 48 75 55 76 78 35-44 vuotiaat 176 179 182 182 165 167 149 151 150 45-54 vuotiaat 177 182 174 172 164 171 166 150 158 55 ja yli vuotiaat 102 100 111 124 125 127 144 144 138 Yhteensä 554 545 535 544 502 540 514 521 524 Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.2008 2011 2009 2010 2011 Ikäryhmä toimisto syyttäjä toimisto syyttäjä toimisto syyttäjä alle 35 10 45 14 62 13 65 35-44 37 112 31 120 30 120 45-54 64 102 54 96 56 102 55 ja yli 64 80 66 78 63 75 Yhteensä 175 339 165 356 162 362 25
Syyttäjänvirastojen ikärakenne ikäryhmittäin 2011 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 alle 35 vuotiaat 35-44 vuotiaat 45-54 vuotiaat 55 ja yli vuotiaat Mies Lkm 20 47 67 61 Nainen lkm 58 103 91 77 Yhteensä Lkm 78 150 158 138 100 % Syyttäjänvirastojen ikärakenne 31.12., henkilöiden määrä ikäryhmissä 80 % 42 58 50 61 56 68 51 74 54 73 64 80 66 78 63 75 60 % 40 % 20 % 0 % 100 99 97 101 92 96 102 82 102 75 75 72 70 64 54 56 117 123 125 124 120 120 118 112 62 59 57 47 43 37 31 30 68 16 11 57 11 55 10 38 14 61 10 45 14 62 13 65 tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 55 ja yli 45-54 35-44 alle 35 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 21 henkilöä, näistä syyttäjiä oli 13 henkilöä ja toimistohenkilökuntaa 8 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttaa vuoteen 2017 mennessä 71 henkilöä. Näistä syyttäjiä on 41 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 30. 26
18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavien henkilöiden lukumäärä vuosina 2011-2017 15 16 12 13 7 3 4 65 v 64 v 63 v 62 v 61 v 60 v 59 v 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä ylittää tavoiteltavan tason 3,3 vuodella, tavoitetason ollessa 43 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa on ollut aikaisemmin tasaisessa nousussa, vuonna 2003 keski-ikä oli 44,3 vuotta ja vuonna 2008 48,6 vuotta. Vuosina 2010 ja 2011 keski-ikä on hieman laskenut, vuonna 2010 keski-ikä oli 46,5 vuotta ja 2011 46,3 vuotta. Vuonna 2010 keski-ikää laski hieman alhaisempi henkilömäärä ja nuorien henkilöiden lukumäärän nousu ja vuonna 2011 eläkkeelle jäävien määrä ja henkilökunnan nuorentuminen. Toimistohenkilökunnan keski-ikä on lähes kuusi vuotta korkeampi kuin syyttäjien keski-ikä. Toimistohenkilökunnan keski-ikä ylittää syyttäjänvirastojen keski-iän yli neljällä vuodella. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 56 % on 45-vuotiaita taikka vanhempia, tavoitetason ylittää 296 (328) henkilöä. Syyttäjänvirastoista eläkkeelle vuosina 2010 ja 2011 jääneiden ikä 25 20 21 15 15 15 10 8 5 3 3 2 1 1 1 1 1 0 2010 2011 työkyvyttömyyseläke 3 1 63-vuotiaat 1 3 64-vuotiaat 8 15 65-vuotiaat 2 66-vuotiaat 1 67-vuotiaat 1 1 YHTEENSÄ 15 21 27
3.6.2 Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston keski-ikä 31.12.2011 oli 50,6 vuotta. Viraston kaikkien miesten keski-ikä oli 52,4 vuotta, naisten keski-ikä oli 49,7 vuotta. Vakituisten virkamiesten keski-ikä oli 51,6 vuotta. 45 vuotta täyttäneiden osuus henkilöstöstä oli 33 henkilöä (77 %). Eläkkeelle ei siirtynyt henkilöitä vuosien 2004-2006 aikana, vuonna 2007 eläkkeelle jäi kaksi henkilöä, vuonna 2008 yksi henkilö, vuonna 2009 kaksi henkilöä ja vuonna 2010 yksi henkilö. Vuonna 2011 eläkkeelle jäi samoin yksi henkilö. Vuosina 2011-2017 viraston henkilökunnasta jää eläkkeelle kaksitoista henkilöä. Vakinaisten ja määräaikaisten keski-ikä 31.12.2009-2011 2009 2010 2011 Keski-ikä Mies Nainen Keskiikä yhteensä Mies Nainen Keskiikä yhteensä Mies Nainen Keskiikä yhteensä VAKINAISET 51,1 50,1 50,4 51,6 50,6 51 52,4 51,2 51,6 MÄÄRÄAIKAISET 61 61 62 62 30 30 Yhteensä 51,1 50,5 50,7 51,6 51 51,2 52,4 49,7 50,6 52 50 Keski-ikä Valtakunnansyyttäjänvirastossa 49,9 50,7 51,2 50,6 48 47,8 47,9 vuotta 46 44 44,7 45,8 45,8 42 40 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.2009-2011 2009 2010 2011 Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. alle 35 1 1 2 1 1 2 1 4 5 35-44 1 6 7 1 5 6 1 4 5 45-54 4 7 11 7 9 16 5 10 15 55 ja yli 6 12 18 6 12 18 7 11 18 Yhteensä 12 26 38 15 27 42 14 29 43 28
20 Valtakunnansyyttäjänviraston ikärakenne ikäryhmittäin 2011 15 10 5 0 alle 35 35-44 45-54 55 ja yli Miesten lkm 1 1 5 7 Naisten lkm 4 4 10 11 Yhteensä 5 5 15 18 Henkilöstöryhmistä asiantuntijat ovat nuorimpia 2010 2011 Keski-ikä henkilöstöryhmissä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä SYYTTÄJÄT 53,3 50,1 51,9 23 54,3 50,1 52,4 22 ASIANTUNTIJAT 49,1 49,1 9 46,5 46,5 11 MUU HENKILÖKUNTA 40,5 54,3 51,5 10 41,5 53,8 51,3 10 Yhteensä 51,6 51 51,2 42 52,4 49,7 50,6 43 Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää vuosina 2011 2017 eläkkeelle yhteensä 12 henkilöä. Näistä miehiä on 4, naisia 8. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ikä 31.12.11 65 64 63 62 61 60 59 Yhteensä Mies 1 1 2 4 Nainen 2 3 3 8 0 0 1 2 1 3 5 12 29
3 Eläköityminen Valtakunnansyyttäjänvirastossa 2011-2017 3 3 2 2 2 1 1 1 0 65 64 63 62 61 60 59 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Mies Nainen Eläkkeelle jääneiden ikä 68 67 67 66 65 64 63 63 62 61 2010 2011 4 Koulutus 4.1 Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksillä kuvataan henkilöstön koulutustasoa. Se kertoo organisaation ammatillisella pohjakoulutuksella mitatusta osaamispotentiaalista. Tavoitteena on mahdollisimman korkea arvo, kuitenkin niin, että se on sidoksissa organisaatiossa tehtävien vaatimaan tasoon. Koulutustasoindeksi muodostuu sen mukaan, millainen koulutusaste kullakin henkilöllä on. Eri koulutusasteet on luokiteltu indekseihin niin, että alin indeksi on perusasteen indeksi 1,5 ja ylin indeksi on tutkijakoulutusasteen 8. Koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärä niiden koulutustasoindeksillä ja saadut tulot lasketaan yhteen. Lopuksi em. tulojen summa jaetaan henkilöiden kokonaismäärällä. 30
* Taulukoissa käytetty koulutusluokittelu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan: alempi perusaste = kansakoulu ylempi perusaste = keski- tai peruskoulu keskiaste = ammattikoulutasoinen ja alempitasoinen opistokoulutus, pelkkä ylioppilastutkinto alin korkea-aste = ylempi opistotutkinto esim. merkonomi, teknikko alempi korkeakouluaste = esim. yliopistojen ja korkeakoulujen välitutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot ylempi korkeakouluaste = yliopistojen ja korkeakoulujen ylemmät tutkinnot, mm. entiset ylemmät kandidaatintutkinnot, nykyiset maisterintutkinnot, lääketieteen lisensiaatin tutkinto tutkijakoulutusaste= lisensiaatin (ei lääketieteen) ja tohtorin tutkinnot 4.1.1 Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa on 6,1, laskennassa on mukana yhteensä 492 henkilöä. Koulutustasoindeksi on sama kuin edellisenä vuonna, ja korkeampi kuin vuosina 2004-2006 (5,9). Tätä aiempiin vuosiin indeksiä ei voida verrata, koska laskutapa muuttui vuoden 2004 alussa. Koulutusrakenne 31.12.2009-2011 koulutusasteittain * 2009 2010 2011 Koulutusrakenne koulutusasteittain Lukumäärä %- jakauma Lukumäärä %- jakauma Lukumäärä %- jakauma Alempi perusaste 5 1,0 4 0,8 4 0,8 Ylempi perusaste 22 4,4 21 4,2 17 3,5 Keskiaste 57 11,5 60 12,0 59 12,0 Alin korkea-aste 69 13,9 65 13,0 63 12,8 Alempi korkeakouluaste 8 1,6 9 1,8 12 2,4 Ylempi korkeakouluaste 330 66,7 339 67,7 331 67,3 Tutkijakoulutusaste 4 0,8 3 0,6 6 1,2 Tutkinnon suorittaneet 495 100 501 100 492 100 Koulutustasoindeksi 6,0-6,1-6,1 - YHTEENSÄ 495-501 - 492 - *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi Syyttäjänvirastojen koulutusrakenne 2011 1 % 1 % 3 % 12 % Alempi perusaste 13 % Ylempi perusaste Keskiaste 68 % 2 % Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 31
(vuonna 2011 viidessä syyttäjänvirastossa määritelty syyttäjän koulutustasoksi keskiaste) Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoittain 31.12.2011 2011 syyttäjänvirasto syyttäjä toimistohenkilökunta syyttäjänvto keskim. henkilöitä laskennassa HELSINKI 6,9 3,7 6,1 79 LÄNSI-UUSIMAA 6,9 4,0 6,1 37 ITÄ-UUSIMAA 6,8 4,2 6,2 35 KANTA-HÄME 7,1 4,2 6,0 28 SALPAUSSELKÄ/ PÄIJÄT-HÄME 6,9 3,5 5,9 43 KAAKKOIS-SUOMI LÄNSI-SUOMI/ VARSINAIS-SUOMI 6,9 4,5 6,2 58 PIRKANMAA 7,0 4,1 6,2 38 SATAKUNTA POHJANMAA 7,0 4,8 6,2 37 KESKI-SUOMI 7,0 3,6 5,7 24 ITÄ-SUOMI 7,0 4,1 5,9 48 OULU 7,0 4,5 6,2 42 LAPPI 7,0 4,4 6,0 19 AHVENANMAA 7,0 3,5 6,1 4 Yhteensä 6,9 4,0 6,1 492 Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6 (423 henkilöä) ja määräaikaisten 6,7 (69 henkilöä). Määräaikaisten henkilöiden koulutustasoindeksi on korkea, koska määräaikaisista virkamiehistä yli 82 % on syyttäjiä. Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 6,9 ja toimistohenkilökunnan 4,0. 4.1.2 Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutustasoindeksi oli 6,0. Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6,1 (41 henkilöä). Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 7,3 ja asiantuntijoiden 5,7. Toimistohenkilökunnan koulutustasoindeksi oli 3,8 vakinaisella henkilökunnalla. 2009 2010 2011 Koulutusrakenne, Lukumäärä %- Luku- %- Luku- %- koulutusasteittain * jakauma määrä jakauma määrä jakauma Alempi perusaste ja keskiaste 8 22,2 9 21,4 9 21,4 Alin korkea-aste 4 11,1 4 9,5 4 9,5 Alempi korkeakouluaste 3 8,3 3 7,1 3 7,1 Ylempi korkeakouluaste 15 41,7 20 47,6 20 47,6 Tutkijakoulutusaste 6 16,7 6 14,3 6 14,3 Tutkinnon suorittaneet 36 100 42 100 42 100 Koulutustasoindeksi 6,0-6,0 6,0 YHTEENSÄ henkilöä 38-42 42 *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi 32
4.2 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan henkilöstölle joko viraston järjestämää tai ulkopuolelta ostettua koulutusta, joka toteutuu työaikana. Myös lyhyet alle päivän mittaiset koulutustapahtumat luetaan mukaan koulutukseen. Henkilöstökoulutukseen luetaan ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen sekä ammatillisen pätevyyden hankkimiseen liittyvä koulutus, työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä em. koulutukseen kiinteästi liittyvät tutustumismatkat. Viraston sisäiseksi koulutukseksi katsotaan sellainen koulutus, jota virasto järjestää työntekijöilleen tai oikeusministeriö järjestää hallinnonalan virastoille ja joka on sen luonteista, että se on kohdennettu nimenomaan vain oikeusministeriön hallinnonalalle. Vastaavasti viraston ulkopuolinen koulutus on sellaista koulutusta, johon henkilökunta osallistuu, mutta jota ei ole erityisesti kohdennettu oikeusministeriön hallinnonalalle (esim. yliopiston tai Hausin kurssit). Henkilöstökoulutuksen kustannuksia ovat työnantajalle aiheutuneet koulutukseen käytetyn työajan työvoimakustannukset sekä muut koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Koulutusinvestoinneilla tarkoitetaan henkilöstökoulutukseen kohdistettuja investointeja koko raportointivuonna. Tällaisia koulutuspanoksia ovat koulutuspäivät, koulutusajan palkka ja muut koulutuskustannukset. Koulutuspäivät on raportoitu henkilökunnan itse Herttaan viemistä tiedoista, kulut kirjanpidosta. 4.2.1 Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa Syyttäjänvirastojen henkilöstöstä 384 (73 %) osallistui vuoden 2011 aikana johonkin koulutukseen. Edelliseen vuoteen verrattuna koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä laski 8 henkilöllä. Koulutuspäiviin syyttäjänvirastojen henkilökunta osallistui yhteensä 1 948 (2 357) päivälle, tämä on 409 päivää vähemmän kuin vuonna 2010. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 4,0 päivää (4,7 päivää vuonna 2010). Koulutuspäivien palkkakustannukset olivat 287 480 (+ sivukulut), matkakuluja koulutuspäivistä aiheutui 253 082 euroa (mukana eivät ole arvonlisäverot), erilaisia kurssi ja konferenssipalveluita ostettiin 58 000 eurolla ja VKSV kohdisti koulutukseen 109 000 euroa (kouluttajien matkakuluja, palkkioita, tilavuokria jne). Koulutusmenoihin panostettiin syyttäjänvirastoissa yhteensä 708 574 euroa. Koulutusmatkojen matkakustannukset on otettu kirjanpidosta toimintokoodilta 99500, eikä luku siten välttämättä ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. 33