Vaikuta viestinnällä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 3.-4.10.2013 Seinäjoki Raportti 1
Vaikuta viestinnällä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 3.-4.10.2013 Seinäjoki Raportti Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus PL 66 90015, Oulun kaupunki www.koordinaatti.fi 2
Sisällys Alkusanat...5 Ohjelma... 7 Puheenvuorot... 9 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä kentän toimijoille... 9 Tavoitteellisen viestijän mitä, missä, miksi... 11 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisen suuntaviivoja... 15 Nuorten Suunta-palvelu tukena nuorten tieto- ja neuvontapalveluille...19 Viestintä ja tiedon tuottaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä...21 Me tehdään mediaa! -opas nuorten toimituksille... 24 Nuortenelämä.fi... 24 Kehittämispäivien päätössanat...25 Kehittämistyöryhmät...27 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta oman työn arviointiin ja kehittämiseen...27 Miten nuori löytää nuorten tieto- ja neuvontapalvelut?... 30 Kansainväliset mahdollisuudet nuorille ja neuvojille...32 Tiedotus ja viestintä osana nuorten kulttuuritapahtumia...33 Koordinaatti.fi - sisältölabra osana sisällöntuotantoa...35 Päihteet puheeksi! - Nuorten päihdeasenteet ja niiden kohtaaminen nuorten tieto- ja neuvontatyössä... 36 Pop in -esittelyt... 39 Vertti-vertaisnuorisotiedotus -toiminta Turun seutukunnassa... 39 Käytännön mediavoltteja Adapterin mediasirkuksessa...40 Millainen on uusi EU:n nuoriso-ohjelma?...41 Ei vihapuheelle -liike... 42 Rakkaudelle säännöt? Nuorten aikuisten parisuhteet ja eroaminen... 42 Osallistujaluettelo...46 3
4
Alkusanat Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäiville osallistui vuonna 2013 huikea määrä tieto- ja neuvontatyön toimijoita, 103 henkilöä. Tapahtuma järjestettiin Seinäjoen Rytmikorjaamolla 3.-4. lokakuuta teemalla Vaikuta viestinnällä. Tilaisuuden ohjelma oli koostettu teeman mukaisista puheenvuoroista, työryhmätyöskentelystä sekä pop in -esittelyistä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät herättivät voimakkaasti kiinnostusta heti keväästä alkaen ilmoittautumisen käynnistyttyä ja osallistujia olikin lopulta ilahduttavan suuri määrä. Seinäjoen kulttuuritoiminnan keskus Rytmikorjaamo tarjosi sopivat puitteet niin seminaariosuuksille kuin työryhmätyöskentelyllekin. Tapahtumassa hyödynnettiin myös Rytmikorjaamon tiloissa toimivien paikallisten yritysten palveluita. Tilaisuuden avasi Seinäjoen kaupungin nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki. Puheenvuorossaan hän toi esille muun muassa palveluiden laatuasian ja korosti, että laadun tulee olla yhtä hyvä alueiden eri toimipaikoissa, jotta voidaan puhua yhdenvertaisista ja tasa-arvoisista palveluista. Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset kentän toimijoille toi nuorten tieto- ja neuvontatyöstä ministeriön nuorisoyksikössä vastaava ylitarkastaja Emma Kuusi. Tilaisuuden teeman mukaista puheenvuoroa pitämään oli tilattu toimitusjohtaja Iina Åman Rytmikorjaamolla toimivasta viestintätoimisto Tenhosta. Hän keskittyi puheenvuorossaan tavoitteellisen viestinnän aakkosiin. Kehittämispäivien ensimmäisenä päivänä on perinteisesti syvennytty tieto- ja neuvontatyön eri osa-alueisiin ja palveluiden teemoihin kehittämistyöryhmätyöskentelyssä, jossa vetovastuussa ovat nuorten tieto- ja neuvontatyön palveluverkoston toimijat. Tänä vuonna työryhmätyöskentelyyn oli nostettu aiheita osaamiskartan työstämisestä kansainvälisyyteen ja päihdeasenteisiin. Toisena seminaaripäivänä tutustuttiin tarkemmin syksyllä avattuun nuorten Suunta-palveluun Pelastakaa Lapset ry:n Veera Uusoksan johdolla. Lapsiasiavaltuutetun toimiston ajankohtaisia kuulumisia kehittämispäivien osallistujille toi ylitarkastaja Jouko Laaksonen. Päivän aikana julkistettiin myös nuorten mediatoimitusten ohjaajille laadittu opas sekä valtakunnallinen nuorille suunnattu tieto- ja neuvontatyön verkkopalvelu Nuortenelämä.fi. Perjantain ohjelmassa jo useamman vuoden ajan mukana olleet pop in -esittelyt osoittautuivat jälleen suosituiksi. Puolentoista tunnin session aikana jokaisella oli mahdollisuus osallistua esittelyihin kolmesta itse valitsemastaan aiheesta. Esittelyistä vastasivat nuorten tieto- ja neuvontatyön toimijat ja muut sidosryhmien asiantuntijat. Palautteet osallistujilta Palautetta kehittämispäivistä kerättiin verkkolomakkeella aikavälillä 16.-25.10.2013. Kyselyyn vastasi 36 henkilöä. Palautteet olivat pääosin positiivisia ja tapahtuman teemaan sekä sisältöihin oltiin tyytyväisiä. Joillekin aiheille oltaisiin kaivattu enemmän käsittely- ja keskusteluaikaa. Pop in -esittelyt keräsivät aiempien vuosien tapaan paljon kiitoksia ja kehuja menetelmän sekä aiheiden puolesta. Valtaosa kyselyyn vastanneista arvioi omaa aktiivisuuttaan päivien aikana melko aktiiviseksi. Lähes yhtä moni katsoi aktiisuudeltaan olleensa "ei aktiivinen eikä passiivinen". Vastaajat verkostoituivat mielestään melko aktiivisesti tapahtuman aikana, mutta näkivät siinä vielä parantamisen varaa. Kehittämispäivien tärkeimmäksi merkitykseksi nähtiinkin tapahtuman tarjoama mahdollisuus verkostoitumiselle. Kehittämispäivät koetaan myös tilaisuudeksi oppia uutta, vaihtaa kokemuksia sekä kuulla kansallisen tason kuulumisia. Kyselyssä oli myös mahdollisuus ehdottaa teemaa vuoden 2014 tapahtumalle. Teemaksi ehdotettiin muun muassa tieto- ja neuvontatyön kentän kuulumisia, 5
nuorisotiedotusta osana nuorisotilatyöskentelyä, tietoja neuvontatyön erilaisia menetelmiä sekä tieto- ja neuvontatyön roolia nuorisotyön kentässä, suhteessa esimerkiksi etsiviin nuorisotyöntekijöihin. Vuonna 2014 Tampereella Kehittämispäivien paikkakunta vaihtuu vuosittain ja pyrimme liikuttamaan tapahtumaa mahdollisimman laajasti eri puolilla Suomea. Kysyimme palautelomakkeessa osallistujien mielipidettä tapahtuman järjestämisestä ensi vuonna Tampereella ja kaikki vastanneet pitivät vaihtoehtoa hyvänä tai erinomaisena. Ensi vuonna Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät valtaavat siis Tampereen lokakuun 2.-3. päivä. Varaa jo päivät kalenteriisi ja pysy kuulolla, tarkempia tietoja tapahtuman teemasta ja järjestelyistä julkaistaan kevään aikana. Lämmin kiitos kaikille tämän vuoden tapahtumaan osallistuneille. Kehittämispäivien onnistumisen tärkein ainesosa ovat aktiiviset ja innostuneet osallistujat! koordinaattori Jaana Fedotoff suunnittelija Mika Pietilä suunnittelija Merja-Maaria Oinas palveluassistentti Heidi Leppäkari Kehittämispäivien esitykset ovat saatavilla materiaalipankissa: www.koordinaatti.fi/materiaalipankki/ koulutusmateriaalit 6
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, 3.-4.10.2013 Ohjelma TORSTAI 3.10.2013 PERJANTAI 4.10.2013 9.00 Ilmoittautuminen, aamukahvit 10.00 Tervetuloa suunnittelija Mika Pietilä, Koordinaatti 10.10 Kehittämispäivien avaus nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki, Seinäjoen kaupunki 10.20 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä kentän toimijoille ylitarkastaja Emma Kuusi, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö 11.00 Tavoitteellisen viestijän Mitä, Missä, Miksi toimitusjohtaja, FM Iina Åman, Viestintätoimisto Tenho 12.30 Lounas café Jakari 13.30 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisen suuntaviivoja koordinaattori Jaana Fedotoff, Koordinaatti 14.00 Kehittämistyöryhmät Työskentelyn lomassa tarjolla kahvit café Jakarissa klo 15-16 välillä. 1. Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta oman työn arviointiin ja kehittämiseen aluekoordinaattori Pirjo Kovalainen, Oulun kaupunki Työskentelytila: Duudson 2. Miten nuori löytää nuorten tieto- ja neuvontapalvelut? toimitusjohtaja, FM Iina Åman, Viestintätoimisto Tenho Työskentelytila: Klubin etuosa 3. Kansainväliset mahdollisuudet nuorille ja neuvojille vastaava asiantuntija Kati Virolainen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Työskentelytila: Bäkkäri 4. Tiedotus ja viestintä osana nuorten kulttuuritapahtumia kulttuurisuunnittelija Sari Rehèll, Nuori Kulttuuri -säätiö Työskentelytila: Klubin takaosa 5. Koordinaatti.fi - sisältölabra osana sisällöntuotantoa suunnittelija Mika Pietilä, Koordinaatti Työskentelytila: Toimistotila 6. Päihteet puheeksi! Nuorten päihdeasenteet ja niiden kohtaaminen nuorten tieto- ja neuvontatyössä kehittäjä Elsi Vuohelainen, Preventiimi - nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Työskentelytila: Varikko 8.45 Bussikuljetus hotelli Cumuluksesta Rytmikorjaamolle 9.00 Nuorten Suunta-palvelu tukena nuorten tieto- ja neuvontapalveluille projektipäällikkö Veera Uusoksa, Pelastakaa Lapset ry 10.00 Kahvit café Jakari 10.30 Pop in -esittelyt 1. Vertti-vertaisnuorisotiedotustoiminta Turun seutukunnassa vs. nuorisosihteeri Mirja Teräs, Turun kaupunki Tila: Klubin etuosa klo 10.30, 11.05 & 11.40 2. Käytännön mediavoltteja Adapterin mediasirkuksessa nuoriso-ohjaajat Markku Lukkariniemi ja Sonja Leppänen, Tornion kaupunki Tila: Klubin takaosa klo 10.30, 11.05 & 11.40 3. Millainen on uusi EU:n nuoriso-ohjelma? ohjelma-asiantuntija Hilma Ruokolainen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Tila: Varikko klo 10.30, 11.05 & 11.40 4. Ei vihapuheelle -liike projektiassistentti Riikka Kaukinen, Plan Suomi säätiö Tila: Toimistotila klo 10.30, 11.05 & 11.40 5. Rakkaudelle säännöt? Nuorten aikuisten parisuhteet ja eroaminen nuorisonohjaaja Anne Valkeapää, Espoon kaupunki Tila: Bäkkäri klo 10.30, 11.05 & 11.40 12.00 Lounas café Jakari 13.00 Viestintä ja tiedon tuottaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä - ajankohtaista lapsiasiavaltuutetun työssä ylitarkastaja Jouko Laaksonen, Lapsiasiavaltuutetun toimisto 14.00 Opas mediatoimituksille - julkistamistilaisuus koordinaattori Anniina Lundvall, Mediakasvatusseura & nuorisonohjaaja Esa Linna, Jyväskylän kaupunki 14.30 Nuortenelämä.fi suunnittelija Mika Pietilä, Koordinaatti 15.00 Kehittämispäivien päätössanat koordinaattori Jaana Fedotoff, Koordinaatti 15.15 Bussikuljetus Rytmikorjaamolta Matkakeskukseen 16.30 Kehittämistyöryhmien purku (pääseminaaritila Klubi) 17.30 Päivän päätös 17.45 Bussikuljetus Rytmikorjaamolta hotelli Cumulukseen 19.30 Illallinen Hotelli-ravintola Almassa & iltaohjelmaa by Nuori Kulttuuri 7
8
Puheenvuorot Asiantuntijapuheenvuoroissa keskityttiin paitsi tapahtuman teemaan myös nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtaisimpiin kuulumisiin. Kaksipäiväinen seminaari huipentui Me tehdään mediaa -oppaan julkistamiseen sekä Nuortenelämä.fiverkkopalvelun esittelyyn. Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä kentän toimijoille ylitarkastaja Emma Kuusi opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö Ajankohtaista Yleistä rakennepoliittinen ohjelma kuntien tehtävien vähentäminen, VOS-uudistus valtionavustuskäytäntöjen uudistaminen Nuorisoasiat talousarvioesitys 2014 nuorisolakiuudistus lanuke, nuorisotakuu, muut hankeavustukset 2014 Rakennepoliittinen ohjelma Päätös budjettiriihen yhteydessä 29.8.2013 Aikataulu: toteutussuunnitelma 30.11 mennessä. Johtoryhmä (pj vsi Hetemäki/VM) Talouden kasvuedellytysten parantaminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen (4,7% BKT:sta) umpeen kurominen -> hyvinvointipalvelujen turvaaminen Toimenpiteet: 1. julkiseen taloudenhoitoon tähtäävät toimet: - kuntatalouden tasapainotus (vaikutus: -1 %) - julkisten palvelujen tuottavuus (vaikutus: -1,4 %) 2. Työllisyyttä, tuottavuutta ja talouden kasvua edistävät toimet - työurat ja työn tarjonta (vaikutus: -1,4 %) - rakenteellinen työttömyys (vaikutus: -0,3 %) - koko talouden tuotantopotentiaali (vaikutus: -0,6 %) Julkiseen taloudenhoitoon tähtäävät toimet Kuntatalous tasapainoon, 2 tapaa: 1. vähennetään kuntien tehtäviä ja velvoitteita (1 mrd säästöt) - VOS-uudistus, peruspalveluohjelmamenettelyn tehostaminen 2. kuntien omat toimet (1 mrd säästöt) Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen - ministeriökohtaiset toimintaohjelmat lokakuun loppuun mennessä VOS-uudistus (uusi laki voimaan vuonna 2015) - nyk. järjestelmä = VM:n hallinnoima peruspalvelujen VOS ja OKM:n hallinnoima opetus- ja kulttuuritoimen VOS - jatkossa ns yhden putken malli: laskenta yksinkertaisemmaksi, kriteerien määrä vähenee, lisää päätäntävaltaa kuntiin - uudistus ei koske nuorisotoimea, sillä nuorisotoimen VOS maksetaan veikkausvoittovaroista, eikä nuorisolaissa ole määritelty kunnille velvoittavia tehtäviä, joihin olisi erillinen valtionavustus. 9
Eräitä OKM:n toimia rakennepoliittisessa ohjelmassa Työllisyyttä ja talouden kasvua edistävät toimet - työurat ja työn tarjonta >> nuorten työllisyys ja työuran alku - muutetaan esiopetus velvoittavaksi - tehostetaan nuorisotakuun toimeenpanoa >> työpajatoiminnassa kehitetyn työja toimintakyvyn ja valmennuksen tarpeen arviointimalli - nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen >> työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö - lisätään aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa >> työpajat, kansalaistoiminta Valtionavustuskäytäntöjen kehittäminen Kehittämishankkeen tausta: - VTV:n laillisuustarkastus (julk. 14.9.2012) veikkausvoittovaroista jaetuista avustuksista: >> huomautukset liittyen mm. valvontaan, avustusten etupainoitteiseen maksamiseen, avustusten delegointiin, hakijoiden ohjeistukseen Kehittämishankkeen sisältö: - vaikuttavuuden seuranta - prosessien ja menettelyjen kehittäminen >> käytäntöjen yhdenmukaisuus, hakijoiden tasapuolisuus - delegointimahdollisuudet laillisuusnäkökulma huomioiden - valvonnan ja tarkastustoiminnan tehokkuus - Salama, budjettikäytännöt Talousarvioesitys 2014, nuoriso mom. 29.91.50 / veikkausvoittovarat nuorisotyöhön: 53 081 000 (+525 000) mom. 29.91.51 / työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö: 21 000 000 mom. 29.91.52 / saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta: 400 000 (-100 000) Veikkausvoittovarat nuorisotyöhön TAE 2014 Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö valtionosuus kuntien nuorisotoimeen kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti - alueellinen nuorisotoimi - lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta - nuorisotilojen rakentaminen - nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, verkkomediat Nuorisolain uudistus Lakia uudistettu n. 10 vuoden välein, nykyinen laki vuodelta 2006. Uudistustarpeita mm.: nuoren määritelmä nuorten osallisuus ja kuuleminen; nyk. 8 :n velvoittavuus Lanuken tarkoitus palvelu- ja kehittämiskeskukset etsivän nuorisotyön rahoitus Käsittely OKM:ssä etenee lokakuun aikana. Lanuke - ajankohtaista Lanuken toimeenpano ja arviointi 3 000 000 euroa jaettavaksi kehittämishankkeille tukea 65 valtakunnalliselle kehittämishankkeelle vuonna 2013 toimeenpanon seuranta ministeriöiden välisessä työryhmässä Nuora arvioi vuosittain 2012: teemana lanuken valmisteluprosessi, ohjelman relevanssi ja koherenssi 2013: teemana osallisuus 2014: teemana yhdenvertaisuus, myös koko ohjelman väliarviointi ja siihen liittyvä nuorten mielipiteiden kartoitus 2015: teemana arjen hallinta 2016: loppuarviointi Nuorisotakuu - ajankohtaista työttömille alle 25-vuotialle tehty suunnitelma ennen 3 kk:n työttömyyden ylittymistä - tilanne tammi-huhtikuu 2013: 93,1 % Kehysriihessä lisärahoitusta oppisopimuskoulutukseen ja työssä oppimisen kehittämiseen Huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin nuoriin (hallituksen periaatepäätös) Toimintaohjeistus alueellisille ja paikallisille toimijoille (12.3.2013) Toimeenpanoa koskeva tutkimus Nuorisotakuu.fi-sivusto uusittu Toimeenpano nuorisosektorilla: etsivä nuorisotyö: laajennetaan koko maahan - tuetut nuoret 14 614 (2012), kattavuus kunnista 87% (2012) työpajatoiminta: laajennetaan, kehitetään laatua ja toimintatapoja 10
- nuoria työpajoissa 14 400 (2012), kattavuus kunnista 82% (2012) sosiaalisen vahvistamisen kehittämishanke nuorisotyön merkitys nuorisotakuutyöryhmässä asialistalla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä (11.9.2011-31.1.2015): palvelujen kehittämistyön ja eri toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen Muuta ajankohtaista / nuoriso nuorisotyön valtakunnallisen palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteen ohjaus indikaattorityö, tunnusluvut - laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen - nuorten hyvinvointi-indikaattorit avustukset, vaikuttavuutta koskeva tiedonkeruu Euroopan neuvoston vihapuheen vastaisen kampanjan kansallinen toteutus Erasmus + - yksimielisyys kesäkuussa, neuvoston päätös tod. näk. marraskuussa, voimaan 01/2014 - nyk. Elinikäisen oppimisen ohjelma, EU:n kansainväliset korkeakoulujen yhteistyöohjelmat ja Nuorisotoimintaohjelma yhteen + liikunnan alan toimia. - Nuorisotoimialalle 10 % rahoitusosuudesta, liikunnalle 1,8 % Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut sekä verkkomediat avustukset 2014 hakuaika 13.12.2013 saakka, myöhästyneet hakemukset hylätään hakuohjeet www.minedu.fi/nuoriso OKM:n opas hakijoille OKM:n tavoitteet: - hankkeiden nuorisolähtöisyys (nuoret mukana/ osallisina, toiminnan avoimuus, toiminnan merkitys nuorten hyvinvoinnin/kasvun/kehityksen kannalta) - tulostavoitteet: osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen, arjen rakentumisen seuranta ja tukeminen, toimialan yleinen kehittäminen Koordinaatti ja Verke auttavat hakemuksen laadinnassa Pakolliset liitteet: suunnitelma, budjetti, selvitys nimenkirjoitusoikeudesta Puutteelliset hakemukset viivästyttävät kaikkien hakemusten käsittelyä Tavoitteellisen viestijän mitä, missä, miksi toimitusjohtaja Iina Åman Viestintätoimisto Tenho Tarkoituskeskeinen (logoterapeuttinen) ajattelu: Ihmiskäsitys Keskeisiä kysymyksiä: Mistä tulee ihmisen arvo? Mikä häntä muuttaa? Mikä häntä motivoi? Mistä hän löytää elämälleen tarkoitusta? Tarkoituksellisuus Ihminen haluaa elää tarkoituksellista elämää Tehdä tekoja, joilla on merkitystä toiselle ihmiselle tai jollekin asialle. Ihminen tarvitsee jännitettä sen välille, mitä on ja miten ihmisen ja hänen elämänsä tulisi olla. Onni tulee sivutuotteena omaa tarkoitusta toteuttaessa, omistautumalla jollekin, jonkin tekemiselle, sitoutumalla arvoihin ja päämääriin, jotka voi toteuttaa. Ihminen on vapaa ja vastuullinen vapaa valitsemaan oman asennoitumisensa ja omat tekonsa. Tekemättä jättäminenkin on teko. Valinnan hetkeä ei saa takaisin. Arvot ja tarkoituskeskeinen ajattelu Luovat arvot - elämän tehtäväluonne Mitä luon ja tuotan työssäni, harrastuksissa Mitä teen toisten hyväksi tai jonkin asian puolesta Elämysarvot - elämän lahjaluonne Toisen ihmisen, huolenpidon, rakkauden, luonnon, taiteen ja elämän lahjojen vastaanottamista ja niistä nauttimista Asennearvot - elämän vaikeat kysymykset Miten elän menetysten, kohtaloniskujen ja eimuutettavissa olevien faktojen kanssa asennoitumiseni elämän minulle asettamiin kysymyksiin 11
Visio = tavoitekuva Kuvaa tulevaisuutta, jossa päämäärä on saavutettu: miten toimimme silloin, keiden kanssa, mitä olemme saaneet aikaan, missä olemme gasellinloikan jälkeen. Älä siis tyydy vain kuvaamaan nykytilaa! Voit kuvata vision sanallisesti, voit piirtää, tehdä kollaasin, taulun, laulun - pääasia että saat vision elämään. Toimiva visio vetää puoleensa, se saa innostumaan ja sitoutumaan! Hyvä visio on kunnianhimoinen, se haastaa ja vie ajattelua ja toimintaa eteenpäin. Viestinnän tavoitteet Tukevat toiminnalle asetettuja tavoitteita. Voivat olla monen tasoisia strategisia ylätason tavoitteita ja konkreettisia jokapäiväiseen työhön liittyviä tavoitteita. Hyvä määritellä kohderyhmittäin. Aseta sellaisia tavoitteita, joita voit mitata! MIETI MITTARIT SAMALLA KUN MÄÄRITTELET TAVOITTEET Viestit Hyvä tapa laatia viestit on tehdä se kohderyhmittäin. Näin tulet miettineeksi, millä sanoilla/viestillä juuri ko. kohderyhmä tavoitetaan parhaiten. Hyvä viesti on: Lyhyt ja ytimekäs. Menee asian ytimeen ja kertoo olennaisen. Selkokielinen. Se jää mieleen, sen kaikki muistavat. MUISTA TOISTAA, TOISTAA JA TOISTAA! Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut Strategia ja viestintäsuunnitelma, syksy 2013: Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia PIENIÄ KOSKETUKSIA, PYSYVIÄ VAKUTUKSIA Hyvinvointia kaupunkilaisille Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Rohkeaa uutta toimintakulttuuria Ruokimme toisinajattelua ja uudistumista ja vaikutamme toimintakulttuuriin Vastustamatonta imua Aiheutamme vastustamatonta imua innostamalla osallistumaan ja kannustamalla toimimaan Kohderyhmät - sidosryhmät Kohderyhmät ovat niitä ihmisiä ja tahoja, joihin viestinnän toimenpiteet kohdistuvat. Oma henkilöstö, yhteistyökumppanit, asiakkaat, kuntalaiset, lapset & nuoret, vanhemmat, muu suku, kummit, naapurit, kaveripiirit, viranomaiset, media jne. Kohderyhmiä kutsutaan usein myös sidosryhmiksi, tämän lisäksi eritellään vielä intressiryhmiä. Viestit ja toimenpiteet on hyvä miettiä kohderyhmien näkökulmasta. MIKÄ TOIMII YHDELLE, EI VÄLTTÄMÄTTÄ TOIMI TOISELLE Toimenpiteet ja aikataulutus Vuosikello! Tee tarkka aikataulutettu toimenpidesuunnitelma 3 6 kk kerrallaan. Laadi toimenpiteet kohderyhmittäin ja kanavittain. Ideointivaiheessa hyvä olla mukana kaikki hullutkin ideat, niistä jalostuu monesti todellisia helmiä! Kuljeta budjettia rinnalla, niin ei tule yllätyksiä. Nimeä vastuuhenkilöt (omat ja yhteistyökumppanit). Määritä aikarajat. 12
Viestintä on osallistumista Viestintä yhdistää organisaatiota ja sen sidosryhmiä. Viestintä on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, kun se on tavoitteellista, suunnitelmallista, kurinalaista, luovaa, käyttää onnistuneesti viestintäkanavia ja keinoja ja ottaa ihmiset huomioon. Viestintä on toimimista todellisissa, konkreettisissa verkostoissa ja siellä vaikuttamista sekä tavoitteellista vaikutteiden keräämistä. Viestintä on tehokkainta silloin, kun se on keskinäistä vuorovaikutusta, kasvokkaisviestintää. Viestintä on yhdessä tekemistä. Nuoret itse tiedon tuottajina ja aktiivisina toimijoina Ilta-sanomat, julkaistu: 29.9.2013 13:04, päivitetty: 29.9.2013 17:30 16-vuotias Eveliina Söderström sai koskettavan ajatuksen ja perusti Facebookiin ryhmän, jonka tarkoitus on konkreettisilla teoilla ilahduttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia lapsia ja nuoria. Eveliina Söderström perusti lauantaina Facebookiin ryhmän "Edes yhtenä päivänä maailman tärkein". Ryhmä keräsi reilun vuorokauden sisällä perustamisestaan useita tuhansia jäseniä ja määrä kasvaa koko ajan. Kokeiluja ja esimerkkejä Turkulaiset papit Jalkautuneet kaduille ja paikalliskuppiloihin Lemmikkien siunaaminen kirkkopuistossa jne. Mun kroppa. Mä päätän. -sivusto Konkreettinen, informatiivinen, visuaalisesti vetävä, aito www.munkroppa.fi Nettipoliisi www.poliisi.fi/nettipoliisi Marko Fobba Forss ja FB Seinäjoen seudun lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo, Tuomo Kallio: Toiminta-alue Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi ja Lapua. Tavoite: antaa kaikille lapsille ja nuorille hyviä kokemuksia musiikista ja kehittää yhtenäinen kasvu-ura innokkaille soittajille ja bändeille alkeista aina ammattiin saakka. Mm. alakouluille innoittava bänditoiminta, nuorten soittajien kohtauttaminen ja kouluttaminen, taiteidenväliset projektit, erilaiset esiintymistilaisuudet nuorille, musiikkisisältöiset menetelmäoppaat. Laaja opetusmateriaalipankki kotisivuilla Erityisryhmien parissa tehtävä voimauttava bändityöskentely. Louhimo kuuluu valtakunnalliseen lastenkulttuurikeskusten Taikalamppu-verkostoon, jonka tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluita koko Suomessa. Provinssi & Rytmikorjaamo, Juha Koivisto: Vuosittain kyselyt: minkä median kautta tavoitettu ihmiset Tärkein tekijä on word of mouth, kuulin kaverilta - Heimoutuminen, lähdetään liikkeelle kavereiden kanssa - Kaikki kokemukset jaetaan somessa - plussat ja miinukset Hype määräävä tekijä mutta onko kontrolloitavissa tai ohjattavissa? Provinssissa noin 500-600 vapaaehtoista, Rytmiksellä noin 300 - Toimisto johtaa, eri toiminnoilla omat ryhmävastaavat - Ryhmät jaettu niin, että eivät liian isoja tai pieniä >> ryhmäytyminen - Tarjolla työn lisäksi etuja: majoitusta, ruokaa, omia tapaamisia, vapaa-aikaa - Talkooihmiset usein aktiivisia, miten saada mukaan nuoret läppärin äärestä? - Sitoutuminen tärkeätä, tapahtumilla ei ole varaa No Show -juttuihin ryhmät karsivat pois niitä, jotka jättävät omat vastuut hoitamatta. Kanavat ja keinot Printti Mainospohjat: lehtimainokset, mainoslehtiset Julisteet, roll-upit ja muu mainosmateriaali Asiakaslehdet Esitteet, flyerit Jakotavara (mainoskynät, muistitikut, pienet liikelahjat) Lomakkeisto: käyntikortit, saatteet, lomakepohjat, hinnastot Digikanavat Verkkosivusto, kampanjasivustot Sosiaalinen media Mobiilimainonta ja sisältö Bannerimainonta Some-mainonta (Facebook, Instagram) 13
Google-mainonta, hakukonenäkyvyys Tapahtumat ja tilaisuudet: messut, infot, yleisötilaisuudet, vierailut, juhlat, avoimet ovet, kokoukset Ulkomainonta Lakanat ja muut mainokset esim. toimipisteessä, rakennuksissa, bussipysäkeillä jne. Feissarit Radio- ja TV: mainonta, ohjelmat, haastattelut Sponsorointi ja kumppanuudet: urheilu, kulttuuri, yritykset, järjestöt Hyväntekeväisyys: lapset ja nuoret, vanhukset; järjestöjen kautta Markkinointitempaukset: kuluttajat, asiakkaat, yhteistyökumppanit Media Tiedotteet ja jutut mediassa Tiedotustilaisuudet Suhteiden ylläpito Sisäinen viestintä Kuukausikirjeet (lehti+sähköposti) Viikkopalaverit Videot Tiedotteet ALIARVOSTETUT KANAVAT: PUSKARADIO JA VERKOSTOITUMINEN Mittaaminen Määrälliset: Lehti- ja tv-juttujen määrä Sidosryhmien yhteydenotot eri kanavien kautta Kävijämittaus: some, verkkosivut, mobiilisivut Tykkäämiset, jakaminen ja kommentointi: some Blogimaininnat Laadulliset: Kampanjoiden kotiutusprosentti Mielikuva Asiakastyytyväisyys Lehtijuttujen äänensävy Verkko/some-keskustelun äänensävy Mediaviestintä Tiedottaminen on median ja sen yleisöjen palvelemista! Tiedotteet ja taustamateriaalit Lehdistötilaisuudet, media- ja toimittajatapaamiset Toimittajien kontaktointi, artikkelitarjonta, haastattelut Mediaseuranta, määrällinen ja laadullinen Kerro hyviä tarinoita. Ihmiset kiinnostavat enemmän kuin hankkeet. Osoita miksi aihe on tärkeä: tilastot, selvitykset. Ajankohtaisuus! Etukenossa: mitä on tulossa. Mediasuhteiden muistilista! Määrittele mediastrategia Tunne oman alasi mediat Luo suhteet tärkeimpiin medioihin ja toimittajiin Pidä suhteita yllä älä tyrkytä! Luo suhteet organisaatiosi ja median välille Tunne journalistin säännöt Tiedosta lähteen oikeudet Hyvä tiedote Kertoo asian uutismaisesti. Toimii toimittajan raaka-aineena ja virikkeenä. Neutraali ilmaisultaan, välttää liikaa mainosmaisuutta. Puhuttelee kohderyhmää sekä toimittajaa. Sisältää tuoreen ja erilaisen näkökulman. Sisällöltään lyhyt ja ytimekäs, kertoo olennaisen. Voi joskus poiketa rohkeasti perustiedotteesta. Näin saatat ylittää uutiskynnyksen! Uutisen rakenne Kärjellään seisova kolmio Kiinnostavin, painavin asia ja uutinen otsikkoon ja heti ensimmäisiin virkkeisiin. Asian tarkempaa käsittelyä: Muista myös väliotsikot! Lopuksi taustatiedot ja lisätietojen antajien yhteystiedot Näkökulma mieluiten yhteisön ulkopuolella, median yleisöä kiinnostavassa teemassa. Palvele toimittaja hyvin Sijoita uusi asia sen toimintaympäristöön. - Uusi hanke tai projekti ei sinällään ole aina uutinen. Tarjoa tuore näkökulma. Herätä toimittajan huomio ja lisää mielenkiintoa. Tuloksena juttu tai asiaan tutustuminen. Anna lisätietoa ja taustamateriaalia, tue toimittajaa työssään. Vahvista tiedotteen lähettämistä ns. soittoringillä. Käytännön vinkit 1/4 1. Omaperäinen otsikko Otsikoi tiedotteesi nasevasti ja mielenkiintoisesti. Hyvällä otsikolla saat vastaanottajan 14
kiinnostumaan viestistäsi ja avaamaan sen. Se mitä lupaat otsikossa, toteutuu myös asiasisällössä. 2. Kuuma aihe Hyvän tiedotteen aihe on ajankohtainen tai se käsittelee vanhaa aihetta tuoreesta näkökulmasta. 3. Looginen rakenne Tiedotteen tärkein asia kannattaa aina tuoda esiin heti tiedotteen alussa. Hyväkin tiedote voi joutua suoraan ö-mappiin, jos toimittaja joutuu kaivamaan pointtia tekstin lopusta. Tiedotteen tärkeimmät asiat kannattaa korostaa esimerkiksi lihavoimalla, jolloin lukijan on helpompi hahmottaa asiakokonaisuus. Tarvittaessa käytä ingressiä ja selkeyttäviä väliotsikoita. Käytännön vinkit 2/4 4. Hyvä kommentti Tiedotteeseen kannattaa sisällyttää hyvä kommentti tai lausunto tiedotettavasta aiheesta. Hyvä asiantuntijakommentti elävöittää tiedotetekstiä ja helpottaa usein uutiskynnyksen ylittämistä. 5. Napakka pituus Yleinen harhaluulo on, että tiedotteen tulisi olla A4-sivun mittainen. Totuus kuitenkin on, että toimittajat arvostavat napakasti kerrottua asiaa ilman jaaritteluja ja täytekappaleita. Useiden toimittajien mielestä tiedotteelle optimaalinen pituus on noin puoli sivua tekstiä, täyttä asiaa. 6. Unohda mainoshenkisyys Liiallinen mainoshenkisyys kannattaa unohtaa tiedotetta kirjoittaessa. Jätä siis ylisanat, superlatiivit sekä liiallinen hehkutus pois tekstistäsi. Hyvä tiedote on informatiivinen, selkeä ja uskottava. Tiedote toimii yleensä raakamateriaalina varsinaista juttua varten. Käytännön vinkit 3/4 7. Optimoi lähetysajankohta Tiedotteen lähettämisaika voi olla ratkaisevassa roolissa tiedotteen läpimenoa ajatellen. Paras ajankohta aamusta / aamupäivällä ja perinteisesti huonoin perjantai-iltapäivällä (mutta ei aina). 8. Kohdista tiedotteesi järkevästi Tiedotetta lähettäessä kannattaa uhrata hetki oikean kohderyhmän miettimiseen. Huonosti kohdennetut viestit tuppaavat usein ärsyttämään vastaanottajaa ja jatkuvasti räiskittyinä edesauttavat lähettäjän pääsemistä mustalle listalle. Käytännön vinkit 4/4 9. Hyvät mediasuhteet kunniaan Kukaan ei pysty täysin hallitsemaan sitä, mitä lopullisessa jutussa kerrotaan. Hyvät toimittajasuhteet nousevatkin arvoonsa. Luottotoimittajia on hyvä aina silloin tällöin viedä lounaalle ja kiittää hyvästä yhteistyöstä. Läpimenneet tiedotteet kannattaa huomioida vaikkapa lähettämällä jutun kirjoittaneelle toimittajalle kukkia kiitoskortin kera. Soita tai lähetä edes kiitos-meili. 10. Ota tiedotteestasi koko hyöty irti! Sokerina pohjalla: muista hyödyntää lehdistötiedotteesi myös verkossa. Optimoimalla tiedotteesi hakukoneystävällisiksi saat arvokkaita linkkejä ja kehität sivujesi löydettävyyttä hakukoneissa. Hakukoneoptimoidun lehdistötiedotteen avulla saat paitsi uutta liikennettä sivustollesi, hallitset myös mainettanne verkossa. Iina Åman Viestintätoimisto Tenho puh. 0400 656 188 iina.aman(at)tenho.fi Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämisen suuntaviivoja koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tulee olla kaikkien nuorten saatavilla Palveluiden maksuttomuus, matala kynnys käyttää sekä helppo tavoitettavuus >> yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus Nuorten tiedon, neuvonnan ja ohjauksen tulee pohjautua nuorten tarpeisiin Työntekijöiden osaaminen ja ymmärrys nuorten elämän muuttuvista olosuhteista ja murroksesta tulee olla riittävää >> tarvitaan koulutusta ja osaamisen päivittämistä Nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen tasainen laatu kaikissa palveluissa Aito, oikea ja tuloksia tuottava yhteistyö muiden nuorten parissa toimijoiden kanssa Nuorille tilan mahdollistaminen osallistua, tulla 15
kuulluksi ja olla vaikuttamassa palveluihin Mitä nuorisolaki ja Lanuke 2012-2015 sanovat? Nuorisopolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Nuorisotyön palvelut tukevat nuoren aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Kaikilla nuorilla tulee olla asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus vaikuttaa ja harrastaa sekä saada tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Tavoite 2014-2017: Saatetaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluverkosto koko maan kattavaksi. Laajentamisen edistämiseksi ja laadun vahvistamiseksi tuetaan muun muassa tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointia. Vaikka nuorten kanssakäyminen on aktiivista verkossa, nuoret pitävät kuitenkin tärkeänä kasvokkain kohtaamista. Lähipalveluille on edelleen tilausta ja niitä tulee edelleen kehittää kuntakentän uudistuessa. OKM, Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2017, julkaisu 2013:1 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tilanne nyt ja mitä tavoitellaan? Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut osuus kunnista, asetettu tavoite: 2011-76 % 2012-77 % 2013-80 % 2014-83 % 2015-86 % 2016-87 % 2017-90 % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2017 Vuonna 2012 palveluiden kattavuus on 77 % (Manner-Suomi) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tuottaa 247 kuntaa ja järjestöä Nuorten tieto- ja neuvontapisteitä ja keskuksia 160 Verkkoperustaisia palveluita 36 OKM avustaa toimijoita kehittämään ja perustamaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluita. Avustusten haku nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin sekä verkkomedioihin päättyy 13.12.2013 Miten tavoitteisiin päästään? Koordinaatin asiantuntija- ja tukipalvelut ovat käytössänne: edistämme ja tuemme löytämään parhaimmat ratkaisut nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tuottamiseksi, niin että myös nuoret ovat mukana palvelujen suunnittelijoina, toteuttajina ja arvioijina. luomme edellytyksiä mm. hankkeissa ja verkoston kanssa yhdessä kehitettävät menetelmät ja välineet, täydennyskoulutuksen kehittäminen, kehittämistyöryhmät työmuodon, palveluiden, menetelmien ja välineiden kehittämiselle vaikuttamistyö (mm. julkaisut, artikkelit, selvitykset, luennot, esittelyt, jäsenyydet kansallisissa ja eurooppalaisissa asiantuntijaryhmissä), konsultointi, hankeneuvonta, workshopit, koulutukset...) Aluekoordinointimallin edelleen kehittäminen ja levittäminen >> Oulu/Pirjo Kovalainen, Vaasa/Mervi Ahola ja Kuopio/Heta Malinen Mitä tehdään, missä mennään? Nuortenelämä.fi-nuorisoportaali Aluekoordinointimallin kehittäminen arvioinnin ja kokemuksen kautta Verkkodemokratian kehittämishanke, yhteistyössä OM:n ja OKM:n kanssa 2013-2014 Auditointimallin kehittäminen 2013-2014 Osaamisen arviointimallin kehittäminen 2013-2014 Kansallinen asiantuntijaryhmä nimetty 2013-2015, 2 x vuosi työtapaamiset Verkkovastaajien työryhmä Koulutuksellinen yhteistyö nuorisoalan oppilaitosten kanssa Suomessa ja Virossa sekä ERYICAn koulutustyöryhmän kanssa Kansainväliset hankkeet (koulutusseminaari, opintovierailu, e-particiaption, YouthPart-hanke, IJAB/Saksa - verkkodemokratia, laatukriteeristö...) Yhteistyökumppanuudet, yhteistyö: muun muassa ELO-toimijoiden kanssa Tunnusluku- ja vaikuttavuusmittareiden määritteleminen Pakejen kanssa Tulossa julkaisu aluekoordinoinnin yhteisöllisestä kehittämisestä Nuorten tieto- ja neuvontatyön roolin/tehtävän määrittelyä suhteessa Nuorisotakuuseen 16
Kysymyksiä nuorisotakuuseen liittyen Nuorisotakuu, joka tulee perustumaan siihen, että nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä. >> jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-. työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Mikä on nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden rooli nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamisessa ja edistämisessä? Millaista yhteistyötä, tahtotilaa ja osaamista se vaatii alueilla että kaikki nuorille suunnatut tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tarjoavat tahot kohtaavat ja puhuvat samaa kieltä? Maakunnissa toimivat ELO-työryhmät sekä valtakunnallinen ELO-ryhmä >> tehtävänä edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämistyötä nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi 17
18
Nuorten Suunta-palvelu tukena nuorten tieto- ja neuvontapalveluille projektipäällikkö Veera Uusoksa Pelastakaa Lapset ry Tehtävämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä muutoksia lasten elämään. Miksi mukaan? "Palveluja on aika tarpeeksi (luulisin) mutta ongelma onki siinä että näistä sivustoista ei tiedetä." " jossain mistä saa koko aika tukea että jos nyt heti tarvitsisi apua niin olisi heti apua tiedossa eikä sillain että jos kirjoittaa niin vastaus tulee parin päivän päästä..." Lapsen ääni -kysely Maksuttomuus, matala kynnys, helppo tavoitettavuus Kohtaamisia verkossa 10 vuotta Mistä se idea sitten lähti? Jo riittää voivottelu! Haastamme mukaan kaikki nuorten tulevaisuudesta välittävät aikuiset. Jokainen voi auttaa. Vapaaehtoistyössä nuorten parissa jo toimivat aikuiset paljastavat omat motiivinsa ja saavutuksensa. Liity joukkoon! Nuorille. Nyt! -kampanja 28.8. 4.11.2013 Kaikilla Ylen kanavilla tv:ssä ja radiossa aluetoimitukset Kampanjasivusto verkossa, läsnäolo sosiaalisessa mediassa Ylen asettamat tavoitteet Tavoittaa myös järjestelmien ulkopuolella olevat kadokkaat ja saada heistä 3 000 hakeutumaan kohti työtä ja opiskelua. Yritykset lähtevät liikkeelle ja syntyy uusia mahdollisuuksia nuorten työllistymiselle. 10 000 uutta mahdollisuutta nuorille. Ihmiset lähtevät liikkeelle ja ilmoittautuvat paikallisiksi nuorten tukihenkilöiksi ja mentoreiksi. Ihmiset ottavat kantaa ja ilmaisevat käsityksensä, miten nuorten syrjäytyminen olisi ehkäistävä. 2 000 uutta tukihenkilöä ilmoittautuu Reilu kuukausi takana - mitä on saavutettu? 12 644 lupausta annettu tavoite 10 000 Suunta-palvelu Chat-keskustelun aikana kohdataan verkossa nuoren ehdoilla iltaisin ja viikonloppuisin myös nimettömänä matalankynnyksen yhteydenotto 19
selvitetään tilanne ja sopivat palvelukanavat (työtön, vailla opiskelupaikkaa, valittu ala ei tunnu omalta, elämänhallintaongelmia...) rohkaistaan ja kannustetaan ottamaan käytännön asioista kiinni (ilmoittautumaan TE-toimistoon, varaamaan aika opinto-ohjaajalle ) 217 kohtaamista 14 31 vuotta (n 138) keskiarvo 20,8 Turvakotiin, nettiturvataloon, rikosuhripäivystykseen Havaintoja: lomakkeen suosio 1.pv Nuori ottaa yhteyttä lomakkeella asianaan oppisopimuspaikan löytäminen ja kertoo, että hän on useamman palvelun piirissä. Nuorelle vastataan ja kysellään samassa, miten hän on paikkoihin hakenut ja voisivatko häntä auttavat tahot jotenkin auttaa oppisopimuspaikan löytymisessä? 2. pv Nuori kertoo päässeensä haastatteluun, joka on parin päivän päästä. Kertoo myös muista paikoista joihin on hakenut. Nuorelle vastataan ja kysytään haluaako hän jatkaa yhteydenpitoa haastattelua ennen ja hän vastaa palaavansa asiaan uudelleen. 5.pv Suunta-ohjaaja lähettää nuorelle viestin ja tiedustelee haastattelun sujumista. 6.pv Nuori vastaa ja kertoo saaneensa paikan sekä kiittelee palvelusta. Ohjaaja toivottaa tsemppiä opintoihin ja kuittaa keskustelun käsitellyksi. 10. pv Nuori palaa yllättäen asiaan kertoen, ettei harjoittelu onnistu. Ohjaaja keskusteli nuoren kanssa koko illan yrittäen löytää mahdollisuuksia oppisopimuksen onnistumiseen. Mihin ohjataan? Ohjattu luomaan hakemus CV-nettiin (mol.fi monster.fi ja barona.fi -palveluja, suositusten pyytämistä opettajilta oman alan töiden hakuun. Ohjattu ottamaan yhteyttä Keudan opintoohjaajaan Sanssi-kortin kanssa etsimään työpaikkaa suoraan firmoista Linkattu erilaisia ulkomailla työskentelyyn liittyviä sivustoja. Kauppahuone Candelinin apurahasäätiön yhteystiedot Keskusteltu hetken ystävyydestä ja toisen hyväksymisestä. CV-netti, Kuopion yrityspalvelu Verso, Kuopion etsivä nuorisotyö. kela, velkaneuvonta Stadin ammattiopiston oppisopimusneuvojien yhteystiedot. Lahden nuorisotyöntekijöiden yhteystietoja, erityisesti Domino-palvelu. 16.pv Nuori kertoo tilanteestaan useamassa viestissä. Ohjaaja yrittää välillä tarkentaa tilannetta ja kehottaa nuorta kysymään eri vaihtoehtoista TE-toimistosta ja harjoittelupaikasta. Havaintoja: prosessi muokattava mobiiliin 18,3-vuotias keskivertonuori käyttää sosiaalisen median palveluita noin 14-18 tuntia viikossa klo 15-01 väliseen aikaan. Yleisin aika nuorilla on käyttää sosiaalista mediaa iltaisin klo 18 21 välisenä aikana. Palveluita käytetään ensisijaisesti kotona, mutta myös opiskelupaikalla, mobiililaitteella liikkeessä ja kaverin luona. Nuorista jopa 75 % käyttää sosiaalisen median palveluita älypuhelimella. www.ebrand.fi/somejanuoret2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena? kampanjasivun materiaali arviointitutkimus palveluiden näkyväksi tekeminen osaamisen jakaminen toimijat tietää toisistaan 20