VAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013



Samankaltaiset tiedostot
PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Kuopion pyöräilyn edistämisen tiekartta

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Yhteistyöllä kävelyä ja pyöräilyä Harri Vaarala Liikenneinsinööri

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

JOENSUUN TYÖMATKAKYSELY. Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä.

Miten Vaasassa liikutaan vuonna 2035? Asukaskyselyn koonti. Vaasan kestävän liikkumisen ohjelma 09/2019

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

Tampereen kaupungin päiväkotimatkat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

Asukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle


Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely

Tampere hyvän pyöräilyn kaupungiksi

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

KOMPASSI Aki Korkeamaa Anniina Heiskanen Erika Taube-Säkkinen Santeri Kallio 72 TUNNIN LIIKENNEHAASTE OULU

Kävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot

Kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt tanskalaisten toimintatapojen ja ratkaisujen soveltaminen Suomeen

Selvitys jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pilvi Lesch Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma.

Pihakatuhanke keskustassa

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

Liikenneturvallisuusraportti Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE II Asukastyöpajan tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE V Liikenneympäristön kehittämiskohteet

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen

KESTÄVÄN LIIKENTEEN KAUPUNGINOSA KOOSTE JYPS:IN KANGAS-IDEOISTA

LIIKENNEKÄVELY/ LIIKENNEPYÖRÄILY LASTEN KANSSA

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

Kävelyn ja pyöräilyn sääntövisa

Hyvää matkaa. Hyvää matkaa Pyöräilyn ja kävelyn vaikutukset

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

Pyöräilyseminaari Sampo Haapoja

KYSELY LAHDEN KESKUSTASTA Raportti karttakyselyn tuloksista

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA

Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo NYKYTILA

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

VAASA Liikkumisen ohjauksen loppuraportti 01/2019

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski

Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Raumalla

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttamalla turvallisuutta

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016

1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen

VEIKKOLANPURO II Asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus

Esittää pääverkon tavoitteellinen laatutaso.

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Kaupunginosakeskukset ja omavarainen liikkuminen 10/2018. MATTI LAAKSONEN kaavoitusinsinööri

Asukaskyselyn tulokset Vaasan kestävän liikkumisen ohjelma 05/2019

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti

ESIPUHE. Pyöräily rohkeasti osaksi Hämeenlinnaa

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä

Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen kaupungeissa

Transkriptio:

VAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013

TAVOITTEENA TOIMIVA PYÖRÄILYKAUPUNKI TAVOITTEENA TOIMIVA PYÖRÄILYKAUPUNKI Vaasan kaupungin tavoitteena on saada ihmisiä pyöräilemään enemmän. Vaasassa liikenneympäristöä aletaan kehittää siten, että se kannustaa liikkumaan pyörällä henkilöauton sijaan. Tämä tarkoittaa laadukkaan pyöräilyinfrastruktuurin rakentamista. Uusista pyöräväylistä tulee rakentaa nopeita, mukavia ja turvallisia pyöräillä. Uusien erinomaisten pyöräilyolosuhteiden ansiosta ihmiset alkavat pyöräillä enemmän, ja pyöräilystä koituvat hyödyt tulevat näkyviin. Pyöräilyolosuhteiden parantaminen johtaa pyöräilijämäärien kasvuun ja henkilöautoilun vähenemiseen. Tällaisen kehityksen ansiosta liikenne tulee toimimaan paremmin, kaupungista tulee elävämpi ja mukavampi liikkua sekä moottoriliikenteen aiheuttamat päästöt ja meluhaitat vähenevät. Kannenkuva: Mikko Lehtimäki Tekstit: Jesse Muraja Kuntatekniikka Kartat: Kuntatekniikka Layout: Jouko Keto Vaasan kaupunki Graafiset palvelut 2013 UUSISTA pyöräväylistä tulee rakentaa nopeita, mukavia ja turvallisia pyöräillä. 2

PYÖRÄILY ON HYÖDYLLISTÄ MONELLA TAPAA PYÖRÄILY ON HYÖDYLLISTÄ MONELLA TAPAA Pyöräilyn lisääntyminen johtaa toimivampaan kaupunkiliikenteeseen. Kasvavat henkilöautomäärät kaupungeissa aiheuttavat ongelmia liikennejärjestelmän toimivuudelle. Pyöräilyn suosiminen ja sen olosuhteiden parantaminen vähentää henkilöautoliikennettä ja liikenteen ongelmia, kuten liikenneonnettomuuksia ja -ruuhkia. Pyöräily on nopea ja kätevä tapa liikkua etenkin lyhyitä matkoja. Se sopii erityisen hyvin alle seitsemän kilometrin mittaisten matkojen tekemiseen. Seitsemän kilometrin mittaisen matkan pyöräilyyn kuluu aikaa noin 25 minuuttia. Pyörällä pääsee helposti kaikkiin paikkoihin ovelta ovelle. Lisäksi pyöräilyn etuna on ruuhkattomuus ja riippumattomuus aikatauluista. Kaupunkiympäristössä pyörä on henkilöautoa nopeampi kulkuväline alle viiden kilometrin mittaisilla matkoilla. Pyöräily on helppo tapa harrastaa säännöllistä liikuntaa, ja siitä tulee helposti osa päivittäistä elämää. Työikäisten tulisi harrastaa liikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä, jotta liikunnasta saatavat terveyshyödyt toteutuisivat. Liikunnan tuomat terveyshyödyt ovat kiistattomia, mutta silti vain noin puolet suomalaisista työikäisistä harrastaa kestävyysliikuntaa terveysliikunnan suositusten mukaisen määrän. > > > > > > Pyöräily on saastuttamaton ja meluton liikennemuoto, eikä se kuluta luonnonvaroja. Pyöräilyn ympäristöhyödyt tulevat parhaiten näkyviin kaupunkien keskustoissa. Saasteettomuus ja meluttomuus tekevät keskustasta viihtyisämmän ja miellyttävämmän oleskella, jolloin ihmisten aktiivisuus ja arkiliikunnan osuus kasvavat. Pyöräväylät eivät myöskään vaadi suurta määrää tilaa tai muodosta autoväylien kaltaista suurta estevaikutusta, jolloin ihmisten on helpompi liikkua kaupunkiympäristössä. Nämä tekijät lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä merkittävästi, jolloin keskusta-alueesta tulee virkeämpi ja aktiivisempi. Pyöräilyn lisääntyminen johtaa toimivampaan kaupunkiliikenteeseen Pyöräily on nopea ja kätevä tapa liikkua Pyöräily on helppo tapa harrastaa säännöllistä liikuntaa Pyöräily on saastuttamaton ja meluton liikennemuoto, eikä se kuluta luonnonvaroja Pyöräily on taloudellista sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta Pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle hyötyjä 0,16 euron arvosta kun taas autolla ajettu kilometri tuottaa kuluja 0,09 euron arvosta PYÖRÄILY Pyöräily on taloudellista sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Pyöräily on halpa liikkumismuoto, ja siitä koituu merkittäviä taloudellisia hyötyjä kansanterveyden paranemisen sekä liikenteen ongelmien ja ympäristöongelmien vähenemisen muodossa. Pyöräilyyn kannattaa sijoittaa. Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle hyötyjä 0,16 euron arvosta, kun taas autolla ajettu kilometri tuottaa kuluja 0,09 euron arvosta. Lisäksi pyöräilyhankkeet ovat edullisia verrattuna muihin liikenneinvestointeihin. Pyöräilystä koituvat taloudelliset hyödyt ovat poikkeuksellisen suuria mihin tahansa muuhun liikennehankkeeseen verrattuna. 3 Kuva: Mikko Lehtimäki

PYÖRÄILYOLOSUHTEET VAASASSA Kuva: Esa Luoto 4

PYÖRÄILYOLOSUHTEET VAASASSA PYÖRÄILYOLOSUHTEET VAASASSA Pyöräily on Vaasassa melko suosittu kulkutapa. Vaasassa 16 prosenttia kaikista matkoista tehdään pyörällä, mikä on kolmanneksi eniten Suomessa. Pyöräverkon kattavuus mahdollistaa pyöräilyn lähes kaikkiin kohteisiin. Maankäyttö on Vaasassa tiivistä, jolloin lähes kaikki kohteet ovat pyörämatkan päässä. Vaasan keskusta on helposti saavutettavissa pyörällä lähes kaikilta asuinalueilta. Lisäksi topografia on Vaasan alueella melko tasaista ja suuria pyöräilyä haittaavia mäkiä ei juuri ole. Vaasassa toteutettiin pyöräilyaiheinen internet-kysely marraskuussa 2012. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa Vaasan pyöräilyolosuhteista. Kyselyn avulla saatiin tietoa mm. pyöräverkon ongelmakohdista, uusista pyöräväylätoiveista sekä ihmisten liikkumistottumuksista ja tyytyväisyydestä pyöräilyolosuhteisiin. 53 % 3 % 3 % 25 % 16 % Kulkutapajakauma Jalankulku Polkupyörä Henkilöauto Linja-auto Muu Eri kulkutapojen osuudet tehtyjen matkojen lukumääristä Vaasassa. Internet-kyselyn perusteella vaasalaiset ovat aktiivisia pyöräilijöitä. Kesäisin lähes päivittäin pyöräilee 85 % ja talvellakin 53 % vastaajista. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista kulkee työ- tai koulumatkansa pyörällä. Internet-kyselyn perusteella vaasalaiset ovat tyytyväisiä pyöräväylien määrään ja viihtyisyyteen sekä pyöräpysäköinnin määrään ja laatuun keskusta-alueella. Pyöräväylien määrään oli tyytyväisiä 74 % vastaajista ja viihtyisyyteen 74 % vastaajista. Pyöräpysäköinnin määrään keskusta-alueella oli tyytyväisiä 77 % vastaajista ja laatuun 72 % vastaajista. Internet-kyselyn perusteella 96 % vastaajista oli sitä mieltä, että pyöräilyn kehittämiseen pitäisi panostaa enemmän Internet-kyselyn perusteella vastaajat moittivat huonoa liikenneturvallisuutta ja heikkoa pyöräväylien kunnossapitoa. Pyöräilyn liikenneturvallisuuteen oli tyytymättömiä 62 % vastaajista ja pyöräväylien kunnossapitoon 67 % vastaajista. Internet-kyselyssä uusia pyöräväyliä toivottiin erityisesti keskustaan. Vaasanpuistikolle ja Kauppapuistikolle tulisi vastaajien mielestä ainakin rakentaa pyöräväylät. 82 % vastaajista haluaisi pyöräillä enemmän. 5

Kuva: Esa Luoto 6

VAASAN PYÖRÄILY- OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN VAASAN PYÖRÄILYOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN Pyöräilyolosuhteita kehitetään rakentamalla laadukkaita pyöräväyliä, lisäämällä pyöräpysäköintiä ja parantamalla pyöräväylien kunnossapitoa. Pyöräverkko jaetaan hierarkkisiin luokkiin moottoriliikenneverkon tapaan, mikä tekee pyöräilystä selkeämpää. Myös pyöräpysäköinti ja väylien kunnossapito ovat olennainen osa kehittämisohjelmaa ja laadukkaita pyöräilyolosuhteita. Suunnitellut pyöräväylät ovat suoria ja niillä pyöräilijä pystyy pitämään korkean ja tasaisen keskinopeuden. Suunnitelluilla pyöräväylillä pyöräily on eroteltu moottoriliikenteestä sekä kävelystä omalle väylälleen. Tällöin pyöräilijän ei tarvitse hidastaa vauhtiaan jalankulkijoiden takia. Kohdissa, joissa tärkeä pyöräväylä risteää moottoriliikenteen kanssa, suositaan pyöräilyä rakentamalla liittymäjärjestelyt sen mukaisiksi. Pyöräilyä nopeutetaan esimerkiksi tarjoamalla liikennevaloetuuksia pyöräilijöille. PYÖRÄILYOLOSUHTEITA KEHITETÄÄN RAKENTAMALLA LAADUKKAITA PYÖRÄVÄYLIÄ, LISÄÄMÄLLÄ PYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ JA PARANTAMALLA PYÖRÄVÄYLIEN KUNNOSSAPITOA P Liikenneturvallisuus on keskeinen tekijä, jotta pyöräily säilyttää houkuttelevuutensa. Uudet pyöräväylät on suunniteltu turvallisiksi. Lisäksi pyöräilyn lisääntyminen vähentää onnettomuuksia, koska autoilijat tottuvat pyöräilijöihin ja osaavat huomioida heidät tällöin paremmin. Pyöräilyn viihtyisyyden kannalta on tärkeää, että pyöräväylät kulkevat omina reitteinään moottoriliikenteen saasteiden ja melun ulottumattomissa. Suunnitelluilla pyöräväylillä pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään meren, puistoalueiden ja luonnon tuomaa viihtyisyyttä. Jotta pyöräily olisi mukavaa, uusien pyöräväylien pinta rakennetaan tasaiseksi myös liittymien osalta. 25% 1 km 3 km 5 km 54% Vaasassa asutus on sijoittunut tiiviisti. 81 % Vaasan asukkaista asuu alle viiden kilometrin päässä keskustasta, jos Vähäkyröä ei lasketa mukaan. Asutuksen tiivis keskittyminen keskustan ympärille luo erinomaiset edellytykset pyöräilyn määrän kasvattamiselle. 83% 1500 m 7

PÄÄVÄYLÄT PÄÄVÄYLÄT P Pyöräilyn pääverkko koostuu pääväylistä, joita käytetään ensisijaisesti pitkämatkaiseen ja nopeaan pyöräilyyn. Pääväylät ovat pyöräverkon perusta, ja ne yhdistävät kaupungin keskustan ja sen ympärillä olevat alakeskukset toisiinsa. Pääväylät kuljettavat suuret pyörävirrat isoille koulu- ja työpaikka-alueille, asuinalueille, liikekeskuksiin, joukkoliikenneterminaaleihin ja virkistysalueille. Pääväylillä pyöräily on helppoa ja nopeaa. Suunnitellut pyöräilyn pääväylät ovat pääsääntöisesti kaksisuuntaisia pyöräteitä. Pääväylät ovat mahdollisimman leveitä ja pinnaltaan tasaisia väyliä. Niiden linjaus on melko suora ja jyrkkiä käännöksiä on pyritty välttämään, jolloin nopea pyöräily on mahdollista. Pyöräilijöiden ei tarvitse varoa ja väistellä kävelijöitä, koska kävely ja pyöräily on eroteltu toisistaan. Pääväylällä pyöräillessään pyöräilijä joutuu melko harvoin pysähtymään liittymissä, koska liittymät on suunniteltu pyöräilijät huomioon ottaen. Pääväylät ovat hyvin opastettuja ja valaistuja laadukkaita pyöräväyliä. Kuva: Jaakko J Salo Vaasan ja Mustasaaren alueelle suunnitellut pyöräilyn pääväylät. Suunnitellut pääväylät ovat laadukkaita pyöräilylle tarkoitettuja runkoyhteyksiä, jotka kulkevat asuinalueilta keskustaan. Niiden tarkoitus on mahdollistaa nopea, mukava ja turvallinen pyörällä liikkuminen. Kuva: A-B Pada 8

9 Kuva: Mikko Lehtimäki

KESKUSTAN PYÖRÄVERKKO KESKUSTAN PYÖRÄVERKKO Keskusta-alueella pyöräily tapahtuu pyöräteitä pitkin, sekä osittain sekaliikenteenä moottoriliikenteen kanssa samoilla väylillä. Vilkkaasti liikennöityjen katujen varsille rakennetaan pyörätiet, koska pyöräily ei olisi turvallista suurten moottoriliikennemäärien seassa. Kaduilla, joilla moottoriliikenne on vähäisempää, pyöräily tapahtuu pyöräilyn lähiverkolla moottoriliikenteen seassa. Sekaliikenneväylillä moottoriliikennettä rauhoitetaan, jotta pyöräily olisi turvallista ja mukavaa. Keskustaan suunnitellut pyöräväylät ovat pääsääntöisesti yksisuuntaisia pyöräteitä, jotka kulkevat molemmin puolin katua. Yksisuuntaiset pyörätiet tarjoavat korkealaatuiset puitteet pyöräilylle. Niillä pyöräily on sujuvaa ja turvallista. Yksisuuntaiset pyörätiet ovat selkeästi merkattuja ainoastaan pyöräilylle tarkoitettuja väyliä. Kävely tapahtuu jalkakäytävällä pyörätien vieressä. Pyörätie ja jalkakäytävä erotetaan toisistaan selkeästi esimerkiksi tasoerolla. P KESKUSTA-ALUEELLA PYÖRÄILY TAPAHTUU PYÖRÄTEITÄ PITKIN, SEKÄ OSITTAIN SEKALIIKENTEENÄ MOOTTORILIIKENTEEN KANSSA SAMOILLA VÄYLILLÄ. 10

Kuva: A-B Pada 11 Kuva: Esa Luoto

PYÖRÄPYSÄKÖINTI PYÖRÄPYSÄKÖINTI Pyöräpysäköinti on olennainen osa toimivaa pyöräilyinfrastruktuuria. Pyöräpysäköinti tulee suunnitella ja toteuttaa asianmukaisesti kaikissa merkittävissä pyöräilijöiden matkaketjujen päätepisteissä. Merkittäviä matkaketjun päätepisteitä ovat ainakin asuinalueet, työpaikka-alueet, oppilaitokset, joukkoliikenneterminaalit, ostoskeskukset, urheilukeskukset sekä kaupungin keskusta ja osakeskukset. Kun pyöräilijöille tarjotaan hyvät pysäköintimahdollisuudet, pysyy kaupunkiympäristö siistin näköisenä, kun pyörät ovat pysäköityinä niille tarkoitetuille paikoille. Lisäksi hyvät pysäköintimahdollisuudet kannustavat käyttämään enemmän pyörää ja lisäävät siten pyöräilyn määrää. P 4 3 Pyöräpysäköintiä on suunniteltu lisää keskustan ja Palosaaren alueille. Keskusta-alue on yleinen matkaketjun päätepiste, joten on erittäin tärkeää, että pyöräilyinfrastruktuuri on siellä myös pyöräpysäköintien osalta laadukasta. Keskusta-alueella Vaasan torin ympäristöön on suunniteltu rakennettavaksi lisää pyöräpysäköintiä. Rakennettavien pyöräpysäköintien on tarkoitus palvella erityisesti lyhytaikaista pysäköintiä ja ne sijoitetaan kohteiden välittömään läheisyyteen. Keskustassa tärkein yksittäinen lisää pyöräpysäköintiä kaipaava kohde on Matkakeskus. Matkakeskukseen on suunniteltu rakennettavaksi katettua ja videovalvottua pyöräpysäköintiä, johon pyörä on turvallista jättää koko päiväksi tai pidemmäksi ajaksi. PYÖRÄPYSÄKÖINTI ON OLENNAINEN OSA TOIMIVAA PYÖRÄILYINFRASTRUKTUURIA. 6 5 2 1 Pyöräpysäköintiä on suunniteltu rakennettavaksi lisää keskustan ympäristössä sijaitseviin tärkeisiin matkaketjujen päätepisteisiin. 1. Matkakeskus 2. Ydinkeskusta ja Vaasan torin alue 3. Yliopisto 4. Palosaaressa sijaitseva ammattikorkeakoulu 5. Raastuvankadulla sijaitseva ammattikorkeakoulu 6. Kirkkopuistikolla sijaitseva lukio 7. Sairaala 7 12

13 Kuva: Esa Luoto

KUNNOSSAPITO KUNNOSSAPITO Pyöräväylien hyvä kunnossapito lisää pyöräilyn mielekkyyttä, sujuvuutta ja turvallisuutta. Pyöräväylät tulee kunnossapitää sääolosuhteista riippumatta sekä kesällä että talvella. Kesäaikaan tärkeintä on, että pyöräväylän pinta on tasainen ja ehjä, eikä siinä ole irtosoraa. Talvikunnossapidossa on huolehdittava, että väylän pinta ei ole liukas eikä siinä ole lumi- tai sohjokerrosta. Huonolla talvikunnossapidolla pyöräilystä voidaan tehdä lähes mahdotonta. Mikäli talvikunnossapito hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, on pyöräily talvella lähes yhtä helppoa kuin kesälläkin. Pyöräväylien kunnossapidon laatua nostetaan siirtymällä suunniteltujen pyöräilyn pääväylien osalta aluekohtaisesta kunnossapidosta väyläkohtaiseen kunnossapitoon. Tämä tarkoittaa, että sama kunnossapidon toimija hoitaa tietyt pyöräilyn pääväylät, jolloin vältytään laatuvaihtelulta ja ongelmilta osa-alueiden rajoilla. Pyöräilyn pääväylät sijoitetaan korkeimpaan kunnossapitoluokkaan ja niiden kunnossapito hoidetaan nopeimmalla ja laadukkaimmalla mahdollisella tavalla. Keskustassa pyöräilijämäärät ovat suuria, joten on erityisen tärkeää, että myös siellä pyöräväylät ovat hyvin kunnossapidettyjä. Myös keskustan pyöräväylät sijoitetaan korkeimpaan mahdolliseen kunnossapitoluokkaan. Korkeimpaan kunnossapitoluokkaan sijoitetaan pyöräilyn pääväylät sekä keskustan pyöräverkko. PYÖRÄVÄYLIEN HYVÄ KUNNOSSAPITO LISÄÄ PYÖRÄILYN MIELEKKYYTTÄ, SUJUVUUTTA JA TURVALLISUUTTA. 14

15 Kuva: Esa Luoto

www.vaasa.fi www.vasa.fi Raportti luettavissa kokonaisuudessaan: www.vaasa.fi/pyoraily